KIRJALLINEN KYSYMYS 258/2008 vp Kuulovammaisten ja kuurojen huomioiminen matkustaja-alusliikenteessä Eduskunnan puhemiehelle Liikenne- ja viestintäministeriö on toteuttanut vuosina 2003 2006 Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelman (lyhenne Elsa), joka oli osa ministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille Euroopan unionin direktiivin 2003/24/EY artiklan 6b mukaisesti. Elsan lopputuloksena tehtiin raportti toimenpide-ehdotuksineen esteettömyyden toteuttamiseksi kotimaisessa matkustaja-alusliikenteessä. Vaikka EU-direktiivi ja raportti eivät suoranaisesti koske Ruotsin-laivojen ja Tallinnan ym. liikennettä, on myös ulkomaille suuntautuvassa matkustajaalusliikenteessä syytä huomioida esteettömyyskysymykset ja pyrkiä luomaan varustamoita velvoittavia ohjeistuksia. Elsasta pyydettiin lausunnot vammaisjärjestöiltä. Huonokuuloisten edunvalvontajärjestö Kuulonhuoltoliitto totesi omassa lausunnossaan asiaan liittyvän ongelmia, joista vakavin on tiedonsaanti onnettomuustilanteissa. Raportissa on tuotu kiitettävällä tavalla esille kuulovammaisten sekä kuurojen tarpeet saada tietoa poikkeustilanteissa visuaalisesti infotaulujen ja tekstiviestien avulla. Raportissa kiinnitettiin myös huomiota alusten miehistön koulutuksen merkitykseen esteettömyyden toteutumisessa. Raportissa mainitaan asiaan liittyvä hallituksen esitys, joka on tarkoitus tuoda eduskunnalle alustavien suunnitelmien mukaisesti vuoden 2008 aikana. Huonokuuloisten ja kuurojen esteettömyyden osalta erityisenä ongelmana sisävesiliikenteessä on laivojen vanhuus, jonka vuoksi esimerkiksi sähköisten informaatiotaulujen lisääminen alusten peruskorjausten yhteydessä koetaan hankalaksi. Kyseessä lienevät kuitenkin enemmän laivanvarustajien asenteelliset ja taloudelliset tekijät kuin mitkään muut syyt. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella suunnitelmia velvoittaa varustamot lisäämään informaatiotaulut sekä uusiin että vanhoihin aluksiin niin sisä- kuin kansainvälisessä matkustaja-alusliikenteessäkin, ja millä aikataululla tämä tapahtuu, onko hallituksella suunnitelmia omaaloitteisesti ulottaa kaikki esteettömyyssuositukset ja -toimenpiteet koskemaan sitovasti myös kansainvälistä, Suomesta tai Suomeen tapahtuvaa matkustajaalusliikennettä ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että matkustajaliikennettä harjoittavien alusten henkilökunnan koulutus kattaa monipuolisesti myös eri vammaisryhmien tarpeet matkustettaessa sekä erityisesti mahdollisissa onnettomuustilanteissa? Versio 2.0
Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 Pentti Oinonen /ps 2
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Oinosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 258/2008 vp: Onko hallituksella suunnitelmia velvoittaa varustamot lisäämään informaatiotaulut sekä uusiin että vanhoihin aluksiin niin sisä- kuin kansainvälisessä matkustaja-alusliikenteessäkin, ja millä aikataululla tämä tapahtuu, onko hallituksella suunnitelmia omaaloitteisesti ulottaa kaikki esteettömyyssuositukset ja toimenpiteet koskemaan sitovasti myös kansainvälistä, Suomesta tai Suomeen tapahtuvaa matkustajaliikennettä ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että matkustajaliikennettä harjoittavien alusten henkilökunnan koulutus kattaa monipuolisesti myös eri vammaisryhmien tarpeet matkustaessa sekä erityisesti mahdollisissa onnettomuustilanteissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa "Matkustaja-alusliikenteen esteettömyys" (LVM 33/2007) on laajasti kuvattu matkustaja-aluksia koskevaa nykytilannetta sekä esitetty kansallinen toimintasuunnitelma, jolla matkustaja-alusten esteettömyyttä koskeva yhteisöoikeus pannaan täytäntöön, ja toimenpide-ehdotukset liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2003 hyväksymän esteettömyysstrategian toimeenpanemiseksi vesiliikenteen osalta. Kotimaanliikenteen matkustaja-aluksia koskeva nykyinen esteettömyyttä koskeva kansallinen sääntely perustuu direktiivin 98/18/EY muuttamista koskevan direktiivin 2003/24/EY artiklaan 6 b, jossa säädetään esteettömyysvaatimuksista kotimaan liikenteen aluksille, jotka liikennöivät merialueella julkisessa liikenteessä. Direktiivin määräysten mukaan jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan noudatettava liikuntarajoitteisten esteettömyyttä toteuttaessaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n vuonna 1996 hyväksymiä suosituksia (kiertokirje MSC/Circ.735). Direktiivin mukaan esteettömyysvaatimukset koskevat uusia matkustajaaluksia, joiden köli on laskettu 1 päivänä lokakuuta 2004 tai sen jälkeen. Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla yksi tällainen alus. Yllä mainitussa matkustaja-alusliikennettä koskevissa toimenpide-ehdotuksissa esitetään alusten fyysisen esteettömyyden kehittämistä myös edellä mainitun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien matkustaja-alusten osalta sikäli, kuin se on taloudellisesti kohtuullista ja mahdollista. Vaatimusten toimeenpano on tarkoitus toteuttaa valmisteilla olevan alusturvallisuuslain uudistuksen yhteydessä, jota koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2009 aikana. Vaatimustasoja olisi kaksi riippuen aluksen iästä ja koosta. Informaatiotaulujen lisäämistä koskeva vaatimus koskee jo nyt rakennettavia kotimaan liikenteen aluksia. Valmisteltavana olevassa alusturvallisuuslain uudistuksessa on tarkoitus esittää, miten vaatimukset tulisi toteuttaa ja millä aikataululla muiden alusten osalta. Konkreettiset esteettömyysvaatimukset sisältäisivät muun muassa aistivammaisten liikkumista helpottavia vaatimuksia, muun muassa paremmasta tiedotuksesta. 3
Ministerin vastaus Kansainvälisen liikenteen säännösten osalta on keskeistä toimia yhteistyössä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla IMO:ssa, koska noin puolet Suomen kansainvälisen liikenteen matkustajamääristä kuljetetaan ulkomaisilla aluksilla. Suomalaiset varustamot ovat jo vapaaehtoisuuden pohjalta ryhtyneet toimenpiteisiin kansainvälisessä liikenteessä olevien matkustajaalusten esteettömyyden poistamiseksi. Myös Suomessa käyvien ulkomaisten alusten osalta voidaan todeta, että näissä on käytännössä pitkälti toteutettu IMO:ssa hyväksytyt suositukset esteettömyydestä. Sitovien säännösten antaminen Suomessa käyville ulkomaisille aluksille on mahdollista vain IMO:ssa hyväksyttyjen instrumenttien pohjalta. EU:n komission vuoden 2008 työohjelma sisältää myös ehdotuksen antamisen merimatkustajien oikeuksista, jossa erityistesti tullaan kiinnittämään huomiota liikuntarajoitteisten oikeuksiin. Kansainvälisen meriliikenteen henkilökunnan koulutusvaatimuksiin sisältyy myös liikuntarajoitteisten henkilöiden huomioiminen hätätilanteessa. Kotimaanliikenteen osalta tästä ei ole erityismainintaa koulutusvaatimuksissa. Käytännössä tämä huomioidaan matkustajien saapuessa alukseen. Tarkoituksena on, että Merenkulkulaitos yhdessä liikuntarajoitteisia ja aistivammaisia edustavien yhdistysten kanssa käsittelee alusturvallisuuslain nojalla annettavia ja mahdollisesti tarvittavia lisäohjeita esteettömän liikkumisen edistämiseksi aluksilla. Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 258/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Oinonen /saf: Har regeringen planer på att ålägga rederierna att installera informationstavlor i både nya och gamla fartyg inom såväl inrikes som internationell passagerarfartygstrafik och i så fall enligt vilken tidtabell, har regeringen planer på att på eget initiativ utsträcka alla tillgänglighetsrekommendationer och tillgänglighetsåtgärder så att de på ett bindande sätt gäller även den internationella passagerartrafiken till och från Finland och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att utbildningen av personalen på fartyg som används för passagerartrafik, på ett mångsidigt sätt ska inkludera även olika handikappgruppers behov under resorna och i synnerhet i samband med eventuella olyckor? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I kommunikationsministeriets publikation "Tillgänglighet i passagerarfartygstrafik" (KM 34/2007) beskrivs nuläget för passagerarfartygen utförligt och presenteras en nationell handlingsplan för sättande i kraft av gemenskapsbestämmelserna om tillgänglighet på passagerarfartygen och åtgärdsförslag för hur den del av den tillgänglighetsstrategi som kommunikationsministeriet godkände 2003 ska verkställas inom sjötrafiken. Den nuvarande nationella regleringen av tillgänglighet på passagerarfartyg i inrikes trafik baserar sig på artikel 6 b i direktiv 2003/24/EG om ändring av direktiv 98/18/EG. I artikeln föreskrivs om krav på tillgänglighet på fartyg som kör i inrikes allmän trafik på havsområdena. Enligt bestämmelserna i direktivet ska medlemsstaterna, i den mån det är möjligt, i samband med åtgärder för tillgänglighet för passagerare med nedsatt rörlighet följa de rekommendationer som Internationella sjöfartsorganisationen IMO antog 1996 (cirkulär MSC/Circ. 735). Enligt direktivet gäller tillgänglighetskraven nya passagerarfartyg som kölsträckts den 1 oktober 2004 eller senare. I Finland byggs för närvarande ett sådant fartyg. I de ovan nämnda åtgärdsförslagen för passagerarfartygstrafik föreslås att fartygens fysiska tillgänglighet ska utvecklas också på passagerarfartyg som inte omfattas av det ovan nämnda direktivets räckvidd, om det är skäligt och möjligt i ekonomiskt hänseende. Det är meningen att tillgänglighetskraven ska sättas i kraft i samband med den reform av fartygssäkerhetslagen som bereds som bäst. Avsikten är att regeringspropositionen med förslag till ändring av lagen ska överlämnas till riksdagen under 2009. Avsikten är att föreslå två kravnivåer beroende på fartygets ålder och storlek. Kravet på att informationstavlor ska installeras gäller redan nu de fartyg för inrikes trafik som håller på att byggas. Avsikten är att det i samband med den reform av fartygssäkerhetslagen som bereds ska föreslås hur kravbestämmelserna ska genomföras för övriga fartyg och enligt vilken tidtabell. De konkreta tillgänglighetskraven ska omfatta bl.a. krav som underlättar syn- och 5
Ministerns svar hörselskadades möjligheter att röra sig, t.ex. krav på bättre information. När det gäller reglerna för den internationella trafiken är det viktigt att samarbeta med andra EU-medlemsländer inom EU och på det internationella planet inom IMO, eftersom ungefär hälften av Finlands passagerarvolym i internationell trafik transporteras med utländska fartyg. De finländska rederierna har redan på frivillig basis vidtagit åtgärder för att undanröja hinder för tillgängligheten på passagerarfartyg i internationell trafik. Också när det gäller utländska fartyg som besöker Finland kan det konstateras att man på dem i praktiken i hög grad har genomfört de tillgänglighetsrekommendationer som antagits av IMO. Bindande bestämmelser för utländska fartyg som besöker Finland kan utfärdas endast utgående från instrument som godkänts av IMO. Enligt Europeiska kommissionens arbetsprogram för 2008 ska kommissionen lägga fram ett förslag som gäller sjöpassagerarnas rättigheter och där särskild uppmärksamhet kommer att fästas vid rättigheterna för personer med nedsatt rörlighet. Utbildningskraven för personalen i den internationella sjötrafiken inrymmer också beaktande av personer med nedsatt rörlighet i nödsituationer. I fråga om inrikes trafik omnämns detta inte särskilt i utbildningskraven, men i praktiken beaktas detta när passagerarna anländer till fartyget. Avsikten är att Sjöfartsverket tillsammans med organisationer som representerar personer med nedsatt rörlighet samt hörsel- och synskadade ska behandla de tilläggsanvisningar som meddelas med stöd av fartygssäkerhetslagen och som eventuellt behövs för att främja möjligheterna att röra sig utan hinder på fartygen. Helsingfors den 29 april 2008 Trafikminister Anu Vehviläinen 6