YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 46 YLO Dnro LOS-2004-Y-101-121 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2005 ASIA Päätös Läänin Kuljetus Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee turpeen, kiviainesten, ylijäämämaiden sekä rakennusten betoni- ja tiilipurkujätteen välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta. Kyseessä on uusi toiminta. LUVAN HAKIJA Läänin Kuljetus Oy Pitkämäenkatu 4 20250 TURKU Ly-tunnus Y 014217-0 LAITOS JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Ruskon kunnan Munittulan kylässä kiinteistölle Lehtimäki Rnro 5:30. Laitoksen sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 d ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 20.2.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä alueeseen kohdistuvat seuraavat aluevaraukset ja seutukaavamerkinnät: av 6 vesiensuojelun kannalta tärkeä vesistö ja sen valuma-alue pv 461 yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue LL 515 lentoliikenteen alue MM 2 203L maa- ja metsätalousalue, huomioitava myös luonnonsuojelun tarpeet Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 25.11.2002 hyväksymässä maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvat seuraavat aluevaraukset ja kaavamerkinnät: pv TP M K pohjavesialue työpaikka-alue maatalousvaltainen alue maakaasuverkon reittivaihtoehdot Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Fax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.ymparisto.fi/los
2/19 Turun lentoaseman pohjoispuolelle, jossa toiminta-alue sijaitsee, suunnitellaan lentokentän kehittämistarpeet huomioon ottavaa logistiikkapainotteista työpaikka-aluetta. Hanketta varten on perustettu kehitysyhtiö Pilot. Turun kaupunki ja Ruskon kunta ovat sopineet kaavoitusyhteistyöstä vuonna 2001 ja aluetta koskeva asemakaavoitus on vireillä Turun kaupungin asemakaavatoimistossa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle Ruskon kunnan keskustasta kaakkoon Vahdontien (maantie nro 2012) itäpuolelle. Toiminta-alue on kooltaan noin 5,7 hehtaaria. Alueesta noin kolmasosa on maisemoimatonta vanhaa louhosaluetta ja varastoaluetta. Muilta osin sijaintipaikka lähiympäristöineen on metsätalouskäytössä olevaa pinnanmuodoltaan vaihtelevaa, osin avo- ja osin peitteistä kalliota ja havupuuvaltaisen metsän peittämää. Sijaintipaikan itäpuolella on peltoalue. Valkkisvuoren länsipuolella sijaintipaikasta lounaaseen on käytöstä poistettu ja maisemoitu kaatopaikka. Maisema on tavanomaista kallio- ja metsämaisemaa. Alueella ei ole maisemallista merkittävyyttä eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Ympäröivät kiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 350 metrin etäisyydellä sijaintipaikasta länteen Munittulan alueella. Toiminta sijoittuu osittain Lentokentän ja Munittulan tärkeille pohjavesialueille (luokka I). Toiminta-alueen kaakkoispuolella on noin 0,7 km:n etäisyydellä Härjänruopan vedenottamo ja noin 3 km:n etäisyydellä Lentokentän ottamo sekä länsipuolella noin 1 km:n etäisyydellä Antintalon ottamo. Pohjaveden korkeus alueella on syyskuussa vuonna 2003 ollut tasolla N 60 +38,5. Alueen maanpinta on tasolla + 40 +45. Sijaintipaikan vaikutusalueella ei ole lähteitä. Lähimmät kaivot sijaitsevat asuinrakennusten läheisyydessä. Alue kuuluu Raisionjoen vesistöalueeseen (82.022). Pintavedet alueelta purkautuvat alueen itä- ja länsipuolella oleviin ojiin ja edelleen pohjoispuolella virtaavaan Vähäjokeen. LAITOKSEN TOIMINTA Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Alueella välivarastoidaan ja jatkojalostetaan - rakennusten purkujätettä, josta tuotetaan erottelemalla metallia, betonia ja tiiltä hyötykäyttöön. - turvetta ja ylijäämämaata, joista tuotetaan sekoittamalla täyttö- ja kasvualustamassoja ja erottelemalla multaa, savea, moreenia, harjuainesta ja kalliokiviainesta sekä - kalliokiviainesta ja harjuainesta, joista tuotetaan murskaamalla ja seulomalla eri raekokoon mursketta, soraa ja hiekkaa.
3/19 Alueella tuotettavien tuotteiden enimmäis- ja keskimääräiset käsittely- ja tuotantomäärät vuodessa sekä enimmäis- ja keskimääräiset vuosittaiset, viikottaiset ja päivittäiset käsittelyajat ovat seuraavat: TUOTE TUOTANTOMÄÄRÄ KÄSITTELYAIKA enintään t/a keskim. t/a enintään keskimäärin kasvualustamulta 30 000 20 000 120 d /vuosi 12 h / päivä betoni ja tiili 15 000 7 000 60 d / vuosi 16 h / päivä täytemulta, savi ja moreeni 15 000 7 000 60 d / vuosi 12 h / päivä murske 130 000 80 000 60 d / vuosi 16 h / päivä sora ja hiekka 40 000 25 000 40 d / vuosi 12 h / päivä 100 d / vuosi 8 h / päivä 40 d / vuosi 16 h / päivä 40 d / vuosi 8 h / päivä 40 d / vuosi 16 h / päivä 30 d / vuosi 8 h / päivä Kasvualustamullan tuotanto ajoittuu vuosittain kevääseen ja kesään. Murskaamon toiminta-aika on enintään 60 päivää ja keskimäärin 40 päivää vuodessa. Kiviainesta murskataan enintään 5 päivänä viikossa (maanantai - perjantai) enintään 16 tuntia päivässä (klo 6 22) kahdessa vuorossa. Murskaukseen käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Laitteisto koostuu aggregaatista, syötinosasta, esi-, väli- ja jälkimurskaimesta, seulastosta ja siilo-osasta sekä kuljettimesta. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuormausten ja kuljetusten enimmäistoiminta-aika on 300 päivää vuodessa. Kuormaus- ja kuljetustoimintojen viikoittainen toiminta-aika on 6 päivää (maanantai lauantai) ja päivittäinen toiminta-aika enintään 16 tuntia. Raaka-aineet Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja niiden määrät ovat seuraavat. RAAKA-AINE KÄSITTELYMÄÄRÄ enintään, t / vuosi keskimäärin, t / vuosi purkujäte 15 000 7 000 turve 18 000 12 000 ylijäämämaa 15 000 7 000 kalliokiviaines 130 000 80 000 harjuaines 40 000 25 000 Polttoaineet ja energian käyttö Toiminnassa käytettävä energia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä, jota käytetään 85 tonnia vuodessa. Sähkö tuotetaan aggregaatilla.
Vedenhankinta ja viemäröinti 4/19 Toiminnassa käytettävä kasteluvesi otetaan pintavesistä. Talousvesi tuotetaan muualta. Käytetty vesi johdetaan selkeytysaltaan kautta ojaan. Toiminnassa ei synny viemäriin johdettavia jätevesiä. Syntyvät jätteet sekä niiden ominaisuudet ja määrät Toiminnassa syntyy enintään 2 tonnia vuodessa kiinteää yhdyskuntajätettä. Toiminnassa syntyy ongelmajätettä eli hydrauliikkaöljyä 0,3 tonnia vuodessa, voiteluöljyä 0,5 tonnia vuodessa sekä kiinteää öljyjätettä 0,05 tonnia vuodessa. Ongelmajätteiden määrästä, laadusta, lajista ja alkuperästä sekä niiden edelleen toimittamisen toimituspäivämääristä ja -paikoista pidetään kirjaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnassa käytetään sellaisia työmenetelmiä, tekniikkaa, koneita ja laitteita, joilla voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin Vesien ja maaperän likaantuminen estetään noudattamalla huolellisuutta haitallisten aineiden käsittelyssä, suojaamalla varastoalueen maaperä niin, etteivät haitalliset aineet pääse mahdollisen vuodon sattuessa maaperään, varustamalla polttoainesäiliöt (1,5 2,7 m 3, 2-3 kpl) suoja-altain ja varaamalla alueelle imeytysturvetta ja öljyntorjuntakalustoa sekä johtamalla valumavedet ja alueella käytettävät vedet selkeytysaltaaseen ennen alueen ulkopuolelle johtamista. Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi- ja käsittelykentät sekä haitallisten aineiden varastoalueet tasataan ja muotoillaan viettäviksi, tiivistetään muovikalvoilla, asfaltilla tai muulla vastaavalla tavalla niin, että mitään haitallisia aineita ei pääse maaperään. Toiminta-alueen pintavedet ja kasteluvedet johdetaan alueelle muodostettavien selkeytysaltaiden ja suodatuskenttien kautta ojiin ja niistä edelleen Vähäjokeen. Sosiaalitilojen pesuvedet johdetaan maasuodatuksen kautta selkeytysaltaaseen. Käymälänä käytetään kuivakäymälää. Päästöt ilmaan Pölyä aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään niin, että valtioneuvoston antamat ohjearvot eivät ylity häiriytyvissä kohteissa. Toiminnasta aiheutuvaa pölyä torjutaan ja vähennetään kiviaineksen kastelulla, kivikasojen sijoittelulla, pitämällä kiviaineksen putoamiskorkeudet riittävän pieninä, leviämisestein, tuulisuojin ja koteloinnein, työmaateiden kastelulla tai päällystämisellä sekä käyttämällä murskaamoa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty tai leviämistä on vähennetty. Tarvittaessa selvitetään mittauksin toiminnasta aiheutuvat pölypitoisuudet häiriytyvässä kohteessa. Mikäli mitataan sallittuja pitoisuuksia suurempia arvoja, muutetaan toimintatapoja pölyntorjunnan tehostamiseksi.
5/19 Erityisen voimakkaalla tuulella toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen estetään tarvittaessa keskeyttämällä pölyä aiheuttava toiminto. Mikäli jonkin laitteen rikkoutuminen tai tukkeutuminen lisää ilman pölypitoisuuksia, keskeytetään toiminto laitteen korjaamisen tai puhdistamisen ajaksi. Melu- ja tärinä Liikennöintiin käytetään olemassa olevia ja rakennettavia teitä. Kevyen liikenteen määrä on noin 5 käyntiä vuorokaudessa ja raskaan liikenteen noin 28 käyntiä vuorokaudessa. Kiinteistön eteläosassa oleva rasitetie siirretään kiinteistön rajalle. Melua aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään niin, että melutaso ei ylitä häiriytyvässä kohteessa ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Hakija on toimittanut 30.5.2005 ympäristökeskukseen 16.1.2005 päivätyn raportin Läänin Kuljetus Oy:n Halikon kivenmurskaamolla tehdystä meluselvityksestä. Sen perusteella murskaamokuopassa murskaamon vieressä noin 10 metrin etäisyydellä A-painotettu keskiäänitaso (L Aeq ) oli murskaimen käydessä 89 db. Murskaamokuopan reunalla äänitasot vaihtelivat välillä 74 84 db koneiden ollessa käynnissä. Koneiden ollessa tyhjäkäynnillä keskiäänitaso oli pienimmillään 61 db kuopan reunalla. Murskaamon läheisyydessä tasot vaihtelivat välillä 60 78 db ja kauempana kuopasta välillä 40 57 db. Murskaamosta 300 metrin etäisyydellä olevassa kohteessa keskiäänitaso oli 45 db. Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kiviaineskasojen sijoittelulla, käyttämällä kotelointeja sekä tarvittaessa meluestein. Melutason tarkastusmittaukset eri toiminnoista ja työvaiheista aiheutuvasta melusta tehdään toiminnan alettua. Mikäli tarkistusmittaukset osoittavat toiminnasta aiheutuvan melun ylittävän sallitut melutason ohjearvot, muutetaan toimintatapoja meluntorjunnan tehostamiseksi. Mikäli jonkin laitteen rikkoutuminen aiheuttaa sallittua suurempia meluarvoja, keskeytetään koneen tai laitteen käyttäminen korjaamisen ajaksi. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Yhdyskuntajäte varastoidaan jätesäiliöihin ja kuljetetaan säännöllisin väliajoin Topinojan jäteasemalle. Ongelmajätteet toimitetaan jäteaseman ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Muut haittoja vähentävät toimenpiteet Toiminnasta alueella vastaa siihen koulutettu ja perehtynyt henkilö. Alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan ja alueelle pääsy asiattomilta estetään puomein. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemussuunnitelman mukaan toiminnasta ei aiheudu pinta- eikä pohjavesien pilaantumista eikä muitakaan pysyviä ympäristövaikutuksia. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa, terveyshait-
taa tai kohtuutonta rasitusta naapurustolle eikä se aiheuta yleisen viihtyisyyden vähentymistä. 6/19 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennen toiminnan aloittamista tehdään laitoksen käyttöönottotarkastus ja tarkistetaan, että mahdollisten lupamääräysten edellyttämät toimenpiteet on tehty. Koneiden polttoaine- ja voimansiirtojärjestelmät tarkastetaan kerran viikossa. Toiminnan eri työvaiheista aiheutuvan melun tasosta ja ilman pölypitoisuudesta tehdään tarvittaessa mittauksia. Laitoksella pidetään työmaapäiväkirjaa, josta ilmenee kulloinenkin säätila, henkilöstö, koneet ja laitteet, töiden kulku kuten tuotantomäärät ja tuotujen maamassojen määrät, aloitukset, keskeytykset, muutokset yms. sekä huomautukset, tarkastukset, korjausmääräykset ja tehdyt korjaukset. POIKKEUKSELLISET TILANTET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ASIAN KÄSITTELY Toiminnasta saattaa aiheutua öljyvahinko, sallittua suurempia pölypitoisuuksia ja sallittua suurempia meluarvoja. Öljyjen ja muiden haitallisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja alueelle varataan öljyvahingon varalle imeytysturvetta ja öljynkeräysvälineitä. Alueella varastoitavat öljytuotteet säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä. Maaperä suojataan öljytuotteiden säilytyspaikoilla sekä koneiden ja laitteiden säilytys- ja huoltopaikoilla asfaltilla, muovikalvoilla tai muulla vastaavalla tavalla niin, että maaperään ei pääse likaavia aineita. Alueelle tuodaan ja siellä otetaan vastaan ja käsitellään vain puhtaita purkujätteitä, ylijäämämaita ja maa-aineksia. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 26.3. - 26.4.2004, Ruskon kunnan ilmoitustaululla 30.3. 3.5.2004 ja Turun Tienoo-nimisessä lehdessä 1.4.2004. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Ruskon kunnassa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset neuvottelut ja katselmukset Alueella on pidetty 16.12.2004 maastotarkastus ja asiasta on järjestetty 25.5.2005 neuvottelu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastuksesta ja neuvottelusta laaditut muistiot on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot 7/19 Ruskon kunnan rakennus- ja lupalautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on 13.5.2004 suorittanut alueella katselmuksen, käsitellyt asiaa samana päivänä pitämässään kokouksessa ( 50) ja antanut asiasta seuraavan lausunnon: Hakemuksen mukainen toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2004 aikana. Toiminnasta aiheutuvaa liikennettä ja sen järjestelyä ei ole selvitetty riittävästi. Liikennejärjestelyt eivät voi tapahtua esitetyllä tavalla, koska suunnitelman mukainen tie kulkee rakennuspaikalta, johon Parma Oy:lle on myönnetty rakennuslupa teollisuushallin rakentamiselle. Liikennöintiin alueella jatkossakin tulee vaikuttamaan Parman omien toimintojen rakentuminen. Ympäristölupahakemuksesta ei selviä riittävällä varmuudella toiminnan soveltuvuus tärkeälle pohjavesialueelle. Hakemuksessa ei ole esitetty alueen jälkihoito- ja kunnostussuunnitelmaa toiminnan päätyttyä. Lisäksi tulee huomioida, että hakemuksen mukainen toiminta ei sovellu tulevaan kaavoitukseen ja että alue on Pilot-hankeen ensimmäiseksi toteutuvia alueita. Edellä olevan perusteella lautakunta toteaa lausuntonaan, että hakemuksen mukaista lupaa ei tule myöntää. Ruskon kunnan tekninen lautakunta on kokouksessaan 13.5.2004 ( 54) esittänyt lausuntonaan, ettei kyseinen toiminta sovellu tapahtuvaksi Ruskon kunnan vesihuollon kannalta tärkeällä pohjavesialueella sisältämiensä riskien vuoksi. Hakemuksessa ei ole riittävästi esitetty, voidaanko liikennöinti alueella toteuttaa esitetyllä tavalla edes nykytilanteessa ja miten Parma-Betonilan alueen rakentuminen vaikuttaa liikennejärjestelyihin tulevaisuudessa. Hakemuksessa ei myöskään ole riittävästi esitetty, miten alueen "jälkihoito" tullaan toteuttamaan toiminnan päättyessä. Kunta ei saa joutua vastuuseen vastaavalla tavalla jälkihoidon toteuttamisesta, kuten on käynyt aiemmissa tapauksissa. Ruskon kunnanhallitus on kokouksessaan 7.6.2004 ( 181) päättynyt olla puoltamatta hakemusta seuraavin perustein: - toiminnasta aiheutuvaa liikennettä ja sen järjestelyä ei hakemuksessa ole selvitetty riittävästi; liikennejärjestelyt eivät voi tapahtua esitetyllä tavalla, koska suunnitelman mukainen tie kulkee rakennuspaikalta, johon Parma Oy:lle on myönnetty rakennuslupa teollisuushallin rakentamiselle; liikennöintiin alueella tulee jatkossakin vaikuttamaan Parman omien toimintojen rakentuminen. - kyseinen toiminta ei sovellu pohjavesialueelle. - hakemuksessa ei ole riittävästi osoitettu sitä, miten hankkeen jälkihoito toteutetaan. - alue kuuluu lentokentän pohjoispuolen asemakaavoitettuun alueeseen. Hakijan 16.7.2003 antamassa vastineessa on todettu, että hankkeesta on pidetty 19.11.2003 neuvottelu, jossa ovat olleet mukana edustajia Ruskon kunnasta, Turun kaupungilta ja Ilmailulaitoksen Turun lentoasemalta. Tästä johtuen hakemuksesta pyydettiin vielä Turun kaupungin asemakaavatoimiston sekä Ilmailulaitoksen lausunnot. Turun kaupungin asemakaavatoimisto, joka laatii alueelle asemakaavaa, on antanut asiasta 27.10.2004 lausunnon, jossa esitetään mm. seuraavaa: - Alue sisältyy Turun ja Ruskon kuntien alueelle laadittavaan Lentokentän pohjoispuolen asemakaavaan.
8/19 - Alustavissa kaavaluonnoksissa tila Lehtimäki 5:30 on tarkoitus käyttää korttelialueeksi tilan luoteisosassa sijaitsevaa mäkialuetta lukuun ottamatta. Alueen väliaikainen käyttö maa-ainesten varastointiin ja käsittelyyn hakemuksen mukaisesti ei vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta ehdolla, että em. mäkialue jätetään koskemattomaksi. - Hakemuksessa esitetty kulkuyhteys alueelle kulkee Turun puolella osittain vanhoja metsäteitä pitkin. Tielinjaus tulee suunnitella yhdessä Turun kaupungin asemakaavatoimiston kanssa siten, että se noudattaa asemakaavaluonnoksen linjausta. Lausunnon mukaan toiminta ei vastaa alueen lopullista käyttötarkoitusta, mutta on puollettavissa määräajaksi, jolloin alue voidaan ottaa asemakaavan mukaisen käyttöön myöhemmin. Ilmailulaitos on antanut hakemuksen johdosta 20.10.2004 lausunnon, jossa esitetään mm. seuraavaa: - Laitoksen sijoituspaikka on noin 0,9 km:n etäisyydellä Turun lentoasemasta ilma-alusten laskukiertoalueella. Ilmailulaitos edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä ilmenee pölyntorjuntatoimenpiteistä huolimatta. - Kiinteistölle hakemuksessa esitetty tielinjaus kulkee Ruskontieltä Ilmailulaitoksen kiinteistön kautta. Läänin Kuljetus Oy:n hallinnassa olevalle kiinteistölle ei kuitenkaan ole myönnetty tieoikeutta eikä Ilmailulaitokselle ole tullut yhteydenottoa tieoikeuden saamiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ovat Lähteenmäen, Munittulan ja Santalan kylien asukkaat esittäneet 24.5.2004 kielteisen kannanoton. Lähteenmäen kylästä on kannanoton allekirjoittanut 40 taloutta, Munittulan kylästä 28 taloutta ja Santalan kylästä 10 taloutta. Kaikki kannanotot ovat sisällöltään lähes samanlaisia ja niissä vastustetaan hakemusta seuraavin perustein: - Ruskon puhtaanvedenottamo sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä, samoin kuin Raision kaupungin varaottamo. Suunniteltu toiminta vaarantaa koko Ruskon kunnan puhtaanveden saannin. - Ruskon kunta on juuri puhdistanut saman tyyppisen toiminnan jäljiltä viereisen kiinteistön maaperän ja maisemointityö on juuri meneillään. - alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva kotikylämme, jonka asukkaina tulisimme kärsimään melu- pöly- ja visuaalisista haitoista. Munittulan kylän asukkaat esittävät lisäksi, että lisääntyvä liikenne tulisi vaarantamaan kylän asukkaiden, erityisesti lasten ja eläinten turvallisuuden. - alue on lähikylien asukkaiden virkistyskäytössä. Mm. Turun Ladun reitistö kulkee alueen välittömässä läheisyydessä. - uskomme jätösten perusteella alueen ympäristöineen kuuluvan myös liito-oravan reviirialueeseen. - alueelle on edellisen louhintatyön jälkeen muodostunut moninainen kasvisto. Joukossa on myös kasveja, jotka ovat melko harvinaisia tällä alueella. Lopuksi muistuttajat toteavat olevansa varmoja siitä, että hakemuksessa mainittuja asioita ei voida suorittaa ilman merkittäviä ympäristöllisiä haittavaikutuksia, joilla on pitkäaikaisia ja kauaskantoisia seurauksia kaikille Ruskon kunnan ja myös ympäristökuntien asukkaille. Hakijan vastine Hakija on esittänyt 16.7.2004 päivätyssä vastineessaan lausuntojen ja muistutusten johdosta mm. seuraavaa:
9/19 - Pohjavesialue ja vedenottamot Ympäristölupahakemuksessa on huomioitu toiminnan sijaintipaikan kuuluminen vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle ja pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot ja esitetty toimet pinta- ja pohjavesien ja maaperän suojelemiseksi. - Liikennejärjestelyt Kiinteistölle on tieyhteys Vahdontieltä Munittulan kylän kautta. Koska kyseisen tieyhteyden käyttämisestä aiheutuisi tien varrella asuville haittaa, lupahakemuksessa on esitetty järjestettäväksi liikennöinti Vahdontielle kiinteistön eteläpuolella olevia ja rakennettavia teitä pitkin. Ruskon kunta on lausunnossaan todennut, että tie kulkee rakennuspaikalta, johon on myönnetty rakennuslupa. Lupahakemuksen liitteessä 1 esitetty tieyhteys on luonnos, joka tarkentuu alueen kaavoituksen ja tiestä käytävien neuvottelujen edetessä. Läänin Kuljetus Oy:llä on valmius toiminnanaikaisen tieyhteyden rakentamiseen heti kun tulevien teiden paikat on ratkaistu tai on saatu neuvotteluratkaisu tilapäisen tien rakentamiselle. - Kaavoitus ja Pilot-hanke Ruskon kunnan lausunnoissa ei ole esitetty mitään perusteluja sille näkemykselle, että hakemuksen mukainen toiminta ei soveltuisi tulevaan kaavoitukseen eikä edes aikataulua siitä, että alue olisi Pilot-hankkeen ensimmäiseksi toteutettavia alueita. Voimassa olevassa seutukaavassa kiinteistö on merkitty suurimmalta osaltaan lentoliikenteen alueeksi. Varsinais- Suomen maakuntavaltuuston 25.11.2002 hyväksymässä maakuntakaavassa sekä Turun lentokentän maankäyttövisiossa 10.2.2003 kiinteistö on merkitty suurimmalta osaltaan työpaikka-alueeksi. Hankkeesta käytiin 19.11.2003 Läänin Kuljetus Oy:n aloitteesta neuvottelu, johon osallistuivat yhtiön edustajien lisäksi henkilöitä Ruskon kunnasta, Turun kaupungilta ja Ilmailulaitoksen Turun lentoasemalta. Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti ilmoitti neuvottelussa omana kantanaan, että hanke ei ole ristiriidassa asemakaavoituksen kanssa. Myöskään Turun lentoaseman edustaja ei nähnyt esteitä hankkeen toteuttamiselle. Ruskon kunnanjohtaja esitti, että kaavaluonnoksen valmistuttua Läänin Kuljetus Oy voisi esitellä hankkeen Ruskon kunnan luottamusmiehille. Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja oli estynyt tilaisuudesta, mutta hän on esittänyt omana kantanaan, että hanke tukisi Pilot-hankkeen toteuttamista hyvin, koska lupahakemuksessa tarkoitettuja toimintoja ja aluetta voitaisiin hyödyntää Pilot-alueen rakentamisvaiheessa. Lupaa haetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti toistaiseksi eli siihen saakka, kunnes alueen ympäristö alkaa rakentua vahvistuvien kaavojen mukaisesti, jolloin kiinteistö muutetaan kaavan mukaiseksi rakennusalueeksi. - Kiinteistön jälkihoito Kiinteistö on nykytilanteessa noin kolmasosaltaan maisemoimatonta vanhaa louhos- ja varastoaluetta. Koska alueen kaavoitustyö on vielä kesken, ei kiinteistöön kohdistuvista kaavamääräyksistä ole vielä tarkempaa tietoa. Tämän vuoksi ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi esittää alueen jälkihoitoa ja maisemointia lupahakemuksessa. - Toiminnasta aiheutuvat haitat Munittulan kylän lähimmät asuinrakennukset ovat yli 300 metrin, Lähteenmäen kylän yli 700 metrin ja Santalan kylän yli 1,2 km:n etäisyydellä kiinteistön rajalta mitattuna. Kiinteistön ympärillä on kaikkiin ilmansuuntiin pinnanmuodoltaan ja peitteisyydeltään vaihtelevaa metsämaastoa, jonka sisällä on peltoaukioita. Kiinteistön rajoille jätetään 10 20 metrin suojavyöhyke, jonka puusto ja aluskasvillisuus säilytetään ja istutetaan suojapuustoa niihin
10/19 kohtiin, joissa sitä ei ole. Kylien asukkaiden muistutuksessa mainittua visuaalista haittaa toiminnasta ei voi aiheutua, koska toiminta-alueen ja asutuksen välillä ei ole näköyhteyttä. - Alueen virkistyskäyttö Entistä louhos- ja varastoaluetta ei voitane pitää virkistysalueena. Turun ladun reitti kulkee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä kiinteistöstä sen itäpuolella. - Liito-oravat Hankkeen johdosta 19.11.2003 käydyssä neuvottelussa Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti ilmoitti, että tehdyn selvityksen mukaan kiinteistöllä eikä sen lähialueillakaan ole todettu olevan liito-oravareviirejä eikä tehty havaintoja liito-oravasta. - Kasvit Muistutuksessa on väitetty, että alueella olisi harvinaisia kasveja, mutta ei ole mainittu nimeltä yhtään kasvilajia. Lopuksi hakija toteaa, että lausunnoissa ja muistutuksissa on yhteisenä piirteenä luvan myöntämistä vastustavat väittämät ilman tarkempaa tietoa tai selvitystä väittämien todenperäisyydestä. Hakija on lisäksi antanut 12.11.2004 päivätyn vastineen Ilmailulaitoksen 20.10.2004 ja Turun kaupungin asemakaavatoimiston 27.10.2004 antamiin lausuntoihin. Vastineessa esitetään mm. seuraavaa: - Turun Lentokentälle on murskaamolta etäisyyttä 900 metriä. Läänin Kuljetuksen muissa murskauskohteissa suoritettujen pölymittausten perusteella ei sallittuja ohjearvoja ylitetä kyseisellä etäisyydellä murskaamosta. Lisäksi hakija toteaa, että Turun Lentokentän ja kohteen välissä sijaitsee havumetsää ja että kenttäalueen läheisyydessä on jo muutaman vuoden ajan harjoitettu kiviaineksen murskaustoimintaa, eikä hakijan tietojen mukaan siitä ole aiheutunut haittaa lentotoiminnalle. - Läänin Kuljetuksen tarkoituksena on, että alueelle tuleva tielinjaus noudattaa asemakaavaluonnoksen linjausta. Asiasta on oltu yhteydessä asemakaavatoimistoon ja myös toteutusvaiheessa tullaan ottamaan asemakaavatoimiston ohjeet ja määräykset huomioon. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Läänin Kuljetus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turpeen, kiviainesten, ylijäämämaiden sekä betoni- ja tiilipurkujätteen välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta varten Ruskon kunnan Munittulan kylässä kiinteistöllä Lehtimäki RN:o 5:30 (704-408-5-30). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Harjoitettava toiminta ja raaka-aineet 1. Laitoksella saa vastaanottaa, välivarastoida, käsitellä ja jatkojalostaa vuodessa turvetta enintään 18 000 tonnia, ylijäämämaata enintään 15 000 tonnia, kalliokiviainesta enintään 130 000 tonnia, soraa ja hiekkaa enintään 40 000 tonnia sekä rakennusten betoni- ja tiilipurkujätettä enintään 15 000 tonnia. 2. Alueelle ei saa ottaa vastaan muuta jätettä. Alueelle tuotava toimintaan kelpaamaton jäte sekä käsiteltävistä materiaaleista toiminnan aikana erotettava jatkojalostukseen kelpaama-
ton jäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa ko. jätteen vastaanottamiseen tai jäte on palautettava sen haltijalle. 11/19 3 Käsittelemättömät ja käsitellyt jätejakeet sekä valmiit tuotteet tulee varastoida erillään omissa kasoissaan niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Jätteistä ja tuotteista ei saa muodostua alueelle pysyviä varastokasoja. Raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden varastointiaika alueella saa olla enintään yksi vuosi. Toimenpiteet ennen toiminnan aloittamista 4. Ennen toiminnan aloittamista on alue siistittävä mm. poistamalla alueella olevat jätteet. Työn valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja toimintaalueen pohjan rakentamista ei saa aloittaa, ennen kuin ympäristökeskus on tarkastanut alueen. 5. Ne alueet, joille varastoidaan materiaaleja ja joilla suoritetaan raaka-aineiden käsittelyä, on päällystettävä tiiviillä materiaalilla. Pohja tulee muotoilla sellaiseksi, että alueella muodostuvat valumavedet saadaan johdettua pohjavesialueen ulkopuolelle. Suunnitelma alueen pohjan tiivistämisestä tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminta-ajat 6. Alueella saa harjoittaa murskaustoimintaa arkipäivisin (maanantai perjantai ) klo 6 21 välisenä aikana sekä raaka-aineiden ja tuotteiden kuormausta ja kuljetusta arkipäivisin klo 6 22 ja lauantaisin klo 6 14 välisenä aikana. Murskaustoiminta on kuitenkin kokonaan kielletty 20.6. 15.8. välisenä aikana. Polttoaineet 7. Polttoaineet on varastoitava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainevarastot on sijoitettava pohjavesialueen ulkopuolelle niin, että vahinko- ja onnettomuustilanteissa polttoaineita ei pääse pohjavesialueen maaperään. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. Alueelle varastoitavat öljytuotteet tulee säilyttää katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä Päästöt ilmaan 8. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritseviä pölypäästöjä. Pölyhaitat on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla ja kastelulla sekä tarvittaessa pölynerotuslaitteistolla. Murskaimet on varustettava pölynpoistojärjestelmällä, jonka kunto on tarkistettava päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta välittömästi keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. 9. Varastokasojen ja tiealueiden mahdollista pölyämistä tulee estää tarvittaessa kastelemalla.
12/19 10. Pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää hiukkasten kokonaisleijumalle (TSP) annettua ohjearvoa 120 µg/m 3 eikä hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) annettuja raja-arvotasoja 50 µg/m 3 ja 70 µg/m 3. 11. Mikäli alueella tapahtuu pölyämistä, joka saattaa aiheuttaa vaaraa lentoturvallisuudelle, on toiminta keskeytettävä välittömästi. Melu ja tärinä 12. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa arkipäivisin klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä muina aikoina ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 13. Laitoksen melupäästöt on kertaluontoisesti mitattava ja melun leviäminen laskennallisesti selvitettävä vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Melumittaustulokset on toimitettava ympäristökeskukselle heti niiden valmistuttua. Vesien käsittely 14. Alueen valumavedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa pohja- ja pintavesille eikä maaperälle. Alueen valumavedet on käsiteltävä selkeytysaltaassa ja suodatinkentässä ja johdettava alueen ulkopuolelle niin, että ne eivät pääse imeytymään maaperään tärkeällä pohjavesialueella. Vesien käsittelyjärjestelmästä tulee esittää yksityiskohtaiset rakentamissuunnitelmat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi lupamääräyksessä 22 esitetyn tarkkailusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 15. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli niitä ei luokitella ongelmajätteiksi 16. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä toisistaan erillään sekä ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljylaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. 17. Ongelmajätteet toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteistä valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, on viipymättä ilmoitettava Lounais-Suomen ympäris-
13/19 tökeskukselle ja Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodoista maaperään on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta alueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Alueen hoito ja valvonta 20. Alueelle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asiaton pääsy alueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten aitaamalla alue keskeisiltä osin. Alueen portti on pidettävä lukittuna muina kuin aukioloaikoina. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tällaisen toimintaan soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Tarkkailu 22. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen toiminnan ympäristövaikutuksia Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Suunnitelman tulee sisältää esitykset laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusta sekä toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin 1) Toiminnan vaikutukset vesiin: Toiminnan pohjavesivaikutuksia on seurattava ainakin kahdessa pohjavesipisteessä, joista toinen sijaitsee toiminta-alueelta etelään (pohjavesialueella) ja toinen toiminta-alueen pohjoispuolella (pintavesien purkautumissuunnassa). Pintavesien laatua tulee seurata laskeutusaltaista lähtevästä vedestä. Näytteiden oton yhteydessä tulee myös määrittää altaista lähtevän veden määrä. Näytteistä tulee määrittää ainakin: lämpötila, väri, sameus, ph, koliformiset bakteerit, sähkönjohtavuus, kovuus, KMnO 4 -luku, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta ja mangaani. Pohjavesipisteistä tulee esittää lisäksi veden korkeus. Vesinäytteitä tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa (toukokuussa ja elokuussa). 2) Vaikutus ilman laatuun: Kertaluontoiset pölymittaukset tehokeräimin on tehtävä lähimpien asuinrakennusten pihoilla normaalitilanteessa vähintään vuorokauden pituisella mittauksella. Mittaus on tehtävä mittausajankohdan tuuliolosuhteet huomioiden siten, että lähimpien asuinrakennusten pihoilla olevat mittauspisteet edustavat merkittävimpiä pölyn leviämissuuntia. Pölymittaus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja mittaustulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Ruskon kunnan ympäristölautakunnalle kuukauden kuluessa mittauksesta. 3) Meluvaikutukset: Ekvivalenttimelutaso tulee mitata ainakin kahdessa eniten melulle altistuvassa kohteessa laitoksen ollessa normaalissa toiminnassa. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaukset tu-
lee uusia myöhemmin ainakin silloin, kun laitoksella toteutetaan muutoksia, joilla on vaikutusta laitoksen melupäästöihin. 14/19 Raportointi 23. Toiminnasta ja tarkkailusta tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain raportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - laitoksen toiminta-ajat - raaka-ainetiedot ja tuotantomäärät - käytettyjen polttoaineiden määrä- ja laatutiedot - lupamääräyksen 22 mukaiset tarkkailutulokset ja niiden perusteella laadittu asiantuntijalausunto laitoksen ympäristövaikutuksista - tiedot muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä niiden edelleen toimittamisesta - tiedot mitatuista melupäästöistä Lisäksi raportissa on esitettävä tiedot laitoksella suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio aiheutuneista päästöistä sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Myös tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista laitoksen toiminnassa on raportoitava. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Raportti tulee toimittaa viranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Havaituista merkittävistä terveys- ja ympäristöhaitoista on kuitenkin ilmoitettava lupaviranomaisille viipymättä. Toiminnan lopettaminen 24. Luvan haltijan on toiminnan päättyessä purettava ja kuljetettava pois alueelta kaikki rakenteet ja varastot sekä siistittävä alue. Yksityiskohtainen suunnitelma alueen siistimisestä, maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä sekä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista on esitettävä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Vakuus 25. Luvan saajan on asetettava 100 000 :n vakuus toiminnan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa. Vakuus on asetettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lounais-Suomen ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksi. Luvanhaltian muuttuminen 26. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta.
RATKAISUN PERUSTELUT 15/19 Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei vastaa alueelle laadituissa kaavaluonnoksissa esitettyä alueen lopullista käyttöä. Toiminta kuitenkin loppuu ennen alueen rakentamista, ja luvassa on annettu määräykset toiminnan lopettamisesta. Toiminta-alueen läheisyydessä on suunniteltu toteutettavaksi lähivuosina paljon sellaisia rakentamistoimenpiteitä, joissa tarvitaan toiminnassa valmistettavia tuotteita. Toiminta ei näin ollen kokonaisuudessaan lisää Turun ja Ruskon raja-alueella tapahtuvan liikennöinnin aiheuttamia häiriöitä, koska tuotteista osa käytetään lähellä toiminta-aluetta. Ympäristölupapäätöksessä ei voida antaa määräyksiä liikennöinnistä toiminta-alueen ulkopuolella. Toiminnasta aiheutuva liikenne ei kuitenkaan tule tapahtumaan nykyistä tietä Munittulan kylän läpi, koska toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan ilmoittanut liikennöinnin tapahtuvan toiminta-alueelta etelään rakennettavaa uutta tieyhteyttä käyttäen. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään, jonka mukaan tuotantomäärää rajoittamalla voidaan ehkäistä toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä ympäristönsuojelulain 45 :ään, jonka mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä koskeva toiminta voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätelain 6 :n kohdan 2) mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Rakennusten betoni- ja tiilipurkujätteiden käyttö tuotteiden raaka-aineena on jätteiden asianmukaista hyödyntämistä, joka korvaa luonnonmateriaalin käytön. Lupamääräys 2 perustuu ympäristönsuojelulain 45 :ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi sekä jätelain 9 :ään, jonka mukaan jätteen kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jäte kuljetetaan asianmukaisella tavalla ja toimitetaan jätteen haltijan ilmoittamaan tai viranomaisen määräämään paikkaan.
Lupamääräys 3 perustuu jätelain 6 :n kohtaan 7). 16/19 Lupamääräyksessä 4 esitetty alueen siistimisvelvollisuus perustuu jätelain 19 ja 20 :iin ja sen tarkoituksena on estää toiminta-aluekiinteistöllä olevien jätteiden aiheuttama pohjaveden pilaantuminen. Lupamääräys 5 perustuu ympäristönsuojelulain 8 :ään, joka kieltää pohjaveden pilaamisen. Lupamääräys 6 perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään sekä naapuruussuhdelain 17 :ään ja tarkoituksena on toimintaa ajallisesti rajoittamalla ehkäistä lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuva kohtuuton rasitus. Lupamääräys 7 perustuu ympäristönsuojelulain 8 ja 43 :iin ja sen tarkoituksena on estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Lupamääräykset 8-11 perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 46 :iin sekä naapuruussuhdelain 17 :ään ja niiden tarkoituksena on terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Lupamääräyksessä 10 esitetyt pölypitoisuudet lähimpien asuinrakennusten pihoilla perustuvat valtioneuvoston päätökseen 480/1996 ja valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Lupamääräykset 12 ja 13 perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, naapuruussuhdelain 17 :ään ja valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (Vnp 993/1992). Murskaimen ja varastokasojen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Lupamääräys 14 perustuu ympäristönsuojelulain 8 :ään, joka kieltää pohjaveden pilaamisen. Lupamääräykset 15 ja 16 perustuvat jätelain 6 :ään, jonka mukaan jätehuolto on järjestettävä niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Lupamääräys 17 perustuu valtioneuvoston päätökseen ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Siinä on annettu myös ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Lupamääräykset 18 ja 19 perustuvat ympäristönsuojelulain 7, 8, 43 ja 46 :iin, ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään sekä jätelain 6 :ään ja niiden tarkoituksena on minimoida mahdollisista onnettomuustilanteista aiheutuvat ympäristöhaitat. Lupamääräys 20 perustuu jäteasetuksen 10 :ään, jonka mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa-, käyttöä ja käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- ja käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Lupamääräys 21 perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lupamääräys 22 perustuu ympäristönsuojelulain 5 ja 46 :iin. Koska toiminnan vaikutuksiin on kiinnitetty huomiota hakemuksessa annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa, on
perusteltua laatia toiminnan ympäristövaikutusten seurantaa varten riittävän yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma. 17/19 Lupamääräys 23 perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnanharjoittajalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. Lupamääräys 24 perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Lupamääräys 25. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Lupamääräys 26 perustuu ympäristönsuojelulain 81 :ään, jonka mukaan luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Toiminnan sijoittuminen osittain pohjavesialueelle on otettu huomioon lupamääräyksissä 4 ja 5, joissa on määrätty alueen siistimisestä ja päällystämisestä ennen toiminnan aloittamista. Alueelle on aikaisemmin tuotu sekalaista jätettä, joka sijoittuu osittain pohjavesialueelle, joten alueen siistiminen vähentää jätteistä aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä. Liikenteestä ei aiheudu lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyjä haittoja asutukselle, koska luvan saaja tulee rakentamaan uuden tieyhteyden ennen toiminnan aloittamista alueen kaavaa laativan Turun kaupungin asemakaavatoimiston kanssa sovittavalla tavalla. Vaatimukset pölyhaittojen estämisestä on otettu huomioon lupamääräyksissä 8 11 sekä meluhaittojen estämisestä lupamääräyksissä 12 ja 13. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 saakka. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 18/19 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 81, 83, 90, 96-98, 100, 101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 12, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 4, 5, 7 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/1994) 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadusta (480/1996) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3920 euroa. Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Läänin Kuljetus Oy Pitkämäenkatu 4 20250 TURKU Jäljennös Ruskon kunnanhallitus Ruskon kunnan rakennus- ja lupalautakunta Ruskon kunnan tekninen lautakunta Ruskon kunnan peruspalvelulautakunta Turun kaupungin asemakaavatoimisto Ilmailulaitos Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Ruskon kunnan ilmoitustaulu Turun Tienoo
MUUTOKSENHAKU 19/19 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusoikeus päätökseen on; - sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea, - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyvyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, - toiminnan sijaintikunnan tai vaikutusalueen kunnan ympäristöviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama Vanhempi insinööri Heikki Elomaa LIITTEENÄ kartta toiminnan sijoittumisesta valitusosoitus