Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari



Samankaltaiset tiedostot
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energiapoliittisia linjauksia

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Tuotantotukilain muutokset

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti

Metsäpäivä Kuhmo Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma (NREAP)

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Uusiutuvan energian vuosi 2015

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Keski-Suomen energiatase 2016

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Energiatuki Kati Veijonen

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

Keski-Suomen energiatase 2014

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Primäärienergian kulutus 2010

Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Bioenergian tukimekanismit

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Jyväskylän energiatase 2014

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

MMM:n hallinnonalan energiapäivä Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli

Jyväskylän energiatase 2014

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Energian tuotanto ja käyttö

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere Toimialapäällikkö Markku Alm

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uusiutuvan energian potentiaalit

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiapuun korjuutuet

Transkriptio:

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari

Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamista. 20-20-20 10.12.2010 Anne Kalmari 2

UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 Muutos, TWh / %-yksikköä Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020 10.12.2010 Anne Kalmari 3

Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 2005-2020, % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän 10.12.2010 Anne Kalmari 4

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Nykyiset energiatuet ja niiden lisäys, TAE2011 noin 150 M Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki (HE 152/2010 vp), TAE2011 noin 55 M ja v. 2020 noin 340 M Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 20 % vuonna 2020 (HE 197/2010 vp) EU-vähimmäisvaatimus 10 % vuonna 2020 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (HE 140/2010 vp) Pienpuun energiatuki (HE 270/2010 vp) Kivihiilen korvaaminen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa Yleinen t&k-rahoitus Täydentyvä järjestelmä, uusia esim peltobiomassat, investointituet ja biokaasun liikennepolttoainetariffi 10.12.2010 Anne Kalmari 5

Metsäenergiaa Kolmiosainen tukipaketti nostamaan metsäenergian kilpailukykyä: pienpuun energiatuki, jonka kohteena on nuoren kasvatusmetsän hoitotyö uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki: Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille Kiinteä sähkön tuotantotuki ulosjääville Hiilen korvaamiseksi jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet pienille ja isoille 10.12.2010 Anne Kalmari 6

Pienpuun energiatuki Ei erottelua mistä metsästä Tukitaso on 10 euroa/ kuutio, hehtaarilta saa tukea enintään 45 kuutiolle, myynnin minimimäärä, 40 kuutiota Metsähallitus ei ole samalla potilla, mutta kunnat ja seurakunnat saavat 5 euron tuen Läpimittarajoja ei ole 10.12.2010 Anne Kalmari 7

Pienpuun energiatuki II verollinen tuki kustannukset olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia mittaustodistus metsäkeskukselle siirtymäsäännökset 10.12.2010 Anne Kalmari 8

Syöttötariffin periaate Markkinaehtoinen takuuhinta sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä 100 säilytetään sekä markkinaehtoisuus että taataan tasainen tulotaso voimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä /MWh 80 60 40 Tariffi tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) 20 0 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana 10.12.2010 Anne Kalmari 9

Puupolttoainevoimala (saa korotettua tukea, lämpöpreemiota) syöttötariffijärjestelmään jos 1. se ei ole saanut valtiontukea 2. se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia 3. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kva ja enintään 8 MVA 4. se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä 5. sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 % tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 MVA, vähintään 75 prosenttia. 10.12.2010 Anne Kalmari 10

Metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään jos: 1. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kva 2. se ei kuulu eikä ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään. 10.12.2010 Anne Kalmari 11

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella Tavoitteena on 20 % sekoitusvelvoite vuonna 2020 6 prosenttia vuosina 2011 2014 Tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesellaitosta; edistetään sekä EU:n että kansallisin tukijärjestelmin 10.12.2010 Anne Kalmari 12

Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (YM) Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöön ottoa avustettaisiin enintään 20 % maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen (pääasiallinen lämmitys) käyttöön ottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymiseen saneerattaessa, ei uudisrakentamisessa Vuoden 2011 talousarvioesityksessä 30 milj. Vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin 10.12.2010 Anne Kalmari 13

Energiatuki (valtuus) ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 450 400 Energia-avutukset lämmitystapamuutoksiin (YM) Uusiutuvan energian tuotantotuet Energiatuki (valtuus) 350 300 Milj. euroa 250 200 150 100 50 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 10.12.2010 Anne Kalmari 14

Energiapaketin vaikutukset Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiintom³:n työllisyysvaikutukset vuonna 2020 olisivat noin 6900 henkilötyövuotta metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 lämpöyrittäjyys 400 sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 polttoainejalosteiden valmistus 150 Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen edellyttää noin 700 milj. laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta 10.12.2010 Anne Kalmari 15

750 miljoonan tukieuron vipuvaikutus 3 3,75 miljardia euroa suora rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 4500 henkilötyövuotta laitehankintojen suora vaikutus konepajateollisuuteen alihankkijoineen on noin 8000 henkilötyövuotta Metsä- ja muiden kiinteiden polttoaineiden hankinta 4000 henkilötyövuotta Yksin biojalostamo (300 000 tonnin tuotanto) kohentaisi sijaintimaakuntien talouskasvua 3 3,5 % eli noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä Työllisyys nousisi biojalostamon sijaintimaakunnassa 400 henkilötyövuodella Biojalostamot korvaisivat paperin tuotannon supistumista: talouskasvun osalta lähes puolet ja työpaikkojen osalta neljäsosan Pysyviä työpaikkoja kaiken kaikkiaan laitoksille ja investoiviin yrityksiin syntyisi noin 1500 2000 henkilötyövuotta 10.12.2010 Anne Kalmari 16

KIITOS! Iloista Joulunalusaikaa 10.12.2010 Anne Kalmari 17