EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Samankaltaiset tiedostot
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Eurajoen yläosan perkaus, kalataloudellinen kunnostus ja uuden virtausaukon rakentaminen Kirkkosiltaan, Eura

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Op

Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry. ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry.

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

42 Kyrönjoen vesistöalue

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 60/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-138 Annettu julkipanon jälkeen

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

kunnostustarveselvitys

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Säännöstelyluvan muuttaminen

Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Tulvariskien hahmottaminen

Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

44 Lapuanjoen vesistöalue

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Patorakenteiden periaatekuvia

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät


Peruskuivatussuunnitelma

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

PORIN TULVASUOJELUHANKE: KOKEMÄENJOEN YKSIUOMAISEN OSAN LISÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSI. Janne Niinikoski

Pudasjärven tulvakartta

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318. Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä

Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

Paimionjoki voimantuotannossa

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Eurajoen luonnonmukainen vesirakentaminen, luontoarvot ja muu käyttö

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen ympäristökeskus

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen Karjalankylän osakaskunta

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita

Paimionjoki voimantuotannossa

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

MUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki

Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 118/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 32 Annettu julkipanon jälkeen

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma

Tilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Transkriptio:

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019

Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus keskimäärin 1 cm/100 m. Valuma-alue Eurakoskella 751 km 2 ja Kauttualla 616 km 2 Virtaama Pyhäjärvestä jokeen, lupa 0,8 17 m 3 /s, käytännössä juoksutus välillä 1,8 11 m 3 /s. Säännöstelyluvan haltija ELY-keskus. Vedenkorkeutta ja virtaamaa säännöstellään myös Eurakosken padolla. Alivirtaamilla vaikutus ulottuu n. 8,0 km ylävirtaan ja tulvavirtaamilla n.1,7 km. Perattu Eurakoskelta Vaanille vuosina1959..1960 Varsinais-Suomen ELY-keskus 2

Eurajoen yläosan tulvasuojelu Eurajoen yläosan suunniteltu tulvasuojeluhanke ulottuu Eurakosken padolta Kiukaisista Isovahen sillalle Euran keskustassa. Pituus yhteensä 11,5 km. Ongelmana uoman huono vedenjohtokyky, voimakas liettyminen ja umpeenkasvu sekä siltarakenteet, joiden aukkokokoja ei ole mitoitettu juoksutettavalle virtaamalle Varsinais-Suomen ELY-keskus 3

Eurajoen yläosan tulvasuojelu, tavoite Eurajoen yläosan tulvasuojeluhankkeen tavoitteena on mahdollistaa lupaehtojen mukaisen 17 m 3 /s maksimivirtaaman juoksuttaminen HQ 1/20 tulvatilanteessa Pyhäjärvestä Eurajokeen ilman tulvahaittoja Eurajoen yläosan varrella Varsinais-Suomen ELY-keskus 4

Eurajoen yläosan virtaamat Kerran sadassa vuodessa toistuva arvioitu ylivirtaama HQ 1/100 Eurakoskella on MHQ x 2,0 = 42,4 m3/s. Arvot perustuvat havaintoihin ja Kaiteran (1949) sekä Seunan (1983 a) nomogrammeihin. Varsinais-Suomen ELY-keskus 5

Uoman mitoitus paaluväleittäin Varsinais-Suomen ELY-keskus 6

Toimenpiteiden vaikutus vedenkorkeuksiin *NW nyk. vedenkorkeudet on mitattu kesällä kasvillisuuden ollessa runsaimmillaan ja virtaaman ollessa 1,8 m 3 /s. Vedenkorkeudet ovat olleet tällöin korkeammat kuin keskivirtaamalla 5,0 m 3 /s kasvittomaan aikaan mitatut vedenkorkeudet. Varsinais-Suomen ELY-keskus 7

Poikkileikkauksia PL 98 110 8

Poikkileikkauksia PL 151 159 Varsinais-Suomen ELY-keskus 9

Poikkileikkauksia 174 182 10

Kirkkosilta, lisäaukko Aukko rakennetaan itärannalle vanhan rakenteen ulkopuolelle 11

Toimenpiteet Voidaan toteuttaa paalulle 175+00 saakka pääosin uomaa leventämällä. Suurin kaivusyvyys pohjasta paalulla 191+00 Knuutilantien kohdalla, noin 1 m Massoja poistu yhteensä 108 000 m3, joista savea 89 000 m3ktr ja moreeni sekä kivipitoisia massoja 19 000 m3ktr. Läjityksen vaatima pinta-ala 70 ha. Savet levitetään pelloille, muut massat läjitysalueille. Uomaan menevä maa-alue 246 435 m2 (24,6 ha), korvauksia arvioitu maksettavaksi 44219,6. Kirkkosiltaan rakennetaan kolmas virtausaukko Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ari Sallmen, Vesivarat 12

Kustannukset ja rahoitus Yhteensä 850 000 K1 valtio 260 000 (Eurakoski-Vaani) K2 valtio 48 % ja kunta 52 % 590 000 Luvan hakijana Euran kunta, jolle siirtyy velvoitteet myös vanhan valtion luvan osalta. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ari Sallmen, Vesivarat 13

Eurajoen yläosan pohjasedimentin tila Eurajoen pohjasedimenttiä on tutkittu sedimenttinäytteillä 5 eri pisteestä ja 3 4 syvyydestä/piste vuonna 2008. Näytteet otettiin kohteista, joihin sedimenttiä on luontaisesti kertynyt ja niistä tutkittiin raskasmetallit. Eurajoen yläosan tutkitut sedimentit alittivat kaikilta osin kynnysarvon, joten ne voidaan tehdyn tutkimuksen perusteella luokitella pilaantumattomiksi. Sedimenttitutkimus uusittiin 2014, jolloin tutkittiin raskasmetallien lisäksi mm. tributyylitina, kloorifenoliyhdisteet, PCB-yhdisteet ym. Sedimenttien pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Varsinais-Suomen ELY-keskus 14

Pohdittavaa Perkauksen vaihtoehdot; Juoksutussääntöä muutettava (max 11 m/s) Pyhäjärven säännöstelyrajoja laskettava (ei voi nostaa, haittoja ylärajalla jo nyt) Tulvavahingot hyväksyttävä, vakuutettava? Kaksitaso uomaa voisi käyttää osalla suunniteltua perkausosuutta, uomaan menevä maa? Varsinais-Suomen ELY-keskus 15

Kiitokset 16