A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Samankaltaiset tiedostot
A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

A8-0025/99. Perustelu

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0382(COD)

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0382(COD)

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU).../...

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

***I MIETINTÖLUONNOS

Vetoomusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

KOMISSION SUOSITUS, annettu , vuodet kattavan Suomen yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energian tuotanto ja käyttö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

Jyväskylän energiatase 2014

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM Janka Päivi(TEM), Saarinen Jukka(TEM), Hillamo Harri(TEM)

Jyväskylän energiatase 2014

Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

EUROOPAN PARLAMENTTI Aluekehitysvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

U 5/2017 vp. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hallitusneuvos Päivi Janka

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

Fortumin Energiakatsaus

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Fortum Eko -ympäristömerkinnän kriteerit

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen. Ehdotus direktiiviksi (COM(2016)0767 C8-0500/ /0382(COD))

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/804. Tarkistus

Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

A8-0373/5. Perustelu

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. marraskuuta 2014 (OR. en)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0175/68. Tarkistus. Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Transkriptio:

11.1.2018 A8-0392/337 337 Johdanto-osan 7 kappale (7) Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä omat panoksensa kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi osana yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa asetuksessa [Governance] vahvistetun hallintoprosessin mukaisesti. (7) Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 45 prosenttia ja jota täydennetään kansallisilla sitovilla tavoitteilla. Kansalliset sitovat tavoitteet vastaavat oikeudenmukaista ja sopivaa jakoa. Tämä on tarkoituksenmukaista tehdä jakamalla tarvittava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön kokonaislisäys jäsenvaltioiden kesken niin, että kunkin jäsenvaltion osuutta lisätään samansuuruisella lisäyksellä painotettuna sen bruttokansantuotteella, mukautettuna jäsenvaltioiden lähtökohtien mukaan ja käyttäen laskennassa pohjana energian kokonaisloppukulutusta sekä ottaen huomioon jäsenvaltioiden aikaisemmat ponnistelut uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytössä. Jäsenvaltioiden olisi täsmennettävä olemassa olevat ja suunnitellut politiikkansa ja toimenpiteensä kansallisen sitovan tavoitteensa saavuttamiseksi osana yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa asetuksessa [Governance] vahvistetun hallintoprosessin mukaisesti.

11.1.2018 A8-0392/338 338 1 artikla Tällä direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Siinä asetetaan sitova unionin tavoite, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. Direktiivi sisältää myös säännöt uusiutuvista lähteistä tuotetulle sähkölle myönnettävästä taloudellisesta tuesta, itse tuotetun uusiutuvan energian kulutuksesta, uusiutuvan energian käytöstä lämmityksen, jäähdytyksen ja liikenteen aloilla, jäsenvaltioiden välisistä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisestä alueellisesta yhteistyöstä, alkuperätakuista, hallinnollisista menettelyistä sekä tiedottamisesta ja koulutuksesta. Lisäksi siinä vahvistetaan kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille. Tällä direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Siinä asetetaan sitova unionin vähimmäistavoite, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. Jäsenvaltioiden on tarkoitus saavuttaa kyseinen unionin tavoite yhteisesti sitovien kansallisten tavoitteiden avulla. Direktiivi sisältää myös säännöt uusiutuvista lähteistä tuotetulle sähkölle myönnettävästä taloudellisesta tuesta, itse tuotetun uusiutuvan sähkön kulutuksesta, uusiutuvaa energiaa tuottavista yhteisöistä, uusiutuvan energian käytöstä lämmityksen, jäähdytyksen ja liikenteen aloilla, jäsenvaltioiden välisestä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisestä rajat ylittävästä ja alueellisesta yhteistyöstä jäsenvaltioiden välisten tilastollisten siirtojen, yhteishankkeiden, yhteisten ja avattujen tarjouskilpailujen sekä yhteisten tukijärjestelmien välityksellä, alkuperätakuista, hallinnollisista menettelyistä sekä tiedottamisesta ja koulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian pääsystä

sähköverkkoon ja lämmitys- ja jäähdytysinfrastruktuuriin. Lisäksi siinä vahvistetaan kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille.

11.1.2018 A8-0392/339 339 3 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 27 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. 1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisesti laskettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030 on vähintään yhtä suuri kuin sen liitteessä I olevassa A osassa olevan taulukon neljännessä sarakkeessa asetettu kansallinen kokonaistavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle kyseisenä vuonna. Tällaiset pakolliset kansalliset tavoitteet ovat yhdenmukaisia sen unionin sitovan tavoitteen kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 45 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. Jäsenvaltioiden on toteutettava tehokkaasti suunnitellut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on sama tai suurempi kuin liitteessä I olevassa A a osassa kuvatussa kehityspolussa esitetty osuus. Nämä toimenpiteet on sisällytettävä yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja ilmoitettava komissiolle [energiaunionin hallinnosta

annetun]... asetuksen mukaisesti.

11.1.2018 A8-0392/340 340 4 artikla 4 a kohta (uusi) 4 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että taloudellista tukea ei anneta yhdyskuntajätteen polttamisesta eikä rinnakkaispoltosta sementtiuuneissa saatavan energian hyödyntämiseen vuoteen 2021 mennessä. Perustelu on tarpeen, jotta varmistetaan yhtenevyys jätehierarkiaan nähden ja jotta ei estetä siirtymistä kestävämpiin jätehuoltojärjestelmiin ja kiertotalouteen. Yhdyskuntajätteestä saatavalle energialle annettavat rahoituskannustimet itse asiassa vääristävät jätemarkkinoita, koska niiden myötä on suhteellisesti edullisempaa ottaa talteen jätteestä tuotettua energiaa kuin estää sen syntyminen tai kierrättää sitä.

11.1.2018 A8-0392/341 341 4 artikla 4 b kohta (uusi) 4 b. Biomassalähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmät on suunniteltava siten, että vältetään materiaalimarkkinoiden vääristymät. Perustelu Biomassaa ja erityisesti puubiomassaa käyttävät uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiat voivat kilpailla muiden käyttäjien kanssa samoista resursseista. Kilpailuriskiä olisi korostettava, ja tukijärjestelmässä olisi keskityttävä materiaalien uudelleenkäyttöön energian hyödyntämisen sijasta. Viranomaisten olisi varmistettava, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti sekä talouden että ympäristön kannalta, ja kannustettava biomassan kaskadikäyttöön.

11.1.2018 A8-0392/342 342 7 artikla 1 kohta 4 alakohta Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutusta jäsenvaltiossa laskettaessa biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä liikenteessä kulutettujen biomassapolttoaineiden, jos ne on tuotettu ravinto- tai rehukasveista, osuus saa olla enintään 7 prosenttia kyseisen jäsenvaltion maantie- ja rautatieliikenteen energian loppukulutuksesta. Tämä enimmäisosuus lasketaan 3,8 prosenttiin vuonna 2030 liitteessä X olevassa A osassa vahvistetun kehityspolun mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat asettaa matalamman enimmäisosuuden ja erottaa toisistaan erityyppiset biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet, jotka on tuotettu ravinto- tai rehukasveista, esimerkiksi asettamalla matalamman enimmäisosuuden öljykasveista tuotettujen ravinto- tai rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden osuudelle ottaen huomioon epäsuorat maankäytön muutokset. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutusta jäsenvaltiossa laskettaessa biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä biomassapolttoaineiden, jos ne on tuotettu ravinto- tai rehukasveista, osuutta ei saa ottaa huomioon kyseisen jäsenvaltion energian loppukulutuksessa.

Perustelu Laaja tieteellinen näyttö osoittaa, että ravinto- tai rehukasveista tuotetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet tarjoavat vain vähän, jos lainkaan, mahdollisuuksia vähentää hiilipäästöjä eivätkä ne sovellu energia-alalle. Euroopan unionin olisi keskityttävä sellaisiin polttoaineisiin ja energialähteisiin, joiden ILUC-kerroin on alhainen tai olematon.

11.1.2018 A8-0392/343 343 25 artikla 1 kohta 1 alakohta 1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2021 edellytettävä, että polttoainetoimittajat sisällyttävät kalenterivuoden aikana markkinoille kulutukseen tai käyttöön toimittamiensa liikenteen polttoaineiden kokonaismäärään tietyn vähimmäisosuuden energiaa, joka on peräisin liitteessä IX mainituista raakaaineista tuotetuista kehittyneistä biopolttoaineista ja muista biopolttoaineista ja biokaasusta, muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista nestemäisistä ja kaasumaisista liikenteen polttoaineista, jäteperäisistä fossiilisista polttoaineista sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä. 1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2021 edellytettävä, että polttoainetoimittajat sisällyttävät kalenterivuoden aikana markkinoille kulutukseen tai käyttöön toimittamiensa liikenteen polttoaineiden kokonaismäärään tietyn vähimmäisosuuden energiaa, joka on peräisin liitteessä IX mainituista raakaaineista tuotetuista kehittyneistä biopolttoaineista ja muista biopolttoaineista ja biokaasusta, muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista nestemäisistä ja kaasumaisista liikenteen polttoaineista sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä. Perustelu Vähähiilisiä fossiilisia polttoaineita ei voida pitää uusiutuvana energiana, vaikka ne olisivat jäteperäisiä.

11.1.2018 A8-0392/344 344 25 artikla 1 kohta 4 alakohta b alakohta 1 alakohta b) laskettaessa osoittajaa otetaan huomion liitteessä IX mainituista raakaaineista tuotettujen kehittyneiden biopolttoaineiden ja muiden biopolttoaineiden ja biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden, kaikille liikenteen aloille toimitettujen jäteperäisten fossiilisten polttoaineiden sekä maantieajoneuvoille toimitetun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön energiasisältö. b) laskettaessa osoittajaa otetaan huomioon liitteessä IX mainituista raakaaineista tuotettujen kehittyneiden biopolttoaineiden ja muiden biopolttoaineiden ja biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden, joita toimitetaan kaikille liikenteen aloille, sekä maantieajoneuvoille toimitetun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön energiasisältö. Perustelu Vähähiilisiä fossiilisia polttoaineita ei voida pitää uusiutuvana energiana, vaikka ne olisivat jäteperäisiä.

11.1.2018 A8-0392/345 345 26 artikla 1 kohta 3 alakohta Biomassapolttoaineiden on täytettävä 2 7 kohdassa asetetut kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevat kriteerit ainoastaan, jos niitä käytetään sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä tuottavissa laitoksissa tai polttoaineissa, joiden polttoainekapasiteetti on vähintään 20 MW kiinteiden biomassapolttoaineiden tapauksessa ja sähköntuotantokapasiteetti vähintään 0,5 MW kaasumaisten biomassapolttoaineiden tapauksessa. Jäsenvaltiot voivat soveltaa kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevia kriteerejä laitoksiin, joiden polttoainekapasiteetti on pienempi. Biomassapolttoaineiden on täytettävä 2 7 kohdassa asetetut kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevat kriteerit ainoastaan, jos niitä käytetään sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä tuottavissa laitoksissa tai polttoaineissa, joiden polttoainekapasiteetti on vähintään 1 MW kiinteiden biomassapolttoaineiden tapauksessa ja sähköntuotantokapasiteetti vähintään 0,5 MW kaasumaisten biomassapolttoaineiden tapauksessa. Jäsenvaltiot voivat soveltaa kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevia kriteerejä laitoksiin, joiden polttoainekapasiteetti on pienempi. Perustelu Useimpien biomassalaitosten kapasiteetti on alle 20 MW, ja niidenkin olisi täytettävä kestävyyskriteerit.

11.1.2018 A8-0392/346 346 26 artikla 5 kohta johdantokappale 5. Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavien metsäbiomassasta tuotettujen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden on täytettävä seuraavat vaatimukset, jotta minimoidaan riski siitä, että kestävän kehityksen vastaista metsäbiomassaa käytetään tuotantoon: 5. Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia metsäbiomassasta tuotettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita ei saa tuottaa runkopuusta tai kannoista. Perustelu Olisi edistettävä vain jätteistä ja tähteistä tuotettua bioenergiaa.