ELÄKERAHAT POLITIIKAN JA HOIVABISNEKSEN PYÖRTEISSÄ PERTTI HONKANEN 7.3.2019 KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET RY:N JA ELÄKELÄISET RY:N HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖN TILAISUUS
TAUSTAA KESKUSTELU KESTÄVYYSVAJEESTA SYNTYVYYDEN ALENTUMINEN JOS SYNTYVYYSLUKEMAT JÄISIVÄT NYKYTASOLLEEN, EIKÄ MUITA RATKAISUJA LÖYDETÄ, EDESSÄ OLISI ISO HEIKENNYS ELÄKKEISIIN. (EK:N ASIANTUNTIJA VESA RANTAHALVARI, YLE 30.4.2018)
PERUSASIOITA SUOMEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ ON NS. ETUUSPERUSTEINEN JÄRJESTELMÄ ETUUDET ON MÄÄRITELTY LAISSA; RAHOITUS MÄÄRÄYTYY MAKSETTAVIEN ETUUKSIEN MUKAAN VALTAOSA ELÄKEMENOISTA PEITETÄÄN PAKOLLISILLA, LAKISÄÄTEISILLÄ ELÄKEMAKSUILLA TYÖNANTAJAT, TYÖNTEKIJÄT JA YRITTÄJÄT MAKSAVAT RAHASTOJEN TARKOITUS ON TASOITTAA MAKSUJEN VAIHTELUA
SUOMEN ELÄKELAIT TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAKI (TyEL) ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖT, ELÄKESÄÄTIÖT, ELÄKEKASSAT OSITTAIN RAHASTOIVA ELÄKEJÄRJESTELMÄT NS. RAHASTOINTITEKNIIKKA: OSA ELÄKEMAKSUISTA RAHASTOIDAAN JA RAHASTOISTA OTETAAN OSA ELÄKKEIDEN MAKSUUN; TARKAT SÄÄNNÖKSET YHTIÖIDEN VAKAVARAISUUDESTA YRITTÄJÄN ELÄKELAKI (YEL) ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖT, ELÄKEKASSAT VALTIO OSALLISTUU KUSTANNUKSIIN MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAKI (MYEL) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS (MELA) VALTIO OSALLISTUU KUSTANNUKSIIN VALTION ELÄKELAKI (VEL) VALTIOKONTTORI + KEVA HALLINNOIVAT VALTION ELÄKERAHASTOON KERÄTTY VAROJA KUNNALLINEN ELÄKELAKI (KuEL) KEVA HALLINNOI RAHASTOA KERÄTTY 1980-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN; EI YKSILÖKOHTAISTA ELÄKERAHASTOINTIA Eläke-edut ovat eri ansioeläkejärjestelmissä nykyisin pitkälle yhtenevät. Eroja on enemmän eläkkeiden rahoituksessa ja hallinnoinnissa.
MERIMIESELÄKELAKI (MEL) MERIMIESELÄKEKASSA (MEK) ELÄKEJÄRJESTELMÄT 2 KIRKON, SUOMEN PANKIN JA KELAN TOIMIHENKILÖIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄT KANSANELÄKEJÄRJESTELMÄ KELA HALLINNOI RAHOITUS VALTION BUDJETISTA HUOM! VUODEN 2017 ALUSTA LÄHTIEN ON OLLUT VOIMASSA JULKISTEN ALOJEN ELÄKELAKI (JuEL), joka kumosi valtion, kuntien ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelait; se koskee myös Kelan toimihenkilöitä
(Työeläkelaitosten liiton TELAn tuottama kuvio)
VALTION ELÄKKEIDEN RAHOITUS 2018 Valtion työntekijöiden ja virkamiesten palkat Valtion työntekijöiden eläkemaksut 407 milj. Eläkemaksut valtion virastoista ym. 982 milj. Valtion budjetti Siirto valtion budjettiin 1 849 milj. Valtion eläkerahasto Valtion eläkkeet 4 600 milj. Sijoitusten tuotot 526,8 milj.
16% Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen 1962 2017 14% 12% Kaikki eläkemenot Kelan eläkemenot 10% 8% 6% 4% 2% 0% 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Kokonaiseläkemenot /BKT; ETK:n pitkän aikavälin laskelma 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % Ennustelaskelman lähde: Tikanmäki, Heikki & Appelqvist, Jukka & Reipas, Kaarlo & Sankala, Mikko & Sihvonen, Hannu: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016. Eläketurvakeskuksen raportteja 2016:08. Helsinki: Eläketurvakeskus 2016 0 % 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090
Työeläkemaksut 1990 2019 % 20 % 18 % Työnantajat; 17,75% 16 % 14 % 12 % 10 % Palkansaajat, yli 53 v; 7,85% 8 % 6 % Palkansaajat; 6,35% 4 % 2 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Palkansaajat, yli 53 v Palkansaajat Työnantajat
Keskimääräinen eläke suhteessa keskipalkkaan 2015 2085; ETK:n pitkän aikavälin laskelma 52 % 54 % 53 % 51 % 46 % 44 % 44 % 2015 2020 2025 2030 2045 2065 2085
250 Työeläkerahastot 1990 2017 200 Kaikki (ml. julkinen sektori) Yksit.+KuEL 150 mrd. 100 TyEL/yksityinen sektori Eläkevakuutusyhtiöt 50 0
600 Yksityisen sektorin eläkejärjestelmä 2015 2085 Eläketurvakeskuksen peruslaskelma Tikanmäki, Heikki & Appelqvist, Jukka & Reipas, Kaarlo & Sankala, Mikko & Sihvonen, Hannu: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016. Eläketurvakeskuksen raportteja 2016:08. Helsinki: Eläketurvakeskus 2016 500 Rahastot 400 mrd. vuoden 2015 hinnoin 300 200 Työtulot 100 Eläkemeno 0 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085 Eläkemaksut
3,50 Työeläkerahastojen suhde palkkasummaan eri skenaarioissa 3,00 Skenaario 2016 2,50 2,00 1,50 Skenaario 1997 1,00 Skenaario 1991 0,50 0,00 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 Skenaario 1991 Skenaario 1997 Skenaario 2016 Skenaario 2016, pessimistinen Skenaario 2016, optimistinen Todellinen kehitys 2010 2017
NÄKÖKOHTIA RAHASTOT EIVÄT RATKAISE RAHOITUSTA, KOSKA ELÄKKEET RAHOITETAAN PÄÄOSIN PAKOLLISILLA ELÄKEMAKSUILLA (JA VALTION JA KUNTIEN BUDJETEISTA) RAHASTOILLA VOI OLLA TÄYDENTÄVÄ JA ELÄKEMAKSUJEN VAIHTELUA TASOITTAVA MERKITYS NYKYINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄYTÄNTÖ MERKITSEE SITÄ, ETTÄ RAHASTOJEN PÄÄOMAA EI (LUULTAVASTI) KOSKAAN KÄYTETÄ ELÄKKEIDEN MAKSAMISEEN; RAHASTOJEN ON MÄÄRÄ KASVAA AINA RAHASTOJEN TUOTOSTA OSA KÄYTETÄÄN ELÄKKEISIIN; MAHDOLLISESTI HUONOINA VUOSINA ON MYÖS KAJOTTAVA VARSINAISEEN RAHASTOPÄÄOMAAN LASKENNALLINEN ELÄKEVASTUU ON LÄHINNÄ TEOREETTINEN LUKU, JOLLA EI OLE KÄYTÄNNÖLLISTÄ VAIKUTUSTA ELÄKKEIDEN RAHOITUKSEN KANNALTA
NÄKÖKOHTIA 2 TALOUDELLISET SUHDANTEET JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT ELÄKKEIDEN RAHOITUKSEEN JÄRJESTELMÄSSÄ ON TASAPAINOTTAVIA MEKANISMEJA: ESIM. TYÖTTÖMYYS VÄHENTÄÄ ELÄKEMAKSUJA MUTTA SE VÄHENTÄÄ MYÖS TULEVIA ELÄKKEITÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄ EI RATKAISE (YKSIN) ELÄKKEIDEN RAHOITUSTA; ON OTETTAVA HUOMIOON TYÖN TUOTTAVUUDEN MUUTOS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ ELINTASON NOUSU, JOHON SISÄLTYY ELÄKEVUOSIEN LISÄÄNTYMINEN JA ELÄKKEIDEN PARANTUMINEN ON PERUSTUNUT ENSI SIJASSA TYÖN TUOTTAVUUDEN KASVUUN EIKÄ SIIHEN, ETTÄ TYÖPANOS OLISI KASVANUT
MEHILÄINEN KONSERNI OY HOIVAFIRMAT TERVEYSTALO OYJ ATTENDO AB Pääomistaja CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot (57 %) LähiTapiola (20 %), Varma, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto ym. 360 toimipistettä eri puolella Suomea Yli 150 palvelukotia, yli 5 000 vuodepaikkaa Yli 14 000 työntekijää Pörssiyhtiö Suurimmat omistajat: Varma, Rettig Group Ab, Hartwall Capital, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Noin 180 toimipaikkaa Yli 4 400 työntekijää Ruotsalainen pörssiyhtiö Suurin omistaja Nordstjernan AB -sijoitusrahasto, jonka pääomistajina ovat puolestaan Axel and Margaret Ax:son Johnsons säätiöt Suomessa vuoden 2018 lopussa 372 hoitoyksikköä, lähes 11 700 vuodepaikkaa Suomessa noin 10 000 työntekijää Koko konsernissa 15 800 työntekijää vuoden 2018 lopulla PIHLAJALINNA OYJ ESPERI CARE OY SUOMEN HOIVATILAT OYJ Suomalainen pörssiyhtiö Suurimmat omistajat vakuutusyhtiöitä ja sijoitusyhtiöitä 5 850 henkilöä vuoden 2018 lopussa Pääomistaja (74 %) Intermediate Capital Group (ICG); Lontoon pörssissä noteerattu pääomasijoitusrahasto 8 000 vuodepaikkaa 6 300 työntekijää Suomalainen kiinteistöyhtiö, pörssiyhtiö Suurin omistaja Skandinaviska Enskilda Banken (15%) Vuoden 2018 lopussa 120 kiinteistöä, lisäksi keskeneräisiä 39
YHTIÖ Liikevaihto 2018 Liikevoitto 2018 Osingonjako 2019 Pihlajalinna 488 milj. 13 milj. 2,3 milj. Terveystalo 745 milj. 75 milj. 25,5 milj. Suomen Hoivatilat 17 milj. 48 milj. 4,3 milj. Attendo 1 175 milj. 61 milj. 10,3 milj. Mehiläinen (2017) 756 milj. 59 milj. Esperi Care (2017) 213 milj. 8 milj.
ESPERI CARE JA ICG ICG HALLITSEE YLI 35 MILJARDIN PUNNAN OMAISUUTTA PALJON KYTKÖKSIÄ VEROPARATIISEIHIN 17.11.2017 JERSEY 29 TYTÄRYHTIÖTÄ JA RAHASTOA CAYMAN-SAARET 9 TYTÄRYHTIÖTÄ JA RAHASTOA LUXEMBURG 14 TYTÄRYHTIÖTÄ JA RAHASTOA IRLANTI 7 TYTÄRYHTIÖTÄ JA RAHASTOA SAKSA 3 TYTÄRYHTIÖTÄ ALANKOMAAT 3 TYTÄRYHTIÖTÄ HONGKONG 2 TYTÄRYHTIÖTÄ USA 14 TYTÄRYHTIÖTÄ RANSKA 1 TYTÄRYHTIÖ RUOTSI 1 TYTÄRYHTIÖ ESPANJA 1 TYTÄRYHTIÖ JAPANI 1 TYTÄRYHTIÖ PUOLA 1 TYTÄRYHTIÖ AUSTRALIA 2 TYTÄRYHTIÖTÄ
Esperi Caren pääomistaja: ICG (Intermediate Capital Group)
Mehiläisen pääomistaja: CVC-rahastot
Raimo Ilaskivi Uusi Suomi verkkolehti 28.2.2019 Surullinen olen jo muutaman vuoden ajan ollut seuratessani otsikoita, jotka ovat heittäneet yhä tummempia varjoja markkinatalouden ylle. Ja johtopäätöksenkin olen vetänyt. Markkinavoimat ovat tunkeneet alueille, jonka ei pitäisi olla niitten toimintakenttänä. Tarkoitan yhteiskunnan keskeisiä peruspalveluita, kuten sosiaalipalveluita tietyin rajauksin. Palveluita erityisesti niille, jotka eivät omia etujan asiakkaina, yksityisten yritysten palvelututantoon siirrettyinä, pysty omia etujaan valvomaan. Tällaisia ovat ennen muuta lapset ja vanhukset, päiväkodit ja erimuotoiset vanhusten hoitolaitokset palveluntuottajina. Viimeksimainittujahan markkinatalouden periaattein toimivat suuret, kansainväliset yritykset ovat pyrkineen valtaamaan. Miksi? Ei toki hyväntahtoisuuttaan vaan sen vuoksi, että ovat nähneet näisssä sektoreissa houkuttelevan mahdollisuuden tehdä voittoa, esim. osinkoihin tai takuukorkoihin sisällytettyä tuottoa omistajilleen. Ja - valitettavasti - korkean tuoton turvaamiseksi keskeiseksi tuotannontekijöitten alentajiksi ovat osoittautuneet palkkakustannukset; itse palkkatasosta tai sitten henkilöstön pätevyydestä tai määrästä tinkien.