Vivamus placerat lacus vel vehicula scelerisqu

Vivamus placerat lacus vel vehicula scelerisqu Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2015

Tuloksia Tekesin vaikuttavuudesta Tekes on ollut rahoittamassa 65% suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista Tekesin rahoittamat pk-yritykset lisäsivät vientiään 1 mrd eurolla neljän vuoden kuluessa projektin päättymisestä 2014 päättyneissä projekteissa syntyi 1130 patenttia tai patenttihakemusta 2014 päättyneissä projekteissa syntyi 1500 tuotetta, palvelua tai prosessia Pk-yritykset odottavat vuoden 2014 projekteista 5,8 miljardin euron liikevaihtoa tavoitevuonna Yli 80% innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä Liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa kansainvälisen kasvun pk-yrityksissä 2010-2013 24% -yksikköä enemmän kuin muissa pk-yrityksissä Työpaikat lisääntyivättekesin rahoittamissapk-yrityksissä 2010-2013 20% -yksikköä enemmän kuin muissa pk-yrityksissä Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan 2 eurolla Vienti kasvoi Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 37% vuosittain 2010-2013 2014 päättyneissä projekteissa syntyi 1090 Opinnäytettä Kymmenestä Suomen nopeimmin kasvaneesta teknologiayrityksestä 9 oli Tekesin asiakkaita 2014 2

Sisältö 1 INNOVAATIOT OVAT TALOUSKASVUN MOOTTORI... 5 Hyvinvointivaltiomme toimintakyky perustuu globaalisti kilpailukykyiseen elinkeinoelämään... 6 Suomi on huipputason innovaatioympäristö... 9 Startupit ja kasvuyritykset lisäävät uusia ideoita talouteen... 9 Suomessa vähän julkista rahoitusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan... 10 Innovaatiotoiminnan verokannusteista ensimmäisiä tuloksia... 10 Julkinen innovaatiorahoitus paikkaa markkinoiden rahoituspuutetta... 11 Julkisella innovaatiorahoituksella saadaan aikaan merkittäviä uudistuksia... 11 2 TEKESIN RAHOITUS ON TUTKITUSTI VAIKUTTAVAA TOIMINTAA...15 Tekesin rahoituksella on hyvä osumatarkkuus... 16 Tekesin rahoittamat yritykset lisäsivät liikevaihtoa ja työpaikkoja... 18 Riskinotto on innovaatiotoiminnan olennainen piirre... 20 Valtaosa Tekesin asiakkaista on pk-yrityksiä... 21 Nuoret kasvuyritykset luovat uutta dynamiikkaa... 22 Tekesin rahoittamat kasvuyritykset menestyivät hyvin... 24 Suurten yritysten rahoitus vahvistaa innovaatioympäristöä... 25 Monialaisella tutkimuksella syntyy uutta liiketoimintaa yrityksiin... 27 Ohjelmilla laajat hyödyt liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle... 29 Älykäs elinympäristö... 29 Elinvoimainen ihminen... 29 FiDiPro-ohjelma... 29 Päämäärät kuvaavat yhteiskunnallisia vaikutuksia... 30 Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa... 30 Tekes tukee uudistumista ja kannustaa tuottavuuteen... 30 Tekesillä merkittävä rooli tutkimuksen ja suuryritysten kyvykkyyksien kehittämisessä... 31 Lähdeluettelo... 33 3

4

1 INNOVAATIOT OVAT TALOUSKASVUN MOOTTORI Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi merkitys Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä ja korjata elinkeinoelämän rakenteita. 5

Hyvinvointivaltiomme toimintakyky perustuu globaalisti kilpailukykyiseen elinkeinoelämään Suomi on monilla hyvinvoinnin ja talouden mittareilla kärkimaiden joukossa. Hyvinvointimme perustuu kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla. Innovaatiotoiminta edistää elinkeinoelämän rakenteellista uudistumista, tuottavuuden parantamista ja kilpailukykyä. Yritysten menestyminen lisää hyvinvointia ja työpaikkoja Suomessa. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla vaatii yrityksiltä jatkuvaa uudistumista. Menestyvät yritykset pystyvät tuottamaan innovatiivisia uusia ratkaisuja ja kasvattamaan liikevaihtoaan korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla. Innovaatiotoiminta on talouskasvun moottori, jolla voimme rahoittaa hyvinvointipalvelut. Hyvä työllisyyskehitys niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla perustuu yritysten tuottavuuden kasvuun. Kilpailukyvyn vahvistuminen lisää investointeja Suomeen ja takaa hyvinvointivaltiomme toimintakyvyn. Näin voimme pitää yllä laadukasta koulutusta, päivähoitoa, vanhuspalveluja ja luoda nuorille etenemisen mahdollisuuksia. Suomen talouskasvu perustuu tavaroiden ja palveluiden vientiin. Viime vuosien globaali lama on vaikuttanut Suomeen siten, että vienti ei ole toipunut lamaa edeltävälle tasolle. Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun. Uudentyyppisillä innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä ja korjata elinkeinoelämän rakenteita. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan silloin, kun talouskasvu ei käynnisty suhdanteiden parantuessa. Innovaatiotoiminta edistää rakennemuutosta pitkällä aikavälillä. 6

Suomen innovaatiotoiminta menestyy kansainvälisissä vertailuissa Vertailut osoittavat, että Suomi kuuluu innovaatiotoiminnan edelläkävijämaihin. Yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panostusten osumatarkkuus on ollut erinomainen. Innovaatio on uusi tuote, palvelu tai toimintatapa, joka synnyttää taloudellisia tai yhteiskunnallisia hyötyjä. WEF:n kilpailukykyraportti 2014 2015: Suomi on neljäntenä Sveitsin, Singaporen ja USA:n jälkeen globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna ja ensimmäisenä innovoinnissa. IMD:n vuoden 2014 kilpailukykyvertailussa Suomi on sijalla 18. Suomen sijoitus nousi hieman. Suomen vahvuuksia ovat koulutus ja toimiva infrastruktuuri. WEF:n Europe 2020 kilpailukykyraportti: Suomi on EU-alueen kilpailukykyisin maa. Suomen vahvuuksia ovat koulutus, innovaatiot, muutos kohti digitaalitaloutta sekä yritysten toimintaympäristö. Innovation Union Scoreboardin (2014) mukaan Suomi on yksi EU:n innovaatiojohtajista Ruotsin, Saksan ja Tanskan kanssa. Suomi menestyy eritoten tutkimus- ja innovaatiopanoksissa, julkaisuissa, patenttihakemuksissa, yritysten innovaatiotoiminnassa ja yhteistyössä sekä patentti- ja lisenssituloissa ulkomailta. WEF, The Global Information Technology Report, The Network Readiness Index 2014. Suomi on toista kertaa vertailun kärjessä tietotekniikan hyödyntämistä mittaavassa indeksissä. Suomen vahvuuksia ovat infrastruktuuri ja digitaaliset sisällöt. Talouslehti Forbesin (2014) mukaan Suomi on yritysten kannalta paras innovaatioympäristö. Vertailun mittareita olivat muun muassa teknologia, innovointi, verot ja korruptio. INSEAD:n Global Innovation Index 2014 -raportissa Suomi sijoittuu neljänneksi. Suomen vahvuuksia ovat koulutus, t&ktoiminta, ICT:n soveltaminen ja yritysten ja tutkimuksen yhteistyö, heikkouksia vähäinen kansainvälinen rahoitus. 7

Tutkimustuloksia tuottavuuden kehityksestä T&k-toiminnalla ja kyvykkyyksillä on vahva positiivinen vaikutus tuottavuuteen. Crass Peters (2014) Tuottavuuden kasvu on voimakkainta silloin, kun innovointitoiminta on vilkasta ja teknologinen kehitys nopeaa. Maliranta (2014) Suomessa on runsaasti resursseja tuottavuuskasvun aikaansaamiseksi: koulutettu työvoima, ICT-alan osaamista sekä kansainvälisen markkinoiden johtotason tuntemusta. Holmström Korkman Pohjola (2014) Suomessa yritysten on otettava uutta teknologiaa nopeammin käyttöön tuottavuuden parantamiseksi. Maliranta Vihriälä (2014) Aloittavat yritykset ovat tärkeitä innovaatioiden syntymisen sekä talouden uudistumisen ja tuottavuuskasvun kannalta. Holmström Korkman Pohjola (2014) Teollisuuden työn tuottavuuden kasvu OECDmaissa korreloi positiivisesti suorien sijoitusten ja t&kmenojen kasvun kanssa. Lisäksi koulutustaso ja yritysten mukautumiskyky kasvattavat tuottavuutta. Hyvärinen (2012) Tuottavuuden kasvu Suomessa on taittunut rakennemuutoksen johdosta Bruttokansantuote (bkt) asukasta kohden 40 35 30 25 20 15 10 5 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 15 Vuosi Suomi OECD USA Tuottavuuden kasvu on taittunut Suomessa jyrkemmin kuin monissa muissa maissa. Lähde: OECD 2014 8

Suomessa huipputason innovaatioympäristö Meillä on Suomessa hyvä innovaatioympäristö: vahva osaaminen, hyvä yhteistyö yritysten ja tutkimusmaailman välillä, monipuoliset verkostot ja toimiva infrastruktuuri. Vahva ICT-osaamisemme on kansainvälisesti arvostettua. Pelialan kipuaminen kansainväliseen kärkeen on yksi esimerkki innovaatiotoiminnan viime vuosien menestyksestä. Terveysteknologian vienti on nyt vahvassa kasvussa. Teollisuuteen ja palvelualoille on muodostumassa uusia kasvualoja kuten cleantech, digitaaliset palvelut ja teollinen internet. Innovaatioympäristömme kehittäminen kansainvälisesti houkuttelevaksi on keskeinen tavoite. Tähän tarvitaan laajemmin sääntelyn ja verotuksen uudelleentarkastelua ja asennemuutosta. Suomalaista toimintaympäristöä on muutettava yrittäjämyönteiseen ja kasvu- ja kokeiluhaluiseen suuntaan. Yksi syy Suomen pitkän aikavälin menestykseen on ollut modernit arvot ja asenteet oppia uusista ideoista, tuottaa ja ottaa käyttöön innovaatioita, sekä suhtautuminen kilpailun ja tuottavuuden lisääntymiseen. Moderneihin arvoihin luottavissa maissa, erityisesti Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, työtyytyväisyys on korkeampi kuin perinteisiin arvoihin tukeutuvissa maissa. Uudet ideat ja toimintatapojen uusiutuminen lisäävät työtyytyväisyyttä (Bojilov Phelps (2012), Phelps (2013)). Tämä näkyy myös pitkän aikavälin tuottavuusvertailuissa. Ne maat, jotka ovat valmiita kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ideoita ja innovaatioita, ovat myös tuottavuuskasvun kärjessä. Suomi on hyvä innovaatioympäristö osaamispohjaiselle yrittäjyydelle. Globaalissa työnjaossa ja tuotannossa Suomen kannattaa erikoistua arvoketjun eniten lisäarvoa tuottaviin osiin, kuten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, markkinointiin ja brändiin. Startup- ja kasvuhakuisille yrityksille Suomi tarjoaa monipuoliset toimintaedellytykset. Startupit ja kasvuyritykset tuovat uusia ideoita talouteen Startup-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja uusien innovaatioiden lähteitä. Aloittavien ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuudet ovat Suomessa merkittävästi parantuneet esimerkiksi nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) rahoituksen, Vigo-kiihdyttämöjen ja Kasvuväylän myötä. Erityisesti pelialan ja terveysteknologian startupit ovat menestyneet maailmalla. Keskisuuria globaalisti toimivia suomalaisia yrityksiä on tällä hetkellä Suomessa liian vähän. Tarvitsemme yritysjoukkoon lisää kansainvälistymisestä kasvua hakevia yrityksiä. Globaalit arvoverkostot tarjoavat suuria mahdollisuuksia suomalaisille kasvuyrityksille. Siksi on tärkeää, että startupit ja pk-yritykset pääsevät hyödyntämään innovaatioitaan globaaleissa verkostoissa. 9

Suomessa vähän julkista rahoitusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa julkinen tuki yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on kansainvälisesti vähäistä. Suurin osa julkisesta rahoituksesta kohdistuu yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimukseen. Suomen innovaatiotoiminnan rahoitustilanne on tällä hetkellä huolestuttava, koska yksityiset ja julkiset tutkimus- ja kehityspanostukset vähenevät yhtä aikaa. Vaikeassa taloustilanteessa säästöjä on haettu valtion t&k-panostuksesta toisin kuin esimerkiksi 1990-luvun laman aikana, jolloin kasvua haettiin lisäämällä julkista t&k-rahoitusta. Yrityssektorin omat panostukset t&k-toimintaan ovat reaalisesti laskeneet vuodesta 2009. Vaikeassakin taloustilanteessa pitää muistaa, että julkinen t&k- ja innovaatiorahoitus on pitkällä aikavälillä kannattavaa toimintaa. Tähän on kaksi syytä. Julkiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja muut kansallista innovaatioympäristöä parantavat toimet vaikuttavat laajasti myönteisesti koko yhteiskuntaan. Ja toiseksi, Suomessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiotoiminta kilpailevat globaalisti niiden maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat Julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteessa yritysten omiin investointeihin 12 % 9 % 7 % 5 % 3 % USA Viro EU Ruotsi Suomi Julkinen investointi on Suomessa vain neljäsosa Yhdysvaltojen ja puolet Euroopan unionin tasosta. Yrityksemme lähtevät kansainväliseen kilpailuun takamatkalta. (Lähde: OECD, percentage BERD financed by the goverment) monikertaiset Suomeen verrattuna. Onnistuaksemme kilpailussa tarvitsemme riittävät resurssit, selkeät strategiset valinnat ja toimivat kumppanuudet kansallisesti ja kansainvälisesti. Innovaatiotoiminnan verokannusteista ensimmäisiä tuloksia Kansainvälisen verokilpailun kiristyessä useat OECD-maat ovat ottaneet käyttöön innovaatiotoiminnan verokannusteet. Verokannusteilla on saatu aikaan myönteisiä tuloksia. Muun muassa yritysten innovaatiotoimintaan kohdistuvat investoinnit ovat kasvaneet vähintään verohelpotuksen verran. Suomessa verokannusteet olivat käytössä vuosina 2013 2014. Arvioinnin tulosten mukaan verokannustetta t&k- ja innovaatiotoiminnan palkkakuluihin käytti 566 yritystä. Näille yrityksille myönnetyn lisävähennyksen määrä oli yhteensä 65 miljoonaa euroa vuonna 2013, josta yritykset saavat veronpalautusta 30 prosenttia eli noin 20 miljoonaa euroa. Alustavien tulosten mukaan verokannustetta käyttäneistä yrityksistä noin kolmannes ei ole ollut Tekesin innovaatiorahoituksen piirissä 2000-luvulla. Verokannustinta käyttäneet yritykset olivat suurempia, vakavaraisempia ja vanhempia kuin Tekesiltä rahoitus- 10

ta saaneet yritykset (Kuusi et al., 2015). Verokannusteiden käyttö jäi huomattavasti arvioitua vähäisemmäksi. OECD:n vertailujen mukaan uusien verokannusteiden jälkeenkin yritysten saama julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on Suomessa vaatimatonta kilpailijamaihin verrattuna. Julkinen innovaatiorahoitus paikkaa markkinoiden rahoituspuutetta Julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus paikkaa markkinapuutetta ja saa yritykset lisäämään tutkimus- ja kehityspanoksiaan (additionaliteetti). Markkinapuutteen vuoksi yritykset eivät saa tarpeeksi rahoitusta innovaatioidensa kehittämiseen yksityisiltä rahoittajilta. Julkinen rahoitus on tärkeä myös yhteiskunnan näkökulmasta, sillä ilman sitä yritykset eivät panosta riittävästi innovaatiotoimintaan. Aloittavien kasvuyritysten rahoituksessa on olemassa selkeä markkinapuute. Suomessa yritykset eivät saa riittävästi markkinaehtoista rahoitusta eivätkä yksityisiä pääomasijoituksia alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa riskit ovat liian korkeat ja tuotot liian kaukana yksityisille sijoittajille. Julkinen rahoitus riskin jakamisessa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Kansainväliset vertailut osoittavat, että ne yritykset menestyivät parhaiten, jotka olivat saaneet kohtuullisesti julkista rahoitusta sekä merkittävästi yksityistä rahoitusta. Julkista rahoitusta yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tulisi lisätä, koska ero kilpailijamaihin kasvaa. Julkisella innovaatiorahoituksella saadaan aikaan merkittäviä uudistuksia Suomi on kärkimaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioyhteistyössä Tekesillä on kumppanuuksien luonnissa merkittävä rooli Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomi Itävalta Iso-Britannia Belgia Ruotsi Tanska Saksa Norja EU-26 Ranska Alankomaat Espanaja Portugali Italia 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey Osuus innovatiivisistä yrityksistä 2010-2012 Pitkällä aikavälillä julkisen innovaatiorahoituksen tulee tuottaa uutta tietoa ja osaamista, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa eli niin sanottuja ulkoisvaikutuksia. Julkisella rahoituksella luotu osaaminen siirtyy työtekijöiden vaihtaessa työpaikkaa, yritysten tehdessä yhteistyötä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja uusien innovaatioiden rakentuessa aiempien innovaatioiden pohjalle. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä syntyy osaamista, joka sitoo yritysten innovaatiotoimintaa Suomeen. Suuret yritykset ovat tärkeässä roolissa, koska tutkimuksen ja pk-yritysten verkottuminen suurten yritysten kanssa luo uusia kilpailuetuja - globaalit haasteet vaativat suurten yritysten mukanaoloa ja verkottumista pk-yritysten kanssa. Monet menestyneet yksityisen sektorin innovaatiot ovat saaneet alkuvaiheessa rahoitusta ja muita palveluita julkiselta sektorilta niin Yhdysvallois- 11

Julkisten t&k- ja innovaatiokannusteiden hyödyistä puolet leviää yhteiskuntaan ulkoisvaikutuksina, kuten uutena osaamisena ja tietona verkostoissa. sa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa iphonen älykkäät teknologiat ovat julkisen sektorin rahoittamia, kuten myös internet, langattomat verkot, GPS-järjestelmä ja kosketusnäyttö. Julkisen sektorin rahoittamat teknologiat ovat levinneet laajasti yksityisille toimialoille (Mazzucato, 2014). Suomessa valtiolla on tärkeä rooli aloilla, joilla on laajat yhteiskunnalliset ulkoisvaikutukset, kuten esimerkiksi digitaalisuuden hyödyntämisessä. Uusia innovaatioita tuottavat alkavat yritykset ja kasvuyritykset ovat tärkeitä talouden uudistumisen kannalta. Tutkimuksen mukaan valtiolla on tärkeä rooli kasvuyrittämisen suorassa tukemisessa. Tästä on malliesimerkkinä Israel, jossa kasvuyrittäminen lähti vauhtiin valtion voimakkaalla tuella (Holmström Korkman Pohjola, 2014). Tekesin rooli Suomen innovaatiolähtöisessä uudistumisessa on ollut merkittävä. Sfinno-tietokannan mukaan Tekes on ollut rahoittamassa yli puolta Suomessa 2000 2013 syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista (VTT Sfinno, 2014). Tekes on ollut rahoittamassa alkuvaiheessa monia kansantalouden kannalta tärkeitä innovaatioita muun muassa informaatioteknologiassa, teollisuuden palveluissa, sekä ympäristö- ja hyvinvointialoilla. Tekes on edistänyt sellaisten innovaatioiden syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hyvinvointiin (Hjelt et al, 2011). 12

Tutkimustuloksia innovaatiotoiminnan vaikutuksista kansantaloudelle Luovalle tuholle välttämättömiä innovaatioita syntyy kaikkialla: julkisella ja yksityisellä sektorilla, pienissä ja suurissa sekä uusissa, nuorissa ja vanhoissa yrityksissä. Samoin luova tuho koskee kaikenikäisiä ja kaikenkokoisia yrityksiä. Maliranta (2014). Julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet lisäävät työllisyyttä OECD-maissa. Thomson Jensen (2013) (25 OECD-maata). Yritysten t&k-avustusten saaminen monena vuonna peräkkäin tai monesta lähteestä ei vähennä julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuutta. Czarnitzki Bento (2012) (Flanders). Julkinen t&k-rahoitus lisää matalan teknologian yrityksissä osaamisen hankkimista ulkopuolelta. Korkean teknologian yrityksissä se vahvistaa omaa t&k-toimintaa. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät molemmissa yritysryhmissä. Albors - Garrigos Barrera (2011) (Espanja). Yrityshautomo-ohjelma, jossa oli sekä yksityistä että julkista rahoitusta, toimi tärkeänä avointen innovaatioiden ja osaamisen välittäjänä erityisesti suurilta yrityksiltä muille toimijoille yhteiskunnassa. Tätä ei olisi tapahtunut ilman ohjelmaa. Clausen Rasmussen (2011) (Norja). Julkinen t&k-rahoitus (EU ja kansallinen) lisää yksityistä t&krahoitusta. Czarnitzki Bento (2011) (Saksa). Tekesin rahoituksella on merkittävä vaikutus innovaatioiden syntyyn Suomessa 40 35 30 25 20 15 10 Tekesin rahoituksella merkittävä vaikutus Tekesin rahoituksella vähäinen merkitys 5 0 Täysin uudet innovaatiot Uusi globaaleilla markkinoilla Yrityksen keskeinen teknologia Ei julkista rahoitusta Lähde: Sfinno-kysely, VTT 2014, kysely vuosille 2000-2013 13

14

2 TEKESIN RAHOITUS ON TUTKITUSTI VAIKUTTAVAA TOIMINTAA Tekes on innovaatiokentän pelinrakentaja. Strategiamme on luoda Suomeen elinvoimaista liiketoimintaa ja olla rakentamassa maailman parasta innovaatioympäristöä. Asiakkaamme ovat elinkeinoelämän rohkeita uudistajia kaiken kokoisissa yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa. Tärkein kohderyhmämme ovat kansainvälistymällä kasvua hakevat pk-yritykset. Vuosien varrella kertyneet tuhannet esimerkit osoittavat, että uudistavalla yritysrahoituksella on merkittävä vaikutus yritysten kasvuun ja menestykseen. Innovaatiotoiminnan vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Julkisen rahoituksen vaikutusten arviointi on tullut yhä tärkeämmäksi, kun julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia ja ennakoivaa arviointia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan suunnittelu- ja kehitystyössä. Kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa on OECD-maiden parhaat arviointikäytännöt (Jacob et al 2015). Seuraavina olivat Sveitsi, Kanada, ja Yhdysvallat. Suomi on noussut vertailussa merkittävästi, sillä vuonna 2002 Suomi oli sijalla 12. Tekesillä on ollut merkittävä rooli arviointitoiminnan kehittämisessä Suomessa. 15

Tekesin rahoituksella on hyvä osumatarkkuus Tekesin toiminnan vaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Suurin osa maailmalla menestyneistä suomalaisista kasvuyrityksistä on Tekesin asiakkaita. Tämä osoittaa Tekesin rahoituksen hyvää osumatarkkuutta: Tekes on saanut aikaan suuren vaikutuksen pienellä panoksella. Vuonna 2014 Tekes rahoitti 1 500 yritysten projektia. Riittämättömien rahoitusvaltuuksien vuoksi Tekes joutui hylkäämään 790 projektia, joista 230 olisi ollut hyviä ja täyttänyt rahoituskriteerit. 2000-luvulla Tekesin tuloksista ja vaikutuksista on tehty 80 arviointia. Näitä ovat Tekesin ohjelmien arvioinnit, yhteiskunnalliset vaikuttavuuden arvioinnit Tekesin päämääristä ja erityyppiset Tekesin instrumenttien arvioinnit, kuten nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus NIY ja Global Access Program GAP. Tutkimustuloksia Tekesin innovaatiorahoituksen vaikutuksista Työllisyyden, kiinteiden investointien ja myynnin osalta Tekesin rahoitus lisää kasvua lyhyellä aikavälillä. Einiö (2014). Tekesin rahoitus vahvisti kasvuyritysten liiketoiminnan suunnittelua, johtamista ja kykyä kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta. Autio et al. (2013). Strategisesti merkittävät Tekesin hankkeet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat tuottavuusvaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiä (erityisesti Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus (NIY)). Viljamaa et al. (2013). Tekesin rahoituksen tuotot yhteiskunnalle ovat 30 50 %. Tekes-rahoituksen 1 euron ja yrityksen oman rahoituksen 1 euron lisäys t&k-toimintaan (yhteensä 2 euroa) lisää ulkoisvaikutuksia 1 eurolla. Takalo et al. (2013). Tekesin 2000-luvulla rahoittamien pk-yritysten työllisyys ja eritoten jalostusarvo ovat kasvaneet nopeammin kuin vertailuyritysten. Näiden tekijöiden kautta myös yritysten työn tuottavuus on kehittynyt muita paremmin. Rouvinen Pajarinen (2012). Tekes on pystynyt edistämään sellaisten innovaatioiden syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hyvinvointiin. Hjelt et al. (2011). Suomessa 1 euro suoraa julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisää yritysten omaa rahoitusta enemmän kuin 1 euron, joten yrityksen t&k-investoinnit lisääntyvät vähintään 2 eurolla. Ali-Yrkkö (2008), Einiö (2009). 16

Yhtä Tekesin sijoittamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehityspanostaan 2 eurolla Tekes on ollut rahoittamassa yli puolta Suomessa vuosina 2001-2013 syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista Yli 80% innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä 17

Tekesin rahoittamat yritykset lisäsivät liikevaihtoa ja työpaikkoja Tekes seuraa rahoittamiensa projektien tuloksia projektin päättymisvaiheessa ja kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulokset osoittavat Tekesin onnistuneen valitsemaan hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Tekesin rahoittamien kansainvälistä kasvua hakevien pk-yritysten liikevaihto kasvoi vuodessa 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä vuosina 2010 2013. Kansainvälistä kasvua hakevien pk-yritysten liikevaihto kasvoi vuodessa peräti 24 prosenttiyksikköä enemmän vertailuyrityksiin nähden. Työpaikat pk-yrityksissä lisääntyivät 20 prosenttiyksikköä enemmän koko aikajaksolla. Rahoitettujen pk-yritysten vienti kasvoi lähes 1 miljardia euroa vuodesta 2010 vuoteen 2013. Tarkastelussa mukana olevat projektit päättyivät vuosina 2010 2011. Liikevaihdon kehitys Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä Kysely Tekesin rahoittamille pk-yrityksille kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. 581 kyselyyn vastannutta yritystä, joiden projekti päättyi vuosina 2010 2011 200 180 160 140 120 100 80 60 40 07 08 09 10 11 12 13 Liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä 24 prosenttiyksikköä enemmän kuin pk-yrityksissä keskimäärin vuosina 2010 2013. Lähde: Asiakastieto Oy Tekesin rahoittamat kansainvälistyvät kasvuyritykset Tekesin rahoittamat pk-yritykset Vertailuyritykset: teollisuus, informaatioja liike-elämän palvelut 2010 = 100 Vuonna 2014 päättyneiden Tekesin rahoittamien projektien tuloksena syntyi 1 500 tuotetta, palvelua tai prosessia 1 130 patenttia tai patenttihakemusta 870 opinnäytettä 18

Työpaikat lisääntyivät Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä vuosina 2010 2013 Liikevaihto kasvoi Tekesin rahoittamissa kansainvälistä kasvua tavoittelevissa pk-yrityksissä 24 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä vuosina 2010 2013 Viennin kehitys Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä Miljardia euroa 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2010 2013 Lähde: Verohallinto 19

Riskinotto on innovaatiotoiminnan olennainen piirre Riskinotto on olennainen piirre innovaatiotoiminnassa. Riskinjako on yksi peruste yritysten innovaatiotoiminnan julkiselle rahoitukselle. Tekesin rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistuu kaupallisesti keskimäärin kaksi kolmasosaa. Tekesin rahoitusta saaneista yrityksistä menee vuosittain konkurssiin noin 1 prosentti, mikä on samaa tasoa kuin konkurssien osuus Suomen koko yrityskannasta. Vuonna 2014 konkurssiin meni 60 Tekesin asiakasta, mikä oli seitsemän vähemmän kuin vuonna 2013. Tekesin rahoittamien yritysten pääoman vaikuttavuutta on tutkittu Tempo Economics Oy:n tekemässä arvioinnissa. Päähavainto oli että, kun yrityksen toiminta loppuu, yrityksen kehittämä pääoma ei katoa vaan se siirtyy muille toimijoille. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 200 toimintansa päättäneen Tekesin asiakasta ja tehtiin 20 case-tutkimusta. Päätulokset olivat: 1. Noin puolessa tapauksista toimintansa päättäneen yrityksen innovaatioita hyödynnetään muissa yrityksissä. 2. Kyselyyn vastanneista vain pieni osa (13 %) ilmoitti, että yrityksen keskeistä henkilöstöä on jäänyt työttömäksi toiminnan päättymisen jälkeen. 3. Case-tutkimuksissa löytyi hyviä esimerkkejä siitä, miten epäonnistumisessa saatavat opit kantavat hedelmää uusissa yrityksissä (esim. Rovio, Supercell) Tekesin rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistui kaupallisesti runsas puolet Vuonna 2010 ja 2011 päättyneet Tekesin rahoittamat pk-yritysten projektit % 60 50 40 30 20 10 0 Onnistui erittäin hyvin, hyvin tai kohtalaisen hyvin Kaupallistaminen ei vielä toteutunut Onnistui huonosti Kaupallistaminen epäonnistui 20

Valtaosa Tekesin asiakkaista on pk-yrityksiä Työpaikat lisääntyivät Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä vuosina 2010 2013 Suurin osa Tekesin asiakkaista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kansainvälistymisen avulla kasvua tavoittelevat pk-yritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tekes tarkastelee kolme vuotta projektien päättymisen jälkeen, mitä tuloksia projekteista on syntynyt ja mitä vaikutuksia niillä on innovaatioympäristölle ja Suomen kansa loudelle. Pk-yritysten projektien arviointi osoittaa, että sekä rahoitus että Tekesin palvelut tuottavat paljon erilaisia tuloksia ja vaikutuksia. Projektit toteutetaan laajempina ja nopeammin ja yhteistyö lisääntyy. Projekteissa syntyy muun muassa lukuisia patenttihakemuksia, tavaramerkkejä sekä lisenssisopimuksia, jotka auttavat yrityksiä lisäämään kilpailukykyään. Tekesin rahoitusta saaneiden pkyritysten liikevaihto, vienti ja työpaikkojen määrä kasvoivat enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Yhteistyön johdosta lisäarvo kasvaa ja tuottavuus paranee myös muissa kuin rahoitusta saaneissa yrityksissä. Päättyneitä projekteja oli 616 kaikkiaan 581 pk-yrityksessä. Toiminta-sarakkeessa on kysymyksen kanssa samaa mieltä olleiden vastaajien prosenttiosuus. Tulokset ja vaikutukset -sarakkeissa tavoitteet ovat tärkeysjärjestyksessä. Liikevaihdon, viennin ja työpaikkojen kasvu perustuvat Asiakastieto Oy:n ja Verohallinnon tietoihin. Tuloksia ja vaikutuksia vuosina 2010 2011 päättyneistä pk-yritysten projekteista Tekesin vaikutus projektiin Toteutettiin laajempana (84 %) Ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta (79 %) Aikataulu nopeutui (77 %) Haasteellisuus nousi (74 %) Uudet toimintatavat ja verkottuminen Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostui (64 %) Yhteistyökumppaneiden määrä ja monialaisuus kasvoivat (64 %) TOIMINTA Liikevaihto kasvoi 14 prosenttiyksikköä enemmän vuodessa kuin vastaavissa yrityksissä 2010 2013 Vienti kasvoi lähes 1 miljardia euroa 2010 2013 Työpaikat lisääntyivät 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavissa yrityksissä vuosina 2010 2013 VAIKUTUKSET Tärkeimmät vaikutukset innovaatio- ja liiketoimintaan Yhteistyö- ja alihankintasuhteiden lisääntyminen Lisäarvon tuottaminen muissa yrityksissä Innovatiivisuus ja joustavuus muissa yrityksissä T&k-toiminta, tuottavuus ja työpaikat muissa yrityksissä PANOKSET Tekesin rahoitus 142 milj. euroa Yritysten oma rahoitus 50 milj. euroa Muu ulkopuolinen rahoitus 71 milj. euroa Tekesin innovaatiopalvelut yrityksille TULOKSET Uudet prosessit, tuotteet ja palvelut 236 patenttihakemusta, 74 hyödyllisyysmallia, 182 tavaramerkkiä, 72 mallisuojaa, 573 lisenssisopimusta, 49 spin-offia Tärkeimmät tulokset innovaatio- ja liiketoiminnassa Asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen Arvon luominen liiketoimintaan ja asiakkaalle Liiketoiminnan kasvu Tiedon ja osaamisen omaksuminen 21

Nuoret kasvuyritykset luovat uutta dynamiikkaa Tekesin rahoittamat nuoret innovatiiviset yritykset lisäsivät myyntiä ja työllisyyttä selvästi enemmän kuin muut vastaavat yritykset. Viime vuosina Tekes on lisännyt rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Näiden yritysten kasvuluvut ja hyvä menestys erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut valitsemaan laajasta tarjonnasta hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Vuonna 2013 Tekes rahoitti nopeaa kasvua tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä 28 miljoonalla eurolla. Summasta noin 16 % kohdistui Vigokiihdyttämöohjelman yrityksille. Rahoituksen piirissä on vuodesta 2008 ollut kaikkiaan 247 yritystä, joita Tekes on rahoittanut yhteensä 158 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2014 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 127 miljoonalla eurolla. Tekesin rahoittamien nuorten innovatiivisten yritysten liikevaihdon kasvu oli viisinkertainen vertailuyrityksiin verrattuna. Tekesin rahoitus vahvisti yritysten liiketoiminnan suunnit- telua, johtamista ja kykyä kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta (Autio et al., 2013). Kanadalaisen The Evidence Networkin tekemän arvioinnin mukaan Tekesin rahoitus vaikutti erityisen positiivisesti yritysten liiketoiminnan suunnitteluun, kansainväliseen myyntiin, strategiaan ja johtamiseen. Lisäksi Tekesin rahoituksella oli merkittävä vaikutus kasvuyritysten liikevaihdon ja viennin kasvuun, työpaikkojen syntyyn Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmassa olevien nopeaa kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihto kasvoi 93 prosenttia vuositasolla 4 vuoden aikana. 22

ja kansainvälisten asiakassuhteiden luomiseen. Vaikuttavuusanalyysissä nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksella todettiin olevan suuri vaikutus nuorten yritysten kykyyn kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta. Analyysin mukaan pelkkä rahoitus ei riitä, vaan myös Tekesin tarjoamat palvelut olivat tärkeitä yritysten menestymisen kannalta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen toteuttaman kasvuyritystutkimuksen mukaan nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelmassa olevat yritykset kasvavat selvästi nopeimmin. Tutkimuksessa testattiin myös nuorille innovatiivisille yrityksille tarkoitetun Tekesin rahoitusinstrumentin (NIY) vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan Tekesin rahoituksella oli selvä vaikutus yritysten kasvuun (Autio et al., 2013). Tutkimustuloksia nuorista innovatiivisista yrityksistä Yrityksen perustajien osaaminen lisää t&k-investointeja start-upyrityksissä. Honjo Kato Okamuro (2014) (Japani). Nuorten innovatiivisten yritysten innovointikyky ja uusien tuotteiden kaupallistaminen ovat parempia kuin vertailuryhmässä. Tåg Maliranta Pehkonen (2013) (Suomi). Nuoret (alle 6 vuotta vanhat) innovatiiviset yritykset (alle 250 työntekijää) kasvavat nopeammin kuin muut kasvuyritykset, ja lisäävät talouskasvua pitkällä aikavälillä. Czarnitzki Delanote (2012) (Flanders). Nuorten innovatiivisten yritysten t&k-intensiivisyys korreloi positiivisesti velkaisuusasteen sekä yritysten perustajien ja työntekijöiden inhimillisen pääoman kanssa. Fryges Kohn Ullrich (2012) (Saksa). Nuorten innovatiivisten yritysten innovatiivinen suorituskyky, jotka saivat julkista t&k-rahoitusta, ei poikennut merkittävästi muista samankaltaisista yrityksistä. Schneider Veugelers (2010) (Saksa) Liikevaihdon kehitys Tekesin rahoittamissa nuorissa innovatiivisissa yrityksissä 2010=100 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi Lähde: Asiakastieto Oy 23

Tekesin rahoittamat kasvuyritykset menestyivät hyvin Tekesin rahoittamat startupit ja kasvuyritykset ovat menestyneet hyvin erilaisissa vertailuissa. Tämä kuvaa Tekesin merkitystä Suomessa alkuvaiheen yritysten rahoittajana. Talouselämä-lehti Deloitte Technology Fast 50 Finland Suomen 10 nopeimmin kasvanutta yritystä 2014, näistä 9 on Tekesin asiakkaita (kasvu 5 vuoden aikana) 1. epassi Payments (8 431 %)* 2. Tuxera (6 391 %) 3. Valopaa (3 091 %) 4. Alekstra (2 240 %) 5. Diktamen (1 955 %) 6. iloq (1 832 %) 7. Anders Innovations (1 705 %) 8. Efima (1 435 %) 9. Eniram (945 %) 10. Solinor (749 %) * ei Tekesin asiakas Wired-lehti Wired-lehti listasi elokuussa 2014 Euroopan kuumimmat startup-kaupungit ja niiden 10 startup-kärkiyritystä. Listauksen suomalaisista yrityksistä 9 on Tekesin asiakkaita ja useimmat mukana Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmassa. 1. Nanol Technologies 2. Sumoing 3. Beddit 4. Diktamen 5. Playraven 6. Nexstim 7. Nextgames 8. Bitbar Technologies 9. Team Onomatics 10. 5th Wave Brands * * ei Tekesin asiakas Talouselämä-lehden tammikuussa 2015 listaamat 20 kiinnostavinta startup-yritystä, kriteereinä muun muassa mahdollisuus nopeaan kansainvälistymiseen, tuotteen kasvavat markkinat sekä tiimin osaaminen. Yrityksillä oli yli 21 miljoonan euron liikevaihto ja 11 miljoonan euron vienti vuonna 2014. Listan yrityksistä 19 on Tekesin asiakkaita. Blueprint Genetics Oy Cajo Technologies Oy Forendo Pharma Oy Haltian Oy, IndoorAtlas Oy Jakamo Osakeyhtiö Kyynel Oy LeadDesk Oy MariaDB Corporation Ab Next Games Oy Nocart Oy Norsepower Oy Ltd Nosto Solutions Oy Nuuka Solutions Oy Onomatics Oy Quuppa Oy Spectral Engines Oy Synoste Oy UpCloud Oy * Yoogaia Oy * ei Tekesin asiakas 24

Suurten yritysten rahoitus vahvistaa innovaatioympäristöä Tekes vaikuttaa verkottumiseen kannustavien rahoituskriteeriensä avulla suurten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektien laatuun. Tämä tuottaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia, kun osaaminen siirtyy suurten yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä ja pk-yritykset kehittyvät suurten yritysten alihankkijoina ja strategisina kumppaneina. Suuret yritykset tekevät merkittävän osan Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnasta, kehittävät osaamista ja tuottavat radikaaleja innovaatioita (Hyvärinen Kajala, 2014). Suuret yritykset ovat myös tärkeässä roolissa siten, että yhteistyössä yliopistojen kanssa ne suuntaavat yliopistojen tutkimusta. Myös pk-yritykset hyötyvät isojen yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä, koska niiden vienti suuntautuu usein isojen yritysten johtamiin verkostoihin. Suuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja yhteisöveron maksajia Suomessa. Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat ennen pitkää perässä. Siksi suurten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus on Suomelle vielä tärkeämpää kuin suurille yrityksille itselleen. Vuonna 2014 Tekes rahoitti suurten yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatioprojekteja 124 miljoonalla eurolla. Tekesin rahoituksen ehtona suurille yrityksille on tutkimusyhteistyö pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Suurille yrityksille myönnetystä Tekesin rahoituksesta 86 prosenttia eli 106 miljoonaa euroa kanavoitui alihankintoina pk-yrityksille tai tutkimuspalvelujen ostona tai tutkimuksen rahoituksena korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tekes selvittää asiakasyritysten jälkiraporteista, miten Tekesin rahoittamat projektit tuottavat tuloksia ja vaikutuksia innovaatioympäristölle ja Suomen kansantaloudelle suurten yritysten kautta. Suuret yritykset osallistuvat Tekesin tutkimusprojekteihin, joten niiden tulokset ovat tärkeitä eritoten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä verkostoihin osallistuville pkyrityksille. Suurille yrityksille myönnetty Tekesin rahoitus kanavoituu lähes kokonaan pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Suuret yritykset (yli 500 työntekijää) 50 M 56 M 124 M Pk-yritykset 25

Tuloksia ja vaikutuksia vuosina 2010 2011 päättyneistä suurten yritysten projekteista Tekesin rahoitus 132 milj. euroa Yritysten oma rahoitus 100 milj. euroa Muu ulkopuolinen rahoitus 127 milj. euroa Tekesin innovaatiopalvelut yrityksille PANOKSET Tekesin vaikutus projektiin Tavoitetaso tai haasteellisuus nousi (82 %) Toteutettiin laajempana (81 %) Ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta (67 %) Uudet toimintatavat ja verkottuminen Uudet prosessit, tuotteet ja palvelut 98 uutta tuotetta 62 uutta palvelua 186 korvaavaa tai parannettua tuotetta tai palvelua 468 patenttihakemusta 48 tavaramerkkiä 29 spin-offia Tärkeimmät tulokset innovaatiokyvykkyyksiin Tiedon ja osaamisen omaksuminen T&k-verkostojen hyödyntäminen Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen Monialaisen osaamisen yhdistäminen TULOKSET TOIMINTA VAIKUTUKSET Yhteistyöverkostot laajenivat (91 %) Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostui (88 %) Yhteistyökumppaneiden määrä ja monialaisuus kasvoivat (84 %) Tärkeimmät vaikutukset innovaatio- ja liiketoimintaan Yhteistyö- ja alihankintasuhteiden lisääntyminen Asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen Tiedon saaminen tutkimus- ja kehittämisverkostosta Toiminta-sarakkeessa on kysymyksen kanssa samaa mieltä olleiden vastaajien prosenttiosuus. Tulokset ja vaikutukset -sarakkeissa tavoitteet ovat tärkeysjärjestyksessä. Tärkeimmät ulkoisvaikutukset yhteiskuntaan Vakiintuneiden yritysten uudistuminen Yritystoiminnan kasvuhakuisuus Kansallisen osaamispohjan vahvistuminen Energiatehokkuuden lisääntyminen Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen Alueiden elinvoimaisuus Ilman, veden tai maaperän puhtaus Uusien työpaikkojen syntyminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö 26

Monialaisella tutkimuksella syntyy uutta liiketoimintaa yrityksiin Tekes rahoittaa korkeatasoista tutkimusta, johon yhdistyy näkemys kaupallisista tai yhteiskunnallisista hyödyntämismahdollisuuksista. Siksi painopiste on monialaisessa tutkimuksessa, jonka tulosten avulla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisiin yrityksiin. Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus on suosituin tutkimusrahoitusmuoto, jossa yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kehittävät ratkaisuja liiketoiminnan tarpeisiin. Näitä tutkimustuloksia yritykset voivat hyödyntää omissa yritysprojekteissaan. Tutkimuksella on monia tärkeitä rooleja Suomen innovaatioympäristössä. Ensisijaisesti tutkimus tuottaa uutta tietoa yhteistyössä yritysten kanssa. Tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä on ensisijaisen tärkeää. Tutkimusorganisaatioista 76 % ilmoitti että heidän kyky arvioida ja kehittää uusia tutkimusmalleja on parantunut Tekesin rahoituksen myötä. 27

Tuloksia ja vaikutuksia vuosina 2010 2011 päättyneistä julkisista tutkimusprojekteista Tekesin rahoitus 201 milj. euroa Tutkimusorganisaatioiden oma rahoitus 27 milj. euroa Muu ulkopuolinen rahoitus 52 milj. euroa Tekesin innovaatiopalvelut tutkimusorganisaatioille. PANOKSET Tekesin vaikutus projektiin Ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta (96 %) Toteutettiin laajempana (76 %) Aikataulu nopeutui (73 %) Projektin onnistuminen Projektin tavoitteet saavutettiin (85 %) Kaupallistaminen onnistui (46 %) Uudet prosessit, tuotteet ja palvelut 100 uutta tuotetta 85 uutta palvelua 122 korvaavaa tai parannettua tuotetta 256 patenttihakemusta 42 tavaramerkkiä 113 spin-offia Tärkeimmät tulokset innovaatiotoimintaan 1001 teknologian siirtoa tai osaamista yritykseen 682 tutkijaa siirtyi teollisuuteen 51 projektissa pääsy uusille markkinoille 206 tietoteknistä menetelmää tai ohjelmistoa 74 ympäristön kuormitusta säästävää tuotetta ja palvelua 78 resursseja säästävää tuotetta ja palvelua 76 palvelutuotannon joustavuutta parantavaa menetelmää Toiminta-sarakkeessa on kysymyksen kanssa samaa mieltä olleiden vastaajien prosenttiosuus. Tulokset ja vaikutukset -sarakkeissa tavoitteet ovat tärkeysjärjestyksessä. TULOKSET TOIMINTA VAIKUTUKSET Tärkeimmät vaikutukset yhteiskuntaan Kansallisen osaamispohjan vahvistaminen Vakiintuneiden yritysten uudistaminen Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen Yritystoiminnan kasvuhakuisuus Uudet toimintatavat ja verkottuminen Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostui (90 %) Yhteistyökumppaneiden määrä ja monialaisuus kasvoivat (90 %) Yhteistyöverkostot laajenivat (89 %) Tärkeimmät vaikutukset tutkimustoimintaan Uuden tiedon ja osaamisen omaksuminen Hyödyntäjien tarpeiden ymmärtäminen Tutkimusverkostojen hyödyntäminen Tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä Tärkeimmät vaikutukset liiketoimintaan Alan tietopohja ja osaaminen yrityksissä Projektissa kehitetyn teknologian hyödyntäminen alalla Alan yritysten tuottavuus ja kilpailukyky Alan yritysten yhteistyösuhteiden lisääntyminen tai tiivistyminen 28

Ohjelmilla laajat hyödyt liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle Tekesin ohjelmat ovat ajankohtaisia, kohdennetuille aihealueille suunnattuja rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen kokonaisuuksia. Niissä yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat kehittää uutta liiketoimintaa ja osaamista, verkottua kansainvälisesti ja vaikuttaa alan kehitykseen. Vuonna 2014 valmistui kaksi arviointia Tekesin ohjelmista. Arvioinnit ovat entistä laajempia kokonaisuuksia, jotka painottuvat ekosysteemitason tuloksiin ja vaikutuksiin. Hyvinvointialueen ohjelmien arviointi sisälsi Vene (2007 2011), Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska (2009 2012) ja Vapaa-ajan palvelut (2006 2011) -ohjelmien loppuarvioinnin sekä Elintarvikkeet ja terveys-ohjelman (Elite 2001 2004) jälkiarvioinnin. Arvioinnin toteutti Ramboll Management Consulting (Halme et al., 2014). Arvioinnin tulosten perusteella ohjelmat onnistuivat hyvin tavoitteiden asettelussaan ja toiminnassaan. Vene- ja Sapuska-ohjelmat ottivat ohjelmasuunnittelussa hyvin huomioon kansainvälistä kasvua tavoittelevien pk-yritysten tarpeet. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yritykset palvelivat lähinnä Suomeen tulevia matkailijoita. Jälkiarvioinnin tulosten perusteella vuonna 2004 päättynyt Elite-ohjelma vahvisti selvästi poikkitieteellistä ja teknologista yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä Suomessa. Kaikki tapaustutkimuksen kohteena olleet yritykset onnistuivat kehittämään kaupallisesti hyödynnettävää teknologiaa, funktionaalisia elintarvikkeita tai ravitsemustuotteita kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Älykäs elinympäristö Tekes on viime vuosina edistänyt rakennetun ympäristön tutkimus-, kehitysja innovaatiotyötä muun muassa Rembrand, Kestävä yhdyskunta ja Tila-ohjelmien avulla. Rembrand-ohjelma kehitti kiinteistöalaa liiketoiminnallisemmaksi ja palvelupohjaisemmaksi alaksi sekä edisti asiakaslähtöisyyttä ja kansainvälistymistä kiinteistöalalla. Kestävä yhdyskunta -ohjelma edisti kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten kehittämistä. Tila-ohjelma keskittyi tilojen ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen ja kehitti ymmärrystä tilojen käyttäjätarpeista. Arvioinnin mukaan ohjelmien käynnistämisen perusteet ovat olleet selkeitä ja osuvia. Ohjelmissa on vastattu hyvin niiden kohteena olevin alojen kehityshaasteisiin ja onnistuttu ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. Lähtökohtaisesti ohjelmien strategiatyö on ollut onnistunutta ja tavoitteet relevantteja toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin nähden. Arvioinnin toteutti Tempo Economics Oy (Valtakari et al., 2014). Elinvoimainen ihminen FiDiPro-ohjelma FiDiPro Finland Distinguished Professor Programme on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, jonka tavoitteena on palkata ulkomailla toimivia huippututkijoita määräajaksi Suomeen. Arvioinnin mukaan kohdeyliopistoista lähes kaikki kertoivat FiDiPron vaikuttaneen uusien metodien, tiedon ja teknologian leviämiseen koko tutkimuslaitoksessa, mikä on avannut uusia tutkimusalueita. FiDiPro-tutkijat näkivät vaikutukset hyvin samanlaisina kuin yliopistot. Vastaavasti ohjelmaan osallistuminen oli hyödyttänyt yrityksiä muun muassa verkostoitumisessa ja kansainvälisen tunnettuuden kasvamisessa. Tuloksia yritysten käyttöön odotetaan vasta pitkällä aikavälillä Arvioinnin toteutti Owal Group Oy (Wennberg et al., 2014). Suomalaisen innovaatioympäristön kannalta ohjelman todettiin tekevän Suomea tunnetuksi ulkomailla ja toisaalta vähentävän huippututkijoiden kynnystä tulla Suomeen. 29

Päämäärät kuvaavat yhteiskunnallisia vaikutuksia Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Tekesin toiminnalle vuoteen 2014 saakka kolme päämäärää. Päämäärät ovat Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien lisääntyminen Elinkeinoelämän tuottavuuden kasvu ja uudistuminen Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö puolen verkottajana sekä ulkopuolisen tiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Tekesillä on merkittävä vaikutus yritysten käyttäytymiseen Suomessa. Yrityskentän toimintatapojen muutos saa aikaan myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme. Tekes tukee uudistumista ja kannustaa tuottavuuteen Tekesin vaikuttavuutta ja päämäärien toteutumista seurataan päämääräkohtaisilla vaikuttavuusanalyyseillä ja -selvityksillä. Tekesin tavoitteena ovat välittömät hyvinvointivaikutukset, jotka perustuvat innovaatioihin, tuottavuuteen, rakenteelliseen uudistumiseen ja kasvuun. Pitkällä aikavälillä tulokset kantavat yksittäisiä projekteja pitemmälle kyvykkyyksien kautta. Elinkeinoelämän uudistuminen on erittäin tärkeää Suomen kilpailukyvyn kannalta. Osaamisen ja kyvykkyyksien jatkuva kehittäminen vaikuttaa kansantalouden tilaan ja innovaatioympäristön kehittymiseen. Ympäristön tila ja ihmisten hyvinvointi vaikuttavat laajasti kestävään kehitykseen, johon sisältyy myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa Hyvinvointia ja ympäristöä käsittelevän päämääräselvityksen mukaan Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa Suomessa (Technopolis B.V. VTT ja Tilastokeskus, 2014). Selvityksen mukaan Tekesin toiminnalla on ollut selkein vaikutus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tasoon sekä innovaatiotoiminnan tuloksiin ja kasvuun. Tekesin rahoittamien yritysten omat investoinnit innovaatiotoimintaan ovat kasvaneet. Markkinoille lanseerattujen uusien innovaatioiden määrä on lisääntynyt, mikä on lisännyt yritysten liikevaihdon kasvua. Päämääräselvityksen tekijöiden mukaan Tekesin rahoittamilla projekteilla on ollut laajamittaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Rahoitus on vaikuttanut merkittävästi muun muassa osaamistason, kansainvälisen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden kasvuun. Tekesin rahoitus on tuottanut 1,7-kertaiset ulkoisvaikutukset verkostoitumisen ja yhteistyön kasvun kautta. Arvioinnin mukaan Tekesillä on ainutlaatuinen asema yritys- ja tutkimus- Tekesin toiminnan yhtenä päämääränä on, että tutkimuksen, kehitystyön ja innovaatiotoiminnan avulla kansantalouden tuottavuus kasvaa. Yritykset ovat tärkein tuottavuuden luoja. Työn tuottavuutta voidaan parantaa ratkaisuilla, jotka helpottavat työn organisointia ja tuovat nykyistä järkevämpiä ja selkeämpiä toimintatapoja työelämään. Tuottavuutta ja uudistumista koskeva päämääräselvitys käsitteli Tekesin toiminnan vaikutuksia tuottavuus- ja uudistumiskehitykseen yrityksissä 2000-luvulla (Viljamaa et al., 2013). Selvityksen mukaan strategisesti merkittävät Tekesin rahoittamat projektit pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat olleet vaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiä. Lisäksi erityisesti Nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) rahoitusta saaneiden yritysten positiiviset tulokset ja tuottavuuskehitys antavat viitteitä siitä, että yritysten tarkka valinta ja niiden kokonaisvaltainen tukeminen tuottaa hedelmällisiä tuloksia. 30

Tekesillä merkittävä rooli tutkimuksen ja suurten yritysten kyvykkyyksien kehittämisessä Kolmas Tekesin päämääristä on lisätä innovaatiokyvykkyyksiä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen rahoituksella Tekes rahoittaa korkeatasoista tutkimusta, johon yhdistyy näkemys kaupallisista tai yhteiskunnallisista hyödyntämismahdollisuuksista. Tekes kannustaa tutkijoita visionääreiksi, joiden tutkimustulokset luovat edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Tekesin toiminnan päämääräselvitys kyvykkyyksistä toteutettiin vuonna 2014. Selvityksen kohderyhmänä olivat suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehityshankkeet. Arvioinnin toteutti Ramboll Management Consulting Oy. Päätulokset arvioinnista olivat: Tekes on onnistunut hyvin tavoitteessaan edistää innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä. Tärkein vaikutuskeino on ollut yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen. Tekesillä on hyvin merkittävä rooli suuryritysten, pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön mahdollistajana ja edelleen innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien ja osaamisten siirtojen edistäjänä. Tekes-hankkeiden ansiosta niin suuryritysten kuin tutkimuslaitosten yhteistyö pk-yritysten kanssa on lisääntynyt. Kyvykkyyksien edistämisessä eritoten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä ja tutkimustulosten kaupallistamista tulisi edelleen kehittää. Team Finland -toimijoiden kesken tulisi sopia yhteistyöstä ja työnjaosta esimerkiksi kansainvälistymisen valmiuksiin ja kasvurahoitukseen liittyen. Yhteistyössä kukin toimija voisi keskittyä siihen, missä sillä on olennaista annettavaa. 31