PERUSTEET, JOILLA ARVIOIDAAN KOULUTUKSEEN MYÖNNETTÄVÄN, YKSITTÄISTÄ ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄN VALTIONTUEN SOVELTUVUUTTA YHTEISMARKKINOILLE

FI FI FI

PERUSTEET, JOILLA ARVIOIDAAN KOULUTUKSEEN MYÖNNETTÄVÄN, YKSITTÄISTÄ ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄN VALTIONTUEN SOVELTUVUUTTA YHTEISMARKKINOILLE 1. JOHDANTO 1. Lissabonissa maaliskuussa 2000 järjestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettiin Euroopan strategiseksi päämääräksi tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoperustaiseksi yhteiskunnaksi. Lissabonin päätelmissä korostettiin koulutuksen keskeistä asemaa inhimillisen pääoman lisäämisessä ja sen vaikutusta kasvuun, tuottavuuteen ja työllisyyteen. Koulutuksella on yleensä myönteisiä ulkoisvaikutuksia koko yhteiskuntaan, sillä se tuottaa lisää ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden joukosta yritykset voivat valita työvoimansa, ja parantaa talouden kilpailukykyä sekä edistää sellaista tietoyhteiskuntaa, jossa tuetaan innovatiivisempaa kehitystä. 2. Yritykset saattavat kuitenkin tarjota työntekijöilleen koulutusta vähemmän kuin olisi optimaalista yhteiskunnan kannalta, jos työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työnantajaa ja muut yritykset voivat hyötyä toisten yritysten kouluttamien työntekijöiden palkkaamisesta. Tämä vaikuttaa erityisesti koulutukseen, joka kohdistuu yrityksestä toiseen siirrettävissä oleviin taitoihin. Valtiontuella voidaan luoda työnantajille lisäkannustimia tarjota koulutusta yhteiskunnallisesti toivottavalla tasolla. 3. Komissio esittää jäljempänä ohjeita niistä tiedoista, joita se voi vaatia, ja menetelmistä, joita se aikoo soveltaa koulutustukeen liittyvien toimenpiteiden arvioinnissa. Ohjeilla pyritään komission päätösten ja niiden perustelujen läpinäkyvyyteen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi. Näitä ohjeita sovelletaan jokaiseen yksittäiseen koulutustukeen riippumatta siitä, onko kyseessä tapauskohtaisesti tai tukiohjelman perusteella myönnetty tuki, jos tuen avustusekvivalentti on yli 2 miljoonaa euroa koulutushanketta kohden 1. 4. Ohjeissa määriteltyjä perusteita ei sovelleta mekaanisesti, vaan komissio toteuttaa arvioinnin suhteessa kilpailun vääristymisen riskiin. Analyysin kattavuus riippuu asian luonteesta. 1 Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 6 artiklan 1 kohdan g alakohta (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3 47). Komissio soveltaa jäljempänä esitettyjä periaatteita soveltuvin osin mutta vähemmän yksityiskohtaisesti suurelle yritykselle myönnettävään 2 miljoonan euron raja-arvon alittavaan tapauskohtaiseen koulutustukeen. FI 1 FI

2. TUEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET 2.1. Markkinoiden toimintapuutteiden olemassaolo 5. Ammattitaitoiset työntekijät lisäävät osaltaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. On kuitenkin monia syitä siihen, miksi työnantajat ja työntekijät saattavat investoida koulutukseen liian vähän. Työntekijät voivat rajoittaa koulutukseen investointia, jos he ovat haluttomia ottamaan riskejä, kärsivät taloudellisista ongelmista tai jos heidän on vaikea saada hankkimansa osaamisen taso tulevien työnantajien tietoon. 6. Yritykset saattavat pidättäytyä tarjoamasta työntekijöilleen koko yhteiskunnan kannalta optimaalista määrää koulutusta. Tämä johtuu koulutuksen myönteisiin ulkoisvaikutuksiin liittyvästä markkinoiden toimintapuutteesta ja yritysten vaikeuksista saada hyötyä koulutuksesta, jos työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työnantajaa. Yritykset saattavat investoida koulutukseen vähemmän kuin olisi suotavaa tehokkaan toiminnan kannalta, jos ne pelkäävät, että koulutusta saanut työntekijä lähtee yrityksestä ennen kuin yritys on saanut investointinsa takaisin. Yritykset saattavat olla haluttomia tarjoamaan riittävää koulutusta työntekijöilleen, jos koulutus ei tuota nopeasti tulosta, jos kyseessä ei ole yrityksen tarpeita vastaava erityiskoulutus tai jos työsopimuksessa ei ole sopimusehtoa, jonka mukaan koulutusta saanut työntekijä ei saa vapaasti lähteä yrityksestä ennen kuin koulutuskustannukset on kuoletettu tai ne (tai osa niistä) on korvattu. 7. Vaikka yritykset pystyisivätkin saamaan investointinsa takaisin, ne saattavat investoida koulutukseen liian vähän, jos niille itselleen koituvat hyödyt ovat koko yhteiskunnalle koituvia hyötyjä pienemmät. Koulutuksella voi olla myönteisiä ulkoisvaikutuksia etenkin silloin, kun koulutus parantaa siirrettäviä taitoja eli taitoja, joita voidaan hyödyntää useammassa kuin yhdessä yrityksessä. Erityiskoulutus puolestaan lisää tuottavuutta ainoastaan tietyssä yrityksessä, ja yritykset voivat hyötyä siitä helposti. 2 Näin ollen erityiskoulutuksen myönteiset ulkoisvaikutukset ovat rajallisia. 8. Tiettyjen epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijäryhmien 3 koulutuksesta aiheutuvat korkeammat kustannukset ja siitä saatavan hyödyn epävarmuus saattavat johtaa siihen, että yritykset tarjoavat näille ryhmille vähemmän koulutusta. Epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden koulutuksella on kuitenkin yleensä myönteisiä ulkoisvaikutuksia koko yhteiskuntaan. 4 9. Jäsenvaltioiden on osoitettava sellaisen markkinoiden toimintapuutteen olemassaolo, joka oikeuttaa tukeen. Komissio kiinnittää analyysissaan huomiota erityisesti seuraaviin tekijöihin: 2 3 4 Yritykset voivat kuitenkin hyötyä myös yleiskoulutuksen ulkoisvaikutuksista sisällyttämällä työsopimuksiin erityisehdon, joka edellyttää koulutusta saaneen työntekijän pysyvän yrityksessä määrätyn ajan sen jälkeen, kun hän on saanut kyseistä koulutusta. Alentuneesti työkykyiset ja epäedullisessa asemassa olevat työntekijät on määritelty asetuksen (EY) N:o 800/2008 2 artiklassa. Kaikki ryhmäpoikkeusasetuksen määritelmät, joihin tässä tekstissä viitataan, esitetään tämän asiakirjan liitteessä. Esimerkiksi yhteiskunta antaa enemmän arvoa nuorten ja heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutukselle kuin yritykset näiden ryhmien kuvitellun tai todellisen alhaisemman tuottavuuden vuoksi. FI 2 FI

(1) Koulutuksen luonne: i) erityiskoulutus tai ii) yleiskoulutus, jotka on määritelty asetuksen (EY) N:o 800/2008 38 artiklassa. Yksittäinen koulutushanke voi koostua sekä yleis- että erityiskoulutuksesta. Yleiskoulutuksella on enemmän myönteisiä ulkoisvaikutuksia. (2) Koulutuksessa saavutettujen taitojen siirrettävyys: Mitä paremmin taidot ovat siirrettävissä, sitä todennäköisempiä ovat myönteiset ulkoisvaikutukset. Koulutuksen katsotaan tarjoavan siirrettäviä taitoja, jos esimerkiksi: Useat eri riippumattomat yritykset järjestävät koulusta yhdessä, tai siitä voivat hyötyä eri yritysten työntekijät. Koulutuksesta saa todistuksen, se johtaa tunnustettuun tutkintoon tai viranomainen tai julkinen laitos on hyväksynyt sen. Koulutus on tarkoitettu työntekijäryhmille, jotka tuottavat kyseiselle yritykselle tai toimialalle suuren liikevaihdon. Koulutuksesta voi olla työntekijälle hyötyä hänen nykyisen työnsä ulkopuolella (tulevissa työtehtävissä muissa yrityksissä, sosiaalisessa elämässä, hyvinvoinnin kannalta jne.). (3) Koulutukseen osallistujat: Tiettyjen alentuneesti työkykyisten tai epäedullisessa asemassa olevien työntekijäryhmien ottaminen koulutuksen piiriin voi lisätä koulutuksen myönteisiä ulkoisvaikutuksia. 2.2. Valtiontuki tarkoituksenmukaisena välineenä 10. Valtiontuki ei ole ainoa jäsenvaltioiden käytettävissä oleva väline, jolla voidaan tukea koulutusta. Suurin osa koulutuksesta tarjotaankin koulutusjärjestelmien kautta (esim. yliopistot, koulut, valtion viranomaisten toteuttama tai tukema ammattikoulutus). Ihmiset voivat myös kouluttaa itseään joko työnantajan tuella tai ilman. 11. Asianmukaisena välineenä pidetään toimenpiteitä, joiden osalta jäsenvaltio on harkinnut muitakin toimintamalleja ja joiden osalta tietylle yritykselle myönnettävän valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen edut on määritetty. Komissio ottaa erityisesti huomioon jäsenvaltion ehdotetusta toimenpiteestä mahdollisesti laatiman vaikutustenarvioinnin. 2.3. Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys 12. Koulutukseen myönnettävän valtiontuen johdosta tuensaajan on muutettava käyttäytymistään tarjoamalla enemmän ja/tai parempaa koulutusta kuin mitä se olisi tarjonnut ilman tukea. Jos suunniteltujen koulutustoimien määrä ei kasva tai niiden laatu parane, tuella ei katsota olevan kannustavaa vaikutusta. 13. Kannustavan vaikutuksen kartoittamiseksi laaditaan nk. kontrafaktuaalinen analyysi, jossa verrataan koulutuksen toteutumista tuen kanssa ja ilman tukea. Useimmat työnantajat pitävät työvoimansa kouluttamista tarpeellisena varmistaakseen yritystensä tehokkaan toiminnan. Ei kuitenkaan voida olettaa, että koulutukseen, etenkään erityiskoulutukseen, tarvitaan aina valtiontukea. FI 3 FI

14. Jäsenvaltioiden olisi osoitettava komissiolle, että tukeen liittyy kannustava vaikutus ja että tuki on välttämätöntä. Tuensaajan on ensin toimitettava tukihakemus kyseiselle jäsenvaltiolle ennen koulutushankkeen aloittamista. Jäsenvaltion on puolestaan osoitettava, että valtiontuki lisää koulutushankkeen laajuutta tai osallistujamäärää tai parantaa sen laatua verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä. Tuen avulla tarjottu lisäkoulutus voidaan osoittaa esimerkiksi koulutustuntien tai -kurssien suurempana määränä, suurempana osanottajamääränä, siirtymisenä yrityskohtaisesta koulutuksesta yleiskoulutukseen tai tiettyjen epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijäryhmien lisääntyneenä osallistumisena koulutukseen. 15. Komissio kiinnittää analyysissaan huomiota seuraaviin tekijöihin: (1) Koulutuksen kustannuksia, budjettia, osanottajia, sisältöä ja aikataulua koskevat sisäiset asiakirjat, joissa on esitetty tilanne tuen kanssa ja ilman tukea. (2) Työnantajien oikeudellinen velvoite tarjota tietyntyyppistä koulutusta (esim. turvallisuuskoulutusta): Jos tällainen velvoite on olemassa, komissio yleensä katsoo, ettei tuella ole kannustavaa vaikutusta. (3) Ehdotetun hankkeen luotettavuus, joka voidaan osoittaa esimerkiksi vertaamalla hanketta edellisvuosien koulutusbudjetteihin. (4) Koulutusohjelman ja tuensaajan liiketoimintojen välinen yhteys: Mitä läheisempi näiden välinen yhteys on, sitä epätodennäköisempi on tuen kannustava vaikutus. Esimerkiksi tietyllä alalla uuden teknologian käyttöönottoon liittyvällä koulutuksella ei todennäköisesti ole kannustavaa vaikutusta, sillä yritysten on pakko antaa työntekijöilleen tällaista koulutusta. 2.4. Tuen oikeasuhteisuus 16. Jäsenvaltion olisi esitettävä todisteita siitä, että tuki on välttämätöntä ja että sen määrä on rajattu välttämättömään. Komissio kiinnittää analyysissaan huomiota seuraaviin tekijöihin: (1) Tukikelpoisten kustannusten tarkka laskeminen: Tukikelpoiset kustannukset on laskettava asetuksen (EY) N:o 800/2008 39 artiklan mukaisesti ja ne on rajattava sellaisista koulutustoimista johtuviin kustannuksiin, joita ei olisi toteutettu ilman tukea. (2) Tuen rajaaminen välttämättömään: Jäsenvaltion olisi esitettävä todisteet siitä, ettei tuen määrä ylitä edellä 1 alakohdassa määriteltyjen tukikelpoisten kustannusten sitä osuutta, jota yritys ei pysty saamaan takaisin 5. Lisäksi tukiintensiteetit eivät saa koskaan ylittää asetuksen (EY) N:o 800/2008 5 Tämä vastaa sitä osuutta ylimääräisistä koulutuskustannuksista, jota yritys ei pysty saamaan takaisin hyötymällä suoraan työntekijöidensä koulutuksessa hankkimista taidoista. FI 4 FI

39 artiklassa säädettyjä tuki-intensiteettejä, ja niitä sovelletaan edellä 1 alakohdassa määriteltyihin tukikelpoisiin kustannuksiin. 6 3. TUEN KIELTEISET VAIKUTUKSET 17. Jos tuki on oikeasuhteista tuen tavoitteen saavuttamiseksi, tuen kielteiset vaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä ja kielteisten vaikutusten analysointi saattaa olla tarpeetonta 7 Vaikka tuki olisi tietylle yritykselle välttämätöntä ja oikeasuhteista tarjottavan koulutuksen lisäämiseksi, tuki voi joissain tapauksissa johtaa tuensaajan käyttäytymisen muuttumiseen tavalla, joka vääristää merkittävästi kilpailua. Tällaisissa tapauksissa komissio suorittaa perusteellisen kilpailun vääristymiä koskevan analyysin. Tuen aiheuttamien vääristymien laajuus voi vaihdella tukisuunnitelman ja vaikutusalaan kuuluvien markkinoiden ominaispiirteiden mukaan. 8 18. Vääristymien todennäköisyyteen ja suuruuteen vaikuttavia tuen ominaispiirteitä ovat: valikoivuus ja epäsymmetrisyys tuen suuruus tuen toistuvuus ja kesto tuen vaikutus yrityksen kustannuksiin. 19. Esimerkiksi tuetulla koulutusohjelmalla, jolla kannustetaan tietyn jäsenvaltion useimpia yrityksiä lisäämään koulutusta, jotta koulutuksen kokonaismäärä olisi asianmukaisella tasolla, on todennäköisesti erilainen vaikutus markkinoihin kuin yksittäiselle yritykselle koulutuksen lisäämiseen tarkoitetulla suurella tuella. Jälkimmäinen todennäköisesti vääristää kilpailua merkittävämmin, koska tuensaajan kilpailijoiden kilpailukyky heikkenee. 9 Vääristyminen on jopa suurempaa, jos koulutuskustannukset muodostavat suuren osan tuensaajan liiketoiminnan kokonaiskustannuksista. 20. Markkinoiden ominaispiirteet voivat tarjota tarkemman käsityksen tuen todennäköisestä vaikutuksesta, ja komissio kiinnittääkin niitä arvioidessaan huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: markkinoiden rakenne 6 7 8 9 Katso myös nykyinen oikeuskäytäntö, esim. C 35/2007, koulutustuki Belgian Gentissä toimivalle Volvo Carsille (EUVL C 265, 7.11.2007), N 227/2006 DHL Leipzig Halle (EUVL C 48, 2.3.2007), C 14/2006, koulutustuki General Motors Antwerpille (EUVL C 210, 1.9.2006). Vaikka työmarkkinat toimisivat täydellisesti, työntekijät voivat aina pyytää suurempaa palkkaa saamassaan koulutuksessa hankkimiensa taitojen ansiosta ja hyötyä koulutuksen myönteisistä ulkoisvaikutuksista. Tuki voi vaikuttaa useisiin markkinoihin, koska tuen vaikutus ei välttämättä rajoitu niihin markkinoihin, joilla tuensaaja toimii, vaan voi vaikuttaa myös muihin markkinoihin, kuten tuotannontekijämarkkinoihin. On kuitenkin syytä huomata, että yhdessä jäsenvaltiossa koko toimialalle myönnettävä koulutustuki voi vääristää jäsenvaltioiden välistä kauppaa. FI 5 FI

toimialan tai tuotannonalan ominaispiirteet. 21. Markkinoiden rakennetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota markkinoiden keskittymiseen, yritysten kokoon 10, tuotteiden eriyttämisen merkitykseen 11 ja markkinoille tulon ja sieltä poistumisen esteisiin. Markkinaosuudet ja markkinoiden keskittymisasteet lasketaan sen jälkeen, kun merkitykselliset markkinat on määritelty. Yleensä mitä vähemmän markkinoilla on yrityksiä, sitä suurempia ovat niiden markkinaosuudet ja sitä vähemmän on odotettavissa kilpailua 12. Jos tuen vaikutusalaan kuuluvat markkinat ovat keskittyneet ja niille tulo on vaikeaa 13 sekä jos tuensaaja on merkittävä toimija markkinoilla, tällöin kilpailijat todennäköisemmin joutuvat muuttamaan käyttäytymistään tuen seurauksena. 22. Toimialan piirteitä tarkastellessaan komissio kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, kuinka tärkeää koulutettu työvoima on yritykselle, onko toimialalla ylikapasiteettia ja onko kyseessä kasvava, pitkälle kehittynyt vai taantuva tuotannonala. Lisäksi otetaan huomioon kilpailijoiden koulutukseen soveltamat rahoitusstrategiat (valtiontuki, työntekijät, työnantajat). Esimerkiksi taantuvalle tuotannonalalle myönnettävä koulutustuki lisää kilpailun vääristymisriskiä pitämällä tehottomasti toimivan yrityksen toiminnassa. 23. Seuraavassa esitellään tyypillisimpiä kilpailun vääristymiä, joihin koulutustuki voi johtaa. Tuotteen tulo markkinoille ja poistuminen markkinoilta 24. Kilpailukykyisillä markkinoilla yritykset myyvät tuotteita, joista ne saavat voittoa. Koska valtiontuki muuttaa kustannuksia, se vaikuttaa kannattavuuteen ja siten myös yrityksen päätökseen siitä, tarjoaako se tiettyä tuotetta. Esimerkiksi tuotannon juoksevia kustannuksia, kuten henkilöstön koulutuskustannuksia, pienentävä valtiontuki mahdollistaa sellaisten tuotteiden tulon markkinoille, joilla muuten olisi heikot kaupalliset näkymät, mistä puolestaan on haittaa tehokkaammin toimivien, tukea saamattomien kilpailijoiden tuotteille. 25. Valtiontuen saatavuus voi myös vaikuttaa yrityksen päätökseen vetää tuote pois markkinoilta. Koulutukseen myönnettävä valtiontuki voi pienentää tappioita ja mahdollistaa tuotteen pitämisen markkinoilla pidempään, jolloin muut, tehokkaammin toimivat, tukea saamattomat yritykset saattavat joutua vetämään tuotteitaan pois markkinoilta. Sijainnin muutos 26. Koulutukseen myönnettävä tuki voi johtaa joidenkin alueiden hyötymiseen suotuisammista tuotanto-olosuhteista, etenkin paremmin koulutetusta työvoimasta. Koulutustuella voidaan houkutella investointeja alueille, jotka eivät saa tukea, tai lisätä tuetuilla alueilla olevien yritysten kokonaistuen määrää (jos esimerkiksi 10 11 12 13 Yrityskoko voidaan ilmaista markkinaosuutena sekä liikevaihtona ja/tai työntekijöiden määränä. Mitä vähäisempää tuotteiden eriyttäminen on, sitä suurempi vaikutus tuella on kilpailijoiden voittoihin. On kuitenkin tärkeää huomata, että joillakin markkinoilla on kilpailua, vaikka niillä toimivia yrityksiä on vähän. On kuitenkin syytä huomata, että joskus tuella voidaan auttaa yrityksiä voittamaan markkinoille tulon esteet ja edistää uusien yritysten tuloa markkinoille. FI 6 FI

koulutustukea myönnetään aluetuen lisäksi). Tämän seurauksena yritykset saattavat päättää siirtää toimipaikkansa tuetuille alueille tai kauppavirrat saattavat suuntautua tuetuille alueille. Koulutusinvestointien syrjäyttäminen 27. Markkinoilla selviytyminen ja voittojen maksimointi kannustavat yrityksiä investoimaan henkilöstön koulutukseen. Kilpailijoiden investoinnit vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon kukin yritys on halukas investoimaan koulutukseen. Valtion tukemat yritykset saattavat vähentää omien investointiensa määrää. Toisaalta jos tuki kannustaa tuensaajaa investoimaan koulutukseen enemmän, kilpailijat voivat reagoida vähentämällä omia koulutusmenojaan. Jos tuensaajat tai niiden kilpailijat käyttävät saman tavoitteen saavuttamiseen vähemmän rahaa silloin kun tukea on saatavilla kuin tilanteessa ilman tukea, tuki syrjäyttää yritysten yksityisiä investointeja henkilöstön kouluttamiseen. 4. MYÖNTEISTEN JA KIELTEISTEN SEIKKOJEN VÄLINEN TASAPAINO PÄÄTÖKSENTEOSSA 28. Analyysissa arvioidaan lopuksi, kuinka paljon tuen myönteiset vaikutukset ovat sen kielteisiä vaikutuksia suuremmat. Kutakin toimenpidettä arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Punnitakseen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia komissio mittaa niitä ja tekee yleisarvioinnin niiden vaikutuksista tuottajiin ja kuluttajiin kaikilla vaikutusalueeseen kuuluvilla markkinoilla. Jos kvantitatiivisia tietoja ei ole helposti saatavilla, komissio käyttää arvioinnissa kvalitatiivisia tietoja. 29. Komissio todennäköisesti ottaa myönteisemmän kannan ja näin ollen hyväksyy suuremman kilpailun vääristymisen, jos tuki on välttämätöntä, hyvin kohdennettua ja oikeasuhteista, jotta tietty yritys pystyy lisäämään koulutustoimiaan, ja jos yhteiskunta hyötyy tarjotusta lisäkoulutuksesta tuensaajaa enemmän. 30. Vaikutusten vertailu voi johtaa kolmenlaisiin tuloksiin: (1) Komissio voi olla vastustamatta ilmoitettua tukitoimenpidettä aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä tai tehdä asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 6 artiklan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn päätteeksi kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti päätöksen menettelyn lopettamisesta, jos (a) (b) tuella havaitaan olevan myönteisiä vaikutuksia ja rajallinen vaikutus kilpailun vääristymiseen tai tuki johtaa todennäköisesti vakaviin kilpailun vääristymiin, mutta myönteiset kokonaisvaikutukset ovat kielteisiä suuremmat. (2) Komissio voi muodollisen tutkintamenettelyn jälkeen tehdä asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ehdollisen päätöksen, jos tuki todennäköisesti johtaa vakaviin kilpailun vääristymiin, mutta tukea voidaan 14 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annettu asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1). FI 7 FI

muuttaa näiden vääristymien vähentämiseksi. Jos esimerkiksi tuen kielteiset vaikutukset ovat sen myönteisiä vaikutuksia suuremmat, komissio voi harkita jäsenvaltion ehdottamia tuki-intensiteettejä alhaisempaa tuki-intensiteettiä tasoittaakseen kilpailulle ja kaupalle aiheutuvia vääristymiä. (3) Lopuksi komissio voi muodollisen tutkintamenettelyn jälkeen katsoa ilmoitetun tukitoimenpiteen yhteismarkkinoille sopimattomaksi, jos tuki todennäköisesti johtaa vakaviin kilpailun vääristymiin ja sen kielteiset kokonaisvaikutukset ovat myönteisiä vaikutuksia suuremmat. FI 8 FI

Liite 2 artikla Määritelmät 18. epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä: a) jotka eivät ole olleet vakinaisessa ansiotyössä kuuden viime kuukauden aikana; tai b) joilla ei ole keskiasteen koulutusta eikä ammatillista pätevyyttä (ISCED 3); tai c) jotka ovat yli 50-vuotiaita; tai d) jotka ovat yksin eläviä aikuisia ja joilla on vähintään yksi huollettava; tai e) jotka työskentelevät jäsenvaltiossa sellaisella alalla tai sellaisessa ammatissa, jonka sukupuolijakauman epätasapaino on vähintään 25 prosenttia suurempi kuin keskimääräinen sukupuolijakauman epätasapaino kaikilla elinkeinoelämän aloilla kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jotka kuuluvat tähän aliedustettuun sukupuoliryhmään; tai f) jotka kuuluvat jäsenvaltion etniseen vähemmistöön ja jotka tarvitsevat kieli- tai ammatillista koulutusta tai työkokemusta, jotta heidän mahdollisuutensa vakituisen työpaikan saamiseen paranevat; 19. alentuneesti työkykyisellä työntekijällä tarkoitetaan henkilöä: a) joka on todettu kansallisen lain mukaan alentuneesti työkykyiseksi; tai b) jolla on todettu rajoite, joka johtuu ruumiillisesta tai henkisestä vammasta tai mielenterveydellisistä syistä. Tässä jaksossa tarkoitetaan: 38 artikla Määritelmät 1. erityiskoulutuksella koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille; 2. yleiskoulutuksella koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Koulutus katsotaan yleiskoulutukseksi, jos esimerkiksi: FI 9 FI

a) useat eri riippumattomat yritykset järjestävät sitä yhdessä tai koulutukseen voivat osallistua eri yritysten työntekijät; b) sen on hyväksynyt viranomainen tai julkinen laitos taikka muu laitos tai elin, jolle jäsenvaltio tai yhteisö on antanut tarvittavat valtuudet. 39 artikla Koulutustuki 1. Koulutustuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteismarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset. 2. Tuki-intensiteetti on enintään: a) 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse erityiskoulutuksesta; ja (b) 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse yleiskoulutuksesta. Tuki-intensiteettiä voidaan kuitenkin korottaa siten, että tuki-intensiteetti on enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, seuraavasti: a) 10 prosenttiyksikköä, jos koulutus on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille; b) 10 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään keskisuurille yrityksille, ja 20 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään pienille yrityksille. Merenkulkualan koulutukseen myönnettävän tuen intensiteetti saa olla 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista riippumatta siitä, onko koulutushanke erityis- vai yleiskoulutusta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) koulutettava ei ole miehistön varsinainen jäsen, vaan hän on aluksella varsinaisen miehistön lisäksi; ja b) koulutus toteutetaan yhteisön rekistereissä olevissa aluksissa. 3. Jos tukihankkeeseen sisältyy sekä erityiskoulutukseksi että yleiskoulutukseksi katsottavia osia, joita ei voida erottaa toisistaan tuki-intensiteetin laskemiseksi, ja jos ei ole pääteltävissä, onko kyseessä luonteeltaan erityinen vai yleinen koulutustukihanke, on sovellettava erityiskoulutukseen sovellettavia tukiintensiteettejä. 4. Koulutustukihankkeen tukikelpoisia kustannuksia ovat: a) kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset; b) kouluttajien ja koulutettavien matkakulut, mukaan lukien majoitus; c) muut juoksevat kulut, kuten hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut; FI 10 FI

d) poistot koneista ja kalustosta siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa; e) koulutushankkeeseen liittyvät opastus- ja neuvontapalvelukustannukset; f) koulutettavien henkilöstökustannukset ja yleiset välilliset kustannukset (hallintokustannukset, vuokra, yleiskustannukset) muiden a e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärään saakka. Koulutettavien henkilöstökustannusten osalta voidaan ottaa huomioon ainoastaan ne tunnit, joiden aikana koulutettavat tosiasiallisesti osallistuvat koulutukseen, sen jälkeen kun niistä on vähennetty tuotantotunnit. FI 11 FI