Punaisen planeetan kutsu. Mikä ihmeen slot? VIRTANEN

Punaisen planeetan kutsu Mikä ihmeen slot? Ei aivan tavallinen VIRTANEN F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 2 / 2 0 0 6

SISÄLLYS Päätoimittajalta...3 Uutisia ja ajankohtaista...4 Kenttäpiispa...5 Lentosuukko...7 Ammattiesittelyssä simulaattorikouluttaja...8 Lähikuvassa Jukka Virtanen...10 Aurinko nousee idästä...16 Helsinki-Vantaa laajenee...18 Mars-tutkijan muotokuva...22 Suomalainen avaruusteknologia matkalla tähtiin?.. 2 7 Ruhtinaan nenä...28 Galileon kantapäillä...30 Slotien arvoitus...32 Täysosumia...36 Terminaalilegendoja...38 Viisi tähteä...39 22 Mars-tutkija Sini Merikallio: En halunnut olla kiinni välittömässä maailmassa vaan saada näkökulman hieman kauempaa, avaruudesta käsin. 10 Jukka Virtanen: Parasta on, että kun matkustaa oikein paljon, oppii näkemään Suomen erinomaisuuden ja eksotiikan, tajuaa, miten mielenkiintoista on Seinäjoella tai Keuruulla. 2

PÄÄTOIMITTAJALTA Lentoasema valtava etu! Hyvät lentoyhteydet eri puolille maailmaa mahdollistavat suomalaisten osallistumisen tasavertaisina kumppaneina kansainväliseen liike-elämään, kokouksiin ja konferensseihin. Suomalaisen liike-elämän ja koko yhteiskuntaelämän kannalta lentoliikenteen tarjoamat nopeat yhteydet ovat välttämättömiä. Myös kaukaiset lomakohteet ovat helposti saavutettavissa. Pitkät etäisyydet häviävät ja muuttuvat mutkattomasti läsnäoloksi. Sähköisten viestinten raju kehitys ei ole poistanut henkilökohtaisten kontaktien ja tapaamisten tarvetta. Se on kuin kotiin menisi kun sinne menee, siis kotoisa. Valtava etu. Kätevää kun on lähellä. Kiva käydä välillä katsomassa lentokoneita. Hyvinhän se tuntuu toimivan. Yksi syy asuinpaikan valintaan. Lähiasukkaiden ja lentomatkustajien suhde lentoasemiin on hyvin henkilökohtainen. Lentoasema ei ole mikä tahansa paikka, josta vain lähdetään tai jonne vain tullaan. Tekstin poiminnot ovat viime keväänä tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin Helsinki-Vantaan ympäristökuntien asukkaiden mielipiteitä lentoasemasta. Hyvin mieluinen ja sympaattinen paikka, hyviä muistoja, kiteytti ajatuksensa eräs vastaajista. Valtteinamme nopeus, turvallisuus ja edullisuus Finavia tukee kotimaan lentoasemaverkon ja lennonvarmistusjärjestelmän ylläpitäjänä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä palveluillaan ja hyvin hoidetulla infrastruktuurillaan. Kansainvälisen lentoliikenteen kilpailijat ovat naapurimaissa, Arlanda Tukholmassa ja Kastrup Kööpenhaminassa. Selvitäkseen ankarassa kilvassa Finavia panostaa palvelujensa laatuun lisäämällä sekä nopeutta että turvallisuutta. Sujuvan lentoliikenteen kannalta on tärkeätä, että niin terminaaleissa, kiitoteillä kuin palveluissakin on riittävästi tilaa ja toimintamahdollisuuksia vastata kysyntään. Niinpä Finavia investoi voimakkaasti sekä rakentamiseen että palvelujensa laatuun. Yksi oleellinen kilpailutekijä on hinta. Finavian lentoyhtiöille tarjoamat palvelut ovat hintaluokassaan Euroopan edullisimpia. Muutosten vuosi Vuoden 2006 aikana on tapahtunut paljon. Tammikuun alussa Ilmailulaitoksen viranomaistehtävät siirrettiin erilliseen, liikenne- ja viestintäministeriön alaiseen Ilmailuhallinto-nimiseen virastoon. Toukokuun lopussa liikelaitoksena jatkava Ilmailulaitos otti käyttöön nimen Finavia. Nyt käsissänne on täysin uudistunut asiakaslehtemme. Kiitotiestä tuli Maa&Ilma, jossa kerromme entistä laajemmin lentomatkustukseen liittyvistä aiheista ja Finavian roolista nopeasti kehittyvässä ilmailubisneksessä. Tervetuloa lentoasemalle Sieltä pääsee melkein mihin vaan! Finavian lehti lentomatkustajalle 2/2006, 20.12.2006 Julkaisija Finavia, PL 50, 01531 Vantaa puh. (09) 82 771, faksi (09) 8277 2090 Päätoimittaja Irmeli Paavola, irmeli.paavola@finavia.fi puh. (09) 8277 2002, faksi (09) 8277 2090 Toimitus Mediafocus Oy, toimitus@mediafocus.fi, toimitussihteeri Nina Pinjola Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen AD Lasse Rantanen Graafikko Jaska Poikonen Painopaikka Libris Oy Paperi Galerie Art Silk Painosmäärä 30 000 ISSN 1796-6957 F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 2 / 2 0 0 6 3

kentällä Pussipakkaamisen ABC Pakkaa juomat, hammastahnat, hajuvedet, aerosolit, geelit, vaahdot ja voiteet ruumaan menevien matkatavaroiden joukkoon. Saat ottaa matkustamoon lennon aikana tarvittavat lääkkeet, erityisruokavalion liittyvät nesteet sekä vauvan ruoan ja juomat. Kokorajoitukset eivät koske niitä. Käsimatkatavaran kokorajoitus muuttuu ensi toukokuussa. Silloin matkustamoon voi viedä enintään 56 x 45 x 25 cm -kokoisen laukun. Mikä on nestettä? EU-asetuksen tarkoittamia nesteitä ovat muun muassa juoksevat ja jähmeät seokset, geelit, tahnat ja voiteet, kuten hammastahnat, hiusgeelit, juomat, keitot, siirapit, geelimäinen huulipuna ja -kiilto, hajuvedet, piilolasinesteet, partavaahdot ja aerosolit. Asetuksen tarkoittamia nesteitä eivät ole muun muassa kiinteä huulipuna, huulirasva, lääketabletit ja jauheet. Lue lisää aiheesta: www.ilmailuhallinto.fi Uudet turvamääräykset rajoittavat nesteiden kuljettamista käsimatkatavaroissa kaikilla EU-alueen lentoasemilla. Pyrkimyksenä on estää nestemäisten räjähteiden vieminen matkustamoon. Voit edelleen tehdä ostoksia myymälöissä turvatarkastuksen jälkeisellä porttialueella. Kaikki porttialueelta hankitut ostokset saa viedä mukanaan koneeseen. Lentokoneen matkustamoon saa viedä nesteitä enintään 100 millilitran kokoisissa pakkauksissa. Sijoita kaikki nestepakkaukset yhteen litran vetoiseen läpinäkyvään ja uudelleen suljettavaan pakkaukseen, kuten muovipussiin tai läpinäkyvään toalettilaukkuun. Kukin matkustaja voi viedä matkustamoon yhden yksilitraisen pussin. Esitä pussi turvatarkastuksessa! Näin toimit turvatarkastuksessa: 1. Aseta nestepakkaus, päällysvaatteet ja käsimatkatavaroissa olevat suuret sähkölaitteet läpivalaisuhihnalle erilleen muusta matkatavarasta. 2. Ota kannettava tietokone pois kantolaukusta ja pane myös tietokone läpivalaisuhihnalle. 4

Omatoiminen selviää nyt lähtötarkastuksesta nopeammin Matkalle lähtö Helsinki-Vantaalta helpottuu. Uusilla lähtöselvitysautomaateilla voit tehdä itse lähtöselvityksen missä tahansa Helsinki-Vantaan lähtöauloista. Kotimaan- ja ulkomaanterminaaleihin on sijoitettu yhteensä 24 automaattia vähentämään jonoja erityisesti vilkkaiden tuntien aikana. Automaatilla voit tehdä lähtöselvityksen, olipa lentolippusi sähköinen tai paperinen. Uudet lähtöselvitysautomaatit tarjoaa Finavia, ja kaikki Helsinki-Vantaalla toimivat lentoyhtiöt voivat liittyä järjestelmään. Ensimmäisenä uudessa järjestelmässä ovat mukana Finnairin operoimat kotimaan ja ulkomaan reittilennot. Myös Blue1:n ja SAS:n omia lähtöselvitysautomaatteja voit käyttää vielä toistaiseksi lähtöaulassa 3. Voit tehdä lähtöselvityksen automaatilla, olipa mukanasi ruumaan menevää matkatavaraa tai vain käsimatkatavaroita. Ruumaan menevä matkatavara viedään lähtöselvityksen jälkeen baggage drop -tiskille. IBM:n kehittämissä automaateissa on 17-tuumainen kosketusnäyttö, jossa sinun tarvitsee vain osoittaa oman lentoyhtiösi tunnusta. Toimi sen jälkeen ruudun opastuksen mukaan. Tunnistamista varten tarvitset jonkin seuraavista korteista: Finnair Plus -kortti, Visa, MasterCard, Diners, Amex, Eurocard tai minkä tahansa suomalaisen pankin pankkikortti. kenttäpiispa Piispa kenttäpiispa lennossa Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala Tässä, takimmaisen istuimen alla on kanisteri juomavettä siltä varalta, että joudumme tekemään pakkolaskun ylätasangolla. Siinä viimeinen ohje, minkä MAF (Mission Aviation Fellowship) -tunnuksin merkityn Cessnan lentäjä antaa Dar es Salaamin lentokentällä. Sitä ennen on selvitetty takapenkkiläisen poistumistie, turvavyöt ja muut asiat. Opastus on henkilökohtainen, olenhan ainoa matkustaja. Puolisen tuntia olen seurannut lähtövalmisteluja. Maaliltaan vähän kulahtanut kone on tarkastettu joka puolelta, siivekkeiden liikkeet ja potkurin kunto katsastettu. Kaikki on niin kuin olla pitääkin. Sitten lentäjä panee kätensä ristiin, mutisee lyhyen rukouksen, käynnistää moottorin, ja kohta lennämme keveästi keinahdellen kohti edessä siintävää vuoriketjua. Otetaan lisää korkeutta, pujahdetaan kapeasta solasta miltei vuorenhuippuja hipoen kuivan ylätasangon keramiikanväristen maisemien ylle. Parin tunnin lennon jälkeen olemme perillä Iringassa. Pienen kentän reunalla kukkii jakarandapuu. En ole pelännyt lentämistä, en isolla enkä pienellä koneella. Tiedän, että riskejä ei oteta, vaan kaikki hoidetaan pikkutarkasti sääntöjen mukaan. Silti jokainen oikea lento on muuta kuin simulaattoriajoa. Paraskaan osaaminen ei ole ristiriidassa pilottini hiljaisen rukouksen kanssa. Olen lentänyt saman reitin tietokoneella, mutta en itse lähtisi tekemään sitä livenä. Ilmaan pääsee aika helposti, perille löytäminen on jo eri juttu, ja vaikeinta on laskeutuminen. Hyvä kuvaus elämästä. Yksi antiikin päähyveistä on rohkeus. Toisin kuin ajatellaan, se ei ole ON jonka vaihtoehtona olisi pelkuruuden OFF. Se on kultainen keskitie paniikin ja uhkarohkean heittäytymisen välissä. Rohkea ei ummista silmiään riskeiltä. Hän kertaa yhä uudestaan, mitä on tehtävä, jos asiat menevät toisin. Hän kuuntelee joka kerta turvaohjeet. Hän tietää, että lentohenkilökuntaan voi luottaa, mutta panee ehkä silti kätensä hetkeksi ristiin, kun lähdetään matkaan. Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala Kuva Eriika Ahopelto

kentällä Helsinki-Vantaa on hyvä naapuri Lentoasemasta on lähistöllä asuvien mielestä paljon hyötyä mutta vain vähän haittaa. Finavia teetti keväällä 2006 tutkimuksen Helsinki-Vantaan ympäryskuntien asukkaiden mielipiteistä lentoaseman suhteen. Asukkailta kyseltiin lentoaseman hyödyistä ja haitoista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 100 Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan asukasta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Lentoasemaan suhtauduttiin hyvin positiivisesti sen lähiympäristössä: lentoasemasta arvioitiin olevan hyötyä sekä itselle että lähikunnille. Läheiseltä lentoasemalta on helppoa lähteä matkalle. Suurin osa lähikuntien asukkaista lähtee lennolle Helsinki-Vantaalta vähintään ker- ran vuodessa. Lentomatkalle lähtemisen helppous korostui naisilla ja korkeasti koulutetuilla henkilöillä. Naiset myös mainitsivat keskimääräistä useammin myönteiseksi puoleksi sen, että sukulaisten on helppo tulla kyläilemään. Kyselyn mukaan lentämistä pidetään myös miellyttävänä matkustusmuotona, ja asukkaat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti myös lentoliikenteen lisääntymiseen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on vastaajien mielestä huomattava merkitys sekä pääkaupunkiseudun yrityselämälle että koko Suomen yritystoiminnalle. Suurimpana hyötynä lähikunnille pidettiin lentoaseman työllistävää vaikutusta. Lentoaseman tuomiksi eduiksi mainittiin myös alueen asukkaiden liikkumisen helppous, turismi sekä verotulot. Lentoasemasta koettiin olevan hyötyä myös kunnan imagolle. Vain kaksi prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että lentoasemasta ei ole mitään hyötyä. Asukkailta tiedusteltiin myös heidän arviotaan lentoasema-alueella työskentelevien ihmisten määrästä. Keskimääräiseksi vastaukseksi saadun noin 2 500 henkilön sijaan alueella työskentelee todellisuudessa 11 000 henkilöä. Valtaosa asukkaista eli noin kaksi kolmasosaa kokee, ettei Helsinki- Vantaan lentoasemasta ole mitään haittaa. Yleisimmin mainittu haitta oli lentokoneiden melu, jonka mainitsi noin kolmannes vastaajista. Hieman yli kolmannes vastaajista kuulee jatkuvasti lentokoneiden melua asuinalueellaan. Noin kolmannes kuulee melua silloin tällöin. Vaikka lentomelua kuuluukin, sitä ei pidetty kovinkaan suurena haittana: asukkaista vain 14 prosenttia piti melua todellisena haittana. Muiden mielestä haitta oli pieni tai mitätön. Erityisesti lentokoneiden melu häiritsi niin sanotulla lentomelualueella asuvia. Lentomelun haittana kokevat pitivät lentämistä myös keskimääräistä epämiellyttävämpänä tapana matkustaa. 6

lentosuukko Kentällä kerätään ilmansuojelutietoa Helsinki-Vantaalla käynnistyi elokuussa 2006 kolmen kuukauden ilmanlaatumittausjakso, jonka aikana mitataan typpidioksidipitoisuuksia 21 eri pisteessä lentoaseman alueella. Mittauksia varten lentoaseman alueelle on sijoitettu 21 passiivikeräintä, jotka vaihdetaan kuukauden välein ja analysoidaan Helsingin kaupungin ympäristölaboratoriossa. YTV laskee analyysituloksista kunkin keräyspisteen typpidioksidipitoisuuden. Mittaukset kertovat, kuinka suuria pitoisuuksia kertyy lentokoneista, autoista ja muista päästölähteistä lentoaseman lähialueilla. Ensimmäisten tulosten mukaan päästöjä on eniten terminaalirakennusten lähellä, jossa on paljon ajoneuvoliikennettä. Pitoisuudet ovat verrattavissa Helsingin kantakaupungin liikenneympäristöön. Finavian ympäristösuunnittelijan Niina Ruskon mukaan nyt arvioidaan, voitaisiinko pitoisuuksia alueella alentaa vähentämällä muun muassa ajoneuvojen tyhjäkäyntiä sekä turhaa ajoa lentoasema-alueella. Typenoksidit (typpimonoksidi NO ja typpidioksidi NO 2 ) ovat terveyden kannalta eräät merkittävimmistä kaupunki-ilman epäpuhtauksista. EU on määritellyt niille raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä. Helsinki-Vantaan lentotoiminnan päästöt muodostavat noin neljä prosenttia koko pääkaupunkiseudun typpidioksidipäästöistä. Teksti: Helsinki-Vantaan lentoaseman tiedotuslehti Meidän kenttä 10/2006. Anne Linnonmaa Olen matkustanut työkseni jo 30 vuotta. Kiireisimmillään olen viettänyt 220 päivää vuodesta ulkomailla. Messumatkoja kertyy kymmenkunta vuodessa, ja sen päälle tulevat vielä asiakastapaamiset ja lomamatkat. Lähtöjä paremmin muistan ihanat ja yllätykselliset paluuhetket, jolloin olen kohdannut rakkaitani kentällä. Usein olen tullut takaisin keskellä yötä luullen, ettei kukaan tule vastaan ja sitten olen yllättynyt positiivisesti. Yksi ihanimmista paluuhetkistäni oli, kun tulin aikoinani kotiin mallistomatkalta Intiasta. Lopetin juuri 10-kuukautisen poikani imettämisen lähtöpäivää edeltävänä iltana. Olin poissa yli kaksi viikkoa, ja tuntui mahdottoman ihanalta tulla kentälle, kun pikkumies oli vastassa. Hän oli kasvanut silmissä ja halusi innoissaan halata. En myöskään unohda sitä jälleennäkemisen iloa, kun olin vastassa miestäni, joka oli purjehtinut Atlantin yli kuunari Helenalla. Hän oli ollut puhelimen tavoittamattomissa kuukauden ajan ja kun hän vihdoin seisoi edessäni lentokentällä, en voinut estää ilon kyyneleitä. Huvittavin lentokenttämuistoni liittyy 30-vuotissyntymäpäiviini, jolloin isäni kiikutti minulle lahjan juuri ennen lähtöäni Première Vision -messuille Pariisiin. Avasin paketin vasta lentokoneessa, ja minua alkoi naurattaa, kun papereista paljastui karvanallepankki: sellainen kova, muovipinnoitettu nalle, jossa oli paikka kolikoille lahja, joka on tarkoitettu noin 5-vuotiaalle. Siinä istuin karvanallepankki sylissäni matkalla ostamaan kankaita mallistoihini, joiden silloinen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 360 miljoonaa markkaa. Isälleni olin edelleen hänen oma pikkuinen Anne-tyttönsä. Anne Linnonmaa taiteen maisteri, vaatetussuunnittelun osasto, Taideteollinen korkeakoulu 1977 perusti omaa neulemallistoaan markkinoivan yrityksen 1991 Vuoden Muotitaiteilija 1999 Kultainen Vaatepuu -palkinto 2003 Anne Linnonmaa ecological fashion -puuvillaneuleille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena tekstiilimallistona Euroopan ympäristömerkki eli EU-kukka 2004 Helsingin Yrittäjänainen 2006 Vuoden nainen 2006 (Suomen liike- ja virkanaisten liiton valinta) Teksti Tuuli Virta Kuva Anna Hämäläinen

PROfiili Teksti Tuuli Daavittila Kuva Marja Helander Katse kohti kiitotietä Simulaattorikouluttaja Hannele Sunnarborg-Mahlanen Alun perin olisin ehkä halunnut lentäjäksi. Hain yhdelle Finnairin järjestämälle lentäjäkurssillekin, mutta eivät ne huolineet minua sinne. Olen kuitenkin lentänyt aikoinaan sekä yksityislentäjän lupakirjan että ansiolentäjän lupakirjan. Kun sitten näin Helsingin Sanomissa ilmoituksen lennonjohtajakoulutuksesta, minulla oli takana jo 300 lentotuntia ja tiesin mitä odottaa. Päätös kurssille hakemisesta oli yksi elämäni tärkeimpiä ratkaisuja. Ravirinki Siihen aikaan kun itse opiskelin lennonjohtajaksi, ei mistään simulaattoreista ollut tietoakaan. Opimme ammatin salat yhden suuren pöydän ääressä, johon oli piirretty kiitoteiden ääriviivat. Yksi oppilaista sai vuorollaan olla lennonjohtaja. Me muut 8 kiersimme pöytää ympäri ja lennätimme käsissämme pieniä punaisia ja vihreitä lentokoneita. Se pöytä on nykyään ilmailumuseossa, mutta vastaavanlainen on vieläkin käytössä lennonjohtajakoulutuksen ensimmäisessä vaiheessa. Kutsumme sitä raviringiksi. Torni Kun nousin ensimmäisen kerran lennonjohtotorniin työskentelemään omalla lupakirjallani, vähän hirvitti. Silloin korostui yksinäisyyden tunne, tässä sitä sitten ollaan, oman pääkopan varassa, ilman opettajaa turvaamassa selustaa. Ensimmäinen työvuoroni oli mieleenpainuva, yövuoro. Muistan hiljenevät kiitotiet ja tummuvan taivaan. Sen, miten lentokentän valot syttyivät yksi toisensa jälkeen. Tuli sellainen epätodellinen olo, että täällä minä nyt istun, ypöyksin, ja hallitsen tätä kenttää. Ikä Nuorena kolmivuorotyö ei haitannut yhtään. Saatoin tehdä ensin aamuvuoron ja siihen vielä yövuoron päälle. Kouluttajana teen pääsääntöisesti yhtä vuoroa, se on lastenkin kannalta paras ratkaisu. Yli nelikymppiset lennonjohtajat käyvät kerran vuodessa psykofysiologisissa testeissä. Niiden perusteella annetaan lennonjohtajan lääketieteellinen kelpuutus. Toisin kuin ihmiset monesti luulevat, lennonjohtajilla ja lentäjilläkin saa jo nykyään olla silmälasit. Ei mitään pullonpohjalaseja tietysti, mutta näön ei tarvitse olla täydellinen.

Jotkut päivät ovat sellaisia, että illalla huokaisee helpotuksesta vain siksi, että on selvinnyt hengissä. tiesitkö? Mihin filmit? Läpivalaisulaite ei vahingoita filmejä, videokasetteja eikä lääkkeitä. Filmit on hyvä kuljettaa käsimatkatavaroissa, koska maailman lentoasemilla saatetaan käyttää matkalaukkujen turvatarkastukseen laitteita, jotka eivät välttämättä ole filmeille turvallisia. Keittiövälineet mukaan? Keittiövälineet (paistinpannut ynnä muut) saa kuljettaa ruumaan menevissä matkatavaroissa. Mihin neulepuikot? Kaikista materiaaleista valmistettuja neulepuikkoja saa kuljettaa ruumaan menevissä matkatavaroissa. Muovisia tai puisia sukkapuikkoja sekä virkkuukoukkuja saa sen sijaan viedä myös matkustamoon. Mihin tupakansytytin? Vastuu Lennonjohtajan työ on vastuullista, mutta ei se ole minua hirvittänyt. Paksu sumupilvi tai rankka lumipyry ovat lennonjohtajan painajaisia. Ei huono näkyvyys sinänsä haittaa, mutta huono sää pistää aikataulut uusiksi. Siihen aikaan kun Neuvostoliitto hajosi, kaapattiin Aeroflotin koneita. Matkalla töihin ajattelin, että niinköhän siellä on taas joku Tupolev kaapattu. Meille on annettu tarkat ohjeet, miten toimia vaaratilanteissa. Ennen loppuu uroskoiralta pissa kuin lennonjohtajalta keinot, sanotaan. Hyvä olo Suurimmaksi osaksi lennonjohtaminen on kuitenkin hyvän olon tunnetta. Se tulee siitä, kun saa asioita hoidettua hyvin ja selviytyy tiukoistakin paikoista kerta toisensa jälkeen. Nyt en ole käynyt tornissa vuoteen tekemässä töitä omalla lupakirjallani. Aika menee kouluttamiseen. Parhaat fiilikset kouluttajana saan siitä, kun huomaan jonkin vaikean asian menneen oppilaan kaaliin. Koneeseen saa ottaa mukaan ainoastaan yhden, omaan käyttöön tulevan tupakansytyttimen. Se on kuljetettava matkustajan yllä olevissa vaatteissa, esimerkiksi taskussa. Tupakansytyttimen kuljettaminen käsimatkatavaroissa ja ruumaan menevissä matkatavaroissa on kielletty. Montako matkustajaa? Helsinki-Vantaalta lähtee ulkomaille tai kotimaahan joka päivä keskimäärin 15 000 matkustajaa. Milloin ensimmäiset turvatarkastukset? Ensimmäiset turvatarkastukset ulkomaanliikenteessä tehtiin vuonna 1973. Jäätyvätkö tavarat ruumassa? Lentokoneen ruumassa ei ole jäätymisvaaraa. Voit huoletta pakata sinne myös nestemäisiä aineita. 9

Teksti Nina Pinjola Kuvat Marja Helander mahoton MAAILMAN- MATKAAJA Jukka Virtanen kertoo tässä haastattelussa, miksi ihmisen ei kannata olla henkisesti laiska. 10 M Mitä te nyt minua haluatte haastatella, tämmöstä tavallista ukkoa, Jukka Virtanen kysyy ensi töikseen tutuksi tulleella virtasmaisella ja hyvin omintakeisella nuotillaan. Ei mulla ole mitään suuria ajatuksia päässäni. Olla möllöttelen ja yritän saada aikani kulumaan, hän vakuuttaa ja upottaa lusikan hernerokkalautaselle vakiokahvilassaan Munkkivuoressa. Selvää kuitenkin on, ettei Virtanen vakuutteluistaan huolimatta ole mikään ihan tavallinen Virtanen. Ansioluetteloa riittää sivukaupalla. Virtanen itse kuitenkin pysäyttää sormensa riville, jossa lukee Kupittaan mielisairaalan pöytätennismestaruus 1973.

11

Eikö ole mainiota, tässä se on samassa listassa noiden muiden saavutusten kanssa, hän naureskelee ja selittää, että mielen tasapaino horjuu väkisinkin, kun joutuu julkisuuden pyörteisiin. Sitten hän lisää, että ihmisen saavutuksilla ei ole mitään merkitystä. On sattumanvaraista, miten asiat loksahtavat kohdilleen. Jotkut vain sattuvat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Itse en koskaan pyri tietoisesti mihinkään päämäärään. Olen luonteeltani laiska ja teen äärettömän vähän. Nytkin Virtasella on kuitenkin monenlaista vireillä. Hänen tahtinsa pudotella ihmisten, paikkakuntien ja teatteriesitysten nimiä on niin nopea, ettei millään pysy perässä. Suomensimme hiljattain yhdessä Ilkka Talasrannan kanssa 25 Sinatran hittiä Seinäjoen teatteriin. Sitten teen parhaillaan Uuden Iloisen Teatterin käsikirjoitusta yhdessä Bisquitin, Tiina Lymin, Ville Virtasen ja Satu Rasilan kanssa. Ensi syksyksi pitäisi kirjoittaa parin kaverin kanssa Hämeenlinnan revyy, ja hätäpäissäni lupasin vielä WSOY:lle suomentaa J. R. R. Tolkienin runot. Ihmiset Käännöstöiden lisäksi Virtanen on kirjoittanut myös kirjoja. Aikoinaan ajattelin ruveta oikein ammattikirjoittajaksi, ja mahdollisuuksiakin olisi ollut, mutta se oli niin yksinäistä ja raskasta puuhaa, että olen aina lipsunut sosiaalisempiin sähläyksiin. Ihmiset ovat tärkeintä. Ihmiskeskeisyydestä saadaan pian todiste, kun viereiseen pöytään lounaalle tulla tupsahtaa Sonja Lumme miehineen, heidät Virtanen halaa ja jututtaa. Välit ovat lämpimät. Ihmisten arvostaminen on varmaan peruja synnyinseutuni, Jämsänkosken tehdaspaikkakunnan oloista. Vaikka siellä oli aika kummallisia ihmisiä, niin siellä välitettiin toinen toisistaan. Suhteeni lapsuudenkavereihini ovat säilyneet näihin päiviin. Kaveruksilla on jopa oma Hailovits-yhdistys. Ei tarvitse hötkyillä eikä jännittää mitään tai ketään. Ei tarvitse vaikuttaa viisaalta kenenkään silmissä, varsinkaan kun ei sitä ole. 12

Nimi tarkoittaa sulfiittispriitä, jota pojat pihistivät nuorina pirtutehtaalta. Hailovitsin lisäksi tärkeä on Virtasen vuonna 1963 perustama jalkapalloseura Zoom, jossa pelaa taiteilijoita ja useita entisiä huippufutaajia. Tuttuja on kertynyt muutenkin paljon ulkomaita myöten osa 60- ja 70-luvulta, jolloin Virtasen vaimo Liisa toimi matkatoimistovirkailijana Kreikan saaristossa. Virtanen unohtuu tarinoimaan Zorbas-tyypistä, joka tanssi ravintolassa zorbasta viisi pöytää hampaissa ja joka sittemmin karkasi kreikkalaisesta sairaalasta Suomeen ja tuli hakemaan apua ystävältään. Se sanoi mulle, että If you don t help me I ll kill myself, Virtanen hekottaa hyväntahtoisesti. Järjestin hänet lääkäriin, oikea lääkitys löytyi, ja mies kuntoutui. Välittömällä ja hauskalla Jukalla on valtavasti ystäviä. 50-vuotisjuhlissa jalkapallo-ottelussa oli paikalla 3 000 ihmistä ja 60-vuotisjuhlissa Jämsän raviradalla 2 800 juhlijaa. Virtasen kunniaksi pidettiin oikein juhlaravit iltamineen, ja kuuluisia esiintyjiä oli paikalla kymmenittäin. Hevoset Puhelin pirisee: ravikaveri varmistelee Virtasen tuloa Vermoon. Olen aina ollut hevoshullu. Setäni oli hevosmies ja harrasti kilpa-ajoa. Minulla on vahva kilpailu- ja vedonlyöntivietti. Kilpailuissa käy kummallisia ja kiinnostavia ihmisiä. Vaimokaan ei vastusta, kun pelaan pikkusummilla ja annan kymmenen prosenttia voitoistani hänelle, ja tappioitahan ei lasketa, Virtanen naureskelee. Jukka on ollut naimisissa Liisansa kanssa peräti vuodesta 1960 asti. Liisa sanoi ottaneensa minut, koska olin ainoa hänen tapaamansa mies, joka on ollut täydellisen tasa-arvon kannalla, Virtanen virnistää, kun kysyn pitkän yhteiselon salaisuutta. Hevoshullu mies kertoo käyneensä matkoillaan kaikkiaan 23 eri maassa katsomassa laukka- ja ravikilpailuja. Hän luettelee muun muassa Pakistanin, Intian, Thaimaan, Perun, Chilen, Bolivian, Argentiinan, Brasilian, Trinidadin, Barbadoksen ja Australian. Hiljattain Virtanen vietti viikon New Yorkissa ja kolme päivää Islannin Reykjavikissa zoomilaisten kanssa. Mukana oli muun muassa Erkki Kajaste, jonka kanssa Jukka teki vuonna 1957 ensimmäisen televisio-ohjelmansa. Kämppäkaverina matkalla oli Reijo Salminen. Matkat Jukka Virtanen on tunnettu innokkaana matkamiehenä. Ensimmäisen ulkomaanmatkansa hän teki vuonna 1953. Sittemmin hän on tutustunut jo noin 55 maahan. Olen tuhlannut kaikki rahani matkoihin. Liisa ja Jukka ovat reissanneet paljon yhdessä. Virtasella on loputtomiin mehukkaita tarinoita, joissa vilahtelevat Hawaijin, Fidžin, Samoan, Perun, Liman ja Tongan kaltaiset eksoottiset paikat. Kerran vietimme Liisan kanssa uutta vuotta Copacabanalla, josta meidät bongattiin 15 000 ihmisen joukosta kansainvälisiin televisiouutisiin. Uskomattominta oli, että MTV3 näytti pätkän omassa lähetyksessään, Jukka naureskelee. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli Egyptin-matka. Olin haaveillut siitä lapsesta asti. Toissatalvena vietimme sitten 45-vuotishääpäiväämme Egyptissä. Se oli vaikuttava matka. Nyt haluaisin käydä vielä ainakin Bhutanissa. Myös Intia on ollut tärkeä. Se on niin mahoton maa, paljon meitä edellä viisaudessa ja sivistyksessä. Ville Virtasen tytär, lapsenlapsi Sinna on kulkenut isovanhempiensa mukana maailmalla ihan pikkulikasta asti tai ollut vähintään kirjeyhteyden päässä. Kun Sinna oli 3,5-vuotias, matkustin maailman ympäri ja kirjoitin hänelle joka päivä runolorun. Niistä syntyi kirja Kaukaisen saaren aarre, Jukka muistelee. Matkat ovat myös muuttaneet ajatustapaa. Parasta on, että kun matkustaa oikein paljon, 13

Takaisin kotiin On kiva kotiin palata ja hauskaa koto-suomessa, pitkältä matkaltaan, kun kevät puhkeaa. kun oikein lujaa halata Taas kukat tuoksuu tuomessa taas Pikku-Sinnaa saan. ja on niin mukavaa, Kun kiertää milloin missäkin, kun mamsellit käy pulleena voi silloin ymmärtää: noin rimpsupitseissään. on usein Helsingissäkin Taas oikein tervetulleena niin nautittava sää mä Munkkivuoreen jään. (Loru Jukka Virtasen kirjasta Kaukaisen saaren aarre, Tammi 1996) Runoraadissa ja löytää teksteistä sen oleellisen? Ei se ole mikään sattuma, vaan ihan loogista. Aloin aikoinaan vuonna 1954 opiskella kirjallisuutta ja suomen kieltä Helsingin yliopistossa ja tapasin heti ensimmäisenä päivänä Ville Vikstenin, josta tuli sittemmin Södikan kirjallinen johtaja. Ryhdyimme Villen kanssa tekemään analyysi- ja lukuoppaita runoudesta. Siinä, missä minulta syntyi nopeasti nokkelia analyysejä, Ville pohti pitempään ja teki sitten helkatin paljon parempia. Mikä on tämän konkarin mielestä runouden merkitys? Se on ihan tyhjänpäiväinen laji: kun maailmaa ja elämää pitäisi sanoilla selittää, niin onhan se ihan toivoton tilanne, Virtanen nauraa. Runous on erittäin hankala laji. Ihminen pukee siinä omaa henkilökohtaista maailmaansa sanoiksi. Mutta jotkut siinä kyllä onnistuvat. On olemassa sellaista maailmanselitysrunoutta, hemmetin hienoja yleispäteviä pieniä runoja, joissa on iso ajatus. oppii näkemään Suomen erinomaisuuden ja eksotiikan, tajuaa, miten mielenkiintoista on Seinäjoella tai Keuruulla. Runot Runoraadin myötä monille on tullut sellainen käsitys, että Jukka Virtanen lukee kaikki runokirjat sitä mukaa kuin niitä ilmestyy. Hän tyrmää tämän käsityksen: No, ei niitä nyt helkkari jaksa kaikkia lukea. Yritän kyllä jotenkin pysyä kärryillä. Siitä asti, kun Elävien runoilijoiden klubi perustettiin 10 15 vuotta sitten, olen kuulunut siihen, ja sen myötä saan runokokoelmia luettavakseni. Entä milloin Jukka Virtanen tekee itse oman runokokoelmansa, onhan hän aikamoinen verbaaliakrobaatti? No, en mä osaa, hän väittää. Ei runo lähde sanoista tai akrobatiasta, pitäisi olla jotain hemmetin viisasta sanottavaa, eikä mulla semmosta ole, hän nauraa hekottaa. Miten Virtanen sitten tulkitsee runoja niin hyvin Elämä Virtasen omia runoilijasuosikkeja ovat P. Mustapää ja Marja-Liisa Vartio, sekä nykyrunoilijoista esimerkiksi Jyrki Kiiskinen, Sirkka Turkka ja Tomi Kontio. Yksi ylitse muiden on kuitenkin Aaro Hellaakoski, jonka kirjan Huomenna seestyvää nuori Jukka-poika sai vuonna 1953 ylioppilaslahjaksi. Siinä ollut runo Odottaja teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän osaa sen yhä ulkoa. Kahvilan pöydän ylle lehahtaa melkein hiljaisuus, kun Virtanen lausuu: Herra, luoksesi tahdoin / kättäsi kurkoitin. / Minkäs sille mahdoin / että jo pois putosin / uuvuin jo / puolessa matkan. / Saavuttamattoman / luokse mitenkäs jatkan? / En mitenkään. Odotan./ Minän on oltava aivan / vaiti, paikallaan / minässä tunnonvaivan / kohdalla odotetaan. Tietköön löytäjä suurin: / etsi en, tähän jään. / Kaipaajat, perinjuurin / köyhät, löydetään. 14

Tähän runoon sisältyy pähkinänkuoressa myös Jukka Virtasen näkemys elämän tarkoituksesta. Vaikka ihminen kuinka pyrkisi täydellisyyteen tai jumala-yhteyteen tai miksi sitä nyt kukin haluaa nimittää, niin ei semmoista täydellistä yhteyttä saavuta etsimällä, vaan odotus ja aika saattavat tuoda sen yhteyden aikanaan. Täytyy vaan miettiä asioita rauhassa. Mutta henkisesti laiska ei silti saa olla, oma osuus on kuitenkin tehtävä. Virtanen pitää suvaitsevaisuutta yhtenä tärkeimmistä asioista. Ajattelen, että yksi elämän tarkoitus on, että ihminen kehittyisi elämänsä aikana niin paljon, että hänestä tulisi suvaitsevainen ja erilaisuuden hyväksyvä. Että hän löytäisi voimaa ymmärtää toisella tavalla ajattelevia kuin itse on. Virtasen mukaan ymmärtääkseen muita on tutustuttava muiden kulttuurien ja maiden historiaan ja siihen ympäristöön, josta toinen ihminen on kotoisin. Ennakkoluulomme ovat ymmärtämättömyyttä, sitä, että pelkäämme sellaisia asioita ja ihmisiä, joita emme tunne tai joihin emme uskalla tutustua. Isoisä Miten julkisuuden henkilö kestää itseensä kohdistuvan suvaitsemattomuuden, loukkaukset ja arvostelun, joita niitäkin varmasti on saanut kohdata aika ajoin? Olen oppinut ajattelemaan, että ihmisen persoonallisuus muodostuu myös hänen veemäisistä piirteistään. Jos joku on minua kohtaan epäreilu, saa sitten olla. Se on hänen ongelmansa. Sitä paitsi olen kertonut avoimesti toilauksistani ja vienyt siten arvostelijoilta aseet. Virtanen toteaa, että jokaisella meillä on tekemistä, jotta voimme olla sinut itsemme kanssa. Vanhenemisen myötä asiat onneksi hiukan selkenevät. Suhteellisuudentaju lisääntyy ja asioiden tärkeysjärjestyksen tiedostaa ainakin teoriassa. Ei tarvitse enää hötkyillä eikä jännittää mitään tai ketään. Eikä tarvitse vaikuttaa viisaalta kenenkään silmissä, varsinkaan, kun ei ole sitä. Älä sitten sinäkään tee musta mitään enkeliä, olen ihan tavallinen mies omine pimeine puolineen, hän muistuttaa hymyillen. Vanheneminen on tuonut mukanaan myös iloa. Siitä loistavana osoituksena ovat lapsenlapsen sanat. Lukiota käyvä Sinna arvioi Kirjan ja ruusun päivänä Helsingin Sanomien kulttuuriosastolla Pekka Kejosen runokokoelmaa ja moitti kirjoituksessaan runoilija Kejosta siitä, että hänestä on vanhemmiten tullut kyyninen, katkera ja väsynyt. Kirjoituksensa lopussa hän ilmoitti tuntevansa toisenlaisiakin tapauksia: On myös monia vanhoja ihmisiä, jotka ovat elämänilon, avoimuuden ja innostuneisuuden ilmentymiä, kuten eräs 73-vuotias isoisä, joka myös kunnioittaa ja rakastaa vaimoaan sekä ihailee monia naisia enemmän kuin kirjastoaan. Voiko tuon parempaa kohteliaisuutta saada, Jukka kysyy liikuttuneena. Jukka Jalmari Virtanen - syntynyt 25.7.1933 Jämsänkoskella - vanhemmat voima-asemanhoitaja Eino Jalmari Virtanen ja Hilja Maria Hakonen - puoliso matkatoimistovirkailija Lea Liisa Helena Perho vuodesta 1960 - lapset Riika (1960) ja Ville (1961) - kirjailija, ohjaaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, laulaja - Suomen Television ensimmäinen uutistoimittaja vuonna 1958 - tunnettu Levyraati- ja Runoraati-ohjelmista - Taiteen valtionpalkinto 2002 monipuolisesta ja pitkäaikaisesta toiminnasta populäärikulttuurin alalla - vapaa taitelija vuodesta 1972. Tätä ennen töissä muun muassa Oy Yleisradio Ab:n tv 1:n viihdetoimittajana - Uuden Iloisen Teatterin perustajajäseniä - ohjannut lukuisia musikaaleja eri ammattiteattereille - suomentanut mm. musikaalit Cats ja Les Miserables (yhdessä Kristiina Drewsin kanssa) - laulaja Virtasen tunnetuimmat kappaleet: Hanna ja Niilo (1969), Balladi pojasta nimeltä Vee (1971) ja Perspirantti Antti (1972) - tehnyt lukuisia yhteisiä elokuvia Speden ja Ere Kokkosen kanssa - omaelämäkerta: Kuvassa keskellä Jukka Virtanen, Tammi 2003 15

Aurinko nousee IDÄSTÄ Tämän jutun luettuasi ymmärrät, miten Aasia lisää suomalaistenkin vaihtoehtoja. Teksti Nina Pinjola Kuvat Jyrki Komulainen ja Finavia TTaivaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman yläpuolella väreilee tasainen liike. Kiitotieltä nousee ilmaan reittilentoja peräti 40:een Euroopan kohteeseen päivittäin. Näin hyvät lentoyhteydet eivät ole syntyneet pelkästään meikäläisen lentoliikennepalveluiden kysynnän pohjalta. Aasialaiset käyttävät Helsinki-Vantaata väliasemana, jonka kautta he jatkavat matkaansa Euroopan eri kohteisiin. Ilman aasialaisia transfer-matkalaisia Helsinki-Vantaan Euroopan lentojen valikoima olisi huomattavasti suppeampi ja frekvenssi pienempi. Voi syystä sanoa, että Aasian kytkennän ansiosta Suomi linkittyy muuhun Eurooppaan. Gateway-asemamme ansiosta Suomen maantieteellinen etäisyys muuttuu läsnäoloksi, Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo muotoilee ja selventää: Maamme maantieteellisesti syrjäinen asema on vahvuus, kun asiaa katsellaan Aasiasta tulevan kauttakulkuliikenteen kannalta. Suomi sattuu olemaan sopivassa lyhimmän yhteyden saumakohdassa, josta on helppo jatkaa mihin tahansa Euroopan kohteeseen. Myös muut Finavian 21 reittilentoasemaa ja kuntien omistama Seinäjoen lentoasema syöttävät lentoja Helsinki-Vantaalle siten, että kaikki Suomen talousalueet ovat yhteydessä Euroopan markkinoihin. Matkustajavirrat yhtyvät Helsinki-Vantaalla, gateway-lentoasemalla. Aasiasta ja eri puolilta Suomea Helsinki-Vantaalle saapuneet matkustajat riittävät yhdessä takaamaan kysynnän, jonka ansiota hyvät lentoyhteydet maailmalle ovat. Nopeus ja toimivuus tärkeää Pelkkä hyvä maantieteellinen sijainti ei kuitenkaan yksistään takaa mitään. Finavian ja sen lentoasemien, Helsinki-Vantaa etunenässä, eteen tehdään hartiavoimin työtä, jotta menestyttäisiin globaaliksi muuttuneessa kilpailussa. Lentoyhtiöt tutkivat jatkuvasti, miltä lentoasemalta ja mistä hubista eli välilaskupaikasta ne saavat parhaat palvelut. Kilpailu on kovaa, ja pelikentällä nukkuvat pyyhkäistään armotta sivuun. Jotta lentoasema menestyisi kansainvälisessä kilpailussa, sen on pystyttävä tarjoamaan paljon. Yksi osa menestystarinaa ovat sujuvat ja nopeat lentokoneiden palveluprosessit, jotka varmistavat lentokoneiden no-

peat käännöt lennolta toiselle. Perusedellytysten, kuten riittävän kiitotiekapasiteetin, lisäksi muidenkin palveluiden on toimittava moitteettomasti. Turvatarkastusten ja matkatavarankuljetinjärjestelmien on rullattava, ja ravintoloiden, kauppojen sekä muiden terminaalin tarjoamien palveluiden on oltava helposti löydettävissä. Kokonaisuus rakentuu verkottumiselle, jossa kaiken on toimittava matkustajan kannalta hyvin, Haapasalo kuvaa. Kilpailijat naapurimaissa Helsinki-Vantaan kautta kulkee viikoittain peräti yli 40 vuoroa Aasiaan, ja määrä kasvaa koko ajan. Aasialaiset ovat valinneet Suomen nopean palvelun ja edullisten hintojen takia. Helsinki-Vantaa on Euroopan täsmällisimpiä lentoasemia maatamme riepottelevista pohjoisista sääoloista huolimatta. Lisäpisteitä tulee hinnoista: Helsinki-Vantaa kuuluu Euroopan kolmen edullisimman lentoaseman joukkoon. Kustannustehokkuus on meille avainasemassa. Hinta-laatusuhteen on oltava parasta mahdollista eurooppalaista tasoa, jos mielimme menestyä. Helsinki-Vantaan suurimmat kilpailijat ovat muut pohjoiseurooppalaiset lentoasemat, kuten Tukholman Arlanda ja Kööpenhaminan Kastrup. Kolmannen kiitotien ansiosta Helsinki-Vantaa on kuitenkin tällä hetkellä kilpailukykyisempi Aasian-liikenteen hub kuin esimerkiksi Arlanda. Suomalaiset osasivat ennakoida gateway-liikenteen tarpeet, ja työn hedelmistä nautitaan nyt. Ilman kahden kiitotien rinnakkaista käyttöä nykyinen asemamme Aasian kauttakulkuasemana ei olisi mahdollinen. Nousuja ja laskuja on parhaimmillaan yhteensä 80 tunnissa. Haapasalo korostaakin sitä, että tärkeintä on olla jatkuvasti selvillä siitä, millaisia palveluita lentoyhtiöt haluavat. Lähdemme suunnitelmissa aina vahvasti asiakkaiden ja lentomatkustajien tarpeista. Helsinki-Vantaan terminaalilaajennus tehdään, koska Aasian-liikenne tarvitsee kipeästi uusia lähtöportteja. Toisin kuin yleensä, terminaalin uusien tilojen koko kapasiteetti otetaan heti käyttöön. Lisää vauhtia ja parempaa palvelua Terminaalilaajennuksen lisäksi uusimpia vastauksia asiakkaiden tarpeisiin ovat Hilton-hotelli, moderniin lentoasema-konseptiin kuuluva WTC sekä pysäköintitilojen laajennus. Kaikesta näkee, että Helsinki- Vantaan tulevaisuuden suurin haaste on kasvu. Palvelujen ja lentokoneiden kääntöaikojen tulisi pysyä nopeina, vaikka esimerkiksi käsiteltävien matkalaukkujen ja turvatarkastettavien matkustajien määrät kasvavat jatkuvasti kovalla vauhdilla. Matkatavaroiden käsittely jatkolennolle ja koneen kääntö ei saisi viedä reilua puolta tuntia pidempään siinä ajassa matkustajien ja laukkujen tulisi jo siirtyä alkuperäiseltä lennolta jatkolennon kyytiin. Tällä hetkellä olemme pysyneet tässä Euroopan nopeimpina. Helsinki-Vantaalla on lentoasemana myös monia muita etuja kilpailijoihinsa nähden: lentoasema on kooltaan kompakti ja arkkitehtuuriltaan selkeä ja tyylikäs. Ihmisenmittainen, Haapasalo kuvaa. Hänen mukaansa Suomessa on kiinnitetty huomiota myös terminaalin kauneusarvoihin, viihtyvyyteen ja viitoitukseen. Lentoasemille on hankittu matkustajien iloksi myös taidetta, vaikka sen sijoittaminen isojen matkustajavirtojen sekaan onkin ollut oma haasteensa. Olemme halunneet näin rikastuttaa osaltaan matkustajan matkaelämystä ja antaa ulkomaalaisille viestin suomalaisesta osaamisesta, Haapasalo perustelee. Voisiko edes kuvitella parempaa näyttelytilaa? Palvelujakin löytyy kuin pienestä kylästä: on apteekkia, Alkoa, kampaamoa, kukkakauppaa puhumatta lukuisista ravintoloista ja kahvilabaareista sekä erilaisista liikkeistä. Pääjohtaja kertoo käyvänsä lentoaseman parturissa ja yllättyneensä aluksi itsekin lentoaseman palvelutarjonnan runsaudesta. Toivon, että matkustajat kertoisivat, millaisia palveluja he vielä haluaisivat. Itse arvelen, että esimerkiksi itämaista ruokaa tarjoavalle snackravintolalle voisi olla kysyntää. 17

Hilton Lomamatkalta yön pikkutunteina palannut väsynyt matkaaja voi kohta kallistaa päänsä hotelli Hiltonin pehmeälle tyynylle pian koneesta noustuaan ja jatkaa matkaa vasta seuraavana päivänä. Hanke: Lentokenttähotellin rakennus Valmis: Syksyllä 2007 Suuruus: 250 hotellihuonetta 18 Suomi saa ensimmäisen lentokenttä-hiltoninsa vuonna 2007, kun ulkomaanterminaalien yhteyteen valmistuva 250 huoneen Hilton-hotelli avaa ovensa. Seitsenkerroksisesta hotellista avautuu ainutlaatuinen näkymä kiitotiealueelle. Kun matkustaja vetää verhot tämän alati muuttuvan, mielenkiintoisen taulun eteen, hän pääsee kuitenkin taatusti nauttimaan makeasta yöunesta, sillä koneiden jylinän kantautuminen huoneisiin estetään erikoisrakenteilla. Vesisateesta tai pakkasestakaan ei tarvitse enää välittää, sillä ulkomaanterminaalin ja hotellin välille tulee käytävä. Hotellin operoinnista vastaa Hilton ja Scandic Hotels Oy, jonka toimitusjohtaja on Aarne Hallama. Meillä on vahva usko Helsinki-Vantaan matkustajamäärien kehittymiseen sekä Finavian strategiaan. Tässä ovat kaikki palaset loksahtaneet paikoilleen. Olemme tekemässä uutta ja ainutlaatuista, Suomessa aidosti ensimmäistä lentokenttähotellia, hän sanoo. Terminaalien yhteyteen rakennettu hotelli on jo tutkittu ja hyväksi havaittu konsepti: Euroopassa Hilton-lentoasemahotelleja on 12 ja muualla maailmalla yli 30. Hyvin harkittu hotelli Helsinki-Vantaan lentomatkustajamäärät kasvavat. Tässä vauhdissa lentoasema tarvitsee entistä monipuolisempia palveluita: vuosittaisista noin 11 miljoonasta matkustajasta peräti kolme neljäsosaa on matkustamassa Suomesta ulkomaille tai päinvastoin. Lentokenttähotellin rakentamista on suunniteltu jo kauan. Ajatus lentoasemahotellista virisi ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla, mutta lama lopetti suunnitelmat. Uudelleen virinneet hotellisuunnitelmat puolestaan kaatuivat vuoden 2001 terrori-iskusta johtuneeseen lentoliikenteen hiljenemiseen. Tositoimiin suunnittelussa päästiin lopulta pari vuotta sitten. Hotellin rakennuttaa Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt. Hilton-hotelliin päädyttiin sen kansainvälisesti arvostetun brändin johdosta. Erityisesti Aasiasta tulevien matkustajien määrä lisääntyy suuresti, ja muun muassa näille matkustajille Hilton on entuudestaan tuttu, luotettava nimi.

Pysäköintitalo Kolmannes matkustajista tulee Helsinki-Vantaan lentokentälle linja-autolla, toinen kolmannes taksilla ja loput omalla autolla. Lomaruuhkien aikana Helsinki-Vantaalta on ollut toisinaan vaikeaa saada pysäköintipaikkaa. Paikoitusongelmiin on nyt tulossa helpotusta, sillä Finavia laajentaa pysäköintitalo P3:a. Laajennuksen myötä saadaan käyttöön 2 300 uutta pysäköintipaikkaa. Nykyinen P3 on käytössä koko työmaaajan, mutta sisään- ja ulosajoreitit siirtyvät sen toiselle puolelle rakennustöiden ajaksi. Laajennustyön valmistuttua käytössä ovat taas samat ajoreitit kuin ennen laajennusta. Hanke: Pysäköintitalon laajennus Valmis: Maaliskuussa 2008 Suuruus: Pysäköintipaikkojen kokonaismäärä kasvaa 28 % 19

WTC Helsinki-Vantaan lentoaseman ytimeen alkaa vuonna 2007 kohota World Trade Center Helsinki-Vantaa Airport. Se toimii kotipaikkana kaikenkokoisille kansainvälisille yrityksille. Hanke: Kahden toimistotornin rakennus Valmis: Ensimmäinen torni keväällä 2008 Suuruus: Kummassakin tornissa 12 kerrosta ja 12 000 kerrosneliötä Vuonna 2008 osa suomalaisista aloittaa työpäivänsä kirjaimellisesti korkealla ja kansainvälisissä tunnelmissa. WTC:n uuden toimistotornin 12 kerroksesta avautuu maisema Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotielle. Lentoyhteydet ja palvelut Eurooppaan ovat miltei kirjaimellisesti aivan käden ulottuvilla. WTC tuo uutta, modernia liike- ja toimitilaa yrityksille. Varsinkin silloin, kun yrityksen henkilöstö matkustaa paljon, on sijainnista lentoasemalla hyötyä. Yrityksen ulkomaalaiset vieraat voivat puolestaan päästä nopeasti neuvottelupöytään tai presentaatioon, ja halutessaan he suoriutuvat kotimatkalle vielä samana iltana. Toimistoja kansainväliseen kauppaan World Trade Center on maailman tunnetuin toimistobrändi. Yrityksen toiminta-ajatuksena on koota yhteen kansainvälisen kaupan piirissä toimivat yritykset, yhteisöt ja palvelut sekä kehittää maailmanlaajuista kauppaa helpottavia toimintatapoja, esimerkiksi juuri sijoittamalla toimistorakennukset liikenteellisesti parhaisiin paikkoihin. WTC on Suomen ensimmäinen toimitiloja tällaisella paikalla tarjoava taho. WTC-rakennuksia on jo 75 maassa, ja niiden toimintapiirissä on tällä hetkellä jopa 750 000 yritystä. Tilojen rakentamisesta ja vuokrauksesta vastaa SRV Yhtiöt. WTC Helsinki-Vantaa Airportin omistaa Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt. Finavian tavoitteena on tukea kotimaisten yritysten kansainvälistä toimintaa lentoliikenteen ja lentoasemaympäristön palveluiden avulla. WTC-rakennukset ovat tärkeä osa tätä pyrkimystä. Myös Vantaan kaupunki on uutisiin tyytyväinen, sillä WTC:n tulo merkitsee merkittävää lisäystä työpaikkamarkkinoille. WTC Helsinki-Vantaa Airport ei kilpaile Helsinki-Vantaan yrityskeskittymä Aviapoliksen kanssa vaan tukee sen toimintaa. 20