PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 18.4.2008 LSU 2007 Y 686 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoiminnan laajentamista Kälviän kunnan Ruotsalan kylässä. Pirttisalo Eila ja Antti Pirttisalontie 131 68300 KÄLVIÄ SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla voidaan pitää nykyisin enintään 51 lypsylehmää, 22 hiehoa, 22 lihanautaa ja 36 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi makuuparsipihatto ja lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 80 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta ja rakennettava pihatto sijaitsevat tilalla Pirttisalo RN:o 21:3 Kälviän kunnan Ruotsalan kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 29.10.2007. Hakemusta on täydennetty 14.11.2007, 13.3.2008 ja 10.4.2008. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2/13 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojan toiminnalla on Kälviän kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan 8.6.2007 myöntämä ympäristölupa ja 6.6.2007 myöntämä rakennuslupa. Eläinsuojat sijaitsevat maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella. Alueella ei ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa eikä siihen kohdistu aluevarauksia Keski Pohjanmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriön 24.10.2003 vahvistama 1. vaihekaava, valtioneuvoston 29.11.2007 vahvistama 2. vaihekaava). Kiinteistöllä noin 200 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsee yksi muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka (Pirttisalo 2), joka sisältää hakijan mukaan mm. kiveniskemiä. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kälviän kunnan Ruotsalan kylässä noin 11 km:n etäisyydellä Kälviän keskustasta kaakkoon. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee tilan länsipuolella noin yhden kilometrin etäisyydellä nykyisestä navetasta, uudesta pihatosta ja uudesta lietesäiliöstä. Tilan ympärillä on pelto ja metsäalueita. Uusi pihatto ja uusi lietesäiliö rakennetaan nykyisen navetan pohjoispuolelle poispäin lähimmistä naapureista. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina noin 10 km:n säteellä tilakeskuksesta. Eläinsuojat sijaitsevat Kälviänjoen vesistöalueella Kälviänjoen keskiosan osavaluma alueella nro 50.002. Eläinsuojat sijoittuvat noin yhden kilometrin etäisyydelle Kälviänjoesta. Osa tilan eläinten laitumista rajoittuu jokeen. Eläinsuojat tai lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Järvelänkankaan I luokan pohjavesialue (nro 10 315 03), sijaitsee noin 2,7 km etäisyydellä eläinsuojista kaakkoon. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Kälviän vesiosuuskunnalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin hakemuksen mukaan 41 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Voimassaoleva ympäristölupa on myönnetty enintään 51 lypsylehmälle, 22 hieholle, 22 lihanaudalle ja 36 nuorkarjaeläimelle. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi makuuparsipihatto ja uusi lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilalle pidettäisiin yhteensä enintään 80 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyistä navettaa laajennetaan siten, että siihen tulee tilat 48 hieholle ja 22 vasikalle (alle 6 kk). Uuteen pihattoon tulee paikat 80 lypsylehmälle ja 23 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa noin 720 000 kg vuodessa ja lihaa noin 4 600 kg vuodessa. Tilalla on tällä hetkellä mm. asuinrakennus, navetta, virtsasäiliö, kuivalantala, konevarasto ja riihi. Nykyisen navetan yhteydessä on mm. toimisto, sosiaali ja varastotiloja, kuivalantala ja kaksi virtsasäiliötä. Navetassa on koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. Rakennettavan makuuparsipihaton yhteydessä on mm. 16 paikkainen lypsyasema, rehuvarasto, toimisto, maito ja pesuhuoneet sekä toimisto ja sosiaalitiloja. Pihattoon tulee koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto.

3/13 Lannan ja jätevesien käsittely Nykyisen navetan lannan käsittely tapahtuu nyt ja laajennuksen jälkeen kuivalannalla, virtsa erotellaan virtsasäiliöön. Kuivalannalla on täten 48 hiehoa ja 22 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Nykyisen navetan vieressä on noin 240 m 2 :n kuivalantala sekä noin 450 m 3 :n avovirtsasäiliö ja lantalan alla noin 50 m 3 :n umpivirtsasäiliö. Kuivalantalan seinät, pohja ja kuormauslaatta (noin 72 m 2 ) ovat betonia. Kuivalantalassa on kolmella reunalla 1,2 metrin reunat. Kuivalantalan varastointitilavuus on siten laskennallisesti 528 m 3. Uuden makuuparsipihaton, jossa pidetään 80 lypsylehmää ja 23 vasikkaa, lannankäsittely tapahtuu lietelantamenetelmällä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi noin 2 351 m 3 :n kattamaton lietesäiliö. Lietesäiliön pohja ja seinät tulevat betonista ja se täytetään alakautta. Uuteen pihattoon tulee lietekuilutilaa 50 m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Yhteensä tilalle tulee lietteiden varastotilavuutta siten noin 2 401 m 3. Nykyisen navetan ja tulevan makuuparsipihaton pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan liete tai virtsasäiliöön. Maitohuoneen jätevedet, joita syntyy hakemuksen mukaan noin 150 m 3 vuodessa, johdetaan uuteen lietesäiliöön. Kaikkia yli 8 kk:n ikäisiä nautoja laidunnetaan kesäisin neljä kuukautta. Eläimiä pidetään laidunkaudella öisin ulkona tai sisällä. Tilalla on laidunalaa noin 12 ha. Laitumista 5,3 ha rajoittuu Kälviänjokeen. Eläinten pääsy veteen on estetty akkukäyttöisellä paimenpoikalangalla noin 3 metrin päässä vesistöstä. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juoma altaalla ja juottovaunulla, joihin Kälviän vesiosuuskunnan vesi johdetaan putkia pitkin. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan ja lietteen levitykseen yhteensä noin 82 ha, josta omaa peltoa on noin 20 ha ja vuokrapeltoa noin 62 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse hakemuksen mukaan pohjavesialueella. Säilörehun varastointi Säilörehua varastoidaan esikuivattuna pyöröpaaleissa 800 tonnia vuodessa. Muut varastot Tilalla on 2 100 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla. Polttoainesäiliön on kunnostanut ja koeponnistanut helmikuussa vuonna 2001 Farmtools Oy. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 300 litraa konehallissa. Tilalla ei varastoida kasvinsuojeluaineita, koska kasvinsuojeluruiskutukset hoitaa urakoitsija. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Jäteöljyt (noin 150 /l/v), loisteputket, akut ja metalliromu toimitetaan kunnalliselle hyötyjäteasemalle tai kiertäviin jätteenkeräysautoihin. Muovit (noin 1,5 t/v) toimitetaan Ekorosk Oy:n jätteenvastaanottoon. Kuolleet eläimet (noin 0 4 kpl /vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuolleille eläimille ei ole kylmäsäilytystiloja. Pilaantuneet rehut varastoidaan kuivalantalassa.

4/13 Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Lisäksi jäte, rehu, teuras ja välitysvasikka autot käyvät noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Tilalle on omaa tietä noin 1,3 km. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakemuksen mukaan tilalla ei ole suuria haittavaikutuksia ympäristöön, sillä se sijaitsee keskellä asumatonta korpea ja vesistöön, Kälviänjokeen, on etäisyyttä kilometri. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan ei ole esittänyt arviota toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista, toimista häiriötilanteissa tai parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kälviän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 22.11. 21.12.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kälviän kunnantoimistossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kälviän kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu lausuntoja ympäristökeskukselle määräaikaan mennessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska lausuntoja, muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty, hakijan kuuleminen ei ole ollut tarpeen. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 17.1.2008, jossa käytiin läpi mm. eläinmääriä, tulevan eläinsuojan sijoittumista alueella, lantavarastoja ja naapurien sijoittumista hankkeen kannalta sekä täydennettiin ympäristölupahakemusta.

5/13 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Eila ja Antti Pirttisalolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kälviän kunnan Ruotsalan kylään tilalle Pirttisalo RN:o 21:3 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Kälviän kunnan 8.6.2007 myöntämä ympäristölupa raukeaa. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 80 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava lietesäiliö sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, virtsat, sosiaalitilojen jätevedet, maitohuoneen pesu ja jätevedet ja muut eläinsuojan jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete, virtsa tai umpisäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkeat reunat ja 0,5 m korkea ajoluiska. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteiden, jätevesien ja sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee laskennallisesti olla yhteensä vähintään 2 193 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen, pumppauskaivon ja pumppausputkiston tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla laskennallisesti vähintään 485 m 3. Virtsan varastotilavuutta tulee olla laskennallisesti vähintään 258 m 3. Rakennettava uusi noin 2 351 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Uudet lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikansilla. Uuden lietesäiliön tulee olla valmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen, lannan ja virtsan varastotilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille ja ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla, mutta niitä voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa

6/13 oleva lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 71 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen ja lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsan, rehujätteiden sekä maitohuoneen, eläinsuojien ja sosiaalitilojen pesu ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lietteen, virtsan sekä pesu ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle. Liete ja lanta tulee mullata levityksen jälkeen mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita.

7/13 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lantalan ja liete ja virtsasäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee säännöllisesti poistaa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee varustaa kaksoisvaippasäiliöillä tai sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Toimenpiteet tulee tehdä 31.10.2009 mennessä. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä

8/13 toiminnassa muodostuvan lietteen ja lannan määrä tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikat ja ajankohdat tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, lannan, virtsan ja jätevesien säilytystiloja tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan ja lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vuorokautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

9/13 Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan ja pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan ja pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys lietesäiliön täyttämisestä alakautta on annettu haju ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, virtsan, lannan ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lietteen ja lannan kuormauksen, kuljetuksen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, virtsat sekä pesu ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (vähintään 30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, virtsan sekä pesu ja jätevesien levittämis

10/13 kiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 3) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisen rajoittamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja liete/lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (Lupamääräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportin (vuosiraportin) toimittamisella ympäristökeskukselle varmistetaan, että viranomainen voi valvonnan avulla tarkastella lupamääräysten toteutumista. Lietteen, virtsan ja lannan säilytystilojen sään

11/13 nöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiviyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Käyttöönottotarkastukset ovat tarpeen valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.4.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5

12/13 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kälviän kunnanhallitus Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Kälviän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:

13/13 luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anu Lillunen Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.