Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla



Samankaltaiset tiedostot
Maaperäeliöt viljelijän tukena

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Toimiva maaperän mikrobisto

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Tunnista lajit ja logot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Kimmo Saarinen. Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys

FungiTube- Rihmastoputkimenetelmä maaperän kunnostuksessa MUTKU-päivät

Biomassan käyttömahdollisuudet

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Karjanlannan hyödyntäminen

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Lataa Sinisiipi niityllä (selkokirja) - Seija Niinistö-Samela. Lataa

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

MITÄ MONIMUOTOISUUS MERKITSEE?

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Maan viljavuus luomussa

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ihmisen paras ympäristö Häme

ristöjen hoito - Vesilinnut

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno

Olki energian raaka-aineena

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Orgaaninen aines maan kasvukunnon ylläpitäjänä. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Rehumaissin viljelyohjeet

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Peltomaan rakenteen arviointi

Maatalousluonnon monimuotoisuus

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Erikoiskasvit monimuotoisen ja -vaikutteisen kasvinviljelyn voimavara

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Transkriptio:

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015

Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa hämmentävän paljon ja monenlaisia eliöitä Useimmiten maaperässä on selvästi enemmän monimuotoisuutta kuin samalla paikalla maan päällä Maaperän eliöistä muodostuu hajottajayhteisö, joka saa energiansa pääosin kuolleesta eloperäisestä aineesta Monimuotoisuus on suurinta pintamaassa (huomaa maaperän kerroksellisuus: karike orgaaninen kerros epäorgaaniset kerrokset)

Miksi maaperän monimuotoisuus on niin vähän huomioitu? 3 Maaperän eliöt elävät piilossa katseiltamme Maaperäeläimet ovat pääsääntöisesti pieniä, huomaamattomia, jotkut monien ihmisten mielestä jopa iljettäviä Mikrobeja ei nähdä lainkaan, joitakin sienten kasvumuotoja lukuun ottamatta Maaperän ja sen eliöiden luonnontaloudellista merkitystä ei ymmärretä

4 Maaperän biologinen toiminta Maaperässä tapahtuu hajotustoiminta, jossa kuollut eloperäinen aines hajoaa ja ravinteet vapautuvat kasvien uudelleenkäytettäviksi Mikrobeilla on tärkeät tarvittavat entsyymit hajottaa mm. selluloosaa ja ligniiniä Hajottajaeläimet pitävät mikrobien toiminnan tehokkaana, mikrobisolut ovat tärkeä osa eläinten ravitsemusta

Lierojen ulosteita maanpinnalla

Maaperän mikrobisto 7 Tavattoman runsaasti erilaisia bakteereja, arkkeja, sieniä, sädesieniä, homeita, alkueliöitä jne. Biomassan mukaan moninkertaisesti verrattuna maaperän eläimiin Sienijuuret merkittävä symbionttinen suhde

Maaperäeläimet 8 Suuri monimuotoinen joukko rataseläimiä, sukkulamatoja, karhukaisia, änkyrimatoja, lieroja, punkkeja, hyppyhäntäisiä, hyönteisiä ja muita niveljalkaisia sekä niiden toukkia Osa viettää koko elämänsä maassa, osa vain tietyn kehitysvaiheen tai vuodenajan Muodostavat mikrobien kanssa maaperään hajottajaravintoverkon

Alkueliöitä - elävät maan vedessä Ameebat Kuoriameebat

Rataseläimet - Suomessa maaperässä kymmeniä lajeja (huonosti tunnettuja) - elävät maan vedessä

Karhukaiset - Suomessa reilu 50 lajia (huonosti tunnettuja) - elävät maan vedessä

Sukkulamadot - Suomessa maaperässä vajaa 100 lajia (huonosti tunnettuja) - elävät maan vedessä

Änkyrimadot - Suomessa reilu 50 lajia, mm. kunttamato (Cognettia sphagnetorum)

Lierot - Suomessa n. 20 lajia, tunnettuja maanmuokkaajia

Punkit - Suomessa vähintään satoja lajeja maaperässä

Kuoripunkki

- Suomessa 270 lajia Hyppyhäntäiset

Tärkeimmät hyppyhäntäistyypit

- Suomessa muutama laji Esihyönteiset

Tuhatjalkaiset - Suomen luonnossa noin 30 lajia

- Suomessa kaikkiaan 650 lajia Hämähäkit

Kärpäsen toukkia

Sääsken toukkia

Maaperäeläimet biomassan mukaan 24 Yhdellä hehtaarilla on: muutamia satoja grammoja pieniä niveljalkaisia änkyrimatoja muutama kilogramma isoja niveljalkaisia useita kilogrammoja lieroja voi olla satoja kilogrammoja Mikrobeja on aina paljon enemmän kuin eläimiä

Maaperän monimuotoisuuden uhat? 25 Metsätalous maanmuokkaus, kantojen ja hakkuutähteiden korjuu Maatalous muokkaus, lannoitus, torjunta-aineiden käyttö, eloperäisen aineen väheneminen Haitalliset aineet metallit, orgaaniset yhdisteet Maan peittäminen esim. asfaltilla

Maaperän monimuotoisuuden uhat? 26 Varsinkin pohjoinen metsämaa on kohtuullisen hyvin puskuroitu useimpia häiriöitä vastaan runsas eloperäinen aines sitoo tehokkaasti esim. haittaaineita, toisaalta kerää niitä maaperä on ympäristönä suojaa antava mosaiikki hajottajaeliöt voivat korvata toisiaan toiminnallisesti Maaperä ja sen toiminta tulee silti tarkoin huomioida ympäristömme hoidossa!

Monimuotoisuuden uhat? 27

KIITOS! 28