I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.fltsafety.fcaa.fi Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 30.6.2002 KOULUTUSOHJE JOHDETUN VFR:N KELPUUTUSTA VARTEN Koskee: Koulutusohjelmat ja vaatimukset johdetun VFR:n kelpuutusta varten. ILL 3301 10/01 TRG T2-7 1.10.1974 Korvaa: Tällä ohjeella kumotaan ja korvataan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailulupakirjamääräykset, PEL 1/66, 1966-04-01 annettu koulutusohjelma. Voimaantulo: 1975-02-01. Koulutusohjeen jaottelu 1 YLEISTÄ 1. Yleistä... sivu 1 2. Teoreettinen koulutus ja opetusaiheet... sivu 2 3. Koulutus lennonharjoituslaitteella maassa... sivu 15 4. Lentokoulutus... sivu 17 5. Tarkastuslento ja lentosuorituksille asetettavat vaatimukset... sivu 19 6. Liitteet: Liite no. 1: Teoreettisen koulutuksen ja sen opetusaiheiden oppituntimäärät Liite no. 2 Lähdeaineistoluettelo 1.1 Johdetun VFR:n kelpuutuksen tarkoitus Johdetun VFR:n kelpuutus muodostaa lentokoneen ohjaajan koulutuksessa oleellisen ja lentoturvallisuuden kannalta tärkeä peruskoulutusta täydentävän sekä kertauskoulutusta sisältävän osan, jonka merkitystä näkölento-olosuhteissa lentotoiminta harjoittavan ohjaajan lentovarmuuden kehittämiseksi on pidettävä välttämättömänä. Lentokoneen ohjaajan koulutuksen ehdottoman perustan muodostaa hyvä yksityislentäjältä vaadittava koulutus, joka sisältää n. 45 lentotunnin lentokokemuksen. Tämän jälkeen ohjaajan tulisi yleisten VFR-lentomääräysten puitteissa suunnitella ja suorittaa lentotehtävänsä seuraavien 30-35 lentotunnin aikana niin, että hän saavuttaa luontaisen tottumuksen lentokoneen ohjaamisen hallinnassa. Ohjaajan tulisi lentotehtäviensä valinnoissa ja suorituksissa pyrkiä myös siihen, että hän saavuttaisi hyvän varmuuden lentosuunnistustehtävien suorittamisessa ja hyvän tottumuksen lentotehtävien valmistelussa, suunnistuslaskelmien suorittamisessa, suunta- ja matkalaskijan käytössä, polttoainelaskelmien laatimisessa, radioliikenteen hoidossa jne. Yksityislentäjän lupakirjan saannin jälkeen lennettävän 30-35 lentotunnin pituisen totuttautumisvälivaiheen aikana oikealla tavalla käytetyt lentotunnit luovat perustan johdetun VFR:n kelpuutusta varten laaditun koulutustavoitteen vaivattomalle ja tarkoituksenmukaiselle saavuttamiselle. Johdetun VFR:n kelpuutuksen tarkoituksena on antaa ohjaajalle koulutus, joka mahdollistaa: - lentojen suorituksen johdettuja VFR-lentoja varten määriteltyjen sääolosuhteiden sallimissa puitteissa, - lentojen suorituksen myös yöllä johdettuina VFR-lentoina - hallinta- ja selviytymismahdollisuudet yllättävissä huonon sään aiheuttamissa pakko- ja hätätilanteissa. Koulutuksen tavoitteet ja lentoturvallisuutta lisäävät tekijät: - ohjaaja pystyy käyttämään hyväkseen koneen koko lennonvalvontamittaristoa sekä radiosuunnistusvälineistöä tarpeen vaatiessa ja näin hallitsemaan konettaan myös pelkästään ohjaamon mittareiden ja suunnistuslaitteiden avulla, - lentämisen mahdollisuudet erilaisissa valaistusolosuhteissa ja yöllä lisääntyvät,
2/21 TRG T2-7, 1.10.1974 - radiosuunnistuslaitteiden hyväksikäyttö lennoilla lisää suunnistusvarmuutta, - lentoliikkeiden hallinta on mahdollista myös visuaalisen horisonttitason puuttumisesta tai epäselvyydestä huolimatta, - vesilentotoiminnassa tarpeellinen tyynen veden laskeutumismenetelmä on mahdollista suorittaa vain riittävän mittarilentotaidon hallintaan perustuen, - hätätapauksissa huonoon säähän jouduttaessa, horisontin menetyksen tapahtuessa tai yllättävän pilveen joutumisen tapahtuessa ohjaajalla on edellytykset mittareiden ja menetelmien avulla hallita tämänlaatuiset pakonalaiset hätätilanteet, - ohjaajan tilanteiden arviointikyky ja kyky hallita tilanteet lentotoiminnassa esiintyvien erilaisten olosuhteiden vallitessa paranevat. Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää ja määritellä johdetun VFRm kelpuutusta varten vaadittavat vähimmäisvaatimukset. Ohje sisältää selvityksen lentokoulutuksesta ja niistä teoreettisesti tai harjoittelemalla opetettavista aiheista ja seikoista, joiden yleinen tuntemus tai osaaminen sekä taito ovat välttämättömiä suoritettaessa lentotehtäviä johdettua VFR-lentotoimintaa varten hyväksytyissä olosuhteissa. Lisäksi on edellytettävä, että johdetun VFRm kelpuutuksen omaavat ohjaajat huolehtivat siitä, että tämän ohjeen mukaisten tietojen ja taitojen osaaminen sekä hallinta säilytetään. Koulutusohjelma tulee käydä kokonaisuudessaan lävitse siten, että myös aikaisemmin ohjaajille opetettujen aiheiden riittävä hallinta todetaan kertaavalla opetuksella tai riittävän perusteellisten kertauskuulustelujen avulla. Tätä koulutusohjetta tulee noudattaa kaikessa johdetun VFR:n kelpuutusta varten annettavassa koulutuksessa pvm. 75-02-01 jälkeen aloitettavassa koulutuksessa. Tämä koulutusohje tulee kokonaisuudessaan saattaa ennen koulutuksen alkamista koulutettavien tietoon. 1.2 Johdetun VFR:n kelpuutusta koskevat vaatimukset Johdetun VFR:n kelpuutusta hakevan tulee täyttää kelpuutusta varten määritellyt vaatimukset sen mukaisesti, mitä lupak joista annetuissa määräyksissä tästä on sanottu (Ilmailumääräys PEL M2-10). Tämä koulutusohje edellyttää, että kelpuutusta varten koulutettava omaa seuraavat perusedellytykset: a) hänellä tulee olla yksityislentäjän lupakirja tai tätä vastaavat tiedot ja kokemus, b) hänellä tulee olla rajoitettu radiopuhelimen hoitajan todistus. 2 TEOREETTINEN KOULUTUS JA OPETUSAIHEET Teoreettinen opetus tulee antaa siten, että koulutusohjelmaan sisältyvät koulutettavalle aikaisemmin annetut tiedot käydään lävitse kertaamalla tai tarkistetaan kertauskuulustelujen avulla ja uudet opetusaiheet opetetaan siten, että koulutettavalle annetaan eri opetusaiheita koskevat seuraavan erittelyn mukaiset yleistiedot ja vaaditun osaamisvaatimuksen täyttämiseksi tarpeellinen opetus. Opetusvaatimukset ja tietoja koskevat osaamisvaatimukset on eri opetusaiheiden kohdalla merkitty seuraavia lyhennysmer kejä käyttäen: A. Yleiskuvaus. Opetettava yleis- ja taustatiedot käsitteiden ja asioiden ymmärtämiseksi. B. Perustiedot. Opetuksessa annettava yleiset perustiedot. Osaamisvaatimuksena riittää asian tai menetelmän yleinen ku vaus ja tuntemus. C. Tulkinta ja käyttötaito. Opetuksessa annettavat tiedot edellyttävät, että opetettava pystyy ymmärtämään ja soveltamaan tietoja käytännön vaatimalla tavalla. Osaamiskoe. D. Täydellinen kokonaishallinta. Opetuksen tarkoitus on antaa opetettavalle pätevyys, minkä perusteella opetettava aihe on tunnettava hyvin ja siten, että tietoja pystytään käyttämään käytännön toiminnan vaatimalla varmuudella. Osaamiskoe.
TRG T2-7, 1.10.1974 3/21 Ohjaajan peruskoulutukseen kuuluvat tiedot, joiden osaaminen ja hallinta tulee kertaamalla tai kertauskuulustelun avulla todeta, on esitetty sivuviivauksella. 2.1 Fysiologiset tekijät ja mittarilento 2.1.1. Sopeutuminen lento-olosuhteisiin A a) Maatottumukset ja ilmatottumukset b) Yksilölliset erot c) Fysiologisten tekijöiden merkitys mittarilennossa 2.1.2. Kehon reaktiot paineen muutoksiin A a) Yleistiedot 2.1.3. Kehon reaktiot hapen osapaineen muutoksiin B a) Yleistiedot 2.1.4. Aistien toiminta mittarilennossa B a) Kehon aistit b ) Harha-aistimukset c) Harha-aistimusten vaikutukset d) Harha-aistimusten esiintyminen, harha-aistimusten vaikutusten eliminoiminen, mittariluottamus - aistien kurissapitäminen e) Yönäkökyky ja siihen vaikuttavat tekijät 2.1.5. Väsymystilat C a) Väsymystilat ja vaikutus lentosuorituksiin 2.1.6. Ravinto ja sopimattomien aineiden nauttiminen C a) Ravinnon merkitys ja fyysinen kunto b) Lääkkeet, alkoholi, huumausaineet 2.2 Mittarilentoon liittyvät aerodynaamiset ja suoritusarvoihin vaikuttavat tekijät 2.2,1. Aerodynamiikan perusteita: - siipiprofiilit ja virtaus - kohtauskulma - nostovoima/massa, vetävä voima/vastus - sakkaukset - syöksykierre 2.2.2. Aerodynamiikin soveltayhinen perusliikkeisiin ilmanopeus - ilman tiheys - ilma-aluksen massa ja massakeskipiste - suora vaakalento - nousut/vajoamiset (liu'ut) - teho, ilmanopeus ja pystysuora nopeus - tcho., ilmaaopeus ja ohjaimien käyttö - koneen viritys - kaarrot - luisut - ohjainten yhteiskäyttö ja mittarilento 2.2.3. Lentokoneiden suoritusarvoihin vaikuttavia ulkoisia tekijöitä - epäpuhtaudet lentokoneen pinnoilla ja näiden vaikutukset (jää, lumi, huurre, likaisuus jne. ) - kiitotien tai muun lentoonlähtöalueen kunto ja epäpuhtaudet sekä näiden vaikutukset (vesi, lumisohjo, irtokivet, hiekka jne. ) - jarrutusteho ja jarrutusmatka - vasta- ja myötätuulikomponentti - sivutuulikomponentti - ilman lämpötila - suhteellinen kosteus C
4/21 TRG T2-7, 1.10.1974 2.3. Lentokoneen minimivarrustut C Vähimmäisvarusteita koskevat määräykset: - lentomittarit - suunnistuslaitteet - radiovarustus ja radiosuunnistuslaitteet - jäänpoisto- ja estolaitteet - valaistusvälineet ja -laitteet 2.4. Lento aikat ja niiden laitteet C a) Kiitotie- ja kenttävaatimukset sekä näitä koskevat nousu- ja läehstymissektorit b) Lentopaikan valaistuslaitteet - estevalaistus - lähestymisvalot - kiitotie- ja rullaustievalaistus - liukumavalot c) Lentopaikan merkinnät 2.5. Lennonvarmistuspalvelu ja lennonjohtomenetelmät a) Lyhenteet ja määritelmät C b) Lennonvarmistuspalvelun organisaatio ja tehtävät A c) Ilmaliikennepalvelu - mittayksiköt D - ilmatilan jako D - ilmatilan käyttörajoitukset D - korkeusmittarin asetukset ja korkeusmäärittelyt, lentopinta, lentokorkeus D d) Lentosäännöt - näkölentosäännöt D - johdetut VFR-lennot päivällä ja yöllä D - mittarilentosäännöt, pääperiaatteet B e ) Ilma-alusten porrastaminen, porrastusmenetelmäperiaatteet - yleiset porrastusperiaatteet B - johdettujen VFR-lentojen porrastaminen D - pyörrevana ja sen huomioonottaminen D f) Ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset C - selvitysten merkitys ja tarkoitus - selvityksen sisältö - odottava ilma-alus - lähteville ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset ja tiedotukset - saapuville ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset ja tiedotukset g) Aluelennonjohtopalvelu - lennonjohtopalvelu reitillä lentäville ilma-aluksille B - säätä koskevat tiedotukset C h) Lähilennonjohtopalvelu - rullausreitti C - käytettävä kiitotie C - lähteville ilma-aluksille annettavat tiedotukset ja selvitykset C - minimietäisyydet lähtevien ja laskuun tulleiden ja lähtevien ilma-alusten välillä C - laskuun tuleville ja laskeneille ilma-aluksille annettavat selvitykset ja tiedotukset C - minimietäisyydet laskuun tulevien ilma-alusten sekä laskuun tulevan ja lähtevän ilma-aluksen välillä C - laskukierros ja laskukienroksessa oleva liikenne C - johdetut VFR-lennot lähialueella D - kenttäolosuhteita koskevat ilmoitukset D - säätä koskevat ilmoitukset D i) Tutkapalvelu C
TRG T2-7, 1.10.1974 5/21 - yhteistoiminta - tunnistamismenetelmät ensiötutkalla - tutkan antamat paikkailmoitukset - tutkapalvelun keskeytyminen tai häiriintyminen - ilma-aluksille annettava suunnistusapu tutkalla - vaaratilanteet j) Valvontatutkalähestyminen C - tutkajohtaminen lähestymistä varten ja tutkalähestymiset - laskuselvitys ja ylösvetomenetelmät k) Lentosuunnitelma D - lentosuunnitelman sisältö - lentosuunnitelman esittämisvelvollisuus m ) Ilmoitukset ja niitä koskevat velvollisuudet - ilmoitus tunnistamattomasta lentävästä esineestä - ilmoitus yhteentörmäysvaarasta ilma-alusten välillä tai häiriöstä lennonvarmistuspalvelussa - ilmoitus lentoturvallisuutta vaarantaneesta tapauksesta 2.6. Sääoppi ja lentosääpalvelu a) Sääopin opetusohjelma Sääopin ja lentosääpalvelun opetusvaatimukset on määritelty ilmailuhallituksen julkaisemassa Ilmailutiedotuksessa TRG T4-1 b) Sää lennon aikana D - VMC- ja IMC-olosuhteet - sääpalvelu, Meteoradiot, VOLMET, ATIS, lentäjien ilmoitukset - paineen ja lämpötilan muutosten vaikutus lentokoneen lennonvalvontamittareihin - säätekijöiden vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin - sään muuttumisen vaikutus tehtävien suoritukseen ja tästä aiheutuvat menetelmät 2.7. Lentosuunnistus (navigatio) 2.7.1. Maapallon akseli ja navat A - maapallon pyörimisliike - navat ja päiväntasaaja - maapallon kokoonpuristuneisuus ja napasäteen ja päiväntasaajan suhde 2.7.2. Maan koordinaattijärjestelmä A - meridiaanit eli pituuspiirit ja pituusaste - leveyspiirit, leveysaste, leveysero ja keskileveys meridiaanien konvergenssi (yhtyminen) 2.7.3. Suuntien määritteleminen D Suuntamääritelmät: - tosipohjoinen TN - magneettipohjoinen MN - kompassipohjoinen CN - lentokoneen pituusakseli - lentosuunta: TT, MT, CT - ohjaussuunta: TH, MH, CH - suuntimalinjat: TB, MB, CB - vastakkaissuunnat 2.7.4. Kartat a) Yleistä: A - kartan määritelmä - maanpinnan kuvaamisen vaikeus - mittakaavan määritelmä b) Kartan ominaisuudet B - oikeakulmaisuus (oikeakulmainen eli konforminen) - viivatarkkuus (oikeapituinen eli ekvidistanttinen) - pintatarkkuus (pintatarkka eli ekvivalenttinen ) c) Erilaisten viivojen kuvaaminen suorina kartalla: B - isoympyrä - kompassiviiva (loksodromi ) - sijoittajat 2.7.5. Karttaprojektiot A
6/21 TRG T2-7, 1.10.1974 a) tasoprojektiot b) kartioprojektiot c) lieriöprojektiot 2.7.6. Karttojen käyttö a) Merkatorkartat B - pituus- ja leveysasteen määritteleminen - etäisyyksien mittaaminen - kompassiviivan (loksodromin) piirtäminen - erannon huomioiminen ja magneettisen suunnan määritteleminen - radiosuuntiman ja sijoittajan piirtäminen b) Lambertin kartat ja stereografiset kartat B - pituus- ja leveysasteen määritteleminen - etäisyyksien mittaaminen - magneettisen suunnan määritteleminen - radiosuuntiman ja sijoittajan piirtäminen c) Radiosuunnistuskartat (Radio Facility Charts, IAL ja VAL) C - ominaisuuksien tunteminen - käyttö 2.7.7. Eranto, eksymä, painovoima (gravitaatio) C a) määritelmät b) määrittäminen, vaikutuksetjakäytännössähuomioonottaminen 2.7.8. Tuulen vaikutus lentosuunnistukseen D a) Suhteellinen liike b) Tuulikolmio - määritelmät - kulkusuunta ja maanopeus (track ja GS). - ohjaussuunta ja todellinen ilmanopeus (heading ja TAS) - tuulen suunta ja nopeus (W/V) - sorto (drift) - tuulikorjauskulma (W CA ) - tuulikomponentti (WC) - tuulikolmion graafinen ratkaiseminen c) Tuulen määrittäminen - sortokulman ja maanopeuden avulla - usealla sortoarvolla 2.7.9. Pakolliset reittimuutokset B Paluumahdollisuudet lähtökentälle ja mahdollisuudet varakenttien käyttämiseksi - yleistiedot käsitteistä PET, ajantasauskohta, kriittinen kohta (Point of Equal Time, Critical Point) ja PNR, piste, josta ei voida palata lähtökentälle (Point of No Return) - käsitteiden mukaisten menetelmien huomioiminen matkalentotehtäviä suoritettaessa ja turvallisuusmerkitys - käsitteiden mukaisen ajattelutavan esittäminen 2.7.10. Navigaatiolaskin a) laskimen käyttö laskutikkuna A b) yksiköitten muuntaminen C c) nopeus- ja korlaeuskorjausten laskeminen C d) nopeuden, ajan ja etäisyyden ratkaiseminen D e) tuulikolmion ratkaiseminen D 2.8. Suunnistuslaitteet ja niitä koskevat käsitteet 2.8.1. Magnetismi a) magnetismin perusteet A - magneettiset voimat - luonnonmagneetit, kestomagneetit, hetkelliset eli sähkömagneetit - magneettikenttä, voimaviivat b) Maan magnetismi - maan magneettikenttä A - vaaka- ja pystykomponentti A - eranto ja sen muuttuminen C c) Lentokoneen perusmagnetismi A
TRG T2-7, 1.10.1974 7/21 - sähkömagnetismi d) Eksymä D - eksymäkäyrät ja -taulukot sekä niiden käyttö - eksymän huomioiminen ja tarkistus lennon aikana 2.8.2. Magneettiset kompassit a) Neulakompassi B - rakenneperiaate b) Magneettinen hyrräkompassi (fluxvalvekompassi) B - rakenneperiaate c) Magneettikompassin luotettavuus C - laitevaihtojen vaikutus lentokoneessa - leveysasteen vaikutus - salamanisku - ukkospilven läheisyys - magneettiset myrskyt - kiihtyvyyden ja luisumisen (kaarron) vaikutus 2.9. Radio ja tutkasuunnistuslaitteet 2.9.1. Radioteoria A a) Virta, jännite, vastus b) Äänen jaksoluvut c) Radiojaksot d) Radioaallot ja modulatio e) Lähettimen periaate f) Vastaanottimen periaate g) Antennijärjestelmä 2.9.2. Sijoittajan määritteleminen radiosuuntiman perusteella a) Maasuuntima C - todellinen sijoittaja - käytännön sijoittaja b) Omasuuntima C - todellinen sijoittaja - käytännön sijoittaja c ) Virheet ja korjaukset C - rannikon vaikutus - yövaikutus - radioeksymä 2.9.3. LF/MF-järjestelmät a) Suuntaamattomat radiomajakat C - taajuusalueet - toimintasäde - lentokoneen laitteet (ADF) - periaate - käyttö - luotettavuus, näyttöhäiriöt b) Yleisradioasemat (BS) C - toimintasäde - lentokoneen laitteet (ADF ) - periaate - käyttö - luotettavuus, näyttöhäiriöt 2.9.4. VHF/UHF-järjestelmät a) VOR C
8/21 TRG T2-7, 1.10.1974 - taajuusalueet - periaate - maalaitteet - lentokoneen laitteet - periaate - käyttö - toimintasäde - sijoittajat - luotettavuus, näyttöhäiriöt b) DME C - periaate - maalaitteet - lentokoneen laitteet periaate käyttö - toimintasäde - luotettavuus c) ILS B - maalaitteet - lentokoneen laitteet - käyttö suunnistus- ja lähestymislaitteena - toimintasäde - luotettavuus d) VDF C - periaate - toimintasäde - sijoittajat -luotettavuus e ) Markkerit B - periaate - toimintaralue - luotettavuus 2.9.5. Maatutkajärjestelmät B a) alue valvontatutka b) lähestymisaluetutka c) tarkkuuslähestymistutka 2.10. Lennonvalvontamittarit 2.10.1. Hyrräperiaatteella toimivat näyttölaitteet a) Vapaa hyrrä B - määritelmä - hyrrän akselit ja vapausasteet (hitaus) - hyrrän sorto ja hyrrän pyrkimys suuntansa säilyttämiseen, ryömiminen, precession ja nutatio b) Suuntahyrrä (suuntagyro) - rakenne ja toimintaperiaate - käyttö ja siinä huomioitavat tekijät c) Magneettinen hyrräkompassi D - rakenneperiaate, pää- ja seuraajakompassi - käyttö ja siinä huomioitavat tekijät d) Kaarto- ja kallistusmittari D - rakenne ja toiminta - käyttö - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät e) Keinohorisontti D - rakenne ja toiminta - käyttö - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät 2.10.2. Painemittarit a) Pitotputket D - staattinen ja dynaaminen paine - varastaattinen järjestelmä, sen käyttö ja vaikutukset
TRG T2-7, 1.10.1974 9/21 b) Painekorkeusmittari D - rakenne- ja toimintaperiaate - käyttö, näyttämävirheet ja niiden huomioiminen - toimintahäiriöt ja niiden vaikutus c) Nopeusmittari D - rakenne- ja toimintaperiaate - käyttö ja näyttämävirheet ja niiden huomioiminen - toimintahäiriöt ja niiden vaikutus d) Mach-mittari A - toimintaperiaate e) Kohoamis- ja vajoamisnopeusmittari (variometri) D - rakenne ja toiminta - käyttö - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät 2.10.3. Muut lennonvalvontamittarit a) Ulkoilman lämpömittari D - rakenne ja toiminta - käyttö - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät b) Radiokorkeusmittari A - toimintaperiaate c) Yhdistelmämittarit (RMI, FD) B - rakenne ja toiminta - käyttö d) Kello D - vaatimukset - sijoitus - käyttö 2.11. Lentosuunnitelma a lennon suunnittelu 2.11.1. Lentosuunnitelmakaavakkeet a) purjehdussuunnitelma (Flight Log) C b) ATS-lentosuunnitelma ja sen laadinta D 2.11.2. Saavutusarvokäyrästöt ja -taulukot D a) polttoaineen kulutus, TAS ja aika nousussa b) polttoaineen kulutus ja TAS matkalentokorkeudessa c) lentoonlähtöpainon (TOW) ja lentoajan määritteleminen 2.11.3. Lentoreitin, lentosuuntien ja ohjaussuuntien määritteleminen (määritelmät TN, MN, EN) D a) lentoreitti b) varakentät c) alin turvallinen korkeus 2.11.4. Osalentoaikojen, osaetäisyyksien ja ETO määritteleminen D 2.11.5. Polttoainelaskelma a) lentoonlähtöpaino (TOW) ja sen vaikutus C b) polttoaineen kulutukseen vaikuttavat tekijät C c) kokonaiskulutus D - rullauspolttoaine (taxi fuel) - polttoaine määräkentälle (trip fuel ) - polttoaine varakentälle (diversion fuel) - reittireservi (route reserve ) - lentosääntöjen mukainen minimi (llmailuhallitus) d) toiminta-aika D - kokonaistoiminta-aika - turvallinen toiminta-aika (safe endurance ) - varapolttoaine e) polttoaineen tilavuus- ja painoyksiköitten muuntaminen D 2.11.6. Lentoonlähtö- ja laskupainon määritteleminen (TOW, LW) C
10/21 TRG T2-7, 1.10.1974 a) Suurin sallittu lentoonlähtöpaino (max TOW ) - rakenteellinen - lentokohtainen b) Suurin sallittu laskeutumispaino (max LW) - rakenteellinen rajoitus - lentokohtainen rajoitus 2.11.7. Lennon keskeyttäminen tai lentosuunnitelman muuttaminen C a) Paluu lähtökentälle b) Mahdollisuudet varakentälle c) PET ja PNR-käsitteiden huomioonottaminen 2.11.8. Polttoaineen kulutuksen tarkkailu lennon aikana C a) määrävälein (esim. 30 min tai 60 min välein) tai jatkuva tarkkailu 2.11.9. Lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana D a) Yleisimmät syyt muutoksiin b) Menettelytavat, tehtävien ilmoitusten tarpeellisuus 2.11.10. Purjehdussuunnitelma (Flight Log) D a) Tarkoitus ja sisältö - välimatkat määräkentälle ja varakentille - ilmoittautumispaikat - magneettiset suunnat ja erannot - tiedot suunnistuslaitteista - lentoajat: - ilmoittautumispaikkojen välillä - määräkentälle - varakentille - polttoaine- ja painolaskelmat - suunnistus- ja yhteystaajuudet b) Käyttö Suunnitelman tulee lennon aikana antaa seuraavat tiedot: - nopeudet ja niiden muutokset - tuulet ja sortumat mahdollista lentosuunnitelman muutosta varten - tiedot polttoaineen kulutuksesta ja jäljelläoleva toiminta-aika, koneen massa 2.12. Erityiskartat johdettuja lentoja varten a) Radiosuunnistuskartat (Radio Facility Charts) C Ominaisuudet, tiedot, käyttö ja paikkansa pitävyyden tarkistaminen b) Lähtomenetelmäkartat (Standard Instrument Departure, SID), yleiskuvaus B Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistaminen c) Saapumismenetelmäkartat (Standard Terminal Arrival Route ), yleiskuvaus B Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistaminen d) Mittarilähestymis- ja laskeutumiskartat (Instrument Approach and Landing Charts, IAL) C Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistus e) Lähestymis- ja laskeutumiskartat näköolosuhteita varten (Visual Approach and Landing Charts, VAL) D Tiedot, käyttötarkoitus ja paikkansapitävyyden tarkistus 2.13. Viestiliikenne a) Yleistä C - radioyhteysvälineet ja niitä koskevat vaatimukset - radiovarustuksen kunto ja katsastukset käytettävät taajuusalueet b) Automaattiset lähetykset - VOLMET ja ATIS lähetykset - lähestymisalueiden automaattinen tiedotuspalvelu, lähtöselvitykset, lähestymisselvitykset c) Kiinteä liikenne A d) Siirtyvä liikenne C - VHF/UHF-taajuudet - ominaisuudet ja toimintaa rajoittavat tekijät e) Radioliikenteen hoitaminen D
TRG T2-7, 1.10.1974 11/21 - radiopuhelinliikennetekniikka - yhteydenpitovelvollisuus VFR-lennoiUa ja johdetun VFR:n mukaisilla lennoilla - yhteyden otto - yhteyden pito - siirtyminen taajuudelta toiselle tai siirtyminen toiseen radioverkkoryhmään - kutsut - kuittaukset - sanontojen toisto ja sanontojen korjaaminen - kutsuun ei saada vastausta, menettelyt - radioyhteyden päättäminen - sanomien sisältö: radiokokeilun suorituksessa ennen käynnistystä ennen liikkeelle lähtöä lentoonlähdön jälkeen paikkailmoitukset ja niiden sisältö laskun jälkeen f) Hätäliikenne D - hätäliikennetaajuudet VHF/UHF ja HF - hätäliikennesanoman sisältö - oikeus hätäkutsun käyttämiseen - hätäliikennetaajuuksien kuunteluvelvollisuus, alueelliset velvoitteet, hätäliikenteelle varatut ajat - toimenpiteet toisen aseman lähettämän hätäsanoman johdosta g) Radioyhteyden katkeaminen D - toimenpiteet oltaessa VMC-olosuhteissa - toimenpiteet jouduttaessa pakkotilanteissa IMC-olosuhteisiin - menettely radioyhteyden ollessa vain yksipuolinen - menettely radioyhteyden katketessa kokonaan - menettely lentoreitillä selvitysten perusteella - koneiden (esim. sotilaskoneiden) liikehtimällä antamat merkinannot oltaessa vailla radioyhteyksiä 2.14. Radiosuunnistuslaitteiden tunnasten toteaminen ja sähkötysmerkkien tunteminen D a) Tunnusten toteamisen merkitys b) Tunnusten lähetystapa eri laitteilla, NDB, VOR, ILS, VOLMET, ATIS c) Morse-merkit ja niiden ymmärtäminen lyhyinä ryhminä (lähetysnopeus 40 merkkiä/min) 2.15. Perusmittarilennon teoria 2.15.1. Lennonvalvontamittareiden näyttötavat ja niiden antamat osoitukset. Hallintamittarit, suoritusmittarit ja C suunnistusmittarit a) arvoja osoittavat b) liikesuuntaa osoittavat c) liikenopeutta osoittavat d) asentoa osoittavat e) liiketapaa osoittavat 2.15.2. Lennonvalvontamittareiden näyttämien lukemistapa, yhteisnäytön hallitseminen C a) mittareiden sijoitus ja sen vaikutus b) mittareiden tärkeys- ja lukemisjärjestys c) mittareiden näyttämien keskinäinen vertailu d) mittareiden näyttämien antamat ennakko-osoitukset tai näyttämien jälkeenjääneisyys e) mittareiden näyttämien soveltaminen lentokoneen ohjaukseen f) mittareiden toimintahäiriöiden ja virhenäyttämien toteaminen ja puuttuvan näytön korvaaminen 2.15.3. Koneen hallinta ja ohjausmenetelmät a) Koneen asennon hallintaperusteet visuaalisen horisontin ja mittareiden avulla - vertailu, eroavuudet ja samanlaisuudet b) Pituuskallistuksen hallinta vaakalennossa C - pituuskallistus ja koneen massan vaikutus - pituuskallistus ja nopeus - pituuskallistus ja keinohorisontti - pituuskallistus ja kompassi - pituuskallistus ja kaarto- ja kallistusmittari - pituuskallistus ja variometri - pituuskallistus ja korkeusmittari - pituuskallistus, koneen asennon muuttuminen ja tehon muutokset, muutosten määrä ja ajoittaminen c) Kallistuksen hallinta C
12/21 TRG T2-7, 1.10.1974 - kallistus ja keinohorisontti - kallistus ja kompassi - kallistus ja kaarto- ja kallistusmittari - kallistus ja korkeusmittari, tarkkailutarve - kallistus ja variometri, tarkkailutarve - kallistus ja nopeusmittari, tarkkailutarve - koneen asennon muuttaminen ja ohjainten yhteiskäyttö, muutoksen määrä ja ajoittaminen - ohjainten yhteiskäyttö d) Lentokoneen viritys (trimmaus) C - koneen virityksen merkitys mittarilennossa - viritystarpeen toteaminen ja suorittamisen tarpeellisuus e) Korkeuden säilyttäminen C - haluttuun korkeuteen asettautuminen - halutun nopeuden vakiinnuttaminen ja sen säilyttäminen - halutun korkeuden säilyttäminen - halutun lentosuunnan säilyttäminen - nopeuden lisääminen - nopeuden vähentäminen f) Vaakakaarrot (kallistus 30 tai pienempi) C - halutun kaartonopeuden (kulmanopeuden) hakeminen - halutun kallistuksen vakiinnuttaminen ja säilyttäminen - korkeuden säilyttäminen kaarroissa - nopeuden säilyttäminen kaarroissa - ohjainten yhteiskäyttö - kaarroista oikaisu vaakalentoon, oikaisun ennakointi g) jyrkät kaarrot (kallistus yli 30 ) C - kaartoon meno ja siihen kallistaminen ja kallistuksen vakiinnuttaminen, ohjainten yhteiskäyttö - koneen viritys - tehojen käyttö - kallistuskulman säilyttäminen ja kaartonopeus - jyrkästä kaarrosta oikaisu, oikaisun ennakoiminen, ohjainten yhteiskäyttö h) Ajoitettu eli määritetty kaarto ja määrättyyn suuntaan C - ajoitetru kaarto vakiinnutetulla ja määritetyllä kulmanopeudella - määritetyn kaarron tarkoitus - normaali mittarikaarto (kulmanopeus 3 /sek) - ajoitettu kaarto ja kellon käyttö, kaarron aloitus ja ajanotto, kaarron oikaisun aloitus ja ajanotto i) Nousu C - nousun aloitus ja teho - nousunopeus(koneen nopeus) - nousun kohoamisnopeus (pystynopeus) - nousunopeuden säätö ja teho - kohoamisnopeuden säätö, teho ja pituuskallistus - suoritus säilyttäen kohoamisnopeus vakiona - suoritus säilyttäen koneen nopeus vakiona - kallistuksen hallinta nousun aikana - kaarrot nousun aikana - asettautuminen vaakalentoon nousun jälkeen j) Liu'ut C - liu'un aloitus ja teho - liukunopeus (koneen nopeus) - vajoamisnopeus (pystysuora nopeus) - liukunopeuden säätö ja teho - liu'un vajoamisnopeuden säätö, teho ja pituuskallistus - liu'un suoritus säilyttäen vajoamisnopeus vakiona - liu'un suoritus säilyttäen koneen nopeus vakiona - kallistuksen hallinta liu'un aikana - kaarrot liu'un aikana - asettautuminen vaakalentoon liu'un jälkeen k) Alkunousu mittarilentona C - valmistautuminen lentoonlähtöön - siirtyminen mittarilentoon - tehojen vähennys, laskutelineet ja laskusiivekkeet - lähtöselvityksen noudattaminen
TRG T2-7, 1.10.1974 13/21 l) Lähestyminen mittarilentona C - lähestymiseen ja laskuun valmistautuminen - laskusiivekkeiden ja laskutelineiden käyttö, tehot - lähestymisselvitysten noudattaminen - siirtyminen mittarilennosta näkölentoon m) Epätavalliset asennot ja niistä oikaiseminen mittarilennossa C - lentotilat, jotka katsotaan epätavallisiksi, tahallisesti tai tahattomasti syntynyt tilanne - syyt epätavallisiin asentoihin tai lentotiloihin jaatumiseen, mittariluottamuksen puute, puuttuva mittarilentotaito, vajavainen mittareiden yhteisnäytön seuraaminen, aistiharha - harha-aistimusten hallitsemattomuus, virheellinen ohjainten käyttö jne. - oikaisumenetelmät: oikaisu kasvavalla nopeudella tai suurella nopeudella oltaessa, oikaisu pienenevällä nopeudella tai pienellä nopeudella oltaessa 1-2-3 säännön käyttö erikoistapauksissa, oikaisumenetelmät vajaalla lentomittaristolla toimittaessa 2.16. Yölentotoiminta 2.16.1. Ohjaajan näkökyky yöllä C a) valaistuslaitteet ja niiden vaikutus näkökykyyn yöllä b) ilma-aluksen ohjaamon valaistukselle asetettavat vaatimukset ja valaistuksen käyttö c) varavalaistus (käsilamput) 2.16.2. Ilma-aluksen valaistuslaitteet D a) Purjehdusvalot ja niiden käyttö b) Ilma-aluksen valomajakan (anti-collision valo) käyttö c) Ilma-aluksen laskuvalonheittimet ja niiden käyttö 2.16.3. Lentopaikan valaistuslaitteet D a) Lähestymisvalot valaistuksen laatu ja valaistuksen käyttötavat erilaisissa olosuhteissa: - kirkas sää - lumisade - vesisade, tihkusade - sumu - ume b) Liukukulmavalot - näyttötavat ja käyttö c) Kiitotievalaistus - valaistuksen laatu - valaistuksen hyväksikäyttö d) Lentopaikan esteiden valaistus 2.16.4. Harha-aistimukset yöllä C a) puuttuva tai virheellinen visuaalinen horisontti b) maaston, pilvien, valaistuksen ym. aiheuttamat visuaalisen horisontin virheellisyydet c) ympäristön valaistus ja merkitys d) laskeutumiskentän sijainnin vaikutus e) lähestymisvalorivin laatu, maaston muoto, valaistuksen sijoitus f) koneen asento, lähestymiskulma ja liikesuunta g) epäpuhtaudet ohjaamon laseissa h) taittovirheet i) lähestyminen vesialueen päältä ja esiintyvien heijastumien vaikutus 2.16.5. Lähestymisen loppuosa ja laskun suoritus C a) Lähestymisnopeus ja kynnysnopeus, niihin vaikuttavat tekijät ja oikean nopeuden merkitys b) Näkyvyyttä rajoittavat tekijät - ume, sumu - sade - lumisade - jäätyminen, tuulilasin huurtuminen jne. c) Kiertolähestyminen - kiertolähestymisen suoritus - alin sallittu kiertokorkeus 2.17. Radiosuunnistus ja lennon suoritus 2.17.1. Radiosuunnistuslaitteiden käyttö a) ADF-laitteet C
14/21 TRG T2-7, 1.10.1974 - suuntimat - paikan määrittely - reitille hakeutuminen - reitillä pysyminen, kohti- ja poislento - ilmoittautumispaikkojen määrittely - majakan ylitys b) VOR-laitteet C - radiaalikäsite - paikan määrittely - reitille hakeutuminen - reitillä pysyminen, kohti- ja poislento - ilmoittautumispaikkojen määrittely (VOR INT) - majakan ylitys c) VDF-menetelmä C - käyttömahdollisuudet - kohti- ja poislento - paikan määrittely d) Tutkalaitteet C - tutkajohtaminen - tutkaseuranta 2.17.2. Lennon suunnittelu ja menetelmät lennon aikana a) Tiedot lähtö-, määrä- ja varakentiltä sekä vaatimukset C - lähestymisapulaitteet - radioyhteyslaitteet - sääpalvelu - kenttätiedot b) Radiosuunnistuskartat, reitit ja korkeudet C - reittikarttojen käyttö - reitit - ilmoittautumispaikat, intersections - laitteet - minimilentokorkeudet reitillä c) Säätietojen käyttö lennonsuunnittelussa ja lennon aikana C - säätietojen hankinta - meteorologi - meteon radio - VOLMET - ATIS - lentäjien ja toisten koneiden ilmoitukset - sigmet-sanomat - sääkartat (pintakartat, vakiopainekartat ja säätutkayhteenvedot) - sääennusteet (paikallisennustukset, alue-ennustukset ja ylätuulet) - säähavainnot (säännölliset, epäsäännölliset) d) Radiolaitteet reitillä C - VOR-asemat ja DME:n käyttömahdollisuudet - NDB-radiomajakat - markkerit - VFD-suuntimat - BS-asemat - tutkat ja niiden antamat palvelut e) Puheyhteydet lennolla C - laitteet - jaksoluvut f) Purjehduslaskelman laadinta ja käyttö lennolla D
TRG T2-7, 1.10.1974 15/21 - ilmoittautumispaikat - välimatkat - magneettiset suunnat - suunnistuslaitteet - lentoaika ilmoittautumispaikkojen välillä määräkentälle varakentälle - suunnistus- ja yhteystaajuudet - polttoainelaskelmat g) Lentosuunnitelmamuutokset lennon aikana D - suunnitelman muuttaminen ja lento varakentälle - määräkentän tai varakentän muuttaminen - korkeuden muuttaminen - reitin muuttaminen h) Menetelmät hätätilanteessa C - suunnistus- ja/tai yhteyslaiteviat - lentokone- ja/tai voimalaiteviat - tutka-apu - eksymistapaukset tunnistuskuviot transponder yhteysmenetelmät VDR-suuntimojen käyttö 2.17.3. Lähtö-, odotus- ja saapumismenetelmät a) Lähtömenetelmät C - lähtöselvitykset ja niiden tarkoitus - nousumenetelmät, korkeusmittarin asetukset - siirtokorkeus - siirtopinta b) Saapumismenetelmät C - saapumis- ja lähestymisselvitykset ja niiden tarkoitus - korkeudenvähennysmenetelmät, korkeusmittarin asetukset - siirtopinta - siirtokorkeus 2.17.4. Pakkolaskun suoritus C a) Päivällä, maastoon, veteen b) Yöllä, maastoon, veteen 3 KOULUTUS LENNONHARJOITUSLAITTEILLA MAASSA 3.1 Yleistä Koulutuksen tehokkuuden ja taloudellisuuden takia on suositeltavaa, että ennen lentokoulutusta mittarilennon perusopetus annetaan maassa sitä varten tarkoitetulla harjoituslaitteella tai simulaattorilla. Maalaitteilla annettava peruskoulutus on taloudellisesti sekä opetuksellisesti edullista ja suoritettujen harjoituksien määrästä sekä laadusta riippuu lentokoulutukseen käytettävä aika. Periaatteellinen totuttautuminen mittarilentoon voidaan suorittaa maassa harjoituslaitteen avulla hyvin. Erikseen hyväksyttävissä koulutusohjelmissa tulee määritellä yksityiskohtainen koulutusohjelma harjoituslaitteilla suoritettavasta ohjelmasta suorituskerroittain ("lentokerta") eriteltyinä. 3.2 Lennonharjoituslaitteella suoritettujen harjoitustuntien huomioonottaminen a) Harjoituslaitteella suoritettujen mittarilentotuntien huomioonottaminen ja hyväksyminen lentotuntien sijasta ilmailulupakirjoja ja kelpuutuksia myönnettäessä määräytyy sen mukaan, mitä tästä on ilmailulupakirjoista annetuissa määräyksissä sanottu. b) Harjoituslaitteella suoritettujen harjoitustuntien huomioonottamiseksi ja hyväksymiseksi lentotuntien sijasta on edellytyksenä, että - harjoituslaite tai simulaattori täyttää sille erikseen asetetut vaatimukset ja se on määräysten mukaisella tavalla hyväksytty,
16/21 TRG T2-7, 1.10.1974 - harjoituslaitteella annetun koulutuksen antaja ("lennonopettaja") omaa tarpeellisen pätevyyden tehtäväänsä ja että hänet on tehtävään määräysten mukaisella tavalla hyväksytty, - harjoituslaitteella annettu koulutus tapahtuu eritellyn ja hyväksytyn koulutusohjelman mukaisesti. 3.3 Lennonharjoituslaitteella suoritettavat harjoitukset 3.3.1 Mittarilentoon totuttautuminen Mittarilentoon totuttautumiseksi suositellaan harjoituslaitteella annettavaksi koulutusta 4-10 harjoitustuntia. Näiden tulisi sisältää ohjelmoituina seuraavien opetustavoitteiden saavuttaminen: a) tottumus mittareiden käyttöön, asennon, korkeuden, nopeuden ja suunnan säätämiseen b) tottumus suoraan vaakalentoon hallitsemalla: - pituuskallistuksen (nokan asennon) säätö - kallistuksen säätö - tehon säätö - ilma-aluksen viritys - muutokset lentonopeudessa ja lentoasennossa c) tottumus kaartojen suoritukseen hallitsemalla: - vaakalentokaarrot 3 / sek - vaakalentokaarrot 30-45 kallistuksella - nousukaarrot - liukukaarrot - kaarrot määrättyihin ohjaussuuntiin d) tottumus nousuihin ja korkeuden vähentämisiin hallitsemalla liikkeet: - säilyttäen vakioilmanopeus suorassa lennossa ja kaarroissa - säilyttäen vakio pystysuora nopeus suorassa lennossa ja kaarroissa e) tottumus magneettisen kompassin käyttöön hallitsemalla: - määrättyihin ohjaussuuntiin hakeutuminen - määrättyjen ohjaussuuntien säilyttäminen f) tottumus suorittaa kaartoja vakioituna (määrätyllä kulmanopeudella) ja kellon avulla g) tottumus suorittaa liikehtimiset turbulenttisissa lento-olosuhteissa 3.3.2 Radiosuunnistuslaitteisiin totuttautuminen Harjoituslaitteen varustuksen ja välineistön mahdollistaessa radiosuunnistusmenetelmien opetuksen voidaan harjoituksiin sisällyttää ADF- ja VOR-menetelmiin, VDF suuntimiseen sekä tutkan käyttöön perustuen mm : a) radioaseman määrittelymenettely b) aika/matkatarkistukset lentoreitillä c) QDM/QDR-menetelmien käyttö - - hakeutuminen määrätylle QDM/QDR-linjalle - - määrätyllä linjalla pysyttäytyminen d) ilma-aluksen paikan määrittely - - risteykset (intersection) - - reitiltä poikkeamisen määrittely - - suunnistuslaitteen ylitys g) tutkaohjausmenetelmät ja valvontatutkalähestyminen (SRA)
TRG T2-7, 1.10.1974 17/21 4 LENTOKOULUTUS 4.1 Yleistä Johdetun VFR m kelpuutusta koskevien lentosuoritusten ja vaadittavien lentotuntimäärien suhteen on noudatettava niitä vaatimuksia, joita ilmailulupakirjoista annetuissa määräyksissä näistä on sanottu ja mitä erikseen annetuissa koulutusta koskevissa ohjeissa tai määräyksissä sanotaan, sekä tarkastuslento-ohjeiden vaatimuksia. 4.2 Mittarilentoperuskoulutus 4.2.1 Koulutusmenettely Mittarilentoperuskoulutuksen tulee käsittää vähintään 10 tuntia, joista korkeintaan 4 tuntia saa olla lennonharjoituslaitteella maassa suoritettuja harjoituksia. Ellei hyväksytyllä harjoituslaitteella ole harjoituksia tai koulutusta annettu, tulee mittarilentoperuskoulutuksen käsittää vähintään 10 lentotuntia. Mittarilentokoulutusohjelma tulee suorittaa lentokoneen koko lentomittaristoa hyväksikäyttäen, mutta mittarilento-ohjelman loppuun tulee liittää vähintään 3 x 30 min lentoharjoittelua, joka suoritetaan vajaata mittaristoa (perusmittaristo, limited panel) käyttäen. Mittariston tulee käsittää tällöin vain seuraavat mittarit: - kello - magneettinen kompassi - nopeusmittari - korkeusmittari - kaarto- ja kallistusmittari (viisari - kuula) - nousu- ja vajoamisnopeusmittari (variometri) Huom: Muiden mittareiden tulee koulutuksen aikana olla peitettynä tai käytöstä poiskytkettynä. 4.2.2 Lento-ohjelma (Periaatteellinen jaottelu 7 lentotunnin koulutusta varten) - opetusaiheet 1 mittarinäyttämien tulkinta poikittais- ja pituuskallistuksen sekä suunnan säilyttäminen ohjaus ja ohjainten yhteiskäyttö - opetusaiheet 2 suora vaakalento, asettautuminen ja säilytys suunnan säilyttäminen - opetusaiheet 3 suora nousu, suora liuku, nopeus vakio - opetusaiheet 4 vaakalentokaarrot, loivat kaarrot, kaarrot 3 /sek, 45-360 suunnan muutoksilla annettuihin ohjaussuuntiin magnakompassin virhetoiminta kaarroissa - opetusaiheet 5 nousu ja liukukaarrot, pyrkien säilyttämään nopeus vakiona nousu ja liuku pyrkien säilyttämään annettu pystysuoran nopeuden arvo oikaisu vaakalentoon annetulla korkeudella - opetusaiheet 6 oikaisut epätavallisista asennoista, suurella tai suurenevalla nopeudella, pienellä tai pienenevällä nopeudella - opetusaiheet 7 ilmanopeuden muutokset lentoasennon säilyessä muuttumattomana kompassin virheet nopeusvaihteluissa ilmanopeuden ja lentoasennon säilyttäminen laskusiivekkeiden ja/tai laskutelineiden asennon muutosten aikana - opetusaiheet 9 lentoja pelkän perusmittariston (limited panel) avulla 30 min 30 min 30 min 2 x 30 min 2 x 30 min 2 x 30 min 30 min 3 x 30 min
18/21 TRG T2-7, 1.10.1974 - opetusaihe 10 tarkastuslentoon liittyvän mittarilento-osan kertaus 30 min 4.3 Radiosuunnistus- ja tutkalähestymiskoulutus 4.3.1 Koulutusvaatimus Radiosuunnistuslentoja ja valvontatutkalähestymisharjoituksia tulee suorittaa vähintään 5 tuntia. Lentojen avulla tulee koulutettavan saavuttaa käytännön lentotoiminnan vaatima käyttötottumus radiosuunnistuslaitteiden käytössä ja suunnistusmenetelmissä. Hänen tulee lennoilla saavuttaa taito omata: - hyvä suoritusvarmuus karttasuunnistuksessa päivä- ja yölennoilla, - tyydyttävä käyttötottumus radiokompassin (ADF) käytössä sekä QDM- ja QDR-menetelmien käytössä - tyydyttävä käyttötottumus VOR-laitteiden käytössä sekä tuntea radial-käsite kohti- ja poislennossa - tyydyttävä käyttötottumus VDF-suuntimien käytössä - tyydyttävä valvontatutkalähestymismenetelmän (SRA) tuntemus, ymmärrettävä ohjeet ja pystyttävä noudattamaan niitä - kyky. radiosuunnistuslaitteiden avulla määritellä risteykset (intersection), määritellä reitiltä poikkeamiset sekä suunnistuslaitteen paikka ja suunnistuslaitteen ylitys. 4.3.2 Lento-ohjelma (Periaatteellinen jaottelu 5 lentotunnin koulutusta varten) - opetusaiheet 1 radiokompassin käyttöharjoituksia QDM- ja QDR-linjoille hakeutuminen NDB-majakan ylittäminen ja radiomajakan paikannus - opetusaiheet 2 QDM/QDR-linjalla pysyttäytyminen reitiltä poikkeamisen toteaminen kahden ADF-suuntiman risteyksen määrittäminen - opetusaiheet 3 VOR:n käyttö kohti- ja poislennossa VOR-aseman ylittämisen toteaminen VOR:n ja toisen VOR:n tai NDB:n avulla määritellyn risteyksen määrittäminen VDF-suuntimien käyttö - opetusaiheet 4 lentoa tutkaohjauksen avulla SRA-tutkalähestyminen - opetusaiheet 5 matkalento radiosuunnistuslaitteita käyttäen 45 min 45 min 2 x 30 min 45 min 1 t 45 min 4.4 Yölentokoulutus 4.4.1 Koululentomenettely a) Koululennot opettajan kanssa Koululentoja opettajan kanssa tulee suorittaa vähintään 3 tuntia ja siinä määrin, että näiden perusteella koulutettava pystyy suorittamaan lentoonlähdöt ja laskeutumiset turvallisesti yöllä kiitotievalaistuksella varustetulle laskeutumisalueelle koneen omia valonheittimiä käyttäen sekä ilman valonheittimiä. Koululentojen tulee lisäksi sisältää: - maaliinlaskuja moottoria käyttäen - koulumatkalento (n. 75 min) näkösuunnistustottumuksen saamiseksi yölennolla b) Yksinlennot yöllä
TRG T2-7, 1.10.1974 19/21 Yöllä suoritettaviin lentoihin tulee sisältyä vähintään 10 lentoonlähtöä ja laskua käyttäen koneen valonheittimiä sekä myös valonheittimiä käyttämättä. c) Suunnistus- ja radiosuunnistuslento Koulutusohjelman tulee sisältää vähintään 300 km pituinen matkalento yöllä ja lentoon tulee sisältyä vähintään yksi laskeutuminen vieraalle lentokentälle seuraavaa menettelyä noudattaen: - koulutettavan tulee suorittaa lennonvalmistelu- ja purjehduslaskelmat itsenäisesti lennonopettajan valvonnan alaisena - koulutettavan tulee selviytyä lentosuunnitelman laadinnasta, lennon suorituksesta, suunnistuksesta ja radioliikenteestä itsenäisesti ilman lennonopettajan apua - lennonopettajan tai tarkastuslentäjän tulee seurata mukana lennolla sekä valvoa tehtävän suoritusta ja laatia lennon suorituksesta arvostelu, josta käy ilmi koulutettavan selviytyminen määritelmin: 1. koulutettava selviytyi turvallisesti lennon suorituksesta ilman opettajan apua 2. koulutettava tarvitsi toisarvoisissa asioissa opettajan apua ja selviytyi lennon suorituksesta tyydyttävästi 3. koulutettava ei selviytynyt itsenäisesti lentotehtävän suorituksesta. Huom. Milloin koulutettava ei ole selviytynyt matkalennosta kohtien 1 tai 2 mukaisesti, tulee hänelle antaa tarpeellisessa määrässä lisäkoulutusta yömatkalennoista suoriutumiseksi. 4.4.2 Lento-ohjelma yölentokoulutusta varten Opetusaiheet 1 Paikallislentoa ja liikehtimisharjoituksia koululentona Opetusaiheet 2 Lentoonlähtö- ja laskeutumisharjoituksia koululentona - koneen valonheittimiä käyttäen - koneen valonheittimia käyttämättä - maaliinlaskuharjoituksia Opetusaiheet 3 Lentoonlähtö- ja laskuharjoituksia yksinlentona - koneen valonheittimiä käyttäen - koneen valonheittimiä käyttämättä Opetusaiheet 4 Matkalento yöllä, koululentona Opetusaihe 5 Vähintään 300 km matkalento yöllä suunnistus- ja radiosuunnistuslentona, opettajan valvomana 45 min 2 x 45 min 2 x 45 min 1 t 15 min 2 t 5 TARKASTUSLENTO JA -LENTOSUORITUKSILLE ASETETTAVAT VAATI- MUKSET Tarkastuslento tulee suorittaa ilmailuhallituksen laatiman tarkastuslentolomakkeen (johdettu VFR) mukaisesti. Osastopäällikkö C-E. Calás
20/21 TRG T2-7, 1.10.1974 Liite no 1 Teoreettisen koulutuksen ja sen opetusaiheiden oppituntimäärät Liite no 1 Johdetun VFR:n kelpuutusta koskevan teoreettisen koulutuksen eri opetusaiheiden opettamiseksi tarvittavien oppituntien määrään vaikuttavat yleiset seikat: - oppilasaines on (toistaiseksi) koulutustasoltaan, tiedoiltaan ja kokemukseltaan epäyhtenäistä ja näin etenkin kerrattavien sekä täydennysopetusta vaativien opetusaiheiden kohdalla tarvittava oppituntimäärä saattaa vaihdella merkittävästi - opetusaiheiden opettajien erilainen pätevyys ja opetustapa, käytettävissä olevien opetus- ja havaintovälineiden laatu jaettavat luentomonisteet ja oppilaiden käytettävissä oleva opetusaineisto sekä muut opetusteknilliset seikat aiheuttavat epäyhtenäisyyttä tarvittavien oppituntien määrää arvioitaessa. - oppilaiden vastaanottokyky saattaa koulutustasosta, ajankohdasta ja peruskoulutuksen tasosta riippuen vaihdella eri kursseilla Edellä esitettyjen yleisten perussyiden takia ilmailuhallitus ei ole määritellyt kiinteää opetussuunnitelmaa teoreettisten opetusaineiden oppituntimäärien kohdalla. Tavanomaiseen oppituntimenettelyyn ja ammattitaitoisten aineopettajien käyttöön perustuvana on seuraavaa teoreettisen opetuksen opetusohjelman oppituntijaoittelua pidettävä ohjeluontoisena: 2.1. Fysiologiset tekijät ja mittarilento 3 2.2. Mittarilentoon liittyvät aerodynaamiset ja suoritusarvoihin 2 vaikuttavat tekijät 2.3. Lentokoneen minimivarustus 1 2.4. Lentopaikat ja niiden laitteet 1 2.5. Lennonvarmistuspalvelu ja lennonjohtomenetelmät 8 2.6. Sääoppi ja lentosääpalvelu 10 2.7. Lentosuunnistus/Navigatio 8 2.8. Suunnistuslaitteet ja niitä koskevat käsitteet 1 2.9. Radio- ja tutkasuunnistuslaitteet 6 2.10. Lennonvalvontamittarit 4 2.11. Lentosuunnitelma ja lennon suunnittelu 8 2.12. Erityiskartat johdettuja lentoja varten 2 2.13. Viestiliikenne 6 2.14. Radiosuunnistuslaitteiden tunansten toteaminen ja sähkötysmerkkien tunteminen (Lisäksi. 3 käytännön harjoituksia tarpeen mukaan) 2.15. Perusmittarilennon teoria 8 2.16. Yölentotoiminta 5 2.17. Radiosuunnistus ja lennon suoritus 10 Yhteensä 86
Liite 2 TRG T2-7, 1.10.1974 21/21 6 LÄHDEAINEISTOLUETTELO Liite 2 Yleistieto Ilmailulupakirjat AIP Lentosäännöt Lentämisen taito, Suomen Ilmailuliitto Mittarilento Theory of Instrument Flying, USAF Modern Airmanship Airway Manual, Jeppesen Lentosuunnistus Communication and Radio Navigation Systems, SAS CR Computer Manual/Work Book, Jeppesen Practical Air Navigation, Jeppesen Lentosääoppi TRG T4-1, Ilmailuhallitus Säätietoutta yksityislentäjille, Ilmatieteen laitos Lennonvarmistuspalvelu Lennonjohtajan käsikirja, Ilmailuhallitus Radiolaitteet Communication and Radio Navigation Systems, SAS Radioliikenne Radiotelephony procedures, ICAO Lentokonemittarit Theory of Instrument Flying, USAF Englanninkieli Language of Aviation, W. S. Barry Lentäjän terveysoppi Your body in flight, USAF Medical Aspects of high altitude Flight, Jeppesen Ilmailumääräykset ja tiedotukset Ilmailumääräys AIR M2-1 (ent. YL 6), AIR M3-1 (ent. YL 6), AIR M4-1 (ent. YL 6) Ilmailumääräys PEL M2-10, 20.6.1973.