Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Samankaltaiset tiedostot
Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

kaatopaikan yläpuolisessa paikassa 2 noin 0, 012 m3/s ja alapuolisessa paikassa 3

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA Väliraportti

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

ÕÊÊÇ ÌßÓÓÛÎÊÑ Óß ÑÇ. Ì ³³» ª± ³ Ñ æ² <»ª± ³ ² µ»² ³»² µ ²»² ó ± ª»»²»µ< ±»¼ ³»²»² µµ «ª«±²² îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ðêòðîòîðïë. Õ» ² ± ïîëñïë.

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

ÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê. Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé.

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

KUIVASTENSUO Sijainti

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2018 Väliraportti nro

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Tekninen ja ympäristötoimiala. Oksjärven ojakuormitusselvitys

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio:

1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen Littoistenjärven neuvottelukunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Littoistenjärveen laskevien valumavesien laatu, valuma-alueen merkittävimmät ulkoisen ravinnekuormituksen lähteet sekä muodostaa suuruusluokan arvio järveen kohdistuvan ulkoisen ravinnekuormituksen kokonaismäärästä. Tutkimus toteutetaan ottamalla keskeisistä järveen laskevista ojista sekä hulevesiputkista näytteet ja mittaamalla näytteenoton yhteydessä kyseisten kohteiden hetkelliset virtaamat. Virtaamat mitataan kohteesta riippuen joko siivikolla tai mittaamalla tilavuudeltaan tunnetun astian (1 litran kauha tai 10 litran ämpäri) täyttymiseen kuluva aika. Havaintokierros toistetaan vuoden aikana neljä kertaa erilaisissa valuntaolosuhteissa. Tutkimuksista laaditaan loppuraportti viimeisen tutkimuskerran jälkeen talvella 2019. Havaintopaikkojen (17 kpl) sijainti ilmenee kuvasta 1. Kahdesta havaintopaikan 11 yläpuolisesta pisteestä (11b ja 11c) Punttikadun pohjoispuolelta on tutkittu vain veden hygieenistä laatua tarkoituksena selvittää ojavedessä havaitun hygieenisen likaantumisen alkuperää. Muista havaintopaikoista poiketen havaintopaikan 2 (Järvelän kosteikon pohjoispuolinen ojauoma) vedet eivät laske Littoistenjärveen, vaan ne on ohjattu kosteikon vesien mukana Aurajokeen. Siten kyseisen uoman kautta kulkevia vesiä ei myöskään huomioida Littoistenjärveen kohdistuvan kuormituksen laskennassa. Tarkkailututkimus oli alun perin määrä saattaa loppuun vuoden 2018 syksyllä. Kesän ja syksyn vähäsateisuuden johdosta vesimäärät alueen ojastoissa ja hulevesiputkissa pysyivät kuitenkin pitkään alhaisina, minkä johdosta viimeinen havaintokierros siirrettiin tehtäväksi vuonna 2019. Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi Y 0216207-0 20360 TURKU *(02) 274 0222 www.lsvsy.fi

2(5) Kuva 1. Havaintopaikkakartta.

3(5) 2 Tulokset 2.1 Virtaamat Havaintokierrosta edeltävä jakso oli sateinen, minkä johdosta ojien ja hulevesiputkien virtaamat olivat keskimäärin melko suuria. Suurin hetkellinen virtaama (28,4 l/s) mitattiin Muurikinkadun pään läheiselle laskeutusaltaalle johtavalta ojauomalta (havaintopaikka 6). Lisäksi osa valumavedestä ohjautui Littoistenjärveen kyseisen laskeutusaltaan ohi ylivirtaamaputkea pitkin. Muita pisteitä suurempi virtaama mitattiin myös järven pohjoisrannalla uimarannan parkkipaikan vierestä kulkevasta ojauomasta (havaintopaikka 5 / 21,8 l/s). Osassa hulevesiputkista virtaamat olivat pienistä valuma-alueista johtuen vähäisiä. Kahdesta Vanhan Littoistentien alittavasta hulevesiputkesta ei riittävän virtaaman puuttuessa saatu näytteitä. 2.2 Havaintopaikkojen vedenlaatu 10.-11.12.2018 10.-11.12.2018 otettujen näytteiden tutkimustuloksista voi tehdä seuraavia havaintoja: Ravinteet: Suurimmista ojauomista tulevien vesien ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin ojavesille tyypillisiä. Neljän virtaamaltaan suurimman järveen laskevan uoman keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 65 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1900 µg/l. Korkein kokonaisfosforipitoisuus (98 µg/l) havaittiin Järvelän havaintopaikalta (1) otetusta näytteestä. Korkeimmat kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuudet analysoitiin Menninkäisenkadun pään läheisyyteen laskevasta hulevesiputkesta (4) tulevasta vedestä sekä Punttikadun pohjoispuolelta Littoistenjärveen laskevasta ojauomasta (11) otetuista näytteistä. Edellä mainitut kokonaistyppipitoisuudet olivat suuruudeltaan 2600-2700 µg/l ja nitraattityppipitoisuudet 2200 µg/l. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat tyypillisiä ravinteikkaiden ojavesien pitoisuuksia, mutta eivät sellaisiksi kuitenkaan olleet poikkeuksellisen korkeita. Kiintoaine- ja sameus: Kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat enimmäkseen ojavesille tyypillisiä. Myös joitakin varsin alhaisia pitoisuuksia ja arvoja havaittiin. Kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat korkeimmat Järvelän havaintopaikalla (1), jossa havaittiin myös korkein kokonaisfosforipitoisuus. Alhaisimmillaan kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat havaintopisteissä, joissa myös virtaamat olivat alhaisia (havaintopaikat 8, 12 ja 15). Hygieeninen laatu: Veden hygieeninen laatu oli usealla havaintopaikalla huonompi kuin edellisillä tarkkailukerroilla.

4(5) Suolistoperäisten enterokokkibakteereiden ja / tai Escherichia coli bakteereiden määrät olivat kohonneet Järvelän havaintopaikalla (1), Eräkadun päässä (3), Muurikinkadun pään laskeutusaltaalla (6 ja 7) sekä Punttikadun pohjoispuolisessa ojauomassa (11) ja ojauoman yläpuolisissa näytepisteissä (11b ja 11c). Selvästi korkeimmat hygieniabakteereiden määrät havaittiin ojauomassa Punttikadun pohjoispuolella (11) sekä kyseisen ojauoman yläpuolella hulevesiputkesta (11b) tulevassa vedessä. Kyseisistä havaintopaikoista on myös aiemmin havaittu korkeimmat hygieniabakteereiden määrät. Kloridi: Littoistenjärveen laskevien suurimpien ojauomien keskimääräinen kloridipitoisuus oli 19 mg/l, mikä on samansuuruinen kuin Littoistenjärvestä vuonna 2018 mitattujen kloridipitoisuuksien keskiarvo. Havaintokierroksen korkein kloridipitoisuus (40 mg/l) havaittiin Järvelän kosteikon pohjoisenpuoleisessa ojauomassa (2). Ko. uoman kloridipitoisuutta oletettavasti kohottaa Turun ohitustiellä liukkauden torjuntaan käytetty maantiesuola. Tämän ojan vesi ei muista tarkkailupisteistä poiketen kuitenkaan laske Littoistenjärveen, vaan Aurajokeen. Kloridianalyysi lisättiin oja- ja hulevesien tarkkailuohjelmaan Littoistenjärvessä havaittujen lievästi koholla olleiden kloridipitoisuuksien johdosta. Vesinäytteiden tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2. 2.3 Hetkelliset kuormitukset 10.-11.12.2018 Suurimmat hetkelliset ravinne- ja kiintoainekuormitukset tulivat virtaamiltaan suurimmista ojauomista eli Muurikinkadun pään kohdalla sijaitsevasta ojauomasta (havaintopaikat 6 ja 7), uimarannan parkkipaikan ohi kulkevasta ojasta (havaintopaikka 5), Punttikadun pohjoispuolelta Littoistenjärveen laskevasta ojasta (havaintopaikka 11) ja Järvelässä sijaitsevasta ojauomasta (havaintopaikka 1). Edellä mainitut neljä ojauomaa vastasivat yli 90 prosentista kaikkien havaintopaikkojen yhteenlasketuista ravinne- ja kiintoainekuormituksista. Muurikinkadun pään läheisyydessä Littoistenjärveen laskevan ojauoman kuormitus oli yksittäisistä havaintopaikoista selvästi suurin. Kyseisen havaintopaikan kautta kulki yli 40 prosenttia kaikkien havaintopaikkojen yhteenlasketuista ravinne- ja kiintoainekuormituksista (liite 3). 10.-11.12.2018 Muurikinkadun pään läheisyydessä ja Rullakadun eteläpuolella sijaitsevilta laskeutusaltailta lähtevien vesien kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat kuin pitoisuudet kyseisille altaille tulevissa vesissä. Valumavesien ravinnepitoisuuksissa ei laskeutusaltaissa tapahtunut oleellisia muutoksia.

5(5) LOUNAIS-SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Joni Holmroos toiminnanjohtaja Matti Jantunen projektityöntekijä LIITTEET: 1) Valokuvat havaintopaikoilta 2) Analyysituloskooste 3) Hetkelliset kuormitukset 10.-11.12.2018 sekä prosenttiosuudet yhteenlasketuista kokonaiskuormituksista JAKELU: Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelutoimi, ympäristötarkastaja Pia Aarnio Liedon kunta, kaavoitus ja tekniset palvelut, suunnitteluinsinööri Erkko Välimäki

Liite 1. Valokuvat havaintopaikoilta. 1. Järvelä 3. Eräkadun pää

4. Menninkäisenkadun pää 5. Uimarannan parkkipaikka

6. Muurikinkadun pää, laskeutusaltaaseen tuleva vesi 7. Muurikinkadun pää, laskeutusaltaalta lähtevä putki.

8. Vanha Littoistentie, putki 1 9. Vanha Littoistentie, putki 2

10. Vanha Littoistentie, putki 3 11. Punttikadun pohjoispuoli, ranta

11b ja 11c. Punttikadun pohjoispuoli, havaintopaikkojen 11b ja 11c alapuolinen ojaristeys 12. Lapakadun eteläpuoli

13. Rullakadun eteläpuoli, laskeutusaltaaseen tuleva vesi 14. Rullakadun eteläpuoli, laskeutusaltaasta lähtevä vesi

15. Tehtaanmäki

Liite 2. Analyysituloskooste. Vesinäytteiden tutkimustulokset Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, tutkimusohjelma LITT-VAL Maastotutkimus: 10.-11.12.2018 Näytteenottaja: / Jantunen Näytteen nimi Vrkvirt Lämpöt Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Kok.N NO2-N NO3-N NH4-N Kok.P KokP.l Entlert E.coliCL Cl m 3 /d C FNU mg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100 ml MPN/100 ml mg/l 1 Järvelä 720 3,6 42 14 8,4 6,1 1100 7 460 10 98 41 520 30 12 2 Kosteikon pohjoispuoli 910 3,0 21 5,6 22 6,7 1400 6 770 64 73 30 31 44 40 3 Eräkadun pää 880 4,6 13 3,4 18 6,9 1300 3 830 7 37 20 260 91 17 4 Menninkäisenkadun pää 1110 6,3 20 3,6 26 6,8 2600 4 2200 15 52 22 64 25 28 5 Uimarannan parkkipaikka 1890-19 4,8 22 6,9 1900 5 1300 20 46 20 88 44 21 6 Muurikink. pää, altaaseen tul 2460 4,0 20 6,8 18 6,7 2000 6 1200 8 59 32 240 410 22 7 Muurikink. pää, altaalta läht 4,0 20 8,0 18 6,7 2000 6 1200 8 62 33 270 260 8 Vanha Littoistentie, putki 1 230 4,7 0,9 <1 17 4,7 590 <2 6 7 17 13 0 17 23 9 Vanha Littoistentie, putki 2 0 (ei virtaamaa, ei näytettä) 10 Vanha Littoistentie, putki 3 0 (ei virtaamaa, ei näytettä) 11 Punttik. pohjoispuoli, ranta 1070 5,0 20 5,5 25 7,1 2700 5 2200 8 53 26 1400 >2400 20 11b Punttik. pohj.puoli, hulevesi 6,5 980 >2400 11c Punttik. pohj.puol. yl. oja 3,1 24 160 12 Lapakadun eteläpuoli 64 6,2 10 <1 18 6,9 2100 3 1600 24 28 18 10 15 5,8 13 Rullak. et.puoli, altaaseen tu 290 6,7 23 3,0 26 7,4 2100 4 1700 5 67 33 42 25 6,6 14 Rullak. et.puoli, altaasta läh 6,2 23 4,3 27 7,4 2300 4 1900 6 66 33 40 22 15 Tehtaanmäki 100 4,2 6,2 1,0 9,7 6,8 1100 <2 700 4 17 11 10 11 6,5

Liite 3. Hetkelliset kuormitukset 10.-11.12.2018 sekä prosenttiosuudet havaintopaikkojen yhteenlasketuista kokonaiskuormituksista. KUORMITUKSET KG/D OSUUDET KOKOKNAISKUORMITUKSESTA % Ka GF/C Kok.N Kok.P KokP.l Ka GF/C Kok.N Kok.P KokP.l kg/d kg/d kg/d kg/d % % % % 1 Järvelä 10,080 0,792 0,071 0,030 20 6 17 14 5 Uimarannan parkkipaikka 9,072 3,591 0,087 0,038 18 25 20 18 7 Muurikink. pää, altaalta lähtevä 23,284 5,980 0,184 0,098 47 42 43 47 8 Vanha Littoistentie, putki 1 0,115 0,136 0,004 0,003 0 1 1 1 9 Vanha Littoistentie, putki 2 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 0 0 10 Vanha Littoistentie, putki 3 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 0 0 11 Punttik. pohjoispuoli, ranta 5,885 2,889 0,057 0,028 12 20 13 13 12 Lapakadun eteläpuoli 0,032 0,134 0,002 0,001 0 1 0 1 14 Rullak. et.puoli, altaasta lähtevä 1,247 0,667 0,019 0,010 3 5 5 5 15 Tehtaanmäki 0,100 0,110 0,002 0,001 0 1 0 1 YHTEENSÄ: 49,815 14,299 0,425 0,208 100 100 100 100