LAPPEENRANNAN KAPUNKI Lupalautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA YHTENÄISLUPA- PÄÄTÖSEHDOTUS 1 (30) Annettu julkipanon 17.10.2018 jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia NCC Industry Oy:n maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely (ympäristönsuojelulaki 47 a ). NCC Industry Oy hakee maa-aineslain (MAL) 4 :n ja 4 a :n mukaista lupaa ottoalueen laajennukseen (voimassaoleva maa-aineslupa Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 128, annettu julkipanon 18.11.2009 jälkeen) ja ympäristönsuojelulain (YSL) 27 :n ja 47 a :n mukaista lupaa kalliokiviaineksen kokonaismäärän ja vuosittaisten louhinta- ja murskausmäärien kasvattamiseen (voimassa olevat ympäristöluvat Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 37, annettu julkipanon 16.3.2011 jälkeen). NCC Industry Oy hakee YSL 199 :n ja MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 2. Luvan hakija: NCC Industry Oy Mannerheimintie 103a, PL 13 00281 Helsinki 1765515-0 3. Laitos ja sen sijainti: Laskutusosoite: NCC Industry Oy PL 524 00021 Laskutus viite: 63001419 NCC Industry Oy, Kallion louhinta ja louheen murskaus Kunta: Kylä: Tilat: Lappeenranta Jänhiälä Honkala (405-536-2-53), Kallioharju (405-536-2-54) ja Kivilä (405-536-2-66) Tilojen omistaja: NCC Industry Oy, (405-536-2-66) ja (405-536-2-54) Lappeenrannan seudun ympäristötoimi PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 4530 146 ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi
2 (30) Yksityishenkilö, (405-536-2-53) 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: MAL 4 :n mukaan maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista toimintaa. Kallion louhinta ja kiviaineksen murskaaminen on YSL 27 :n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c) ja e) mukaista luvanvaraista toimintaa. MAL 4 a :n ja YSL 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. YSL 34 sekä YSA 2 :n 1 momentin kohtien 6 a (kivenlouhimo) ja 6 b (murskaamo) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen. 5. Asian vireille tulo Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 14.6.2018. 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset ja kaavoitustilanne Luvat Hakijalla on Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 10.11.2009 myöntämä maa-aineslupa 600 000 km 3 kiviaineksen ottamiseen tiloilta Kallioharju (405-536-2-54) ja Kivilä (405-536-2-66), joka on voimassa 18.12.2019 saakka. Kiviaineksen louhinta ja murskaus Lappeenrannan Jänhiälän kylässä on olemassa olevaa toimintaa, jolle Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 8.3.2011 37 on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (annettu julkipanon 16.3.2011 jälkeen). Vireisellä kiinteistöllä sijaitsee NCC asvalttiasema, joka on irrotettu NCC ympäristöluvasta 2013 siinä yhteydessä kun asvalttiasema merkittiin vuonna 2011 ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (valtioneuvoston asetus asvalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 846/2012). Kaavoitus: Alueella ei ole kaavamerkintöjä Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (21.12.2011). Alueen läheisyyteen on kaavoitettu koillis-itäpuolelle
3 (30) maa-ainesten ottamiseen soveltuva alue (Om). Alueen eteläpuoli on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU). Maanomistus NCC Industry Oy omistaa tilat Kallioharju (405-536-2-54) ja Kivilä (405-536-2-66). NCC Industry on tehnyt tilan Honkala (405-536-2-53) maanomistajan kanssa käyttöoikeussopimuksen ottoalueeseen sisältyvästä 3,4 ha suuruisesta alueesta tilasta Honkala (405-536-2-53). 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Kalliokiviaineksen ottamista alueella on harjoitettu lähes kaksi vuosikymmentä. Luonto Alue on tuoretta ja kuivahkoa kangassekametsää, jossa pääpuulajina on mänty. Kuusta ja koivua kasvaa seassa tasaisesti. Alueella ei ole merkittäviä luonnon esiintymiä eikä alueelta ole tavattu uhanalaista tai muuten herkkää lajistoa. Lähin Natura 2000 SAC alue Ukonhauta (FI007001) sijaitsee yli 2 km etäisyydellä lounaassa. Tarkastuksen 11.9.2018 todettiin tilan Honkala (405-536-2-53) pohjoisosan rajoittuvan Valtatie 6 alitse kulkeutuvaan riistanalitustunneliin. Alue on soista ja lähellä VT6 on kosteikko, joka laskee VT6 alitse kohti pohjoista. Toiminnanharjoittaja on rajannut alueen tarkastuksen jälkeen pois ottosuunnitelmasta. Maaperä Alue sijaitsee kallion päällä, jonka pinnalla on vähän pintamaata. Pintamaat kuoritaan kallion päältä ennen ottotoiminnan aloittamista. Kaikki alueelle kasatut pintamaat hyödynnetään maisemointivaiheessa. Häiriintyvät kohteet Lähin asutus sijaitsee yli 600 metrin päässä koillisessa valtatie 6:den pohjoispuolella. Vesistöt ja pohjavesi
4 (30) 8. Ottotoiminta sekä laitoksen toiminta Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä ole muita merkittäviä vesialueita. Lähin pohjavesialue Ukonhauta (0517302) VHA1 sijaitsee noin 70 m etäisyydellä alueen länsipuolella. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää alueelta saatava kiviaines. Maaainestenottoaluetta on tarkoitus laajentaa länteen. Voimassa olevan ympäristö- ja maa-ainesluvan mukaiset ottomäärät on jo yli puoliksi otettu. Tiedot maa-ainesten ottamisesta on esitelty taulukossa 1. Taulukko 1. Maa-ainesten ottaminen. 1) 13.9.2018 ottosuunnitelman päivitys Ottotoiminta Määrä/ottosyvyys/aika Uuden ottoalueen pinta-ala 11,1 ha 1) Suunnitelma-alueen pinta-ala 12 ha Alin ottotaso (N2000) +95 Kokonaismäärä 578 950 k-m 3 1) Vuotuinen otto keskim. 49 000 k-m 3 Vuotuinen otto max. 75 500 k-m 3 Ottoaika 10 vuotta Toiminta-ajat: Poraaminen Räjäyttäminen Rikotus Murskaaminen Kuormaaminen ja kuljetus klo 6-22 (ma-pe) klo 7-21 (ma-pe) klo 6-22 (ma-pe) klo 6-22 (ma-pe) klo 6-22 (ma-su) Hakijan mukaan lupahakemuksen mukainen toiminta vastaa olemassa olevaa toimintaa, eikä toiminta-aikoihin tule muutoksia. Louhinta ja murskaus sisältävät pintamaiden poistamisen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla, panostusreikien poraamisen kallioon poravaunulla sekä porareikien panostamisen ja kallion räjäyttämisen. Käytettävä polttoaine ja varastoitavat aineet Laitoksen toiminnassa käytettävät poltto- sekä muut aineet ja niiden varastointipaikka on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Käytettävät polttoaineet, määrät ja varastointi. Käytettävä raaka-aine Keskimääräine n kulutus t/a Maksimikulutu s t/a Varastointipaikk a Kalliolouhe 130 000 200 000 Toiminta-alueella varastokasoissa
5 (30) Kevyt polttoöljy 70 108 Tukitoiminta-alue Räjähdysainee 31 47 Ei varastoida t (dynamiitti, alueella aniitti, kemiitti) Liikenne Alueelle kuljetaan Valtatie 6:lta, jolta liikenneyhteys jatkuu päällystettyä Aholantietä pitkin kääntyen sorapintaiselle Selkätielle ja siitä edelleen kiviainesten ottoalueelle johtavalle päällystetylle yksityistielle. Ylijäämämaat Alueella vastaanotetaan maisemointiin puhtaita ylijäämämaita yhteensä 200 500 m³. Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto järjestetään alueella valvotusti siten, että vastaanotossa on aina asiantunteva henkilö tarkistamassa alueelle tuotavan maa-aineskuorman. Maa-aineskuorma tarkastetaan ensiksi huolellisesti aistinvaraisesti, minkä jälkeen tarkistetaan maaaineksen toimittajalta vaadittava asiallisesti täytetty jätteen siirtoasiakirja toimitettavasta maa-aineksesta. Toimitettavan maaaineksen ja siirtoasiakirjan on vastattava toisiaan. Siirtoasiakirja sisältää tiedot maa-aineksen alkuperästä, määrästä, laadusta, tuottajasta sekä kuljettajasta. Alueelle ei oteta vastaan pilaantuneita maita, eikä maita joiden epäillään oleman pilaantuneita. Mikäli vastaanoton yhteydessä herää pienikin epäilys maa-aineksen puhtaudesta, ei maa-ainesta oteta vastaan alueelle. Tarvittaessa maa-aineksen toimittajalta vaaditaan analyysit maa-aineksen puhtaudesta. Alueella on aina asiantunteva henkilöstö vastaanottamassa maa-aineksia alueelle, joten alueelle ei voi tuoda maa-aineksia omatoimisesti. Kaivannaisjätesuunnitelma Alue sisältää alueen, jossa kalliokiviaineksen ottotoimintaa on jo harjoitettu (ottomäärä otettu puolittain) sekä uuden alueen, jossa ottotoimintaa aloitetaan. Alueen kaivannaisjäte muodostuu pintamaista, jotka kuoritaan ennen ottotoiminnan aloittamista kalliokiviaineksen päältä ja kasataan alueen reunoille melun ja pölyn leviämisen estäviksi suojavalleiksi. Pintamaat varastoidaan koko ottotoiminnan ajan suojavallirakenteissa ja käytetään ottotoiminnan päätyttyä alueen maisemointiin. Alueelta kuorittavien pintamaiden lisäksi louhinta- ja murskaustoiminnassa syntyy pieni määrä kivipölyä ja kivituhkaa, jotka eivät pienen raekokonsa vuoksi sovellu rakennuskiviaineiksi.
6 (30) Pintamaita kuorittaessa ensimmäisenä poistetaan maan pinnassa oleva kasvillisuutta sisältävä kenttäkerros, josta erotellaan kannot, juurakot sekä muut suurikokoista orgaanista kiinteää ainesta sisältävä kappaleet. Kappaleet varastoidaan omalle kasalleen ja toimitetaan energiantuotantoon. Poistettavat pintamaat läjitetään tuotantoalueen reunaosiin varastokasoille, jolloin ne toimivat tehokkaana melueristeenä sekä pölyn esteenä. Läjitetyt pintamaat tulevat sijaitsemaan sijoituspaikassaan toiminnan päättymiseen saakka. Kaikki alueelta kuoritut pintamaat käytetään toiminnan päätteeksi alueen luiskien ja harjujen muotoiluun. Tiloilla Kivilä ja Kallioharju pintamaista muodostetaan louhoksen pohjalle harjukasvillisuutta tukeva taimettumiskerros. Tilalla Honkala pintamaista perustetaan männyn istuttamiselle sopiva maapohja. Alueen jälkihoito ja käyttö Alue louhitaan kauttaaltaan tasoon +95 ja ottoalueen seinämät luiskataan kaltevuuden vaihdellessa 1:2 1:4. Tilojen Kivilä ja Kallioharju rajalle annetaan muodostua nousevan pohjaveden myötä vesiallas, josta kehittyy ajan myötä matalareunainen lampi. Alueen reunoille kasatut pintamaat sekä alueelle maisemointitarkoituksessa vastaanotetut maat hyödynnetään maisemointirakentamisessa. Maisemointiin tarvittavien puhtaiden ylijäämämaiden määrä on yhteensä 200 500 m³, joita otetaan alueella vastaan alle 50 000 t/a. Tilojen Kivilä ja Kallioharju pohjoisosan pystysuora kalliorintaus loivennetaan kaltevuuteen 1:2 ylijäämämailla, joiden kokonaismäärä on yhteensä 166 000 m³. Rintauksen pituus on 415 m, luiskan leveys 40 m ja luiskan korkeus 20 m (kaltevuus 1:2). Alueen pohjoisosaan luiskan yläosaan perustetaan pysyvä maavalli, jota hyödynnetään pitkän, länsi-itäsuuntaisen harjurinteen perustana. Harjurinteeseen kylvetään tyypillistä harjurinteen kasvillisuutta sekä tuodaan valmiita siirrettäviä harjurinteen kasvillisuutta sisältäviä luontokasetteja. Harjurinteen maisemointi estää eroosiota sekä edistää luonnon monimuotoisuutta harvinaisten ja suojeltujen harjumetsien paahdeympäristöjen osalta. Tilojen Kivilä ja Kallioharju alueelle muotoillaan mutkittelevia pienoisharjuja, jotka kulkevat meluvalliharjanteelta etelää ja itää kohden. Tilojen Honkala ja Kallioharju välille muotoillaan pohjoiseteläsuuntainen suuri Honkalan harju, joka erottaa tilan Honkala
7 (30) 9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen alueen yleisestä loppukäytöstä. Harjun pituus on 275 m, leveys 4 m ja korkeus 3 m. Tarvittavan maa-aineksen määrä 3 300 m³. Tilalle Honkala tuodaan kasvualustaksi yhteensä 31 200 m³ ylijäämämaita (alueen pinta-ala 2,6 ha, kasvualusta 1,2 m). Alueelle istutetaan männyn taimia, mikä luo monimuotoisuutta ja mosaiikkia maisemaan ja jatkumoa harjumetsien luontaiseen sukkeesioon. Tilojen Kivilä ja Kallioharju aluetta kehitetään ja hoidetaan avoimena paahteisena ympäristönä, jossa kasvaa siellä täällä maisemapuina mäntyjä. Alue ohjataan yleiseen käyttöön, jossa kansalaiset voivat toiminnallaan edes auttaa alueen säilymistä avoimena harjumetsäympäristönä retkeilemällä alueella sekä keräämällä alueen harjukasvillisuutta. Maaperän, pohjaveden ja pintavesien tilaa voivat huonontaa mahdolliset öljy- ja voiteluainepäästöt, räjähdeainejäämät sekä toiminnasta muodostuvat jätteet. Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, sillä alueella on harjoitettu kiviainestoimintaa jo lähes 20 vuoden ajan. Alueen ympäristö ja maisema ovat kiviainestoiminnan muovaamaa paljasta kalliopintaa. Toiminnasta muodostuvat pöly-, tärinä- ja melupäästöt eivät ulotu alueen ulkopuolelle häiritseviksi tekijöiksi. Alueelta on noin 850 metrin etäisyys retkeilyreittiin E10. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin taikka rakennettuun ympäristöön, sillä alue on kiviaineksen ottoaluetta. Alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny merkittäviä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Alueen loppumaisemointitoimenpiteillä edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä harvinaisten harjumetsien paahdeympäristöjen elinvoimaisuutta. Vesistövaikutukset Alueelta ei muodostu päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Veromaanlampi sijaitsee yli 600m etäisyydellä koillisessa. Pintavesissä voi olla pieniä määriä räjähdysaneista peräisin olevaa typpeä, työkoneista peräisin olevaa öljyä sekä toiminta-alueelta peräisin olevaa kiintoaineista. Määrät ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niistä ole haittaa ympäristölle tai vesistölle, joten pintavesien erilliskäsittely ei ole tarpeen. Alueella muodostuvat pintavedet pumpataan tilan Kivilä (405-536-2-66) pumppausaltaaseen, josta vedet ohjataan tilan pohjoisrajaa pitkin kulkevaan ojaan. Ojasta vedet päätyvät edelleen Aholantien ojaan.
8 (30) Tuotantohenkilökunnalta muodostuvat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu räjäytyksistä, murskaustoiminnasta, liikenteestä sekä kiviaineksen pölyämisestä. Suurin yksittäinen päästölähde alueella on murskausprosessi. Murskausprosessin aiheuttamat päästöt normaali- ja maksimituotannolla on esitetty taulukossa 3. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt vastaavat tavanomaisia murskaustoiminnan päästöjä Taulukko 3. Murskan päästöt (t/a). Päästö Murskaus 130 000 t/a Murskaus 200 000 t/a Hiukkaset 0,021 0,032 SO 2 0,119 0,183 NO x 0,217 0,334 CO 2 (*100) 2,297 3,534 Päästöjä ilmaan pyritään vähentämään pitämällä alueen työkoneet ja laitteisto moitteettomassa kunnossa. Työkoneet ja laitteisto tarkastetaan sekä huolletaan säännöllisesti. Muodostuvien pienhiukkasten vähentämiseksi alueelle tuotava porausvaunu varustetaan pölynkeräyslaitteella. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan tiloille Kallioharju (405-536-2-54) ja Kivilä (405-536-2-66) varastokasojen sekä meluvallin suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat koteloidaan tarvittaessa. Pölyämistä muodostuessa alueella hyödynnetään myös kastelua. Melu ja tärinä Toiminta-alueella melua syntyy kallion porauksesta, räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta, valmiin tuotteen kuormauksesta sekä liikenteestä. Tiloille Kivilä ja Kallioharju on perustettu alueelta kuorituista pintamaista meluvalli alueen pohjoisrajan tuntumaan. Meluvalli, varastokasat sekä jo otetun alueen seinämät vaimentavat melua ja estävät sitä etenemästä alueen ulkopuolelle. Tilan Honkala pintamaat kuoritaan ennen ottotoiminnan aloittamista tilan etelä-, länsi- ja pohjoisreunoille, jolloin pintamaista muodostuu melua vaimentavat maavallit.
9 (30) Aluetta ympäröivä metsätalousvaltainen maasto vaimentaa myös melua tehokkaasti, joten toiminnasta syntyvällä melulla ei ole vaikutusta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, jotka sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä koillisessa valtatien pohjoispuolella. Toiminnasta aiheutuvaa melua torjutaan sijoittamalla murskauslaitteisto mahdollisimman matalaan kohtaan alueella sekä varastokasojen suojaan. Tarvittaessa murskan meluavimpia osia koteloidaan. Räjäytyksistä muodostuva melu on hyvin impulssimaista ja lyhytaikaista, joten sen osuus melupäästöistä on hyvin pieni. Lisäksi louhintaa ja murskausta harjoitetaan ainoastaan osan aikaa vuodesta, joten pääasiallinen melu, joka alueelta syntyy, on peräisin liikenteestä. Melun ja tärinän vaikutukset muodostuvat vähäisiksi, sillä alue sijaitsee suojassa lähimmiltä häiriintyviltä kohteilta. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinän etenemistä pyritään estämään huolellisella räjäytyssuunnittelulla sekä ilmoittamalla räjäytyksistä ennakkoon alueen asukkaille sekä lupaviranomaisille. Pölyä muodostuu murskauksen yhteydessä sekä alueen liikenteestä. Pölyä torjutaan tarvittaessa kastelemalla ajoteitä sekä koteloimalla murskan pölyävimpiä osia. Räjäytyksistä syntyvää tärinää pyritään vaimentamaan räjäytystöiden huolellisella suunnittelulla, jossa panostus tehdään mahdollisuuksien mukaan turvallisesti niin, että tärinä leviää tasaisemmin laajemmalle alueelle ympäristöön. Tärinä Räjäytyksistä aiheutuu satunnaisesti muutamia kertoja vuodessa lyhytaikaista tärinää. Tärinän eteneminen maaperässä pyritään estämään huolellisesti suunnitelluilla porauskohdilla sekä mitoittamalla räjähdysainemäärät oikein. Liikenne aiheuttaa myös pienimuotoista tärinä, joka on taajuudeltaan niin pientä, ettei se aiheuta vaurioita tai haittoja. Jätteet ja polttoaineet Alueella ei varastoida öljytuotteita, voitelu- ja räjähdysaineita eikä mitään haitallisia kemikaaleja. Öljy- ja voiteluaineet säilytetään naapuritilan (asfalttiasema) 405-536-2-48 tukitoiminta-alueella. Polttoaineen varastoidaan kaksivaippasäiliöissä ja kaikille ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään lukituissa säilytyspaikoissa. Laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Toiminnasta syntyvät jätteet.
10 (30) Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Sekajäte 800 Metallit 10 000 Vaarallinen jäte (sis. öljyt) 1000 Hakijan mukaan sekajäte kerätään erilliseen astiaan, joka tyhjennetään tarvittaessa. Alueella syntyvä yhdyskuntajäte kerätään erilliseen astiaan, joka tyhjennetään jätehuoltoyhtiön toimesta. Muodostuvat jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi syntyvät metallit kerätään lavoille. Metallien sijoituspaikkana toimii Kuusakoski. Vaarallinen jäte lajitellaan toiminta-alueella jäteöljyihin, öljynsuodattimiin ja rasvaisiin trasseleihin sekä muihin vaarallisiin jätteisiin kuten akut ja paristot. Jäteöljyt kerätään kaksivaippaiseen säiliöön. Muut vaaralliset jätteet kerätään kannellisiin astioihin, joihin merkitään jätteen nimi, jätteen haltija, pääasiallisia vaarallisia ominaisuuksia aiheuttavat aineet, varoitusmerkit ja niiden nimet sekä vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (Rja S-lausekkeet). Vaarallisen jätteen toimituspaikkana toimii Ekokem. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa, josta ilmenee syntyneen vaarallisen jätteen määrä, varastoidun vaarallisen jätteen määrä sekä varastosta poistoimitetun vaarallisen jätteen määrä ja toimituspaikka. Poistoimitetuista vaarallisista jätteistä laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenee tarvittavat tiedot. Ympäristöriskit NCC Industry Oy:n toiminnasta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta perustuu sertifioituun ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristötietojärjestelmään (ISO 14001:2004, 31.5.2016). Ympäristöjärjestelmä kattaa toiminnan riskikartoituksen sekä toimenpiteet onnettomuuksien estämiseksi. Öljyvuotojen estämiseksi alueella käytetään kaksivaippaisia öljysäiliöitä, jotka säilytetään viereisen tilan (405-536-2-48) pinnoitetulla tukitoiminta-alueella. Öljytuotteita varastoidaan alueella vain käytössä olevan kaluston tarpeen mukaisesti. Alueella toimiva kalusto huolletaan säännöllisesti ja laitteissa ilmenevät viat korjataan välittömästi. Alueella on aina saatavilla riittävästi öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalle. Alueella on viranomaismääräykset täyttävä ensisammutuskalusto, joka tarkastetaan paloviranomaisen taholta säännöllisesti. Henkilövahinkojen varalta alueella on aina asianmukaiset ensiapuvälineet. Yleinen hätänumero sekä muut työturvallisuuteen liittyvät tarvittavat yhteystiedot pidetään selkeästi esillä.
11 (30) Onnettomuuksista ja häiriötilanteista raportoidaan lupaviranomaisen sekä kunnan edellyttämällä tavalla. Mikäli alueella tapahtuu toiminnan aikana onnettomuus tai häiriötilanne, jossa maaperään joutuu sinne kuulumattomia mahdollisesti ympäristön pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita, on maaperän puhtauden tutkimuksen ja puhdistuksen tarve arvioitava myöhemmin uudelleen. Pintamaita läjitettäessä läjityskasoja ei tehdä liian jyrkin luiskin, jolloin vaarana on luiskan murtuminen. Läjitettyjen pintamaakasojen pysyvyyttä tarkkaillaan silmämääräisesti koko toiminnan ajan. Alueelle vastaanotettavien maisemointitarkoitukseen käytettävien maiden puhtautta tarkkaillaan aistinvaraisesti sekä edellyttämällä alkuperätiedot vastaanotettavista maa-aineksista. Lisäksi tarvittaessa vaaditaan maaperäanalyysit maa-aineksen toimittajalta. Tarkkailu ja raportointi Toiminta-alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa alueen toiminnoista sekä niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Käyttöpäiväkirjaa säilytetään työmaalla. Alueella ei suoriteta melu- ja tärinämittauksia eikä vesinäytteiden ottoa. Alueella muodostuvien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan aistihavainnoin. Mikäli mittaukset ja näytteenotto tulevan ajankohtaisiksi, tehdään ne ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Mittauslaitteisto pidetään puhtaana ja moitteettomassa kunnossa sekä kalibroidaan säännöllisesti. Lupaviranomaiselle raportoidaan vuosittain lupamääräysten mukaisesti. Mahdolliset tarkkailuohjelmat toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. 10. Paras käyttökelpoinen tekniikka Alueella sovelletaan kaikissa toiminnoissa parasta saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa, minkä avulla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää huomattavasti. Räjäytyksiä varten käytettävä porausvaunu varustetaan pölynkerääjällä. Räjähteet tuodaan alueelle tarvittaessa, niitä ei varastoida alueella. Murskauksessa käytetään laatuvaatimukset täyttävää laitteistoa, joka sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan meluvallin ja varastokasojen välittömään läheisyyteen.
12 (30) 11. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla 4.7 3.8.2018. Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Joutseno- ehdessä 5.7.2018. Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen Elykeskukselta ja Lappeenrannan terveydensuojeluviranomaiselta Lappeenrannan kaupunki, terveydensuojeluviranomainen, 25.7.2018 Ottamistoiminta tulee suunnitella siten, että häiriöille alttiissa kohteissa melutaso ei ylitä melun ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä 8993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminnanharjoittajan tulee varautua mittaamaan melua tarvittaessa ja jos meluhaittoja esiintyy, niin ryhtyä meluntorjuntatoimenpiteisiin. Pölyhaittojen torjuntaan tulee kiinnittää huomiota. Kaakkois-Suomen Ely-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, 8.8.2018 Kalliokiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallio- tai harjualueisiin. Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natur 2000- verkostoon kuuluvia kohteita. Alueeseen ei myöskään liity maisemallisia erityisarvoja. Ukonhautojen Natura-alue (FI0407001) sijaitsee yli 2 km etäisyydellä lounaassa. Kalliokiviainesten ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella. Ukonhautojen I-luokan pohjavesialueen raja (0517302) sijaitsee noin 70 m:n etäisyydellä alueen länsipuolella. Hankealueen sijainnin ja sen lähiympäristön geologiset olosuhteet huomioon ottaen voidaan todeta, että kiviainesten ottamishankkeesta ei todennäköisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia Ukonhautojen pohjavesialueeseen. Pohjaveden tarkkailu on kuitenkin syytä sisällyttää lupamääräyksiin. Hakemusasiakirjoissa esitetylle puhtaiden maa-aineksien käyttämiselle
13 (30) alueen maisemointitarpeisiin ei ole erityisiä esteitä, kunhan varmistetaan, että niihin ei sisälly haitallisia aineita, jotka saattaisivat kulkeutua pohjaveteen. Alueelle muualta tuotavien maa-aineksien alkuperä on syytä selvittää ja dokumentoida. Hankealueen läheisyydessä ei ole asutusta. Kallionlouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee yleensä olla vähintään 300 600 m riippuen tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista, maastotopografiasta ym. tekijöistä. Meluntorjuntaan (vrt. mahdolliset meluntorjuntatoimenpiteet ja louhinta-aikojen rajoittaminen) tule kiinnittää asianmukaista huomiota valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot huomioon ottaen. Lupaharkinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Asetuksen 3 :ssä on annettu toiminnan sijoittumiselle vähimmäisetäisyyksiä häiriintyvistä kohteista ja asetuksen 6 :ssä on määritelty meluntorjunnasta. Asetuksen 7 :ssä määrätään, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/92 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 8 :ssä on lisäksi määritelty melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat arkipäiville, jos toiminnan etäisyys melulle altistuviin kohteisiin on alle 500 m. Kallionlouhintaan liittyvät räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tärinävaikutukset minimoidaan. Pölyhaittojen estämiseen tulee niin ikään kiinnittää asianmukaista huomiota. Kiviainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee lupapäätöstä ja lupamääräyksi harkittaessa ottaa huomioon maaaineslain 3 :n 4 mom säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Ottamisalueen jälkihoitoon tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Toiminnanharjoittajan vastine lausuntoihin Vastine terveydensuojeluviranomainen lausuntoon 25.7.2018
14 (30) Alueen toiminnot sijoitellaan siten, että meluavimmat laitteistot asetetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueelle ottorintauksen, varastokasojen sekä meluvallien suojaan. Näin voidaan vähentää ympäristöön leviävän melun määrää, sillä melu jää pääasiassa toiminta-alueelle. Tarvittaessa laitteistojen meluavimpia kohtia katetaan tai koteloidaan, mikä vähentää samalla myös toiminnasta muodostuvaa pölyä. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla murskattavaa kiviaineista sekä alueen teitä. Alueella vältetään turhaa liikennettä ja laitteistojen tyhjäkäyntiä, mikä vähentää pölyämistä. Alueen laitteistot pidetään moitteettomassa kunnossa, jolloin rikkinäiset laitteet eivät pääse aiheuttamaan epätavallisen suuria pöly- tai melupäästöjä. Melumittauksia suoritetaan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, mikäli lupaviranomainen katsoo tämän tarpeelliseksi. Vastine Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen lausuntoon 8.8.2018 Hakemuksen kohteena oleva alue ei sijaitse pohjavesialueella ja etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on yli 70 m. Voidaan suurella varmuudella todeta, ettei toiminnasta ole haitallisia vaikutuksia pohjaveteen, kuten Kaakkois-Suomen Ely-keskus lausunnossaan toteaa. Alueella on lupahakemuksen lisäksi monia muita toimijoita, joten hakijan mielestä on kohtuutonta edellyttää pohjaveden tarkkailua vain lupahakemuksen mukaisen toiminnan osalta. Alueelle vastaanotettavien puhtaiden ylijäämämaiden laatu varmistetaan järjestelmällisellä vastaanottotarkastuksella, jossa maaaines tarkistetaan heti aistinvaraisesti sekä tarkastamalla maaaineksen toimittajalta vaadittava kirjallinen ilmoitus maa-aineksen toimittamisesta. Ilmoitus sisältää tiedot maa-aineksen alkuperästä, määrästä, laadusta, tuottajasta sekä kuljettajasta. Alueella ei oteta vastaan pilaantuneita maita, eikä maita joiden epäillään olevan pilaantuneita. Mikäli vastaanoton yhteydessä herää pienikin epäilys maa-aineksen puhtaudesta, ei maa-ainesta oteta vastaan alueelle. Tarvittaessa maa-aineksen toimittajalta vaaditaan analyysit maaaineksen puhtaudesta, jotta voidaan varmistua maa-aineksen puhtaudesta. Alueella on aina asiantunteva henkilöstö vastaanottamassa maa-aineksia alueelle, joten alueelle ei voi tuoda maa-aineksia omatoimisesti. Toiminnan etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on yli 600 m koillisen suuntaan, mikä täyttää valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaiset ohje-etäisyydet. Lisäksi toiminta-alueen ja lähimmän häiriintyvän kohteen välissä kulkee valtatie 6, jonka liikenteestä muodostuva melu muodostuu pääasialliseksi meluksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Alueella meluntorjunta sisältyy itse toimintaan, sillä murskauslaitteisto sijoitetaan alueelle mahdollisimman matalaan maaston kohtaan ottorintauksen, varastokasojen ja meluvallien suojaan. Näin toimimalla muodostuva melu jää suurimmaksi osaksi itse
15 (30) toiminta-alueelle, eikä leviä hallitsemattomasti ympäristöön. Murskauslaitteisto katetaan tai koteloidaan tarvittaessa, mikäli melupäästöt kantautuvat laajemmalle lähiympäristöön. Alueen kaikissa toiminnoissa noudatetaan lupaviranomaisen asettamia toimintakohtaisia aikarajoja. Räjäytykset suunnittelee aina räjäytystöihin erikoistunut asiantuntija, joka hyödyntää jo alueella toteutettujen räjäytysten vastetietoja suunnittelutyössä. Näin räjäytysten suunnittelu voidaan tehdä huolellisesti ja perusteellisesti sekä varmistua siitä, että tärinän vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnasta muodostuvan pölyn määrän vähentämiseksi sekä leviämisen estämiseksi laitteistot katetaan tai koteloidaan tarvittaessa, mikäli pölyäminen on runsasta. Lisäksi murskattavaa kiviainesta sekä alueen teitä kastellaan tarvittaessa, mikäli pölyä syntyy huomattavasti ja pöly leviää laajemmalle ympäristöön. Alueella vältetään turhaa liikennettä sekä koneiden tyhjäkäyntiä. Alueen laitteistot pidetään moitteettomassa kunnossa, mikä takaa sen, ettei epäkuntoiset laitteistot aiheutua epätavallisen suuria pöly- ja melupäästöjä. Alueen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta luontoon ja maisemakuvaan, sillä alueella on ollut maa-ainesten ottoa jo liki vuoden ajan. Laajennettava alue mahdollistaa kestävän kiviaineshuollon toteutumisen alueen ominaispiirteitä kunnioittavalla tavalla, sillä alue maisemoidaan toiminnan jälkeen alueelle luontaiseksi vaihtelevaksi harjumetsän mosaiikiksi. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole tavattu muinaismuistolain mukaisia kohteita. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Tarkastukset ja neuvottelut Alueella on tehty tarkastus 6.8.2018. Tarkastuspöytäkirja liitetään hakemusasiakirjoihin. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 12. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää NCC Industry Oy:lle Lappeenrannan Jänhiälän kylän tiloille Honkala (405-536-2-53), Kallioharju (405-536-2-54) ja Kivilä (405-536-2-66) maa-aineslain 4 :n ja 4 a :n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27
16 (30) :n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen, sekä toiminnan aloitusluvan muutoksenhausta huolimatta. Tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi, kumoutuu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 10.11.2009 128 (annettu julkipanon 18.11.2018 jälkeen) myöntämä maa-aineslupa ja Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 8.3.2011 37 (annettu julkipanon 16.3.2011 jälkeen) myöntämä ympäristölupa. Tämän luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu hakemuksen, ja siihen kuuluvan ottamissuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Ottomäärät, ottoalue, kaivusyvyys, alueelle tuotavat maisemointimassat: 1. Alueen kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä saa olla enintään 582 000 k-m 3 ja vuosituotanto enimmillään 200 000 t/a. Alueelle saadaan tuoda enintään yhteensä 200 500 m³ (n. 280 700 t) ja alle 50 000 t/a ylijäämämaita ottoalueen maisemointia varten. Alueelle tuotavat maa-ainekset tulee sijoittaa maisemoitaville alueille viimeistään kahden vuoden kuluttua alueelle tuomisesta. Alueelle ei saa tuoda maa-aineksia kohteesta, missä on ollut riskiä maaperän pilaantumisesta. Alueelle tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. (MAL 11 ). 2. Ottosuunnitelman mukainen ottoalue on 120 000 m 2, johon sisältyy 111 394 m 2 suuruinen ottamisalue. Maa-ainesten ottosyvyys saa olla alimmillaan +95 m. Ottaminen tulee toteuttaa liitteenä olevien lopputilannekartan, 13.9.2018 sekä leikkauskarttojen A-A ja B-B mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottoalueella oltava vähintään yksi korkeusasema. (MAL 11 ) 3. Kivenlouhimo ja murskaamo on sijoitettava yli 300 m etäisyydelle asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. (YSL 11 ja 52, VnA 800/2010 3 ) 4. Ottoalueelta poistettavat pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja
17 (30) ne on hyödynnettävä alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteiden osalta tulee noudattaa hakemuksessa esitettyä kaivannaisjätesuunnitelmaa. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (MAL 11, YSL 113 ja 114 ) 5. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen paikkaan (YSL 52 ja 58, JL 13 ja 15 Turvallisuustoimenpiteet ja toimiminen häiriötilanteissa: 6. Ottamisalueen rajat tulee olla merkittynä selvästi maastoon ja merkinnät tulee pitää kunnossa. Naapuritilojen ottamisalueen väliin on jätettävä vähintään 10 metrin suoja-alue. (MAL 11 ) 7. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvolla toiminta-alueelle on estettävä lukittavalla puomilla tai portilla. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. Louhosalueen jyrkät reunat tulee suojata aidalla ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että ulkopuolisten pääsy reuna-alueilta louhokseen estetään. (MAL 11 ) 8. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee olla järjestettynä Ely-keskuksen osoittamalla tavalla (MAL 11 ) 9. Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia kasvi- tai eläinlajeja (MAL 11 ) 10.Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huoltoohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YSL 52, YSA 15, VnA 800/2010 12 )
18 (30) Toiminta-ajat: 11.Louhinta- ja murskaustoimintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen, etteivät määräyksessä 13 annetut melun raja-arvot ylity: Toiminta Toiminta-aika Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin, valoisaan aikaan Rikotus: ma-pe, arkipäivisin Murskaaminen: ma-pe, arkipäivisin Kuormaaminen ja kuljetus: ma-su klo 6.00-22.00 klo 7.00-21.00 klo 6.00-22.00 klo 6.00-22.00 klo 6.00-22.00 (YSL 83 ) 12.Louhinta- ja murskausjaksoista on ilmoitettava kirjallisesti ympäristötoimeen vähintään 7 päivää ennen jokaista toimintajaksoa. Toimintajaksoilmoituksessa tulee esittää louhinnasta ja murskauksesta vastaavat henkilöt sekä heidän yhteystietonsa ja toiminnan kesto. (YSL 52 Melu- tärinämääräykset: 13.Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja:
19 (30) Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa L aeq7-22 55dB keskiäänitasoa ja L aeq22-7 50 db klo 22.00 7.00. Vapaa-ajankiinteistöiksi kaavoitettujen/rakennettujen vapaa-ajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa L aeq7-22 45 db ja keskiäänitasoa L aeq22-7 40 db. (YSL 52, YSA 15, VnP 993/1992 2 ) 14.Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia vaikutuksia. Melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä, kuten meluvalleilla. (YSL 52, VnA 800/2010 6 ) 15.Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YSL 52, VnA 800/2010 6 ) 16.Mikäli toiminnasta aiheutuu meluvalituksia, voi ympäristönsuojelun viranhaltija tarvittaessa edellyttää tehtävän melumittauksia ja meluntorjuntatoimenpiteitä. (YSL 52, 54, 62, YSA 15, na 800/2010 7, 13 ) 17.Ennen melumittausten suorittamista, tulee toiminnanharjoittajan esittää melumittaussuunnitelma ympäristönsuojelun viranhaltijalle hyväksyttäväksi. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta noudattaen ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittausajankohtana toiminnasta aiheutuva melu tulee olla voimakkaimmillaan ja lisäksi tuulensuunnan tulee olla ± 45 astetta mittauspisteen päästölähteestä. Mittausraportti tulee toimittaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kuukauden kuluessa mittauksesta. (YSL 54, 62, YSA 19, VnA 800/2010 7, 13 ) 18.Ennen louhintaräjäytysten aloittamista toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranhaltijalle ulkopuolisen asiantuntijan laatima louhinnan riskinarvioinnin toteutussuunnitelma, joka tulee sisältää: rakennuksien, rakenteiden ja tärinäherkkien laitteiden kartoituksen vähintään 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueen rajasta. Raportissa tulee esittää katselmoitavien kohteiden määrittelyn. Selvityksessä tulee määrittää tärinän raja-arvot kriittisimmille, louhintatyötä rajoittaville rakennuksille, rakenteille, laitteille ja toiminnoille. Selvityksellä tulee esittää ne kiinteistöt ja rakenteet, joissa tulee toteuttavaksi rakenteiden katselmukset, tärinämittauksen toiminnan aikana sekä tarvittavien suojaustoimenpiteiden määrittely. (YSL 52 ja 62, YSA 15 )
20 (30) 19.Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle, omaisuudelle, naapureille tai voimajohtolinjoille (YSL 52 ja YSA 15 ) Pöly: 20.Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvon 50 µg/m³ ylittymistä (YSL 52 ja 62, YSA 15, VNA 79/2017) 21.Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuutta tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52 ja 62, YSA 15 ) 22. Pölyämisen estäminen: Porausvaunut tulee varustaa pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta, pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolella estettävä. (YSL 52, VnA 800/2010 4 ) Hulevedet: 23.Louhokselta pois johdettavat vedet on johdettava alueelta pois 18.4.2016 suunnitelman suunnitelmakartan 7961,1 mukaisesti
21 (30) toiminta-alueen länsireunaan laskevaan ojaan. Laskeutusaltaan toimivuutta ja rakenteita sekä altaan kautta poistuvan veden laatua on tarkkailtava ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. (YSL 66 ) Polttonesteiden säilytys ja tankkaus, tukitoiminta-alue: 24.Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YSL 7, 52, 66,YSA 15, VnA 800/2010 9 ) 25.Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Murskalaitoksen ja porausvaunun toimintaan kiinteästi liittyviä säiliöitä voidaan säilyttää tukitoiminta-alueen ulkopuolella (YSL 6,7,14,17, 52 ja 66, YSA 15 ) 26. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoimintaalueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YSL 16, YSA 15, VnA 800/2010) 27.Polttoaine- tai öljyvuotojen varalle on oltava riittävä määrä imeytysainetta saatavilla. (YSL 16 ) Vaaralliset aineet, jätteet ja jätehuolto: 28.Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YSL 52 ja 58, YSA 15, JL 13 ) 29.Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti
22 (30) energiana. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YSL 52 ja 58, YSA 15, JL 13 ) 30.Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön ja toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Harmaiden jätevesien johtaminen maastoon edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YSL 52 ja 58, VnA 209/2011 talousvesien käsittelystä) Onnettomuudet ja poikkeukselliset tilanteet: 31.Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai ilkivallasta, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. (YSL 7, 14 ja 52, YSA 15 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT): 32.Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu- ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. (YSL 7 ja 52 ) Kirjanpito ja raportointi: 33.Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä laitoksen toiminta-ajat, tuotantomäärät, alueelle tuotavien ylijäämämaiden määrä, käytetty polttoaine määrä ja tyyppi, toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YSL 6, 7, 14, 52 ja 62, YSA 15 ) 34.Vuosiraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn kiviaineksen määrä. (YSL 52 ) 35. Ottotoiminnasta tulee tehdä vuosittain ilmoitus Nottotietojärjestelmään vuotuisesta ottomäärästä helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAL 12 )
23 (30) Toiminnan aloittaminen, lopettaminen ja jälkihoitotoimenpiteet: 36.Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa toiminnan alkamisesta ympäristötoimeen aloitustarkastuksen pitämistä varten. (YSL 52, YSA 15, MAL 12 ) 37.Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajan pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YSL 52 ja 58, JL 6 ) 38.Jälkihoitotoimenpiteet tulee hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tarkempi suunnitelma jälkihoitotöistä tulee esittää Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kirjallisena kahta vuotta ennen maa-ainesluvan päättymistä tai louhinnan arvioitua päättymistä. Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana. (MAL 11 ) Muutokset: 39.Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52, YSA 15, MAL 13 a ) 40.Konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (MAL 16 a ) Ottotoiminnan keskeyttäminen: 41.Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää. (MAL 15 ) Vakuus: 42.Hakijan on asetettava 50 000 vakuus lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla asetettuna ja hyväksyttynä ennen ottotoiminnan aloittamista, ja sen tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty valvontaviranomaisen toimesta. (MAL 12 )
24 (30) 13. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemus on käsitelty maa-aineslakin 4 a ja ympäristönsuojelulain 47 a mukaisesti yhteiskäsittelyllä. Maa-aineslupa Maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely haetussa kohteessa eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Toiminnanharjoittaja on muuttanut ottosuunnitelmaa tarkastuksen 11.9.2018 perusteella ja rajannut tilan Honkala (405-536-2-53) pohjoisosan pois ottoamisalueesta. Täten voidaan katsoa ettei ottotoiminnasta aiheudu haittaa riistan kulkemiselle tai kosteikon tuhoutumista. Ottamistoiminta ei ole kaavan vastaista. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöä eikä alueella ole yleiseikä asemakaavaa. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Alueella on harjoitettu pitkään kalliokiviaineksen ottamista. Ottamisalue ei tärkeälle pohjavesialueelle, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Päätöksessä on annettu lupamääräykset luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. (MAL 3 ja 6 ) Toiminnanharjoittajan ilmoituksen alueella alueelle tuodut maaainekset tarvitaan alueen maisemointiin kuten metsänpohjan rakentamiseen ja jyrkän kalliorintauksen loiventamiseen. Kallioalueella metsän kasvu edellyttää maa-aineskerrosta, jota ei voida toteuttaa alueelta poistetuista pintamaista toisin kuin soranottoalueella. Esityksen perusteella voidaan todeta, että alueella tuoduilla maa-aineksilla ei ole jäteluokitusta, koska alueelle tuotavat ainekset eivät ole pilaantuneita ja niiden jatkokäyttö on varmaa ja suunnitelmallista, jolloin läjitystoiminnan voidaan katsoa olevan maaaineslakiin perustuvaa maisemointia eikä maankaatopaikkatoimintaa. Tämän perusteella maanläjityksen ei katsota olevan ympäristöluvanvaraista maankaatopaikkatoimintaa. Ympäristönsuojelulain 52.n mukaisesti on annettu määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat melun- ja tärinäntorjuntaa, jätehuoltoa, pölyämisen ehkäisemisemistä sekä maaperän ja pohjaveden suojelemiseen.
25 (30) Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan ei katsota aiheuttavan sijaintipaikan huomioiden (YSL 11 ) ympäristönsuojelulain 49 mukaista haittaa (terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnalle, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 mom tarkoitettua kohtuutonta rasitusta), joiden perusteella lupaa ei voisi myöntää (YSL 48 ) Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Määräyksissä 1-2, 4, 6 9 ja 38 on annettu maa-ainesten ottamisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi määräyksiä, jotka perustuvat maa-aineslain 11 : ään. Maa-ainesten käsittelyyn (louhinta, murskaus) ympäristönsuojelulain perusteella annetut määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi (melu, tärinä, maaperän ja pohjaveden pilaantuminen) eivät ole ristiriidassa maa-aineslain velvoitteiden kanssa. Määräys 1: Alueelle tuotavan ylijäämämaan laatua on ollut tarpeen rajoittaa, koska lupa ei sisällä materiaalin käsittelyä jätteenä. Jotta ylijäämämaan käsittelyn voidaan todeta olevan varmaa ja suunnitelmallista edellyttää se varastointiajan rajoittamista. Määräys 3: Etäisyysvaatimus häiriintyviin alueisiin perustuu suoraan valtioneuvoston asetukseen 800/2010 (jatkossa Muraus-asetus). Hakemusajankohtana alle 300 metrin etäisyydessä ei sijaitse asuinkiinteistöjä. Etäisyysraja astuu voimaan, mikäli alueelle rakennetaan uusia asuinrakennuksia, jotka ovat kyseisen rajan sisällä. Määräys 4: Kaivannaisjätteen käsittely perustuu maa-aineslain 11 :n ympäristönsuojelulain 113 ja 114 pykäliin. Määräys 5, 28, 29, 30: Jätteiden, erityisesti vaarallisten jätteiden käsittely saattaa aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vaaran ehkäisemiseksi on ollut tarpeen jätteiden varastoinnista ja merkitsemisestä. Puupohjainen materiaali (=kannot) voi mahdollisesti muuttua jäteveden alaiseksi materiaaliksi, mikäli sitä ei ole toimitettu hyötykäyttöön kolmen vuoden sisällä. Määräykset 6 ja 7 ovat annettu maa-ainesten ottoon liittyvän turvallisuuden takaamiseksi.