SAMPSA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2018

SAMPSA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2018

Sisällys 1 Katsaus menneeseen vuoteen 2018... 4 1.1 Asetetun toimintasuunnitelman noudattaminen ja muutosehdotukset tulevaisuuteen... 7 2 Toimihenkilöt... 8 2.1 Johtokunta... 8 2.2 Virkailijat... 9 2.3 Erityisvalinnat... 13 2.4 Jäsenistö ja jäsenyydet... 14 3 Sampsan vuosi numeroina... 15 4 Toiminnallinen osa... 17 4.1 Jaosten toiminta... 17 4.1.1 Opintojaos... 17 4.1.2 Kansainvälisyysjaos... 20 4.1.3 Urheilujaos... 21 4.1.4 Kulttuurijaos... 21 4.2 Lehti- ja tiedotustoiminta... 22 4.2.1 Tiedotustoiminta... 22 4.2.2 Sampsa-lehti... 22 4.2.3 Maatiainen... 23 4.2.4 110-v historiikki... 24 4.3 Emännän palsta... 24 4.4 Isännän palsta... 25 4.5 Vuosi MMYL-yhdyshenkilön silmin... 27 4.6 Ympäristöohjelma... 27 4.7 Tasa-arvo-ohjelma... 28 5 Päätapahtumat... 28 5.1 Maataloustieteiden päivät... 28 5.2 Laskiaisrieha... 29 5.3 Maakuntamatka... 29 5.4 Keski-Euroopan excursio... 30 5.5 Laitumelle Lasku... 31 5.6 Päivä Maalla... 32 6 Talous... 32 6.1 Tapahtumien yhteenveto ja tilikauden tulos... 32 Varsinaisen toiminnan tuotot ja varainhankinta... 33 Tilikauden tulos... 34 6.2 Rahastot... 35 7 Alakerhot... 37 1

7.1 Akateeminen karjakerho... 37 7.2 Akateemiset kasvintuottajat... 41 7.3 Markkina-agraarit... 44 7.4 Tekniikka-agraarit... 49 2

Vuoden 2018 johtokunta laati toimikautensa päätteeksi tämän toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin vuosikokouksessa 18.2.2019. Toimintakertomuksen vakuudeksi Viikissä 18.2.2019 puheenjohtaja Jaakko Haarala sihteeri Lauri Lehtilä varapuheenjohtaja Santeri Salo taloudenhoitaja Janne Laajalahti 3

1 Katsaus menneeseen vuoteen 2018 Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry (myöhemmin Sampsa) on vuonna 1907 perustettu ainejärjestö, jonka muodostaa yli 300 maataloudesta ja sen rinnakkaiselinkeinoista kiinnostunutta jäsentä. Sampsan alaisuudessa toimi vuonna 2018 neljä alakerhoa (Akateeminen Karjakerho, Akateemiset Kasvintuottajat, Markkina-Agraarit ja Tekniikka-Agraarit), jotka menneiden pääaineiden (nyk. opintosuunta) edustajaopiskelijat ovat muinoin perustaneet. Sampsan toiminta perustui menneenä vuonna pitkälti jäsenlähtöiseen vapaaajantoimintaan, sampsalaisten edunvalvontaan yliopistolla, yhteydenpitoon sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa sekä varainkeruuna ja tärkeänä paikalliskulttuurin tarjoajana talkoisiin ja niiden muodostamiin tapahtumiin. Sampsa peräänkuuluttaa avoimuutta ja tasa-arvoisuutta kaikessa toiminnassaan, jotta toiminta olisi mielekästä sekä kannattavaa järjestää, tarjoten mahdollisimman monelle tilaisuuden tutustua ja osallistua toimintaamme. Toiminnan kulmakivet nivoutuivat kuluneenakin vuonna hyvin pitkälti toisiinsa useissa vuoden aikana järjestetyissä tilaisuuksissa. Tapahtumarikas vuosi alkoi Maataloustieteiden päivien talkoilla, jossa jäsenemme olivat avustamassa Suomen Maataloustieteellistä Seuraa yli 600 osallistujan isännöimisessä. Samoihin aikoihin Sampsa joutui ottamaan kantaa yhdessä muiden Viikin ainejärjestöjen kanssa tulevaan suureen pysäköintimuutokseen, jonka jälkeen vastustuksesta huolimatta kaikki yliopiston pysäköintialueet muutettiin maksullisiksi. Loppukuusta MTK:n Sampsa-seminaarissa sampsalaiset kuulivat Simonkadulla asiantuntijoiden puheenvuoroja monia jäseniämme koskettavasta sukupolvenvaihdoksesta. Loppukuusta toimihenkilövaalikokouksessa käsiteltiin myös Sampsan epävirallisen lehden, Maatiaisen, sisällön linjaa aiheutuneista tahattomista mielenpahoituksista johtuen. Tapauksen vuoksi lehden linjaa muutettiin ansiokkaasti neutraalimpaan suuntaan ja aloitettiin uudet tavat palautteen keräämisessä kokousten yhteydessä ja sähköisellä lomakkeella. Laskiaissunnuntaina koittivat jo toiset talkoot, Viikin kirkon kanssa yhteistyössä järjestetty ja lapsille suunnattu Laskiaisrieha. Laskiaisriehan ja Lantmännen Agrolla järjestetyn kokous/yritysvierailun jälkeen ystävänpäivänä joukko sampsalaisia suuntasi Itämerelle tutustumaan maatalousalaa käytännönläheisimmin opiskeleviin agrologeihin. Pian koittivat odotetut päivät, 21.-24. helmikuuta, monille yhdet Sampsa-vuoden kohokohdista. 50 sampsalaista pääsi TT-Matkojen kuljettamana Satakuntaan, jossa vietettiin reippaat neljä päivää tutustuen maakunnan kiinnostavimpiin maatalousyrityksiin. Helmikuussa pidetyissä johto- 4

kunnan kokouksissa päätettiin, että Sampsa alkaa erillisen toimintasuunnitelman pohjalta jatkossa panostamaan omatoimisesti ja vahvemmin lukioesittelyihin maataloustieteiden hakupaineen kasvattamiseksi. Kannustimena Sampsa maksaisi lukioesittelijoille pienen palkkion matkakulujen kattamiseksi. Lisäksi aloitettiin rahastojen sääntöuudistus asioiden selkeyttämiseksi, joka johti viimekädessä itse rahastojen sekä rahastojen johtokunnan ja stipendienjakolautakunnan sääntöjen uudistamiseen sekä tapahtuma-aktiivisuuden mittaamisessa käytettävän Sampsa-pisteiden ohjesääntöjen laatimiseen. Väliviikon jälkeiset sitsit toteutettiin yhdessä tammisaarilaisten agrologien kanssa, jolloin alkuperäinen suunnitelma sitsien järjestämisestä ruotsinkielisten maataloustieteiden opiskelijoiden Agro-Forstilaisten kanssa ei poikennut suuresti. Maaliskuun kohokohtana toimi MTK:n korkeakoulukonferenssi, jossa sampsalaiset pääsivät jälleen tutustumaan ja keskustelemaan maatalouden aiheista ympäri maata Heurekaan saapuneiden agrologikollegoidensa kanssa. Konferenssipäivän päätteeksi Sampsa järjesti Viikissä erityisen menestyksekkäät bileet, joihin agrologiopiskelijat osallistuivat sankoin joukoin. Kuun lopussa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tiedottaja osallistuivat Agronomiliiton yhteistyöiltaan. Huhtikuun alussa sampsalaiset matkasivat Seinäjoelle perinteiseen Nuijaturnaukseen luultavasti viimeistä kertaa verkostoitumaan agrologiopiskelijoiden kanssa lentopalloturnauksen parissa. 10.4. järjestettiin kevään viimeinen yleiskokous Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa. Kokouksessa päätettiin tiukkojen keskustelujen jälkeen jatkettavan Helsinki International Horse Show - talkoisiin osallistumista ainakin tänä vuonna. Viimeisellä viikolla laadittiin puheenjohtajan johdolla ja HYY:n tukitilaisuuksien avulla kattava tietosuojaseloste sekä järjestettiin työelämäilta, jossa puhuivat mm. Hankkijan ja Valion edustajat. Vapun alla pelattiin perinteikäs pesäpallo-ottelu Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistystä vastaan ja osallistuttiin MMYL ry:n järjestämään Zetorin vetoon Kaisaniemen puistossa. Kevään viimeinen suuri pinnistys oli 5. toukokuuta järjestetty kuluttajatietoisuuden lisäämiseen tähtäävä Laitumelle lasku yhteistyössä Valion ja Viikin tutkimustilan kanssa. Kesällä Sampsa osallistui Okra-maatalousnäyttelyyn omalla pisteellään esitellen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opintoja, ja järjesti tapahtuman yhteyteen jäsenten suosiota nauttineen kesätapaamisen Tammelan Sahrapirtillä. Maatalousnäyttelyt osoittautuivatkin menneiden vuosien tapaan oivalliseksi kanavaksi tavata entisiä, jo opinnoistaan valmistuneita sampsalaisia. Alkusyksystä fuksit otettiin reippaasti vastaan heti orientoivalla viikolla järjestämällä fukseille perinteinen fuksikyykkä Seurasaaressa. Syyskuun ensimmäisellä viikolla sampsalaiset opastivat fuksit Yara Kotkaniemen excursiolle ja osallistuivat MMYL ry:n fuksiaisten järjestämiseen rastinpidolla. 10.9. järjestettyjen fuksisitsien jälkeen 5

seuraavana päivänä järjestettiin fuksi-ilta, jossa fukseilla oli mahdollisuus tutustua tarkemmin Sampsan ja sen alakerhojen toimintaan. Tiistaina 18. syyskuuta noin 20 sampsalaista pääsi etuoikeutetulle vierailulle MTK:n Kettula-akatemiaan ideoimaan ratkaisuja biotalouden tulevaisuuden ongelmiin. Runsas joukko sampsalaisia osallistui myös MMYL ry:n isännöimiin lifescienceyliopistojen PMkisoihin, jotka järjestettiin 19.-22.9. vuorostaan Suomessa. Heti PM-kisojen bankettia seuraavana aamuna Viikin Tutkimustilalla Sampsa järjesti Päivä Maalla-tapahtuman. Talkoisiin osallistui reippaat 30 sampsalaista tarjoten maalaishenkisen sunnuntaipäivän tuhansille osallistujille. Syyskuun päättävä ja lokakuun aloittava viikko vietettiin Keski-Euroopassa odotetulla Sampsan excursiolla. Lokakuun alussa järjestettiin syksyn ensimmäinen yleiskokous Agritek Oy:llä, jossa valittiin fukseista apuhenkilöt emännän ja isännän avuksi tapahtumien järjestämiseen. Sampsan alakerhoteemaviikon jälkeen 44 sampsalaista osallistui Helsingin jäähallilla Helsinki International Horse Show:n liikenteenohjaukseen rahankeruutalkoiden muodossa, näillä näkymin viimeistä kertaa raskaiden talkoolaisvaatimusten vuoksi. Lokakuun väliviikon ja koko Sampsan vuoden kruunasi vuosijuhlat, joissa sampsalaiset juhlistivat yhdessä kutsuvieraiden kanssa 111-vuotista taivaltaan. Uusia tuulia enteili esimies Mervi Seppäsen ilmoitus poisjäämisestä hänen viisi vuotta kestäneestä esimiesvirastaan. Johtokunnan kokouksissa keskusteltiin tiettyjen johtokuntavirkojen tarpeesta ja kohtuuttoman raskaiksi käyvien talkoiden järjestämisestä. Näihin aikoihin Sampsa lähetti tiedustelevan ja kantaaottavan kirjeen tiedekunnan opintoasianpäällikölle, kun alkusyksyn kurssi-ilmoittautumiset ilmaantuivat erittäin myöhään aiheuttaen stressiä niin opettajien kuin opiskelijoidenkin suuntaan. Sampsalaiset pääsivät uudistamaan viimevuotisen salibandykultansa marraskuun ensimmäisen viikonlopun Mustialan Syyskisoissa. Johtokunnan lokakuun kokouksesta alkunsa saanut muutosehdotus astui voimaan marraskuun 12. päivä, kun historiallisessa yleiskokouksessa päädyttiin vähentämään Sampsan johtokunnan jäsenmäärää silloisesta 14:sta tulevaan 9:ään jäseneen, sillä tarve ja kiinnostus virkojen kunnolliselle täyttämiselle oli vuosien kuluessa vähentynyt. Päätös koettiin tarpeelliseksi viikkoa myöhemmin järjestetyssä vaalikokouksessa. Vuoden viimeisiin tapahtumiin kuuluivat pikkujoulut ja osallistuminen ylioppilaiden soihtukulkueeseen lipun kera. Vuoden aikana Sampsan alla tehtiin sekä järjestettiin paljon muutakin kuin edellä olevasta tiiviistä vuosikatsauksesta käy ilmi. Muiden ainejärjestöjen juhlissa edustettiin puolin ja toisin, pidettiin yhteyttä entisiin esimiehiin ja sampsalaisiin sekä luotiin painetta yliopiston suunnalle dekaanikunnan ja vararehtorin tapaamisissa yliopiston heikon mainostamisen osalta. Ainejärjestöedustukset vuosijuhlissa sekä jäsenistölle järjestetyt karonkat olivat tuttuun tapaan 6

keino palkita Sampsan vuoksi vaivaa nähneitä jäseniämme. Yhdessä alakerhojen järjestämien toimintojen kanssa sampsalaisten vuosi 2018 oli hyvin toiminnantäytteinen. 1.1 Asetetun toimintasuunnitelman noudattaminen ja muutosehdotukset tulevaisuuteen Vuodelle 2018 asetettu toimintasuunnitelma tuli toteutettua hyvin siihen nähden, mitä kaikkea suunnittelematonta vuoden aikana tapahtui. Sampsan kärkihankkeeksi alkuvuodesta suunniteltu lukioesittelyiden kasvattaminen jäi takaalalle vuoden aikana suoritettujen sääntöuudistusten, kevään talkoohaun sekä toiminnan yleisen kestävyyden arvioinnin vuoksi. Lukioesittelyt saivat kuitenkin uutta pontta ja muutamia esittelyjä käytiinkin pitämässä loppuvuodesta. Nettisivujen kehittäminen jäi tavoitelluista rakenneuudistuksista, mutta sivuille saatiin lisättyä mm. uudistetut säännöt ja Sampsan 100-vuotishistoriikki pdf-muotoon. Palautteen vastaanottamista kehitettiin alkuvuodesta nimettömän lomakkeen muodossa, joka on toiminut kiitettävästi. Kehitysehdotuksiksi tuleville vuosille halutaan jättää palautteenottamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen entistäkin paremmaksi. Sampsan alla on suorastaan typerää järjestää tapahtumaa vain johtokunnan näkökulmasta katsottuna ja peilattuna siihen, mitä aiemmin on tehty. Hupitapahtumia ja -toimintaa pitää kehittää entistä jäsenlähtöisimmiksi, koska jäsenet luovat tapahtumat ja sen, mitä Sampsa on. Jäsenlähtöisyyteen liittyen eräs yksi muutoksen/kehityksen paikka Sampsassa tulee olemaan varainkeruu ja niihin liittyvät talkoot. Muutaman vuoden sisällä ihmisten kiinnostus talkoisiin osallistumisista kohtaan on laskenut, kun taas tapahtumat (Laitumelle lasku, Päivä Maalla) tuntuvat kasvavan vuosi toisensa jälkeen. Talkooinnokkuuden laskeminen yhdistettynä kasvaneeseen talkoolaistarpeeseen ei tule toimimaan tulevaisuudessa, sillä rahaa tarvitaan yhdistyksen pyörittämiseen, vaikka yhtään illanviettoa tai tapahtumaa ei järjestettäisi. Lisätyövoimaa nykyisten talkoiden pyörittämiseksi tulisikin etsiä ehkä Viikin muista ainejärjestöistä, tai nykymuotoisesta toiminnasta joudutaan karsimaan. Kuten on jo käynyt ilmi, Sampsa on kohtalaisen suuri järjestö useilla vuosittaisilla tapahtumillaan. Vuosittainen johtokunnan vaihtuvuus tuo omat haasteensa suuren toiminnan hallitsemiseen, kun käytännössä koko vuosi kuluu uusien asioiden opettelemisessa ja järjestämisessä, eikä toiminnan kehittämiselle jää välttämättä aikaa. Kehittymisen ollessa kriittinen tekijä kaiken ihmislähtöisen toiminnan jatkuvuuden kannalta, pitäisi johtokunnan suuren vaihtuvuuden ja lyhyen vaikutusajan tueksi luoda pitkäaikainen strategia toiminnan kehittä- 7

miseksi. Strategia voisi olla esimerkiksi viisivuotinen, jonka aikana Sampsa keskittyisi jonkun tietyn teeman tai asian ympärille, tehden konkreettista muutosta asian eteen. Strategian luomisella luotaisiin entistä vahvempaa jatkuvuutta toimintaan ja päästäisiin pois asetelmasta, jossa vuoden aikana yritetään vaikuttaa melkeinpä kaikkiin asioihin, minkään asian kohdalla kuitenkaan saavuttamatta merkittävää tulosta. 2 Toimihenkilöt 2.1 Johtokunta Esimies Puheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Tiedottaja Emäntä Isäntä Urheiluvastaava Opintovastaava Kulttuurivastaava Kansainvälisyysvastaava Sampsa-lehden päätoimittaja Maatiaisen päätoimittaja Fuksivastaavat Mervi Seppänen Jaakko Haarala Lauri Lehtilä Janne Laajalahti Pia Huotari Sanni Yli-Puntari Mikael Torvinen Johan Simola Pia Peltonen Eerika Aartoaho Santeri Salo Mia Sahra os. Viinikka Sofia Simula Jani Grönlund (kevät), Teemu Tuomola (syksy) MMYL-yhdyshenkilö Varapuheenjohtaja Ympäristövastaava Tasa-arvovastaava Otto Erälinna Santeri Salo Jani Grönlund Mikael Torvinen 8

2.2 Virkailijat Toiminnantarkastajat Olli Niskanen Tomi Pousi (varalla) Petri Liesivaara Hannu Torvinen (varalla) Rahastojen johtokunnan jäsenet Puheenjohtaja Sihteeri Varainhoitaja Jäsen Stefan Bäckman Janne Laajalahti Pekka Mäntykallio Mikko Hakojärvi Stipendienjakolautakunnan jäsenet Puheenjohtaja Sihteeri Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Stefan Bäckman Janne Laajalahti Pekka Mäntykallio Mikko Hakojärvi Jarmo Valaja Laura Alakukku Jaakko Haarala Arkistontarkastajat Emmi-Leena Viitanen Jenni Orjala Anna Riihimäki (varalla) Johanna Auer (varalla) Opintojaoksen jäsenet Laura Mustakallio Hanna Viitala Hilkka Koskikallio Jani Grönlund Emmi-Leena Viitanen Aino Pietikäinen Nelli Pitkänen Elina Tasanko Urheilujaoksen jäsenet Heikki Rasilainen Eeva Linnainmaa Anja Lammi Juho Pirttiniemi Aapo Häkkinen Konsta Kulmala 9

Juho-Oskari Nyman Janne Laajalahti Aleksi Kytölä Kulttuurijaoksen jäsenet Lauri Pietilä Marikki Lammi Kalle Koivunen Antti Alanko Kansainvälisyysjaoksen jäsenet Lauri Pietilä Silja Alamikkotervo Niilo Salo Maiju Pajula Sampsa-lehden toimituskunta Janne Laajalahti Terhi Litmanen Siiri Jumppanen Paula Rissanen Eeva Linnainmaa Silja Alamikkotervo Taru Luomajärvi Emmi-Leena Viitanen Maatiaisen toimituskunta Eerika Aartoaho Iivari Rapatti Elli Nummi Elias Helander Marjo Pellinen Jaakko Haarala Jaana Ravander Birita Ojala Amanda Tiiri Apuemännät Kevät Siiri Jumppanen Hannele Antila Taru Luomajärvi Emilia Seppä-Murto Maija Suominen Pia Peltonen Syksy Anna Kaarakainen Katriina Kytölä Anna-Riikka Sahra Liina Lounala Essi Mäki-Turja Oona Soini Senja Luomajärvi Maria Salomaa 10

Apuisännät Kevät Niilo Salo Antti Alanko Heikki Rasilainen Elias Heliander Esa-Matti Välimaa Lauri Pietilä Otto Erälinna Syksy Juho Komulainen Henrik Hovio Tuukka Tienari Tommi Vornanen Aleksi Kukkeenmäki Juho Kantola Arttu Hakola Kasimir Kokkonen Vilppu Tuominen Ilmoitusvastaava Kalle Murto Laulunjohtajat Eeva Linnainmaa Johanna Auer Vuosijuhlatoimikunta Siiri Jumppanen Hilkka Koskikallio Anne-Mari Jääskeläinen Eeva Linnainmaa Salla Saarinen Sampsa 110 -kirjatoimikunta Juulia Ahlholm Emmi-Leena Viitanen Jaakko Haarala Nelli Piekkari Tiia Kuusela Anna Riihimäki Keski-Euroopan excursion toimikunta Birita Ojala (mj) Janne Laajalahti Ida Anomaa Theresa Sandmann Julius Pietarinen (mj) Jani Grönlund Robert Harmoinen Mette Sainio Maakuntamatkatoimikunta Satakuntaan Kalle Juusela (mj) Juho Perävainio (mj) 11

Antti Alanko Hanna Helkkula Marjo Pellinen Roni Pämppi Eeva Linnainmaa Maiju Pajula Oskari Lahtinen Anja Lammi Tuomas Anttila Urheilupaitojen vastuuhenkilö Janne Laajalahti Laskiaisriehavastaavat Jaakko Haarala Johan Simola Päivä Maalla -vastaavat Jaakko Haarala Mikael Torvinen Lauri Lehtilä Santeri Salo HIHS-ryhmänjohtajat Lotta Laine Kaisa Kopponen Laitumelle lasku -vastaavat Jaakko Haarala Mikael Torvinen Sampsalaiset opiskelijajäsenet yliopistolla Johtoryhmät Hanna Viitala Aino Pietikäinen Hilkka Koskikallio Elina Tasanko Linnea Luotola Tiedekuntaneuvosto Anniina Liimatainen Emmi-Leena Viitanen Saara Patama MMYL:n hallituksen sampsalaisjäsenet Juho Kotala Tuomas Anttila Birita Ojala Saara Patama Otto Erälinna 12

2.3 Erityisvalinnat Ansiomerkit Emmi-Leena Viitanen Tuomas Anttila Hengenluoja-tunnustus Kalle Juusela Vuoden fuksi Pia Peltonen Sampsa ry:n stipendit Valion stipendirahasto Hilkka Koskikallio Emmi-Leena Viitanen Anne Siipola Raili Hännikäisen muistorahasto Mia Sahra Hankkijan stipendirahasto Juho Perävainio Mustialan kumppanuuskunnan laajennettu rahasto Tuomas Anttila Anna Lehtinen Gösta Grotenfeltin stipendirahasto Elisa Koskinen Ilmari Linkolan stipendirahasto Ei jaettu Sampsan 90-vuotisjuhlarahasto Ei jaettu Sampsa ry:n matka-apurahat Jani Grönlund 13

Arttu Mäkinen Antti Alanko Aapo Häkkinen 2.4 Jäsenistö ja jäsenyydet Sampsa ry:n kunniajäsenet Arthur J. Rindell 1939 Kalle T. Jutila 1966 Rurik Pihkala 1973 Antti Mäki 1985 Juhani Paatela 2008 Kaarlo U. Pihkala 1998 Eeva Tapio Esko Poutiainen Matti Ylätalo Jyrki Wallin Jäsenet Jäsenet 332 joista fukseja 73 Kannattajajäsenet 2 Ainaisjäsenet 30 Jäsenet yhteensä 364 Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry oli vuonna 2018 Maatalous-metsäylioppilaiden liiton (MMYL ry) jäsen. 14

3 Sampsan vuosi numeroina KOKOUKSET PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJAMÄÄRÄ 15.1. Johtokunnan kokous B-grundi 15 31.1. Toimihenkilövaalikokous Luentosali B5 40 6.2. Sampsa-lehden toimitusk. kokous C-grundi 7 12.2. Vuosikokous Lantmännen Agro 37 19.2. Johtokunnan kokous C-grundi 14 26.2. Johtokunnan kokous Ravintola Kaski 9 12.3. Johtokunnan kokous Viikin monitoimitalo 12 10.4. Yleiskokous Mela 34 11.4. Sampsa-lehden toimitusk. kokous Koetilantien kerhohuone 6 20.4. MMYL & MMTDK dekanaatti kokous Yliopiston päärakennus 2 24.4. Johtokunnan kokous Viikin monitoimitalo 10 4.9. Johtokunnan kokous Viikin monitoimitalo 13 17.9. Sampsa-lehden toimitusk. kokous Latokylän C1 kerros 5 3.10. Yleiskokous Agritek Oy 35 8.10. Johtokunnan kokous Viikin monitoimitalo 12 8.11. Johtokunnan kokous Ravintola Kaski 12 12.11. Yleiskokous Yara Suomi Oy 35 21.11. Vaalikokous Luentosali B5 57 5.12. Johtokuntien vaihtokokous B-grundi 21 EDUSTUS PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJAMÄÄRÄ 20.1. Kopeda ry:n vuosijuhlat 2 29.1. HYY:n puheenjohtajaseminaari Uusi Ylioppilastalo 2 13.-14.2. Agroholi 2018 risteily Itämeri 20 17.2. YFK ry:n vuosijuhlat Ravintola Koskenranta 2 22.2. HYY: Virityspäivä Keskusta 2 20.3. Suomi Night Käärmeenpesä 2 21.3. Berner excu & Mmyl ry:n liittokokous Berner 11 27.3. Agronomiliiton ainejärjestöilta Agronomiliitto 3 6.4. Vararehtorin tapaaminen Kielikeskuksen juhlasali 1 7.4. Eky ry:n vuosijuhlat 2 13.4. Lipidin sikajuhlat Suomenlinna 2 4.-7.7. Okra-messut Oripään lentokenttä 6 6.9. Mmyl ry: Fuksiaiset Keskusta 5 19.-22.9. PM-kisat Viikki 20 28.9. HYY: Fuksiseikkailu Kumpula 2 TALKOOT 15

PVM TAPAHTUMA OSALLISTUJAMÄÄRÄ 9.-11.1. Maataloustieteen päivät 38 11.2. Laskiaisrieha 20 + 500 5.5. Laitumelle lasku 41 + 5000-8000 5.5. Laitumelle lasku karonkka 30 23.9. Päivä maalla 33+2000-3000 23.9. Päivä maalla karonkka 25 15.-21.10. Helsinki International Horse Show 44 19.11. HIHS karonkka 30 REISSUT PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJAMÄÄRÄ 21.-24.2. Maakuntamatka Satakuntaan Satakunta 50 25.9.-2.10. Keski-Euroopan excursio Saksa-Tsekki-Itävalta 48 4.9. Yara Kotkaniemen excu fukseille Yara Kotkaniemi 37 6.-8.4. Nuijaturnaus Ilmajoki 50 2.-4.11. Syyskisat Mustiala, Tammela 50 BILEET PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJAMÄÄRÄ 13.3. Mysterious March Masquerade-sitsit Alina-sali 50 22.3. Talikot tanassa-bileet C-grundi 200 10.9. Fuksisitsit Alina-sali 63 2.10. Oktoberfestit C-grundi 70 7.11. Maatiaisen Itä-Helsinki sitsit C-grundi 34 4.11. Pikkujoulut C-grundi 130 MUUT TAPAHTUMAT PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJA- MÄÄRÄ 22.1. Sampsa-seminaari Maalaistentalo 45 25.1. Johtiskaronkka 20 15.2. Alakerhoilta Kattosauna Sivistys 15 22.3. MTK:n maaseutupolitiikan korkeakoulukonferenssi Heureka 16 12.4. Viikki GP Viikki 60 16.4. Kulttuurijaoksen ja Viri Lactis ry:n Winetasting C-grundi 30 23.4. Tietosuojaselosteiden laadinta B-grundi 7 23.4. Työelämäilta Viikki Think Company 25 24.4. Mmyl pesäpalloturnaus Latokartanon kenttä 35 29.4. Sampsa vs Eky pesäpallo-ottelu Suomenlinna 40 16

7.7. Sampsan kesätapaaminen Sahrapirtti, Tammela 30 29.8. Fuksikyykkä Seurasaari 45 11.9. Fuksi-ilta C-grundi 25 18.9. Kettula-akatemia Kettula 22 15.10. Vuosijuhlien tanssiharjoitukset C-grundi 18 16.10 Vuosijuhlien tanssiharjoitukset C-grundi 16 27.10 111. vuosijuhlat Ravintola Blue Peter 120 20.11. Vaihtoinfo ja leffailta B-grundi 30 5.12. Sampsan kahvitus Mmyl ry kerhohuone 25 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlakulkue Keskusta 30 4 Toiminnallinen osa 4.1 Jaosten toiminta 4.1.1 Opintojaos Opintojaoksen toiminta käynnistyi tammikuussa keskustelemalla Sampsan johtokunnan keskuudessa maataloustieteiden hakupaineen kasvattamisesta ja uusien opiskelijoiden rekrytoinnista. Vuoden yhtenä tavoitteena oli kasvattaa maataloustieteiden kandiohjelman lukioesittelyjen määrää. Johtokunta totesi Helsingin yliopiston esittelijäverkoston kautta saatavan lukioesittelymateriaalin olevan liian niukka ja vaikeasti saatavissa. Lisäksi esittelijäverkostolta saatavan lukioesittelykorvauksen todettiin olevan liiallisen byrokratian takana, mikä ei kannusta opiskelijoita lähtemään lukioihin esittelemään maataloustieteitä. Näiden syiden vuoksi johtokunta päätti lukioesittelyjen lisäämiseksi tehdä Sampsalle oman Power Point -esityksen lukioesittelyjä varten. Power Point -esityksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi opintovastaava, joka keräsi muulta johtokunnalta palautetta esityksen toteutuksen edetessä. Esitys sisältää tietoja muun muassa pääsykokeisiin valmistautumisesta, koulutuksen sisällöstä, harjoittelujaksosta, työllistymismahdollisuuksista valmistumisen jälkeen ja opiskelijajärjestötoiminnasta. Power Point -esitys valmistui helmikuun lopulla. Sitä on vuoden aikana koeajettu muutamissa lukioesittelyissä ja muokattu saadun palautteen perusteella. Kalvosetti on tarkoitus julkistaa koko jäsenistölle tammikuun 2019 toimihenkilövaalikokouksessa ja sitä voidaan tulevaisuudessa muokata lisää esittelijöiltä saatavan palautteen perusteella. Maataloustieteiden kandi- ja maisteriohjelmalle myönnettiin rahoitus digiloikkaan vuodelle 2018. Digiloikan tavoitteena on työelämän digitaalisten ja tietotyötaitojen lisääminen ja opiskelu. Hankkeeseen rekrytoitiin mukaan kolme opiskelijajäsentä, joiden tehtävänä on tutustua opetuksen digitalisaation väli- 17

neisiin, opastaa maataloustieteiden osaston opetushenkilökuntaa niiden käytössä ja antaa opiskelijan näkökulmaa opetuksen digitalisaatioon liittyvissä seikoissa. Opetuksen digitalisaatio koskee erityisesti hanketta varten nimettyjä pilottikursseja, joiden digitalisaatioon opiskelijajäsenet osallistuvat aktiivisesti. Käytännössä hanketta lähdettiin toteuttamaan digikahveina eli tapaamisina maataloustieteiden osaston kahvihuoneessa. Hanke on kestoltaan noin 1,5 vuotta ja opiskelijajäsenillä on mahdollisuus saada projektista opintopisteitä. Opintojaos suoritti helmikuussa opiskelijajäsenten rekrytoinnin ja opasti hankkeessa alkuun. Opiskelijaedustajat saatiin kasvintuotantotieteen, agroteknologian ja kotieläintieteen opintosuunnista. Maaliskuussa Sampsa osallistui MTK:n järjestämään maatalouspolitiikan korkeakoulukonferenssiin Vantaan tiedekeskus Heurekassa. Tapahtuman ohjelmistossa oli mm. erilaisia politiikkarasteja, MTK:n lakimiehen katsaus elintarvikeketjuun ja kilpailulainsäädäntöön, paneelikeskustelu vuoden 2050 ruokalautasesta, esitykset suomalaisen broilerin menestystarinasta, maaseutunuorten toiminnasta sekä viestinnästä ja itsensä brändäämisestä työmarkkinoilla. Tänä vuonna konferenssiin osallistui yhteensä 16 sampsalaista. Alun perin tapahtumalle oli merkitty osallistumismaksu 40, joka sisälsi majoittumisen Original Sokos Hotel Vantaalla ja ruokailut Heurekan lounasravintolassa. Valtaosalla sampsalaisista on opiskelija-asunto pääkaupunkiseudulla ja hotellimajoitus koettiin siksi tarpeettomaksi. Opintojaos neuvotteli asiasta MTK:n edustajan kanssa ja konferenssi saatiin maksuttomaksi niille sampsalaisille, jotka eivät osallistu hotellimajoitukseen. Lisäksi opintojaos järjesti tapahtuman ilmoittautumisen ja yhteiskyydityksen Heurekaan konferenssipäivinä. Opintojaos piti ensimmäisen kokouksensa 15.3.2018. Tuolloin jaos ideoi keväälle suunnitellun työelämäillan teemaa. Vuonna 2018 teemaksi valikoitui johtajuus ja esimiestehtävät agronomin työssä. Työelämäilta järjestettiin huhtikuun 23. päivä Viikin Helsinki Think Companylla. Uratarinoitaan ja näkökulmia johtajuuteen olivat kertomassa Hankkija Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Lepistö, Valion henkilöstöratkaisupäällikkö Sirkka-Liisa Kulmala sekä Rita Wegelius Pelkolan kartanon tilalta. Tapahtuma sai sekä puhujilta että osallistujilta kiitosta erityisesti erilaisten johtajuusnäkökulmien esiintuomisesta. Opintojaos järjesti tapahtumaan kahvitarjoilut. Syyslukukaudella heti ensimmäisen periodin alussa opintojaos järjesti perinteisen excursion Yara Kotkaniemen tutkimusasemalle. Excursio on suunnattu ensisijaisesti fukseille, mutta mukaan pääsevät myös vanhemmat opiskelijat, jos paikkoja jää jäljelle. Tänä vuonna kaikki paikat täyttyivät fukseista. Excursiolla fuksit pääsivät tutustumaan Yaraan yrityksenä sekä Kotkaniemen tutkimusaseman koetoimintaan. Samalla fukseille kerrottiin mahdollisuuksista päästä tutkimusasemalle esimerkiksi kesätöihin tai suorittamaan maatalousharjoittelua. 18

Opintojaos piti toisen kokouksensa syyskuun puolivälissä. Tuolloin jaoksella oli budjetissa rahaa jäljellä noin 700 euroa ja kokouksessa pohdittiin mitä kyseisellä summalla tehtäisiin. Jaos ideoi excursion Valio Tuottajain Maidon meijeriin ja välipalatehtaalle Riihimäelle. Excursio oli tarkoitus toteuttaa marraskuun lopulla. Opintovastaava oli yhteydessä osuuskunta Tuottajain Maidon toimitusjohtajaan sekä Riihimäen meijerin johtajaan excursion toteuttamisesta. Excursiota ei lopulta voitu toteuttaa, sillä meijerissä oli juuri aloitettu uuden tuotteen koetuotanto eikä sen aikana oteta vierailijaryhmiä vastaan. Lisäksi vastauksen saamisessa kesti niin pitkään, että sen odottamisen aikana joulukuun kalenteri oli ehtinyt täyttyä muista tapahtumista. Näin ollen opintojaoksen budjetissa olevat loput rahat jäivät käyttämättä. Syksyn aikana opintojaos osallistui maataloustieteiden kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmien opiskelijajäsenten rekrytointiin tiedottamalla avoinna olevista paikoista ja opiskelijajäsenten tehtävistä. Sekä kandi- että maisteriohjelmaan saatiin kaksi varsinaista edustajaa ja kandiohjelmaan yksi varaedustaja kaudelle 2019-2020. Lisäksi opintovastaava osallistui yhdessä maataloustieteiden maisteriohjelman johtoryhmän opiskelijaedustaja Hilkka Koskikallion kanssa maataloustieteiden osaston opettajakokoukseen, jossa suunniteltiin maataloustieteiden opetusstrategiaa tulevalle vuodelle. Maisteriohjelman johtoryhmän opiskelija jäsen Hilkka Koskikallio, kandiohjelman johtoryhmän opiskelijajäsen Aino Pietikäinen ja opintovastaava allekirjoittivat yhdessä dekaanille suunnatun kirjelmän, jossa pyydettiin huomioimaan kotieläintieteen opiskelijoille koituva hyöty eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan perustettavasta eläinten hyvinvointiprofessuurista. Loppusyksystä maataloustieteiden osaston ja Sampsa ry:n välillä käynnistyi yhteinen markkinointihanke, jonka tavoitteena on lisätä maataloustieteiden kandiohjelman hakupainetta korkeakoulujen yhteishaussa. Käytännössä tarkoituksena on kuvata pieniä, noin puolen minuutin videoita maataloustieteiden opiskelijan arjesta, esimerkiksi luennoista, ryhmätöistä, demoista, kenttäkokeista ja opiskelijajärjestötoiminnasta. Videot julkaistaan University of Helsinki -Facebook sivulla Instagram-mainoksena sekä tiedekunnan nettisivuilla. Sampsa ry on vastuussa videomateriaalin kuvaamisesta ja editoinnista. Syksyllä maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ilmoitti jakavansa opetuspalkinnon. Opetuspalkinnolla huomioidaan tiedekunnassa innostava ja/tai innovatiivinen teko, hanke tai kehitystyö, joka edesauttaa oppimisympäristön kehittymistä laadukasta oppimista ja opettamista vaalivaksi yhteisöksi. Ehdokkaita palkinnon saajaksi tiedusteltiin koko jäsenistöltä e-lomakkeella ja opintojaos lähetti tiedekunnalle ehdotuksen palkinnon saajasta saatujen ehdotusten pohjalta. Opintojaos päätyi ehdottomaan palkinnon saajaksi maaperätieteen yliopistonlehtori Sanna Kanervaa opetuksen digitalisoimisen, hyvien etäopiskelumahdollisuuksien ja positiivisen opiskeluympäristön luomisen vuoksi. Syyslukukaudelle suunniteltu harjoitteluilta ei toteutunut opintovastaavan ajanpuutteen vuoksi. Opintovastaavan ja kansainvälisyysvastaavan virat päätettiin 19

yhdistää vuodesta 2019 eteenpäin, jolloin harjoitteluinfo on luontevampaa järjestää yhtä aikaa ulkomaille lähtevien vaihtoinfon kanssa. Lisäksi jäsenistöltä tuli ehdotus kesätyöinfon pitämisestä heti 3. periodin alussa, jolloin kesätöiden hakuaika on vilkkaimmillaan. Erityisesti ensimmäistä kertaa alan töitä hakevat opiskelijat hyötyisivät tilaisuudesta. Tammikuulle 2019 on suunnitteilla järjestää perinteinen Sampsa-seminaari yhteistyössä MTK:n ja mahdollisesti myös maaseutunuorten kanssa. Joulukuussa vuodelle 2019 valittu opinto- ja kansainvälisyysvastaava perehdytettiin tehtäviinsä. Vuoden aikana opintojaos teki yhteistyötä MMYL ry:n alaisten ainejärjestöjen opintovastaavien kanssa. Opintovastaavat toteuttivat omissa ainejärjestöissään kevätlukukaudella kyselyn, jossa opiskelijat saivat ehdottaa parannuksia Viikin kampuksen opiskelutiloihin. Sampsalaisten keskuudessa koettiin olevan lisätarvetta hiljaisille työtiloille, ryhmätyötiloille ja luentosalien pistorasioille. Saaduista vastauksista kerättiin kooste, joka lähetettiin Helsingin yliopiston tila- ja laitekeskukselle. Vuoden aikana opintojaos toimi yhteistyössä myös Agronomiliiton opiskelijavaliokunnan kanssa. Opintovastaava oli yhteydessä valiokunnan opiskelijaedustajan kanssa ennen valiokunnan kokousta ja kertoi maataloustieteiden opintoihin liittyvät ajankohtaiset asiat. 4.1.2 Kansainvälisyysjaos Kansainvälisyysjaoksen puheenjohtajana vuonna 2018 toimi Santeri Salo. Jaoksella oli oma WhatsApp -ryhmä, jossa keskusteltiin ja suunniteltiin toimintaa. Jaoksen puheenjohtaja kuului myös Viikin ainejärjestöjen kansainvälisyysvastaavien yhteiseen Facebook-ryhmään, jossa suunniteltiin koko kampuksen yhteistä kansainvälistä toimintaa sekä kotimaisille opiskelijoille, että vaihto-opiskelijoille. Keväällä jaos osallistui Viikin poikkitieteelliseen, vaihto-oppilaille suunnattuun Suomi Night -tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa heitä suomalaiseen kulttuuriin. Sampsalla oli tilaisuudessa oma ständi, jossa vaihto-opiskelijoille kerrottiin Sampsasta ja sen toiminnasta. Lisäksi vaihto-opiskelijoista muodostetut joukkueet pääsivät suorittamaan leikkimielisen maatalousaiheisen tehtävän. Syksyllä kansainvälisyysjaos järjesti yhdessä kulttuurijaoksen kanssa ulkomaanharjoittelu- / vaihtoinfon Latokylän B-grundilla. Tapahtumassa kuultiin sampsalaisten kokemuksista maatalousharjoittelun suorittamisesta ulkomailla sekä jaettiin vinkkejä ja neuvoja siitä kiinnostuneille. Illan aikana kuultiin kokemuksia Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, sekä Yhdysvalloista. Tapahtumassa oli runsaasti osaan ottajia ja he olivat kiinnostuneita aiheesta. Harjoitteluun innostaminen henkilökohtaisten tarinoiden ja kokemusten kautta on todettu toimivaksi konseptiksi jo usean vuoden ajan. Tapahtumassa tarjottiin osallistujille pientä 20

syötävää ja harjoittelukertomusten jälkeen ilta jatkui kulttuurijaoksen leffaillan merkeissä. 4.1.3 Urheilujaos Puheenjohtaja: Johan Simola Jäsenet: Heikki Rasilainen, Aapo Häkkinen, Eeva Linnainmaa, Juho Pirttiniemi, Janne Laajalahti, Aleksi Kytölä, Anja Lammi, Oskari Nyman, Konsta Kulmala. Urheiluvastaavan tehtävästä yhdessä jaoksensa kanssa huolehti vuonna 2018 Johan Simola. Huhtikuun alussa Ilmajoella järjestetyissä maatalouskorkeakouluopiskelijoiden välisessä lentopalloturnauksessa, kevätkisoissa oltiin mukana hyvällä menestyksellä. Paikalla meitä oli bussilastillinen, johon sisältyi pelaajien lisäksi kannatusjoukkoja. Vapun aattona järjestimme Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistystä vastaan perinteisen pesäpallo-otteluun, josta voitto tuli Sampsalle. Ottelu pelattiin Suomenlinnassa ja paikalla oli useita kymmeniä jäseniämme. Näiden lisäksi kevään aikana pelattiin satunnaisesti pesäpalloa, joka keräsi vaihtelevan määrän väkeä, mutta säilytti hyvin suosionsa. Maatalous-metsäylioppilaiden liiton kanssa yhteinen Urheiluvuoro pyöri sekä keväällä, että syksyllä ja siellä kävi aktiivisesti opiskelijoita liikkumassa. Vuorolla pelailtiin pääasiassa joukkueurheilulajeja, kuten salibandya, lentopalloa ja futsalia. Syksyn tärkeimpänä tapahtumana oli maatalouskorkeakoulujen väliset syyskisat Tammelan Mustialassa, josta suuren osallistujamäärän saattelemana tuli kultaa Viikkiin vietäväksi. Kisa kesti kevätkisojen tapaan koko viikonlopun ja paikalla oltiin bussilla, sillä Sampsalaisia osallistui kisoihin suurimman sallitun koulukohtaisen osallistujamäärän mukaisesti 50 henkeä. 4.1.4 Kulttuurijaos Keväällä järjestimme yhteistyössä Viri Lactis ry:n kanssa Wine tastingin C-grundilla. Osallistujia oli molemmista ainejärjestöistä, kuitenkin yhteensä 30. Tapahtumassa opimme maistelemaan ja tunnistamaan viinien erilaisia ominaisuuksia ja nautimme Valion juustoista. Tunnelma oli hyvä ja tapahtuma saikin positiivista palautetta ja sille on toivottu jatkoa. Syksyllä järjestimme yhdessä kansainvälisyysjaoksen kanssa vaihtoinfon ja leffaillan. Kulttuurijaos järjesti tapahtuman tarjoilut ja leffaillan vaihtoinfon jälkeen. Osallistujia oli kokonaisuudessaan illan aikana 30. Kaikki eivät kuitenkaan jääneet leffailtaan. Lisäksi yritimme järjestää yksityiskierroksen Seurasaaren ul- 21

koilmamuseoon, mutta jouduimme perumaan tapahtuman vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Jaokselta toivottiin vuoden aikana myös teatterissa tai oopperassa käyntiä, mutta näytösajankohdan valinnan ja lippujen hankinnan vaikeudet estivät toteutuksen. 4.2 Lehti- ja tiedotustoiminta 4.2.1 Tiedotustoiminta Vuonna 2018 tiedotus tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista Sampsan jäsenille tapahtui toimintasuunnitelman mukaisesti sähköpostin ja sosiaalisen median kautta. Viikkotiedote julkaistiin sähköpostilistalla kesäkuukausia lukuun ottamatta joka sunnuntai. Tiedotteeseen listattiin Sampsan omien tapahtumien lisäksi Mmyl ry:n, alakerhojen, Hyy:n ja Agronomiliiton tapahtumia sekä tarjonnan mukaan muita maatalouteen liittyviä tapahtumia sekä välitettyjä viestejä ja muistutuksia. Viikkotiedotteeseen lisättiin alkuvuodesta myös linkit Sampsan palautelomakkeeseen ja Mmyl ry:n kurssipalautelomakkeeseen, jotta nämä olisivat jäsenille helposti saatavilla. Sampsan facebookiin ja instagramiin lisättiin säännöllisesti kuvia vuoden aikana järjestetyistä tapahtumista. Lisäksi johtokuntalaiset päivittivät vuoroviikoin intagramiin kuvia omasta viikostaan ja opiskelija-arjestaan. Näillä päivityksillä oi erityisesti tarkoitus tuoda maataloustieteen opiskelijoiden arkea ja alaamme näkyvämmäksi potentiaalisille hakijoille ja tuleville sampsalaisille. Facebookissa jaettiin kuvien lisäksi tietoa tapahtumista ja avoimista työpaikoista. Sampsan nettisivuille päivitettiin aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan pöytäkirjat sekä Sampsa-lehden pdf-versiot. Linkit Sampsan palautelomakkeeseen ja Mmyl ry:n kurssipalautelomakkeeseen lisättiin myös nettisivuille. 4.2.2 Sampsa-lehti Sampsa-lehden päätoimittajana toimi Mia Sahra, toimitussihteerinä Eeva Linnainmaa ja taitosta vastasi Silja Alamikkotervo. Lehteä toimitettiin kolme numeroa, sekä lisäksi fuksivastaava Jani Grönlund toimitti Fuksioppaan. Yhdistelmänumero 1-2 toimitettiin keväällä, numerot 3 ja 4 syyslukukaudella. Lehtien painos oli 600 kpl, joista n. 450 kpl postitettiin suoraan painotalosta yhteistyötahoille. Loput lehdet olivat Sampsan ilmoitustaululla ja Latokylän C-talon aulassa jäsenistölle vapaasti saatavilla. Lisäksi lehdet julkaistiin Sampsan verkkosivuilla. Fuksioppaita jaettiin fukseille heidän saapuessaan Viikkiin syksyllä ja niitä 22

postitettiin ainoastaan mainospaikan lunastaneille yrityksille. Fuksioppaan painos oli 350 kpl. Sampsa-lehtiä, sekä fuksioppaita oli jaossa myös Okra-messuilla Sampsan osastolla. Sampsa-lehdet painoi ForssaPrint. Painotaloja kilpailutettiin vuoden alussa, mutta hintojen välillä ei ollut merkittäviä eroja. Lisäksi ForssaPrint on ollut erinomainen yhteistyötaho ja heillä on ollut todella hyvä ja nopea asiakaspalvelu vuosien aikana, joten painotaloa ei haluttu sentään takia vaihtaa. Kuluvan toimikauden aikana lehden linjaa hiottiin asiapitoisempaan ja aikakausilehtimäisempään suuntaan. Vuoden aikana pureuduttiin joihinkin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten eläinsuojelulakiuudistukseen, yrittäjyyteen opiskeluaikana ja luopumistuen loppumiseen. Alakerhojen ja jaosten toimintaa pyrittiin tuomaan esille pienten tapahtumajuttujen muodossa. Lehden sisällöissä pyrittiin huomiomaan entistä paremmin lehden lukijakunta, joka koostuu enimmäkseen yhteistyötahoista ja yrityksistä. Lehden yleisilme siistiytyi entisestään kiitos taittajan ammattitaidon. Lisäksi toimitussihteeriltä saatiin hyviä vinkkejä houkuttelevien ja helppolukuisten juttujen laadintaan. Sampsa-lehden toimituskunta kävi perehtymässä lehden tekoon Maaseudun Tulevaisuuden toimituksessa alkuvuonna. Vierailulla saimme hyviä vinkkejä sisällön luomiseen, sekä ulkoasun hiomiseen. Toimikunta oli aktiivisesti mukana lehden teossa ja työskentely oli kaikin puolin kiitettävää. Toimikunnan lisäksi juttuja tuli alakerhoilta ja tapahtumien vastuuhenkilöiltä. Lehden ilmoitusmyynnistä vastasi Kalle Murto. Mainosmyynti ja siihen liittyvä yhteistyö sujuivat mallikkaasti ja tuotoilla saatiin katettua suurin osa lehtien paino- ja postituskuluista. 4.2.3 Maatiainen Maatiainen on toinen Sampsan julkaisemista lehdistä, joka julkaistiin neljä kertaa vuodessa, eli kahdesti lukukautta kohti. Lehti painettiin mustavalkoisena kierrätyspaperille Grano Oy:ssä. Levikki on 150 kappaletta lehteä kohden. Lehden teemana oli kertoa Viikin opiskelijatapahtumista ja muista sampsalaisten riennoista. Toimituskunta kokousti useamman kerran vuoden aikana ja tekstit kirjoitettiin pääosin porukalla tai kirjoitustyö jaettiin toimituskunnan kesken. Lehden taitosta vastasi päätoimittaja. Marraskuussa järjestettiin Itä-Helsinki teemaiset sitsit Latokartanon ylioppilaskylän C-grundilla, jossa mukana oli noin 30 sampsalaista. Sitsit sujuivat suunnitellusti ja osallistujilta tuli kiitosta jälkeenpäin. 23

4.2.4 110-v historiikki Sampsan 110-vuotishistoriikki ei valmistunut vuoden 2018 loppuun mennessä taittajan kiireiden vuoksi. Joulukuussa 2018 käytyjen keskustelujen pohjalta taittajalle annetaan aikaa tammikuun 2019 loppuun saakka saattaa kirjantaittoprosessi loppuun, tai projekti siirretään jonkun toisen taitettavaksi. 4.3 Emännän palsta Emännän vuosi alkoi johtokunnan kokouksella, joita tänä vuonna järjestettiin aika paljon. Kokouksiin leivoin erilaista suolaista ja makeaa kahvin kanssa. Tammikuussa järjestettiin toimihenkilövaalikokous, jossa oli myös kahvitarjoilu. Helmikuussa järjestettiin laskiaisrieha, jossa tänä vuonna oli mukavasti osallistujia. Tänä vuonna makkaramyynnissä kokeiltiin erikoisempaa lampaanlihamakkaraa. Helmikuussa järjestettiin alakerhoilta Kampissa kattosaunalla, jossa syötiin ja saunottiin. Kuun lopulla tapasin myös ensimmäistä kertaa vuosijuhlatoimikunnan. Maaliskuussa järjestettiin Mysterious March Masquerade -sitsit, joiden tarjoiluista vastasivat apuisännät ja -emännät. Loppukeväällä varasimme vuosijuhlapaikan ravintola Blue Peteristä Lauttasaaresta. Kesällä toimikunta piti tiuhaan yhteyttä vuosijuhlien suunnittelun merkeissä. Syyskuussa pidettiin fuksisitsit, joiden tarjoiluista vastasin apuisäntien ja -emäntien kanssa. Syyskuu oli kiireistä aikaa vuosijuhlien suunnittelun kannalta. Lokakuun 27. päivänä juhlittiin Sampsan 111 vuotista taivalta. Juhlijoita oli 120 ja tunnelma oli ikimuistoinen. Toimikunta sekä jatkoista ja silliaamiaisesta vastanneet fuksivastaava ja apuisännät ja -emännät tekivät erittäin hyvää työtä. Juhlien jatkot järjestettiin Latokylän C-grundilla, jossa aiemmin viikolla järjestettiin tanssiharjoituksia juhlia varten. Lokakuussa kävimme myös onnittelemassa 91- vuotiasta kunniajäsentämme, Eeva Tapiota. Eeva oli hyvin ilahtunut vierailusta. Marraskuussa pidimme vaalikokouksen, jossa valitsimme uuden johtokunnan seuraavalle vuodelle. Tarjolla kokouksessa oli perinteisesti joulutorttuja ja kahvia. Joulukuussa Sampsan päivän kahvitukseen leivottiin täytekakku, jonka päällinen jäljitteli Sampsa-nauhaa isänmaallisilla väreillä. 24

4.4 Isännän palsta Isännän tehtävänä oli vastata tilavarauksista, yleis- sekä johtokunnan kokouksista sekä huolehtia Sampsan juomavarastoista. Yleiskokoukset pidettiin Lantmännen Agrolla, Melalla, Agritekillä sekä Yaralla. Johtokunnan kokouksia pidettiin Latokylän B- ja C-grundilla, Monitoimitalolla sekä Ravintola Kasken kabinetissa. Isännän työt alkoivat ennen uutta vuotta 2017, kun virkailijavaalikokoukselle piti varata tila. Tämän järjestäminen onnistui hyvin yhdessä Helsingin Yliopiston tilavarauksen ja MMTDK:n Aarno Pelkosen kanssa. Virkailijavaalikokous pidettiin yliopiston B5 luentosalissa 31.1.2018 kello 14-16. Osallistujia oli 40. Heti uuden vuoden jälkeen isäntä alkoi kysellä Lantmännen Agrolta kokouspaikkaa vuosikokoukselle, joka järjestyi helmikuussa 12. päivä. Kontaktitiedot isäntä sai Lantmännen Agrolla työskentelevältä Sampsalaiselta Elli Nummelta ja kokousisäntänä toimi Mikko Marttila. Sampsalaisille tarjoiltiin ruokaisaa salaattia ja virvokkeita sekä kattava yritysesittely. Kokoukseen osallistui 37 henkilöä. Maaliskuun puolessa välissä isäntä kysyi paikkaa huhtikuiselle yleiskokoukselle Mela:lta joka järjestyi 10.4.2018. Lämminhenkisessä kokouksessa meitä isännöi Päivi Wallin ja tarjolla oli hyvää lämmintä ruokaa sekä silmiä avaava esittely Melan toiminnasta. Huomioitavaa oli, että maatalousalan luonteen vuoksi kevätaikaan oli hankala saada kokoukseen väkeä. Myös suurempi varoaika olisi voinut auttaa ihmisiä järjestämään aikaa. Yleiskokoukseen osallistui yhteensä 34 henkilöä. Syksyn ensimmäinen, vuoden kolmas yleiskokous pidettiin Agritekillä 3.10. Agritekin kontaktina ja kokouksen isäntänä toimi Marko Mustonen, joka oli isännälle entuudestaan tuttu kesätöistä, sekä alakerhon kokouksista. Agritekillä syötiin lämmin ruoka virvokkeiden kera, jälkiruoka kahvit sekä kuultiin esittely yrityksestä ja sen omistavasta SGN groupista. Vuoden viimeinen yleiskokous pidettiin Yaralla 12.11. Yhteyshenkilönä toimi Tuulikki Suihkonen. Kokousta varten oli varattu hieno kattokerroksen esittelytila, lämmin ruoka virvokkeineen, sekä järjestetty mielenkiintoinen esitys. Illan huipensi kattosauna näköaloineen sekä vapaa verkostoituminen Yaralaisten agronomien kanssa. Huomionarvoista oli tentti- ja lukuviikko, jonka vuoksi piti ilmoittautuminen vaihtaa sähköiseseen e-lomakkeeseen, sillä muutoin olisi ilmoittautumis- ja varoaikaa ollut viikko vähemmän. Yleiskokoukseen osallistui 36 henkilöä. Yleiskokoukseen osallistui 35 henkilöä. 25

Vaalikokous uuden johtokunnan valitsemiseksi järjestettiin tuttuun tapaan luentosalissa 106 (ls B5) 21.11. 14-16 ja siihen osallistui 57 henkilöä. Johtokuntien vaihtokokous pidettiin Latokartanon B-grundilla 5.12 klo 14-17, jonne Sampsan emäntä oli järjestänyt tarjottavia, sekä syötiin loppu sampsanpäivän kahvien kakku. Laskiaisrieha järjestettiin sunnuntaina 11.2.2018, jonne isäntä järjesti makkarat Kivikylältä. Isäntä auttoi myös pulkkamäen teossa, sekä ohjasi tapahtumassa liikennettä. Maaliskuussa isäntä auttoi Mysterious March Masquerade -sitsien järjestelyissä, jotka pidettiin Alina -salissa. Isäntä auttoi sitseillä muuta henkilökuntaa ja toimi yhtenä järjestyksenvalvojista. 21.3 pidetyn MTK-konferenssin yhteyteen suunniteltiin Akateemisten kasvintuottajien kanssa akateemiset pöytäjuhlat, sekä niiden Sampsa -voimin vahvistetut jatkot C-grundilla joihin myös Agrologit osallistuivat. Heille järjestettiin bussikuljetus takaisin hotellille. Isäntä työllistyi koko illan grillin ääressä ja nälkäisten juhlijoiden ruokkimisen parissa. Huhtikuun alussa isäntä varasi Sampsan kesätapaamista varten MTK-säätiön vuokramökin Tammelassa. Huhtikuun puolessa välissä oli AKK:n perinteiset bileet: Laidunkauden Avajaiset eli laitsarit. Isäntä auttoi AKK:n huvitoimikuntaa niiden järjestelyissä Sampsalta lainattavien tavaroiden sijainnin, kunnon ja täydentämisen kanssa sekä tavaroiden saattamisessa oikeille sijoilleen juhlien päätyttyä. Syksyllä orientoivalla/intensiivijaksoviikolla isäntä ruokki nälkäisä fukseja yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan kanssa Seurasaareen tuutorien vetämään fuksikyykkään kuljetetulla Sampsan grillillä ja makkaralla. Fuksisitseille isäntä varasi päivämäärälle 11.9 Alina -salin. Isäntä kävi Alina -salin koulutuksen tammikuussa. Isäntä auttoi vuoden fuksia ennen sitsejä niiden järjestelyissä tarvikkeiden ostossa, sekä tavaroiden kuljetuksesta juhlapaikalle ja huolehti juomatarjoiluiden riittävyydestä. Syyskuun tehtävät jatkuivat ekskursiotoimikunnan auttamisella. Makkarat sekä makkaratalkoot järjestyivät Sampsan Euroopan ekskursiota varten. Makkaroita myytiin MMYL Ry:n pohjoismaiden välisten urheilukisojen osallistujille ladossa pidetyissä bileissä. Koska isäntä oli vastuussa traktorista, hän järjesti juhlien jälkeen grillaukseen käytetyt tarvikkeet, sekä myös bileisiin tarvittua tavaraa latokylään. Päivä maalla -tapahtuman, kuin myös talkoiden makkarat (yhteensä 110kg) saatiin hankittua samalla tilauksella (Jari Paakilta) ja ne noudettiin HK:n logistiikka- 26

keskuksesta Vantaalta, mikä osoittautui todella yksinkertaiseksi ja nopeaksi tavaksi suurelle määrälle. Laitumelle laskun 40 kg Huiluntuhtia noudettiin Riihimäen ABC -huoltoasemalta, jonne myyjä Jari Paakki suostui ne toimittamaan. Isäntä osallistui Päivä maalla -tapahtuman valmisteluihin kuten aktiviteettien sopimiseen ja järjestämiseen, sekä myytävien makkaroiden hankkimiseen kyseiseen tapahtumaan. Tapahtumapäivän aamulla isäntä opasti talkoolaisille tapahtumassa tarvittavat tavarat. Tapahtumassa isäntä vastasi liikenteen ohjaamisesta. Itse tapahtuma pidettiin sunnuntaina 23.9. Kokouspaikkojen sopimisen ja makkaroiden järjestämisen lisäksi muita tehtäviä olivat PM-kisojen jätehuolto isännän kuitilla olleen traktorin vuoksi sekä lisäksi myös talkoot kuten kevään Valion Laitumelle Lasku ja syksyn Horse Show. Kulunut vuosi on antanut uusia kontakteja, tutustuttanut uusiin opiskelijoihin, sekä opettanut asioiden sopimista ja järjestelyä työelämän tapaan, mitkä kaikki yhdessä ovat olleet vuoden parasta antia. 4.5 Vuosi MMYL-yhdyshenkilön silmin MMYL yhteyshenkilönä toimi Otto Erälinna. MMYL yhteyshenkilön työnä on ollut välittää tietoa MMYL:in toiminnasta Sampsalle ja ajaa Sampsa ry:n etua MMYL:issä. Tiedon välittäminen tehtiin kokouksissa tai WhatsAppin välityksellä. Virka lopetetaan tänä vuonna, koska tiedonvälitys tapahtuu jo puheenjohtajien yhteisissä WhatsApp keskusteluissa. 4.6 Ympäristöohjelma Sampsa ry noudatti suunnittelemaansa ympäristöohjelmaa. Tapahtumien jälkeen roskat kerättiin, lajiteltiin ja kierrätettiin esimerkiksi viemällä tyhjät tölkit Viikin Prisman metallinkeräyspisteeseen. Kertakäyttöastioiden käyttöä vältettiin mahdollisuuksien mukaan käyttämällä ainejärjestön omaa astiastoa. Astiastoa lainattiin myös muille järjestöille/tahoille. Sitseillä ja muissa tapahtumissa vältettiin ruokahävikkiä suunnittelemalla tarjoiltavat ruoat huolellisesti etukäteen ja mitoittamalla tarvittavat ruoka- ja raaka-aineet osallistujamäärään mukaisesti. Ylijäämäruokaa tarjottiin osallistujille ja järjestäjille mukaan otettavaksi. Tapahtumissamme suosittiin kotimaista lähiruokaa, jolloin osallistuimme suomalaisen maaseutuympäristön ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitoon. Turhaa paperin käyttöä ja tulostamista on vähennetty; esimerkiksi järjestön julkaisema Sampsa-lehti on kaikkien luettavissa nettisivuiltamme ja vastaavasti fyysistä painosta on pienennetty. Hyödynsimme sähköisiä medioita kaikessa tiedottamisessamme. Tapahtumamme olivat helppokulkuisia, ja julkisen liikenteen puutteessa hoidimme kuljetukset kimppakyyteinä poikkeuksetta. 27

4.7 Tasa-arvo-ohjelma Tasa-arvovastaavana toimi vuonna 2018 Mikael Torvinen. Tasa-arvovastaavan vuosi koostui lähinnä yhteisestä pohdinnasta, olisiko järjestössämme parannettavaa ja millaisia asioita voitaisiin tehdä. Järjestöllämme ei ennen ole ollut tasaarvovastaavaa. Toimintasuunnitelmaa laatiessa vastaava tutustui yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) sekä lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Hyvää näkökulmaa antoi HYY:n yhdenvertaisuus illassa (jäljempänä tapaaminen) 18.9. klo 17:30, jossa pohdittiin, millaisia ongelmia kukin järjestö on kohdannut, mietittiin erilaisia ratkaisuita sekä jaettiin vinkkejä. Uusina positiivisina asioina nousivat esimerkiksi se, että järjestömme sitseillä ei ole paikkatoiveita, jonka vuoksi ihmiset voi vapaasti sijoittaa pöytiin ja toteuttaa siten parempaa yhdenvertaisuutta. Tapaamisessa todettiin, että voisi olla enemmän alkoholittomia tapahtumia vastapainoksi opiskelijakulttuurille. Tätä varten järjestössämme on kulttuuri- ja urheiluvastaava. Parannettavaa oli esimerkiksi häirintäyhdyshenkilön tietojen tuominen bileiden tapahtumasivuille. Muut järjestöt olivat toteuttaneet häirintälomakkeita. Pohdimme lomakkeiden käyttöä tietosuojan kannalta HYY:n kokouksessa. Tasa-arvo vastaava toteutti järjestöllemme yleisen palautelomakkeen, johon voi ilmoittaa mitä tahansa asioita, ja jossa on mahdollisuus anonymiteettiin. Tasa-arvovastaava on käsitellyt palautteen luottamuksellisesti ja tarpeen tullen välittänyt sen tavoitellulle johtokuntalaiselle. Vanha tasa-arvovastaava välittää kokemuksensa uudelle johtokunnalle ja virkansa jatkajalle. 5 Päätapahtumat 5.1 Maataloustieteiden päivät Maataloustieteen päivät järjestettiin Viikin kampuksella 10.-11.1.2018. Tänä vuonna mukana oli yli 500 maataloussektorin asiantuntijaa ja vierasta seuraamassa yli 130 esitelmää. Tieteellisten esitelmien välissä vaihdettiin kuulumisia vanhojen tuttujen ja opiskelukavereiden kanssa. Sampsalaiset olivat tänäkin vuonna vahvasti tukemassa tapahtuman järjestämistä 38:n talkoolaisen voimin saliavustajina ja kahvituksessa. Avustamisestaan Suomen Maataloustieteellinen Seura myönsi Sampsalle tukistipendin. 28

5.2 Laskiaisrieha Talvinen laskiaissunnuntai 11. helmikuuta houkutteli noin 500 osallistujaa, pääasiassa lapsiperheiden muodossa Viikin kirkolla järjestettyyn Laskiaisriehaan. Viikin kirkon lisäksi tapahtuman järjestämiseen osallistui partiolippukunta Viikin vesikot. Torille koottu pulkkamäki ja makkaragrilli olivat täydessä käyttökapasiteetissä koko tapahtuman ajan. Paikalla oli myös Puistolan VPK esittelemässä toimintaansa, vetokoiravaljakkoajelu ja kirkossa lähetystori. 5.3 Maakuntamatka Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry järjesti maakuntamatkan Satakuntaan 21.2-24.2.2018. Osallistujia matkalla oli 50. Ensimmäisenä kohteena matkalla oli Eurassa sijaitseva Pyhäjärvi-Instituutti, jossa meitä isännöi vanha sampsalainen Sauli Jaakkola. Pyhäjärvi-Instituutissa kuulimme heidän esittelynsä sekä järjestimme paneelikeskustelun. Paneelikeskustelun aiheena oli maatalouden kannattavuuden parantaminen ja sen puheenjohtajana toimi Eeva Linnainmaa. Paneelikeskustelijoina toimivat Raine Rekikoski, Jarno Tuominen, Martin Ylikännö sekä Juha Teerialho. Pyhäjärvi-Instituutista matkustimme Poriin Sampo-Rosenlewin vieraiksi, jossa kuulimme leikkuupuimuri ja metsäkone valmistuksesta sekä söimme lounaan. Sampo-Rosenlewin jälkeen siirryimme porilaiselle Nams-tomaattikasvihuoneelle, jossa meille esiteltiin tomaatin kasvatusta sekä liiketoiminnan aloittamista ilman alan omakohtaista kokemusta. Päivän viimeisenä kohteena oli Tenhon tila, jossa kasvatetaan luomu Limousin -pihvikarjaa sekä lampaita. Lisäksi tilalla on teurastamo sekä tilamyymälä. Majoittuminen tapahtui Toejoen koululla, Porissa. Toisen päivän ensimmäisenä kohteena oli perunajalostaja Finnamyl Oy, Kokemäellä. Toisena kohteena oli HKScanin uudenuusi ja hieno broilerteurastamo Raumalla, minkä tuotantoon pääsimme tutustumaan katselukäytävältä käsin. Lisäksi saimme kattavan esityksen broilerintuotannosta sekä liha-alasta lounaan yhteydessä. HKScanin jälkeen tutustuimme vanhaan Raumaan, josta siirryimme Kokemäelle Mäentaustan tilalle. Mäentaustan tilan pellot ovat luomutuotannossa, mutta naudanlihantuotanto on tavanomaista. Majoituimme Tulkkilan koululla Kokemäellä. Kolmantena päivänä kävimme tutustumassa Satarehun toimintaan Huittisten Wanhalla WPK:lla sekä heidän rehutehtaallaan. Rehutehtaalla esiteltiin sekä rehutehtaan että uuden kaurankuorella toimivan lämpölaitoksen toimintaa. Rehutehtaan jälkeen saimme kuulla biokaasulaitos Gasumin pihalla esittelyn biokaasulaitoksen toiminnasta. Gasumin jälkeen kuulimme Sucroksella Fanni Heinosen esitelmän Sucroksesta, saimme tehdaskierroksen sekä söimme lounaan. 29

Säkylässä sijaitsevalta Sucrokselta jatkoimme matkaa Apetitille, jossa pääsimme kuulemaan Apetitista sekä näkemään Apetitin viljelyssä käyttämiä koneita, kuten tuoreherneen puintiin tarkoitettuja hernepuimureita. Päivän viimeinen kohde oli Rekikosken broilertila, jossa osallistujat pääsivät katsomaan broilerhalliin sekä kuulemaan broilerinlihan tuotannosta. Tilalla tarjoiltiin myös erinomainen iltapala. Majoitus oli Kuurnamäen koululla, Eurassa. Iltaohjelmana kärrysaunassa saunomista sekä paljuilua. Viimeinen päivä alkoi vierailulla Siementila Markkulalla. Tila tuottaa siemenviljaa ja pääsimmekin kuulemaan siemenviljan tuotannosta, veljesten yhteismaataloudesta sekä näkemään vanhoja kunnostettuja traktoreita. Seuraavana kohteena oli Kivikylän Kotipalvaamo, jossa saimme syödä erinomaisen lounaan sekä tutustua sianlihan jalostukseen. Viimeinen kohde oli Martin Ylikännön sikala Huittisissa. Sikalaan emme päässeet tutustumaan, mutta sikatalousyrittäjien puheenjohtaja kertoi tämän sikalan toiminnasta sekä sikataloudesta ulkomailla, esimerkiksi Kiinassa. Tämän jälkeen suuntasimme Viikkiin. Onnistuneen matkan tekevät kuitenkin matkalaiset. Maakuntamatka toimikunta haluaa kiittää myös sponsoreita, joita löytyikin todella mukavasti. Toimikunta halusi järjestää myös kuvienkatseluillan ravintola Kaskeen, jossa maakuntamatkalta ylijäänein rahoin tarjottiin ihmisille ruoat ja juomat. Toimikuntaan kuuluivat Maiju Pajula, Roni Pämppi, Marjo Pellinen, Tuomas Anttila, Eeva Linnainmaa, Antti Alanko, Hanna Helkkula, Anja Lammi, Oskari Lahtinen, Juho Perävainio sekä Kalle Juusela. Näistä kaksi viimeistä toimivat matkanjohtajina. Linja-auto kuljettajana toimi tuttuun tapaan Tapani Teikari 5.4 Keski-Euroopan excursio Vuoden 2017 toiseksi viimeisessä kokouksessa käytyjen keskusteluiden pohjalta päädyttiin seuraavan ulkomaan matkan kohteiden olevan Saksa-Itävalta-Tsekki. Toimikunta nimettiin tehtävään 2018 ensimmäisessä kokouksessa. Matkalla oli yhteensä 48 henkilöä, joista 45 oli sampsalaisia. Matkakulujen pienentämiseksi ennen matkaa järjestettiin muutamat siivous- ja makkaranmyyntitalkoot. Bussissa istuttiin koko matkan aikana yli 1600 kilometriä. Tiistaina 25.9. suurin osa matkalaisista matkusti lentokoneella Helsingistä Berliiniin, jossa Suomesta matkannut bussimme olikin jo meitä vastassa. Matka alkoi kaupunkikierroksella, jonka jälkeen suuntasimme Berliinistä ensimmäiseen yöpaikkaan Prahan yliopistolle. Isäntämme esitteli matkalaisille illalla paikallisia nähtävyyksiä. Keskiviikkona 26.9. aamupäivästä tutustuttiin Prahan yliopiston maataloustieteelliseen puoleen. Meidät vastaanotti yliopiston dekaani, joka kertoi kattavasti 30

yliopiston toiminnasta. Näimme koe-eläimiä ja tapasimme kotieläin- ja teknologiatutkimuksen tutkijoita, jotka kertoivat projekteistaan. Iltapäiväksi matkasimme Treboniin, eteläiseen Bohemiaan, jossa tutustuimme paikalliseen kalankasvatukseen. Illasta söimme karppiaterian yliopiston oman olutpanimon ravintolassa. Torstaina 27.9. aamupäivästä siirryttiin Itävallan puolelle, jossa Saint Valentinissa vierailtiin Casen traktoritehtaalla. Iltapäivästä vierailtiin Saltzburgin lähettyvillä paikallisella pienellä lypsytilalla. Torstai-perjantaiyö yövyttiin Saltzburgissa, ja perjantaiaamusta tutustuttiin Saltzburgin linnaan sekä Stiegelin olutpanimoon kierroksella. Yöksi olimme vuokranneet saunalla varustetun majatalon, joka sijaitsi läheisen lomakeskusken Zell am Seen lähistöllä. Lauantaina 29.9. aamupäivästä vierailtiin Maijshofissa, Scloss Saalhofissa, paikallisella lypsy- ja sikatilalla. Iltapäivästä noustiin paikallisen vuoren huipulle ihailemaan maisemia. Illasta saavuttiin Saksan puolelle ja seuraavat kaksi yötä yövyttiin pienissä lämmittämättömissä mökeissä leirintäalueella Königsdorfissa, noin 30 kilometrin päässä Munchenin keskustasta. Sunnuntaina 30.9. vierailtiin Maailman suurimmassa sadonkorjuujuhlassa, Munchenin oktoberfesteillä. Maanantaina 1.10. matkattiin Saksan Halki Dresdeniin, matkalla käytiin Horschin traktorityökonetehtaalla, jossa koettiin kokoonpanolinjat ja kuultiin kattavasti eteläisen Saksan maataloudesta. Mielenkiintoista oli myös kuulla Horschilla toimineista ulkomaalaisista työharjoittelijoista. Tiistaina 2.10. ostettiin kotimatkalle tuliaiset ja käytiin nopeasti tutustumassa Berliinin nähtävyyksiin ennen takaisin Suomeen lentämistä. Matkaa mahdollistamassa: Agritek Oy, Yara Oy, Rehuraisio ja TT-Matkat 5.5 Laitumelle Lasku Laitumelle lasku järjestettiin Viikissä lauantaina 5. toukokuuta. Navetan lehmät pääsivät laitumelle ja lapset saivat kokeilla lypsy- ja ajotaitojaan polkutraktorija lypsyrasteilla. Aikuiseen makuun löytyi yliopiston esittelyä tiedekulmassa maataloustieteiden tutkimuksesta. Tapahtuma kasvaa joka vuosi eikä tänä vuonna enää viidelle tuhannelle hengelle suunniteltu äänentoistojärjestelmä 31

tuntunut riittävän. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi jopa yhdeksästä tuhannesta vieraasta. Onneksi tapahtumaa pystyi seuraamaan Ammuu-TV:stä Ylen puolella. Sää oli jälleen mitä mainoin ja lähes 40 sampsalaisen voimin makkarat ja pullat löysivät asiakkaat samalla pitäen tapahtuman turvallisena ja siistinä. 5.6 Päivä Maalla Päivä Maalla-tapahtuma järjestettiin Viikin tutkimustilalla sunnuntaina 23. syyskuuta. Tapahtuman sää suosi jälleen järjestämistä ja oli erittäin onnistunut. Tapahtumassa kävi tuhansia ihmisiä nauttimassa sampsalaisten myymästä makkarasta, mehusta ja kahvista sekä torimyyjien elintarvikkeista, hevoskärryajelusta, vetokoiravaljakkoajeluista ja poniratsastuksesta. Lehmät olivat tapahtuman aikaan laitumella ja maatalouskoneita oli pihamaalla ihmeteltävänä. Pihlajamäen Lions Club oli ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman järjestämisessä. 6 Talous 6.1 Tapahtumien yhteenveto ja tilikauden tulos Sampsan taloudellinen toimintavuosi aloitettiin samalla tavalla kuin ennenkin, eli varovaisella talousarviolla, jossa edellisten vuosien tapahtumien menot arvioitiin hieman yläkanttiin ja tulot alakanttiin. Tänä vuonna talousarvion tekeminen oli normaalia hankalampaa, sillä Sampsalle merkittävin varainkeruutapahtuma oli lopettamisuhan alla. Tämän lisäksi tapahtuman toteutuessa siitä koituva tuloerä olisi kasvanut merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin. Tämän vuoksi Horse Show oletettiin talousarviossa nollaksi, ja muiden talkootulojen, kuten Päivä Maalla, Laskiaisriehan ja Laitumelle laskun nettotulojen odotettiin myös hieman laskevan. Tämän lisäksi epävarmuutta aiheutti Sampsa-lehden viime vuosina sakannut mainosmyynti. Vuosi oli kaikin puolin huomattavasti odotettua parempi verrattuna edellisiin vuosiin, ja Horse Show:n toteutuminen 1500 euron nostolla palkkioon, Sampsalehden mainosmyynnin moninkertaistumiseen, ja muidenkin talkootapahtumien kasvun tuottamaan tuottolisään nosti merkittävästi Sampsan tulosta. Sampsan tulos nousi merkittävästi myös juhlavuotta 2017 pienempien menojen vuoksi, lähinnä pienempien vuosijuhlien, pankkitoimintamuutosten avulla saavutettujen palvelumaksujen vähenemisen, sekä yliopiston taholta tuettujen näyttely- ja edustustapahtumien vuoksi. Keski-Euroopan excursiotakin tuettiin yli 800 eurolla, mutta se ei onnistunut vaikuttamaan tulokseen. Vuoden alussa 32

järjestetty Satakunnan maakuntamatka sai osakseen hyvin voimakasta sponsorointia, ja päätyi jopa kuvienkatseluillan jälkeen voitolliseksi tapahtumaksi, vaikka tavoitteena oli nolla- tai hieman tappiollinen tulos. Muita tapahtumia olivat Talikot tanassa -yhteisjuhlat agrologiopiskelijoiden kanssa, pikkujoulut, Mustialassa järjestetyt Syyskisat ja Ilmajoen Nuijaturnaus. Hankintapuolella oli tänä vuonna hiljaista verrattuna juhlavuoteen 2017. Sampsan pelipaitojen 2. erä tilattiin, ja siihen saatiin jälleen tukea MTK ry:ltä. Sampsan maksujen vastaanottokapasiteettia parannettiin hankkimalla Izettle-kortinlukijalaite, mutta muutoin hankinnat olivat hyvin vähäisiä. Talousarviossa oli budjetoitu 1000 euroa palkintokaappivitriinien hankkimista varten, mutta projekti siirtyy seuraavalle vuodelle, koska vitriinille ei saatu sovittua paikkaa. Lisäksi Sampsan 110-vuotiskirjaan merkityt varat jäivät kuluttamatta, koska taittaja ei ollut vieläkään ehtinyt taittaa kirjaa. Huomionarvoiseksi seikaksi tilinpäätöksessä jäi kirjanpitovirheen vuodelta 2011 korjaus. Tuolloin Sampsan kirjanpitoon oli merkitty ostovelkoja 607,81 euron edestä. Vuonna 2012 (ja sen jälkeisinä vuosina) tuota ostovelkaa, joka sisälsi Maatiaisen painokuluja ja Sampsa-lehden postituskuluja ei ole korjattu. Tänä vuonna Sampsan toiminnantarkastajien Petri Liesivaaran ja Olli Niskasen ohjeiden mukaisesti tämä ostovelkamerkintä poistettiin, ja aiheutti 607,81 euron suuruisen lisäyksen Sampsan tilinpäätöstulokseen. Varsinaisen toiminnan tuotot ja varainhankinta Varsinaisen toiminnan tuotoista Päivä Maalla sekä Laskiaisrieha ylittivät jälleen odotukset. Tämä johtui edullisesta säästä ja tapahtumien kasvaneen maineen ansiosta, ja tulot nousivat samalle tasolle viime vuoden kanssa. Päivä maalla - tapahtuman tuotot hieman laskivat 6362,63 eurosta 6219,42 euroon, mutta kulut laskivat 2520,99 eurosta 2471 euroon, tuloksen ollessa 3891,63 euroa. Laskiaisriehan tuotot olivat 1402,14 euroa, ja kulut 956,62 euroa, ylijäämää tuottaen 445,52 euroa. Lisäksi aivan vuoden alussa ollut maataloustieteiden päivien talkoot tuottivat 2000 euroa lisätuloja, jotka eivät toteudu joka vuosi. Varainhankinnan puolella Helsinki Horse Show n palkkio nostettiin 5500 eurosta 7000 euroon. Tuloksesta puolet jaettiin alakerhoille, ja Sampsan osuudesta on vähennetty talkoolaiskaronkkaan ja ryhmänjohtajien stipendeihin käytetyt varat, jolloin menojen ollessa yhteensä 4247,77 euroa (mukana alakerhojen palkkiot) tulos oli 2752,23 euroa. 33

Tilikauden tulos Sampsan vuosi 2018 oli taloudellisesti menestys. Yli odotusten sujuneet talkoot, Sampsa-lehden mainosmyynti ja suuri erä suunnitellusta puuttuvia kuluja nostivat Sampsan tuloksen varsin korkeaksi. Varsinaisen toiminnan ollessa 5623,34 euroa alijäämäinen (ostovelkakorjauksen vuoksi tuloslaskelmassa 5015,53), varainhankinnan ja jäsenmaksujen jälkeen tulos nousi 5 576,32 euroa voitolliseksi (ostovelkakirjauksen vuoksi tuloslaskelmassa 6 184,13 ). Yhdistettynä avustuksiin, jotka saatiin HYY:ltä ja Agronomiliitolta tulos nousi 8037,32 euroon (ostovelkakirjauksen vuoksi tuloslaskelmassa 8645,13 ). Alla tuloslaskelma ja tase vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. 34

6.2 Rahastot Rahastojen vuoden 2017 saaduista osingoista ja varoista sijoitettiin keväällä 2018 OP Tuotto-osuuteen ja JP Morgan Global Macro Opportunities -rahastoihin. Aivan vuoden lopussa tarkasteltiin osakesijoituksten tilannetta, ja päätettiin myydä kaikki Tikkurilan osakkeet sekä OP-Eurooppa Osinkoyhtiöiden osuudet. Näiden sijoitusvarojen tilalle päätettiin hankkia Fortumin osakkeita sekä OP Tuotto-osuutta. Tuloslaskelma ja tase 35

Osinkotuotot laskivat merkittävästi viime vuoden 11764,09 eurosta 6462,33 euroon. Korkotuottoja saatiin 40 euroa. Sijoitustoiminnasta ja palvelumaksuista koitui kuluja 968,36 euroa. Syksyllä vuosijuhlien aikohin päätettiin antaa 4800 euroa stipendirahoina sekä 1200 euroa matka-apurahoja, yhteensä 6000 euroa verrattuna 2017 juhlavuoden 10100 euroon. Vähennetystä stipendimäärästä huolimatta tilikauden alijäämä painui 466,03 euroon. Rahastojen tuloslaskelma ja tase vuodelle 2018. Tuotot Osinkotuotot + myyntivoitot/tappiot 6462,33 Muut tuotot 40 Yhteensä 6502,33 Kulut Sijoitustoiminnan kulut 960,51 Muut kulut 7,85 Yhteensä 968,36 Tuottojäämä 5533,97 Avustukset Stipendi Sampsalle 0 Myönnetyt stipendit ja avustukset 6000 Yhteensä 6000 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) -466,03 Tase 31.12.2018 Vastaavaa Rahat ja pankkisaamiset: Vastattavaa Oma pääoma 1.1.2018 553035,48 Pankkitili 8947,84 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -466,03 Sijoitukset: Lyhytaikainen vieras pääoma: 36

Merkintä JP Morgan Global Macro Opportunities Merkintä OP Tuottoosuus Merkintä OP Tuotto- Osuus 6000 Siirtovelat 310 6000 13500 Merkintä Fortum 310 kpl 6200,36 Omistetut osakkeet ja rahastot 512231,25 Vastaavaa yhteensä: 552879,45 Vastattavaa yhteensä: 552879,45 7 Alakerhot 7.1 Akateeminen karjakerho YLEISTÄ Akateeminen karjakerho on perustettu 16.12.1974. Kerhon tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä jäsentensä, opiskelijoiden ja kotieläintieteen osaston välillä. Kerho edistää opiskelijoiden, kotieläinalan työnantajayritysten ja -järjestöjen välistä kanssakäymistä sekä luo ja ylläpitää suhteita alan muihin opiskelijajärjestöihin kotimaassa ja ulkomailla. JOHTOKUNTA 2018 Esimies Aila Vanhatalo Puheenjohtaja Hilkka Koskikallio Varapuheenjohtaja Silja Alamikkotervo Sihteeri Lotta Laine Taloudenhoitajana Aino Pietikäinen Emäntä Hanna Viitala Isäntä Sija Alamikkotervo Sampsa yhdyshenkilö Mia Sahra os. Viinikka 37

TOIMIHENKILÖT 2018 Varsinaisina toiminnantarkastajina toimi Eeva Linnainmaa ja Maiju Pajula ja varatoiminnantarkastajina Marjo Pellinen ja Saara Nikander. Huvitoimikunnassa toimivat Iida Tiainen, Nelli Pitkänen, Tara Cederberg, Emilia Seppä-Murto, Taru Luomajärvi, Siiri Jumppanen, Reetta Runsas ja Laura Mustakallio. YHDISTYKSEN KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ Kokoukset o Yleiskokoukset pvm kokouspaikka osalistujat 5.2. NHK-keskus 19 3.10. PR-talli 18 29.11. Olini Oy 20 o Johtokunnan kokoukset Johtokunta kokoontui toimikauden aikana yhdeksän kertaa. Johtokunnan kokoukset pidettiin 22.1., 19.2., 14.3., 13.4., 7.5., 10.9., 9.10., 14.11. ja 11.12.2018. Yhdistyksen jäsenet Toimikauden lopussa yhdistyksessä oli 114 jäsentä. TALOUS Yhdistyksen talous on kunnossa ja maksuvalmius hyvä. Akateeminen karjakerho on voittoa tavoittelematon yhdistys/alakerho, jonka viimeisimmät vuodet ovat kuitenkin olleet ylijäämäisiä. Vuonna 2018 tarkoitus oli tehdä negatiivinen tulos ja käyttää rahaa jäsenistön eduksi. Tilinpäätös tulee jäämään alijäämäiseksi. TOIMINTA 38

pvm tapahtuma osallistujat 29.1. HYY:n PJ-seminaari 2 30.1. TA ja AKK ilta 10 11.2. Laskiaisrieha talkoot 20* 14.3. Korkeasaari vol. 1. 25 22.3. Kertsikahvit 20 27.3. Riistakurssin retki 50* 11.4. Paimionteurastamo ja Herrakunnan lammas 15 12.4. Viikki GP rasti ei laskettu 17.4. Laidunkauden avajaiset 500* 30.4. Mannerheimin hevosen ruokinta 20 1.5. Vappupiknik 35* 5.5 Laitumelle lasku talkoot 15 6.9. Rasti MMYL fuksiaisissa ei laskettu 11.9. Alakerhoilta 35* 13.9. Back to School -ilta 20 15.9. Ylämaankarjanäyttely Päivä maalla talkoot 4 22.9. Nutrolin -luentopäivä 3 23.9. Päivä maalla -talkoot 33* 4.10. Korkeasaari vol. 2. 15 10.10. Laidunkauden päättäjäiset 150* vk 42 Horse Show talkoot 20 8.11. Merkkimarkkinat ei laskettu 20.11. Nauta - seminaari 170* 3.12. Pikkujoulut 55* * = osallistujien kokonaismäärä, akk:n jäseniä ei pystytty erittelemään 39

Tapahtumat Vuoden suurimmat tapahtumat olivat Laidunkauden avajaiset huhtikuussa, vappupiknik yhdessä AKT:n kanssa, Laidunkauden päättäjäiset TA:n kanssa lokakuussa sekä pikkujoulut EKY ry:n kanssa joulukuussa. Tapahtumat olivat onnistuneita ja jäsenpalaute oli positiivista. Talkoot Akateemiselle karakerholle merkittävimmät talkoot olivat Laitumelle lasku toukokuussa ja Helsinki International Horse show lokakuussa. Laitumelle laskusta maksettiin vuonna 2018 ensimmäisen kerran korvausta kullekkin alakerholle talkoolaisten mukaan. Näin on ollut horse show talkoiden osalta jo aiemminkin. Horse show talkoissa akateemisen karjakerho jäsenet tekivät puolet viikon työvuoroista. Koulutukset Nauta-seminaari oli osa HYY 150 festivaalia. Seminaari järjestettiin yhteistyössä EKY ry:n kanssa ja kokonaisuus oli menestys. EKY ry järjesti seminaarijatkot. Retket Retkiä järjestettiin Korkeasaareen, Paimion teurastamolle, Herrakunnan lammastilalle ja osallistuttiin riistakurssin opintoretkelle. Retkille oli enemmän halukkaita kuin mitä oli mahdollista osallistua. Perinteistä syysretkeä ei vuonna 2018 järjestetty vaan sen tulee korvaamaan Pohjoisen excursio tammikuussa. KERHOHUONE Akateemisella karjakerholla on yhteinen kerhohuone Tekniikka-agraarien kanssa. Kerhohuone on kotieläintieteen osastolla, Koetilantie 5, 3 krs. Kerhohuoneelle hankittiin vuonna 2018 uudet tyynyt. TIEDOTTAMINEN Sisäinen tiedottaminen, kuten kokouskutsut ja tilannekatsaukset, on hoidettu pääosin sähköpostitse. 40

Kaudella 2018 alettiin julkaista kuukausitiedotetta jäsenistölle. Tiedote lähetettiin kuukauden vaihteessa Akateemisen karjakerhon sähköpostilistalle. Tiedotteeseen oli kerätty tärkeimmät tapahtumat ja seminaarit sekä ajankohtaista tietoa opinnoista ja tarjolla olevista alan työpaikoista. HANKINNAT Vuonna 2018 ei haluttu enää tilata kerhon vaatteita nipuissa myyntiin. Ratkaisuna perustettiin verkkokauppa, josta jäsenet voivat tilata halutessaan muun muassa vaatteita ja asusteita kerhon painatuksilla. Kerholle tilattiin pipoja jäsenille myytäviksi sekä kokouslahjoiksi. Pipoja tilattiin yhteensä 100 kpl; 50 mustaa ja 50 punaista. Tämän lisäksi tilattiin 100 ämpäriä tulevan excursion tuotteeksi ja jäsenille myytäviksi. Myytäväksi tilattiin myös 200 kpl haalarimerkkiä lammasteemalla. Jäsenistöä ajatellen hankittiin kerhohuoneelle uudet sohvatyynyt Akateemisen karjakerhon verkkokaupasta. Tämän lisäksi tapahtumia varten hankittiin teltta kerhon painatuksilla. 7.2 Akateemiset kasvintuottajat Vuonna 2018 AKT järjesti monipuolisesti tapahtumia, kuten kokousten yhteydessä järjestettäviä yritysvierailuja, ekskursioita ja vapaamuotoisia peli-iltoja ja muuta illanviettoa. AKT toteutti toimintaansa laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Hallituksen jäsenet vuodelle 2018 Esimies: Jari Valkonen Puheenjohtaja: Birita Ojala Sihteeri ja varapuheenjohtaja: Emma Kaakko Taloudenhoitaja: Tero Nurmi Isäntä: Jani Grönlund Emäntä: Henriikka Lemmelä 41