Läsnä: (nimet piilotettu yksityisyyden vuoksi) Kokouksessa paikalla yhteensä 35 henkilöä.

Transkriptio

1 SIVU 1 / 16 SAMPSA RY:N YLEISKOKOUS, pöytäkirja Aika: klo Paikka: Yara Suomi Oy, Bertel Jungin aukio 9, Espoo Läsnä: (nimet piilotettu yksityisyyden vuoksi) Kokouksessa paikalla yhteensä 35 henkilöä. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jaakko Haarala avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Jaakko Haarala totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Haarala ja sihteeriksi Lauri Lehtilä. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Birita Ojala ja Johanna Auer toimimaan molemmissa tehtävissä. 4. Kokouksen työjärjestys Esityslistasta poistettiin kohta 10.2, Keski-Euroopan excursion tilinpäätös. Muutosten jälkeen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 5. Maakuntamatka toimikunnan valinta Maakuntamatkan kohteeksi valittiin edellisessä yleiskokouksessa Etelä- Pohjanmaa ja matkanjohtajaksi Tuomas Anttila. Keskusteltiin siitä, kuinka monta jäsentä matkatoimikuntaan on järkevää valita. Todettiin, että mikäli toimikunta olisi liian suuri, saattaisivat jotkut päästä olemattomalla työmäärällä vapaamatkustajina mukaan maakuntamatkalle, mikä olisi epäreilua muiden sampsalaisten näkökulmasta. Todettiin, että kaikille toimikunnan jäsenille tulisi löytyä riittävästi tekemistä matkajärjestelyissä. Koska matkatoimikuntaan hakeneiden määrää ei nähty ongelmallisena edellä mainituista asioista huolimatta, maakuntamatkan toimikuntaan päätettiin valita yhteensä 9 henkilöä. Maakuntamatka toimikuntaan valittiin Lauri Arkkola, Joonas

2 SIVU 2 / 16 Rajala, Juha Jokiniemi, Juho Hannuksela, Juho Kalliomäki, Juho Kotala, Kalle Koivunen, Marjo Pellinen ja Susanna Valtonen. 6. Hallinto-ohjesääntömuutos Jaakko Haarala pohjusti ohjesääntömuutoksen taustaa. Aiemmissa johtokunnan kokouksissa oli todettu, että joidenkin johtokuntavirkojen tarpeellisuus on vähentynyt ja näitä virkoja on myös ollut vaikeaa saada täytetyiksi. Tämän vuoksi johtokunta ehdotti, että joitain virkoja voitaisiin yhdistää. Juho Kotala tiedusteli, voiko virkojen poistuminen johtaa toiminnan supistumiseen samassa suhteessa. Anne-Mari Jääskeläinen totesi, että käytännössä monet tapahtumat järjestetään kuitenkin johtokuntaa pienemmällä porukalla, minkä vuoksi virkojen väheneminen ei tarkoittaisi toiminnan supistumista. 1. Ehdotettiin, että yhdistetään 1. :n alakohdat 7. ja 8. opinto- ja kansainvälisyysvastaavan viraksi ja yhdistetään 9. ja 10. esityslistan liitteen 8 mukaisesti. Kaikki esityslistan liitteen 8 mukaiset sääntömuutosehdotukset kokouksessa lisättyine muutoksineen on esitetty pöytäkirjan liitteessä 1. Juho Kotala totesi koulutusohjelmien johtoryhmien ja muun opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvän työn olevan työlästä ja siihen liittyvän yhteydenpidon ja asioiden hoitamisen aikaa vievää. Hänen mielestään opintovastaavalle jäisi liian vähän mahdollisuuksia keskittyä näihin tehtäviin, mikäli kansainvälisyysvastaavan virka yhdistetään tähän. Monen kokouksessa paikalla olleen mielestä Sampsan opintovastaavan työtaakka ei ole suuri, eikä yhdistelmävirka siten haittaisi opintovastaavan tehtävien hoitamista. Eeva Linnainmaa nosti esille mahdollisuuden kv-vastaavan kuulumisesta kulttuurija urheiluvastaavan viran yhteyteen, mikäli opintovastaavan virka koettaisiin liian työllistäväksi. Tuomas Anttila ehdotti, että opinto- ja kansainvälisyysjaos voisivat säilyä erillisinä, vaikka jaosten johtohenkilöiden virat yhdistettäisiin. Todettiin myös, että opintovastaavan ei olisi tarpeellista osallistua esim. koulutusohjelmien johtoryhmien kokouksiin, koska hänellä ei ole siellä

3 SIVU 3 / 16 puheoikeutta. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 32 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 2. Ehdotettiin, että yhdistetään 1. :n alakohdat 9. ja 10. urheilu- ja kulttuurivastaavan viraksi ja yhdistetään 11. ja 12. esityslistan liitteen 8 mukaisesti. Anne-Mari Jääskeläinen esitti huolen tapahtumien järjestäjien löytymisestä, mikäli johtokuntavirkoja vähennetään. Eeva Linnainmaa muistutti, että käytännössä tapahtumia järjestävät monet johtokunnan ulkopuolisetkin henkilöt. Anna Lehtinen ehdotti kulttuuri- ja urheiluvastaavan nimeksi vaihtoehtoisesti tapahtumavastaavaa. Anne-Mari Jääskeläinen kannatti ehdotusta sillä perusteella, että kulttuurin ja urheilun yhdistäminen toiminnassa on toisinaan vaikeaa. Eerika Aartoaho kuitenkin kertoi, että kuluneena vuonna kulttuurivastaavalle tulleista toimintaehdotuksista kaikki liittyivät urheiluun. Johanna Auer muistutti, että jaoksen toimihenkilöillä on viime kädessä mahdollisuus ja velvollisuus pitää huolta haluttujen aktiviteettien toteutumisesta. Eeva Linnainmaa totesi, että viran nimellä ei sinänsä ole väliä toiminnan kannalta. Hilkka Koskikallio muistutti, että järjestön toiminta voi lähteä helposti omille raiteilleen, mikäli toimintaa ei ole säännöissä määritelty. Uuden viran nimeksi ehdotettiin kulttuuri- ja urheiluvastaavan lisäksi vapaa-ajan-, hyvinvointi- ja toimintavastaavaa ja nimestä päätettiin järjestää käsiäänestys riippumatta siitä, tullaanko itse sääntömuutosehdotus hyväksymään. Jokaisella läsnäolijalla oli nimiäänestyksessä käytettävissään kaksi ääntä. Hyvinvointivastaavan nimen puolesta annettiin 3 ääntä, vapaaajanvastaavan 1 ääni, urheilu- ja kulttuurivastaavan 33 ääntä ja toimintavastaavan 4 ääntä. Äänestystuloksen perusteella sääntömuutosehdotuksessa esitettävän viran nimeksi valittiin urheilu- ja kulttuurivastaava. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 34 kokouksen 35:stä

4 SIVU 4 / 16 läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 3. Ehdotettiin, että poistetaan 1. :n alakohdat 11., 12. ja 13. ja poistetaan 15. MMYL -yhdyshenkilön tehtävistä. Juho Kotala muistutti, että MMYL-yhdyshenkilön virka on jäänne MMYL:n historiallisista johtokuntaviroista. Jaakko Haarala kertoi, että tieto kulkee käytännössä toista reittiä MMYL:n ja Sampsan välillä, minkä vuoksi yhdyshenkilön virka on jäänyt tarpeettomaksi. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 34 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 4. Ehdotettiin, että lukuun III luodaan esityslistan liitteen 8 mukaisesti uusi pykälä, jossa luetellaan yhdistyksen toimihenkilöt ja siirretään nykyiset 13. ja 14.. Mia Sahra perusteli Maatiaisen ja Sampsa-lehden päätoimittajien osallistumista johtokunnan kokouksiin tarpeettomana, koska lehden toimitus tapahtuu käytännössä omassa toimikunnassaan. Eeva Linnainmaa tiedusteli, säilyykö Maatiaisen ja Sampsa-lehden päätoimittajilla sääntömuutosten jälkeen puheoikeus johtokunnan kokouksissa ja pohti voivatko näiden virkojen haltijat etääntyä liikaa johtokunnasta. Ehdotettiin, että maininta Maatiaisen ja Sampsa-lehden päätoimittajien puheoikeudesta johtokunnan kokouksissa lisättäisiin sääntömuutosehdotukseen. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 35 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin edellä mainituin täydennyksin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 5. Ehdotettiin, että 16. :n alakohta 5. muutetaan kuulua opinto- ja kansainvälisyysjaokseen.

5 SIVU 5 / 16 Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 35 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 7. Jaosohjesääntömuutos Keskusteltiin ohjesäännön sisällöstä ja muotoilusta. 1. Ehdotettiin, että muutetaan 1. esityslistan liitteen 8 mukaisesti. Kaikki esityslistan liitteen 8 mukaiset sääntömuutosehdotukset kokouksessa lisättyine muutoksineen on esitetty pöytäkirjan liitteessä 1. Ehdotusta päätettiin muotoilla uudelleen vaihto-infon ja työelämäillan järjestämiseen liittyvien kohtien osalta. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 35 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin edellä mainituin muutoksin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 2. Ehdotettiin, että yhdistetään luvut I ja III esityslistan liitteen 8 mukaisesti. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 35 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 3. Ehdotettiin, että yhdistetään luvut II ja IV esityslistan liitteen 8 mukaisesti. Nuijaturnausta koskevaa luvun kohtaa muotoiltiin uudelleen. Sääntömuutosehdotuksen hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 34 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin edellä mainituin muutoksin. Sääntömuutos astuu voimaan vuoden 2019 alusta. 8. Vuosijuhlien järjestäminen jatkossa Jaakko Haarala pohjusti aihetta johtokunnan kokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Johtokunnan keskuudessa on pohdittu, kuinka usein

6 SIVU 6 / 16 vuosijuhlat olisi järkevää järjestää ja kuinka suurena tilaisuutena. Johtokunnan kesken oli todettu, että vuosijuhlat ovat suhteettoman suuri kuluerä Sampsan taloudessa ja että juhlat on vuodesta toiseen järjestetty tavan mukaan, vaikka yhdistyksen säännöt eivät sitä edellytä. Todettiin, että yleiselle keskustelulle aiheeseen liittyen on tarvetta. Emmi-Leena Viitanen muistutti, että vuosijuhlat ovat vuodesta toiseen olleet erittäin suosittu tapahtuma sampsalaisten keskuudessa. Anne-Mari Jääskeläinen totesi, että jokainen johtokunta voisi päättää erikseen joka vuosi, haluaako järjestää vuosijuhlat ja muistutti, että Sampsan tulos on kuitenkin ollut positiivinen joka vuosi. Keskustelua aiheesta päätettiin jatkaa tulevassa vaalikokouksessa. 9. Sampsan rahastojen sääntömuutosten toinen hyväksyminen Ensimmäisen kerran edellisessä Sampsan yleiskokouksessa hyväksytyt sääntömuutokset Sampsan rahastojen sääntöihin esiteltiin uudelleen. Sääntömuutosehdotuksen toisesta hyväksymisestä päätettiin järjestää käsiäänestys. Ehdotuksen puolesta äänesti 34 kokouksen 35:stä läsnäolijasta. 2/3 enemmistön toteutuessa sääntömuutosehdotus hyväksyttiin. Sääntömuutos astuu voimaan välittömästi. Sääntömuutosehdotus on esitetty pöytäkirjan liitteessä Tapahtumien tilinpäätöksiä 1. Vuosijuhlat Päätettiin, että tilinpäätös esitellään tulevassa vaalikokouksessa. 11. MMYL-liittokokouksen edustajien valinta MMYL:n liittokokoukseen valittiin Sampsan varsinaisiksi edustajiksi Janne Laajalahti, Eeva Linnainmaa, Mikael Torvinen, Eerika Aartoaho, Birita Ojala, Anna-Riikka Sahra, Jaakko Haarala, Anja Lammi, Tuomas Anttila ja Juho Kotala. Varaedustajiksi valittiin Sanni Yli-Puntari ja Anne-Mari Jääskeläinen. 12. Palautetta Sampsan toiminnasta

7 SIVU 7 / 16 Mikael Torvinen kertoi, että Sampsan palautelomakkeen kautta on saatu kehuja hyvin onnistuneista vuosijuhlista. Lisäksi Mustialan syyskisojen innoittamana saatiin ehdotus tanssien järjestämisestä C-grundilla. 13. Muut esille tulevat asiat Juho Kotala ehdotti johtokunnassa keskusteltavaksi yhdistyksen sääntöjen kohtaa, jonka mukaan budjetin ylittäneiden tapahtumien tilinpäätöksistä pitäisi saada hyväksyntä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen yleiskokouksessa. Hänen mukaansa tämä vaatimus voitaisiin poistaa säännöistä vanhanaikaisena ja käytännössä hankalana noudattaa. Eerika Aartoaho mainosti tulevaa kansainvälisyysjaoksen vaihtoinfoa ja tämän jälkeen kulttuurijaoksen järjestämää leffailtaa B-grundilla. 14. Ilmoitusasiat 1. Vaalikokous järjestetään klo luentosalissa B5. 2. Maakuntamatka etelä-pohjanmaalle järjestetään viikolla Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Jaakko Haarala päätti kokouksen klo Jaakko Haarala, puheenjohtaja Lauri Lehtilä, sihteeri Birita Ojala, pöytäkirjantarkastaja Johanna Auer, pöytäkirjantarkastaja

8 SIVU 8 / 16 LIITE 1. EHDOTETAAN MUUTETTAVAKSI NYKYISEEN HALLINTO-OHJESÄÄNTÖÖN: I YHDISTYKSEN JOHTOKUNTA x. Opinto- ja kansainvälisyysvastaavan tehtävänä on 1. johtaa opinto- ja kansainvälisyysjaoksen toimintaa ja hoitaa sen taloutta; 2. toimia yhdessä opinto- ja kansainvälisyysjaoksen kanssa opetuksen, opetusedellytysten ja kansainvälisyyden parantamiseksi; sekä 3. koordinoida yhdistyksen opinto- ja kansainvälisyysasioita koskevia asioita. x. Kulttuuri- ja urheiluvastaavan tehtävä on 1. johtaa kulttuuri- ja urheilujaoksen toimintaa ja hoitaa sen taloutta; 2. edistää yhdessä kulttuuri- ja urheilujaoksen kanssa jäsenistön fyysistä ja henkistä sivistystä; 3. vastata nauhaohjesäännön noudattamisesta ja Sampsan nauhaan liittyvistä asioista; sekä 4. tarvittaessa huolehtia ohjelman järjestämisestä yhdistyksen tilaisuuksiin III YHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT x. Sampsan vakituisia toimihenkilöitä ovat esimerkiksi Sampsa -lehden päätoimittaja, Maatiaisen päätoimittaja, arkistontarkastaja, arkistonvaratarkastaja, Sampsan apuisännät ja - emännät, Sampsan ilmoitusvastaava, laulunjohtajat, Sampsa -lehden toimituskunnan, Maatiaisen toimituskunnan, opinto- ja kansainvälisyysjaoksen, kulttuuri- ja urheilujaoksen, vuosijuhlatoimikunnan, maakuntamatkatoimikunnan ja/tai ulkomaan excursion toimikunnan jäsenet. x. Sekä Sampsa-lehden että Maatiaisen päätoimittajan tehtävänä on 1. huolehtia yhdessä toimituskuntansa kanssa lehden julkaisemisesta; 2. vastata lehden sisällöstä; sekä 3. hoitaa lehden taloutta. Sekä Sampsa-lehden että Maatiaisen päätoimittajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Sampsan johtokunnan kokouksissa. EHDOTETAAN MUUTETTAVAKSI NYKYISEEN JAOSOHJESÄÄNTÖÖN:

9 SIVU 9 / Sampsa ry:n alaisia jaoksia ovat opinto- ja kansainvälisyysjaos sekä urheilu- ja kulttuurijaos. I OPINTO- JA KANSAINVÄLISYYSJAOS x. Opinto- ja kansainvälisyys ajaa maatalousalan opiskelijoiden etua opintoihin liittyvissä asioissa, toimii linkkinä opiskelijoiden ja työelämän välillä niin kotimaassa kuin ulkomailla ja edistää sampsalaisten vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja ulkomaisia suhteita. x. Jaos pitää yhteyttä hallintoelinten opiskelijajäseniin, omien opintosuuntiensa opiskelijoihin ja laitoksiin sekä sidosryhmiin toimien samalla näiden välisenä tiedotuskanavana. Jaos on yhteydessä MMYL:n opintovastaavan kanssa ajaakseen yhteisiä asioita myös tiedekunta- ja laitostasolla. x. Jaos järjestää opiskelijoille yhdessä MMYL:n kv-vastaavan, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa opintoihin, kansainvälisyyteen, vaihto-opiskeluun ja työelämään liittyviä tapahtumia. Jaos järjestää vuoden aikana työelämäillan, jossa kuullaan jo valmistuneiden agronomien uratarinoita sekä vaihtoinfon, jossa kuullaan ulkomailla harjoittelunsa suorittaneiden sampsalaisten kokemuksia. II KULTTUURI- JA URHEILUJAOS x. Kulttuuri- ja urheilujaos kannustaa sampsalaisia osallistumaan erilaisiin kulttuurisekä urheilutapahtumiin, tiedottamalla tulevista tilaisuuksista ja järjestämällä excursioita sekä tapahtumia. Jaos voi järjestää urheilullisia haasteotteluita muita Viikin ainejärjestöjä vastaan. x. Jaos vastaa Sampsan osallistumisesta ja tarvittavista järjestelyistä ainakin seuraaviin tapahtumiin/tilaisuuksiin: 1. Sampsan rasti Viikki GP:ssä; 2. Ilmajoen Nuijaturnaus; 3. Suomenlinnan pesäpalloturnaus Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistystä vastaan; 4. orientoivan viikon fuksikyykkä; 5. Mustialan Syyskisat; sekä

10 SIVU 10 / Itsenäisyyspäivän ohjelma, sisältäen muun muassa osallistumisen ylioppilaiden soihtukulkueeseen x. Jaos vastaa Sampsan urheiluvälineistön lukumäärästä, kunnosta ja säilytyksestä, tarvittaessa korjaten tai hankkien lisää. Jaos jakaa Sampsa-nauhat ja -pinssit fukseille Sampsan päivän kahvituksessa ja myös pitää huolen nauha- ja rintamerkkiohjesäännön toteutumisesta. x. Jos vuosijuhlat päätetään järjestää, jaos pitää ennen vuosijuhlia Sampsa-nauhan ompeluillan.

11 SIVU 11 / 16 LIITE 2. MAATALOUSYLIOPPILAIDEN YHDISTYS SAMPSA RY:N RAHASTOJEN SÄÄNNÖT Luonnos laadittu , muokattu

12 SIVU 12 / 16 I MUSTIALAN KUMPPANUUSKUNNAN LAAJENNETTU RAHASTO 1. Mustialan kumppanuuskunnan laajennetun rahaston tarkoituksena on tukea sampsalaisten ulkomaantoimintaa. 2. Rahaston muodostavat ne varat, jotka Mustialan Kumppanuuskunta lahjoituskirjallaan lokakuun 15. päivänä vuonna 1908 on luovuttanut Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:n hoidettavaksi, sekä korkoina ynnä muilla tavoilla kertyvät varat. Tähän rahastoon kuuluvat vuoden 1970 alusta Sampsan opiskelurahaston ja Sampsan ulkomaisen toiminnan rahaston varat sekä näistä kertyvät korot ja muut tulot. 3. Rahastojen johtokunta jakaa sampsalaisille vuosittain rahastojen edellisen vuoden tuotosta enintään kolme neljäsosaa (3/4) ulkomaisen toiminnan tukemiseen. Tuotoista neljännes (1/4) ja jaosta ylijäävä osa liitetään pääomaan. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan lähemmin määrätä kunakin vuonna jaettavan osan suuruus, siirtää se jaettavaksi myöhemmin tai jättää se jonakin vuonna kokonaan jakamatta. II VALION STIPENDIRAHASTO 4. Valion stipendirahaston tarkoituksena on avustaa kotieläintieteitä opiskelevia sampsalaisia heidän opiskeluaikanaan myöntämällä heille stipendejä. 5. Rahaston muodostavat ne varat, jotka Voinvientiosuusliike Valio rl:n hallintoneuvosto on myöntänyt tai vastedes myöntää Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:lle. Rahastoon on yhdistetty vuoden 1970 alusta Valion lisälainarahaston varat, kolmekymmentätuhatta (30 000) Smk, jotka Valio lahjoitti Suomen osuustoimintaliikkeen 25 -vuotispäivänä 1924 kartuttaakseen aikaisemmin lahjoittamaansa rahastoa. Tämän lisäksi rahastoon kuuluvat korkoina ynnä muilla tavoin kertyvät varat.

13 SIVU 13 / Rahastosta jaetaan hakemuksen perusteella vuosittain noin kaksi kolmasosaa (2/3) rahastojen vuotuisesta tuotosta kaksi stipendiä kotieläintieteitä opiskeleville sampsalaisille. Stipendit jaetaan sadoissa euroissa. Stipendien saajat valitsee Sampsan vuosittain valitsema stipendienjakolautakunta. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan lähemmin määrätä kulloinkin jaettavien stipendien suuruus tai jättää ne jonakin vuonna kokonaan jakamatta. Stipendien jälkeen jäävä jakokelpoinen summa voidaan käyttää Sampsan matka-apurahoihin. III PROFESSORI GÖSTA GROTENFELTIN STIPENDIRAHASTO 7. Professori Gösta Grotenfeltin stipendirahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä sampsalaisille, lähinnä kasvinviljelyyn liittyviä aineita opiskeleville, ja siten säilyttää maamme ensimmäisen maanviljelysopin professorin Gösta Grotenfeltin muistoa sampsalaisten keskuudessa. 8. Rahaston varoina ovat Sampsan savolaisten jäsenten maaliskuun 10. päivänä 1923 perustamis- ja lahjoituskirjallaan lahjoittamat ja luovuttamat tuhatkolmesataa (1 300) Smk sekä keräyksellä ja korkoina ynnä muulla tavalla myöhemmin kertyvät varat. 9. Rahastosta jaetaan hakemuksen perusteella enintään joka kolmas vuosi stipendi, jonka suuruus on korkeintaan kaksi kolmasosaa (2/3) edellisen jakokerran jälkeisestä tuotosta. Stipendi jaetaan sadoissa euroissa. Stipendin saajan valitsee Sampsan vuosittain valitsema stipendienjakolautakunta. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan lähemmin määrätä kulloinkin jaettavan stipendin suuruus tai jättää se jonakin vuonna kokonaan jakamatta. Stipendien jälkeen jäävä jakokelpoinen summa voidaan käyttää Sampsan matka-apurahoihin. IV ILMARI LINKOLAN STIPENDIRAHASTO 10. Ilmari Linkolan stipendirahaston tarkoituksena on avustaa stipendeillä edistyneitä, vähävaraisia Sampsan jäseniä heidän opiskeluaikanaan.

14 SIVU 14 / Rahaston muodostavat ne varat (kymmenentuhatta (10 000) Smk), jotka hovineuvos U. J. Collan on lahjoituksena myöntänyt sekä korkoina ynnä muilla tavoilla kertyvät varat. 12. Rahastosta jaetaan hakemuksen perusteella enintään joka kolmas vuosi stipendi, jonka suuruus on korkeintaan kaksi kolmasosaa (2/3) edellisen jakokerran jälkeisestä rahaston tuotosta. Stipendi jaetaan edistyneelle, vähävaraiselle yhdistyksen jäsenelle. Stipendi jaetaan sadoissa euroissa. Stipendin saajan valitsee Sampsan vuosittain valitsema stipendienjakolautakunta. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan lähemmin määrätä kulloinkin jaettavan stipendin suuruus tai jättää se jonakin vuonna kokonaan jakamatta. Stipendien jälkeen jäävä jakokelpoinen summa voidaan käyttää Sampsan matka-apurahoihin. V HANKKIJAN STIPENDIRAHASTO 13. Hankkijan stipendirahaston tarkoituksena on avustaa stipendeillä Sampsan jäseniä. 14. Rahaston muodostavat ne varat (kaksikymmentäviisituhatta (25 000) Smk), jotka keskusosuusliike Hankkija toimintansa 25-vuotispäivänä maaliskuun 16. päivänä 1930 on Sampsalle myöntänyt tai vastedes myöntää, sekä korkoina ynnä muilla tavoilla kertyvät varat. 15. Rahastosta jaetaan hakemuksen perusteella kahtena vuonna kolmesta korkeintaan rahaston yhden vuoden tuottoa vastaava stipendi opinnoissaan menestyneelle ja Sampsan toimintaan aktiivisesti osallistuneelle sampsalaiselle. Stipendi jaetaan sadoissa euroissa. Stipendin saajan valitsee Sampsan vuosittain valitsema stipendienjakolautakunta. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan lähemmin määrätä kulloinkin jaettavan stipendin suuruus tai jakaa se joka vuosi rahaston tuottoa ylittämättä. Stipendien jälkeen jäävä jakokelpoinen summa voidaan käyttää Sampsan matka-apurahoihin.

15 SIVU 15 / 16 VI MAISTERI RAILI MARJA HANNIKAISEN MUISTORAHASTO 16. Maisteri Raili Marja Hannikaisen muistorahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä maanviljelyskemiaa pääaineenaan opiskeleville, mieluiten rajaseuduilta kotoisin oleville sampsalaisille, ja täten säilyttää äkillisesti menehtyneen, maatalous-metsätieteiden kandidaatin tutkintoa opiskelleen Raili Hannikaisen muistoa. 17. Rahaston muodostavat ne varat ( markkaa), jotka Wilhelmiina Hannikainen syyskuun 21. päivänä vuonna 1975 on perustamis- ja lahjoituskirjallaan lahjoittanut sekä korkoina ynnä muulla tavalla kertyvät varat. 18. Rahastosta jaetaan hakemuksen perusteella vuosittain korkeintaan kaksi kolmasosaa (2/3) edellisen jakokerran jälkeisestä rahaston tuotosta. Stipendi jaetaan kasvintuotanto- tai maaperätiedettä opiskelevalle opiskelijalle, joka on mieluiten kotoisin rajaseudulta. Stipendi jaetaan sadoissa euroissa. Stipendin saajan valitsee Sampsan vuosittain valitsema stipendienjakolautakunta. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan lähemmin määrätä kulloinkin jaettavan stipendin suuruus tai jakaa se joka vuosi rahaston tuottoa ylittämättä. Stipendien jälkeen jäävä jakokelpoinen summa voidaan käyttää Sampsan matka-apurahoihin. VII SAMPSAN 90 -VUOTISJUHLARAHASTO 19. Sampsan 90-vuotisjuhlarahaston tarkoituksena on tukea Sampsan toimintaan aktiivisesti osallistuneita opiskelijoita. 20. Rahaston muodostavat ne varat, jotka oli varattu Sampsan 90-vuotisjuhlavuotta varten ja Sampsa ry on perustamiskirjallaan joulukuun 31. päivänä vuonna 1998 luovuttanut Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:n rahastoille, sekä korkoina ynnä muulla tavalla kertyvät varat.

16 SIVU 16 / Rahastosta jaetaan hakemuksen perusteella stipendejä viiden vuoden välein Sampsan juhliessa tasavuosia, ensimmäisen kerran vuonna Stipendin suuruus on korkeintaan kaksi kolmasosaa (2/3) edellisen jakokerran jälkeisestä tuotosta. Rahastojen johtokunnalla on kuitenkin oikeus oman harkintansa mukaan määrätä kulloinkin jaettavan stipendin suuruus tai jättää se jonakin vuonna kokonaan jakamatta. Stipendien jälkeen jäävä jakokelpoinen summa voidaan käyttää Sampsan matka-apurahoihin. VIII ERITYISHUOMIOITA 22. Sampsan taloudenhoitaja pitää kirjaa jaetuista stipendeistä ja kunkin rahaston stipendien jakovuoroista. 23. Rahastojen toiminnantarkastajina toimivat Sampsan toiminnantarkastajat, joiden toiminnantarkastuslausunto esitellään Sampsan vuosikokouksessa. 24. Rahastoa hoitaa Sampsan rahastojen johtokunta rahastojen johtokunnan ohjesäännön mukaan, ja he ovat sen jäsenet kukin osaltaan (pro rata parte) vastuuvelvollisia Sampsalle varojen hoidosta ja sijoittamisesta. 25. Jos korkein maatalousopetus siirretään nykyisestä paikastaan muualle, ovat kaikki seitsemän (7) rahastoa siirrettävä sen mukana Sampsaa vastaavan järjestön hoidettavaksi samaa tarkoitusta varten. 26. Näitä sääntöjä muutettaessa on otettava huomioon perustamis- ja lahjoituskirjojen säädökset. Sääntöjen muutosta on vähintään kahden kolmasosan (2/3) Sampsan kokouksessa läsnäolevista jäsenistä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa kannatettava. Sääntöjen muutosasia on mainittava kokousilmoituksessa.

17