SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Mirka Koskinen 2007 KIRRI-VENEMALLISTON NAVIGOINTIJÄRJESTELMÄT Tekniikka Rauma Tietotekniikan koulutusohjelma
KIRRI-VENEMALLISTON NAVIGOINTIJÄRJESTELMÄT Koskinen Mirka Satakunnan ammattikorkeakoulu Tekniikka Rauma Tietotekniikan koulutusohjelma Yritys: Ulvilan Lasikuitu Oy Toukokuu 2007 Ohjaaja: yliopettaja Yrjö Auramo UDK: 629.072 Asiasanat: satelliittipaikannus, hallintajärjestelmät, navigointi, veneet Tämä opinnäytetyö tehtiin Ulvilan Lasikuitu Oy:lle, joka on erikoistunut lasikuidusta valmistettaviin veneisiin. Yritys valmistaa ja varustaa asiakkailleen veneitä huvi- ja kalastuskäyttöön sekä osia ja korjauksia teollisuuteen. Tavoitteena oli toteuttaa erilaisia navigointijärjestelmävaihtoehtoja ja perehtyä niiden tuomiin mahdollisuuksiin navigoinnissa. Tässä opinnäytetyössä on myös tutkittu navigointilaitteiden teknisiä ominaisuuksia sekä niiden toimintaperiaatteita. Tällä työllä veneen valmistaja ja asiakkaat on saatu tietoiseksi alan viimeisimmästä kehityksestä sekä vapautettu valmistajan aika veneiden teknisten rakenteiden kehittelyyn. Opinnäytetyössä testattiin ja vertailtiin eri valmistajien elektronisia navigointilaitteita ja luotiin erilaisia järjestelmävaihtoehtoja.
NAVIGATION SYSTEMS OF KIRRI BOAT COLLECTION Koskinen, Mirka Satakunta University of Applied Sciences School of Technology Rauma Information Technology Commissioned by Ulvilan Lasikuitu Oy Supervisor: Sami Miikkulainen May 2007 Tutor: Yrjö Auramo, Principal Lecturer UDC: 629.072 Keywords: satellite location, control systems, navigation, boats This Bachelor s thesis was commissioned by Ulvilan Lasikuitu Oy, which specializes in fiberglass boats. The company manufactures boats for professional and leisure use, and also fiberglass parts and repairs for industry. The aim of this thesis was to design and implement the navigation systems for the Kirri boat collection. The purpose of the navigation systems design was to develop the quality of the Kirri boat collection. The needs of the customer, the safety and the earlier operation experiences were taken into account. The purpose was to customize the boat to meet the customer s expectations. This thesis studied the possibilities to customize the boat considering its modifiability and safety. The different GPS systems and their attributes were also compared.
ALKUSANAT Haluan esittää kiitokset Misa ja Sami Miikkulaiselle, jotka mahdollistivat opinnäytetyöni tekemisen Ulvilan Lasikuitu Oy:lle. Kiitokset myös opinnäytetyön ohjaajalleni Yrjö Auramolle kärsivällisestä ja kannustavasta ohjauksesta. Erityiset kiitokset teille kaikille, jotka olette tavalla tai toisella tukeneet minua opinnäytetyötä tehdessäni. Teidän avullanne säilytin uskon itseeni ja omiin kykyihini ja sain tämän työn valmiiksi. Raumalla..2007
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO MERKINNÄT JA LYHENTEET 1 JOHDANTO...8 2 ULVILAN LASIKUITU OY...9 3 KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUPERIAATTEET...10 3.1 LÄHTÖKOHDAT...10 3.2 LAATU JA TURVALLISUUS...10 3.3 HINTA...11 3.4 MUUNNELTAVUUS...11 4 NAVIGOINTILAITTEET...12 4.1 FLUXGATE-SÄHKÖKOMPASSI...12 4.2 TUTKA...12 4.3 KAIKULUOTAIN...14 4.3.1 Toimintaperiaate...14 4.3.2 Pääosat...15 4.3.3 Anturi...15 4.4 GPS...16 4.5 DGPS...21 5 ELEKTRONISET KARTAT JA KARTTAPLOTTERIT...23 5.1 KARTTOJEN JAKELUJÄRJESTELMÄT...24 5.2 LAITTEEN HALLINTA...26 5.3 KIELI JA INFORMAATIO...26 5.4 KUVAN PÄIVITTYMISNOPEUS...27 5.5 KURSORIT JA KYTKIMET...27 5.6 LAITTEEN ASENNUS...27
5.7 ECDIS JA ENC...28 6 NAVIGOINTILAITTEIDEN VALINTA JA TESTAUS...29 6.1 TESTAUS JA VALINTAPERUSTEET...29 6.2 KAIKULUOTAIMET...29 6.2.1 Lowrance X-102C...29 6.2.2 Garmin Fishfinder 320C...30 6.2.3 Furuno FCV-620...31 6.3 KANNETTAVAT GPS-NAVIGOINTILAITTEET...32 6.3.1 Garmin GPSmap 60Cx...32 6.3.2 Magellan explorist 600...33 6.3.3 Lowrance ifinder Expedition C...34 6.4 KIINTEÄT GPS-LAITTEET...34 6.4.1 Garmin GPS 152...34 6.4.2 Furuno GP-32...35 6.4.3 Lowrance LMS-334C kaiku/gps-yhdistelmä...36 6.5 KARTTAPLOTTERIT...37 6.5.1 Navman Tracker 5605 GPS-karttaplotteri...37 6.5.2 Garmin GPSmap 2106 C...38 6.5.3 Raymarine Raychart 435i GPS/karttaplotteri...38 6.6 HINTA- JA OMINAISUUSVERTAILU...39 7 JÄRJESTELMÄVAIHTOEHDOT...43 7.1 JÄRJESTELMÄVAIHTOEHTO A...43 7.2 JÄRJESTELMÄVAIHTOEHTO B...43 7.3 JÄRJESTELMÄVAIHTOEHTO C...44 8 YHTEENVETO...47 LÄHTEET...49 LIITTEET...50
MERKINNÄT JA LYHENTEET DGPS ECDIS EGNOS GPS WAAS Differential Global Positioning System Electronic Chart Display and Information System European Geostationary Navigation Overlay Service Global Positioning System Wide Area Augmentation System
1 JOHDANTO Opinnäytetyön lähtökohtana oli ensisijaisesti selvittää ja tarkastella GPS- ja elektroniikkajärjestelmien suomia mahdollisuuksia veneen turvalliseen ja helppoon käyttöön Ulvilan Lasikuitu Oy:lle ja sen asiakkaille. Opinnäytetyössä perehdytään syvemmin erilaisiin elektronisiin navigointilaitteisiin sekä niiden toimintaperiaatteisiin. Testasin navigointilaitteita ja kehittelin niistä navigointijärjestelmiä. Ulvilan Lasikuitu Oy tekee veneitä niin huvi- kuin ammattikäyttöön. Yrityksen tavoitteena on kehittää Kirri-venemallistoaan nykyaikaisemmaksi niin ulkoasun kuin varustetasonkin osalta, ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet, turvallisuuden ja aikaisemmat käyttökokemukset. Veneilyharrastuksen aloittelijoille saattaa tulla vaikeaksi hahmottaa veneen tarvitsemaa tekniikkaa ja navigointijärjestelmää, jolloin valmiiksi asennetut ja kartoitetut navigointi- ja hallintalaitteet helpottavat veneen ostoa. Ulvilan Lasikuitu Oy:n tavoitteena on lähitulevaisuudessa myydä vene navigointilaitteineen. Kun veneeseen asennetaan valmistusvaiheessa navigointilaitteisto, veneen hinta nousee hieman. Näin ollen voidaan kuitenkin välttyä itse tehdyiltä virityksiltä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia laitteiden toimivuuteen ja navigoinnin tarkkuuteen väärin asennettuna. Lisäksi veneen ostaja usein arvostaa korkeampaa perusvarustelutasoa. Tilaustyönä tehtävissä veneissä kartoitetaan asiakkaan tarve, jolloin selvitetään, mihin tarkoitukseen asiakas venettään tarvitsee. Rajallisten resurssien vuoksi oli mahdotonta testata useita eri valmistajien navigointilaitteistoja, joten päädyin testaamaan jokaisesta kategoriasta kolmea eri valmistajan laitetta. Veneisiin asennettaviin järjestelmävaihtoehtoihin vaikuttivat tärkeimpinä ominaisuuksina laitteiden selkeä käyttölogiikka, näytön helppo seurattavuus erilaisissa olosuhteissa sekä käyttövalikoiden suomenkielisyys.
9 2 ULVILAN LASIKUITU OY Ulvilan Lasikuitu Oy on perustettu 1975. Alussa yrityksen yhtiömuotona oli toiminimi, Tmi Martti Melto. Omistus vaihtui 1.3.2004, jolloin yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöksi. Omistajana toimii Misa Miikkulainen. Yrityksen tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat erilaiset lasikuitualan työt teollisuudelle ja veneiden valmistus. Yrityksen suurimmat asiakkaat ovat Boliden Harjavalta Oy, ABB Oy ja UPM Oy. Ulvilan Lasikuitu Oy on lanseerannut oman venemalliston vuonna 1982. Kirrivenemallistossa on tällä hetkellä seitsemän venemallia, mutta tulevaisuudessa määrä tulee kasvamaan. Venemallistoon kuuluvat Kirri 14, Kirri 15, Kirri 21, Kirri 21 Fish, Kirri 24, Kirri 27 ja Kirri 6200 Trolling. Veneiden mitat vaihtelevat 4,15 metristä 8,00 metriin. Kirri-venemallistoa kehitetään tulevaisuudessa pienin askelin, ajan vaatimusten mukaan. Venemallien ja niiden varustelun kehityksen lähtökohtina ovat turvallisuus ja helppokäyttöisyys.
10 3 KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUPERIAATTEET 3.1 Lähtökohdat GPS- ja elektroniikkakokonaisuuden suunnitteluperiaatteen lähtökohtina olivat turvallisuus, laatu ja asiakkaan tarpeet. Nämä tärkeät ominaisuudet otettiin huomioon opinnäytetyössä vallitsevan informaation, käyttökokemusten sekä asiakkaiden toiveiden mukaan. Koska turvallisuus on tärkeä tekijä vesillä liikuttaessa, on tärkeää, että asiakas tuntee veneen ja sen varusteet turvallisiksi jo ostohetkellä sekä ennen kaikkea vesillä. Laatua edustavat veneen ja sen navigointilaitteiden helppokäyttöisyys ja luotettavuus. 3.2 Laatu ja turvallisuus Kirri-venemalliston laatua ja turvallisuutta oli tarkoitus parantaa navigointijärjestelmien osalta. Laadultaan venemallisto on ollut hyvä, mutta tarkoituksena on valmistaa asiakkaan tarpeiden mukaisia ja turvallisia veneitä myös navigointilaitteiden kannalta. Tässä opinnäytetyössä annetaan tietoa erilaisista veneiden navigointilaitteista. Vaikka vene on varustelutasoltaan laadukas, hinta ei tule nousemaan kohtuuttomasti, vaan kokonaishinta nousee hieman navigointilaitteiden ja asennuksen tuloksena. Turvallisuus yhdistetään usein laatuun, sillä se on erittäin tärkeä tekijä vesillä liikuttaessa. Ilmastosta ja veneen kunnosta riippuen on mahdollista joutua vaikeisiin olosuhteisiin tai onnettomuuteen. Riittävien navigointi- ja hallintalaitteiden ansiosta voidaan minimoida riski joutua onnettomuuteen vesillä, esimerkiksi tutkan avulla voidaan havaita este sumussa ja GPS:n avulla pysytään reitillä. Näihin navigointilaitteisiin olen perehtynyt edempänä (Luku 4).
11 3.3 Hinta GPS-paikantimien hintakehitys on noudatellut samaa suuntaa kuin useimmilla muilla elektroniikan alueilla, eli ne ovat tulleet edullisemmiksi, vaikka navigointilaitteiden tekniset käyttöominaisuudet sekä kapasiteetti ovat muutamien viime vuosien aikana kohentuneet hyvin merkittävästi. Kun venemallistoon kehitetään elektronista navigointijärjestelmää, veneen kokonaishinta nousee hieman, mutta on helpompi antaa asiaan perehtyneen suorittaa asennus. Toteutuksesta saadaan siistimpi ja se tulee olemaan edullisempi kuin jälkikäteen asennettaessa. Tämä myös helpottaa veneen ostajan tilannetta venettä hankkiessa, jos ostajalla itsellä ei ole tarvittavaa ammattitaitoa navigointilaitteiston asennukseen. GPS-laitteiden hintavertailuun perehdymme myöhemmässä kappaleessa (Kohta 8.6). 3.4 Muunneltavuus Muunneltavuus on yksi tärkeimmistä elektroniikan alueista. Muunneltavuus antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia järjestelmäratkaisuja useilla erilaisilla laitteilla. Laitteiden tulee olla yhteensopivia, jotta niitä voidaan kytkeä toisiinsa. Laitteet pyritään asentamaan siten, että niitä voidaan jälkikäteen helposti vaihtaa uusiin vioittuneen tilalle tai malleihin, joissa on enemmän ominaisuuksia.
12 4 NAVIGOINTILAITTEET 4.1 Fluxgate-sähkökompassi Fluxgate sähkökompassi on elektroninen kompassi, joka mittaa maan magneettikentän suuntaa ja pyrkii osoittamaan kohti magneettista pohjoisnapaa. Tähän kompassiin vaikuttavat eranto ja eksymä samalla tavoin kuin mekaaniseen magneettikompassiin. Positiivisina asioina todettakoon, että tämä kompassi on pieni, edullinen ja helppo sijoittaa. Laiteella on hyvä seurantanopeus käännöksissä, eikä se ole tärinäherkkä. Negatiiviseksi asiaksi katson sen, että se ei korvaa veneen mekaanista magneettikompassia, koska sen toiminta on täysin riippuvainen sähkönsyötöstä. Fluxgate kompassin toimintaperiaate perustuu magneettivuota hyvin johtavan materiaalin käyttöön. Magneettikentässä materiaali ikään kuin imee itseensä eli vahvistaa magneettivuota, koska se johtaa magneettivuota paremmin kuin ilma. Vahvistettu magneettivuo mitataan sähköisesti käyttämällä hyväksi sähkömagneettista induktiota. Korkean permeabiliteetin (magneettikentän johtavuuden) omaava anturisydän voidaan kytkeä päälle ja pois ulkoisella sähkövirralla eli ohjausvirralla. Käyttämällä esimerkiksi 1000 Hz:n pulssimaista ohjausvirtaa, saadaan anturin sydämessä aikaan sykkivä magneettivuo. Sykkivä magneettivuo indusoi sydämen ympärillä olevaan mittauskäämiin ulkoisen magneettikentän voimakkuuteen verrannollisen jännitteen. Näin saadaan mitattua magneettikentän voimakkuus /1/. 4.2 Tutka Veneiltäessä sumussa vilkkaasti liikennöidyillä merialueilla tutka on ainoa käyttökelpoinen apuväline. Tutka alkaa olla melko yleinen huviveneissä, vaikka se on kaikkein kallein verrattuna muihin navigointilaitteisiin. Ilman tutkaa tulee toi-
13 meen, mutta silloin on jatkuvasti seurattava sään kehittymistä, jotta näkyvyyden huonontuessa vilkkailla merialueilla voidaan hakeutua satamaan riittävän aikaisin. Tutkan käyttö navigoinnissa muistuttaa perinteistä näköhavaintoihin perustuvaa navigointia, mutta se mahdollistaa havaintojen tekemisen myös näkyvyyden ollessa rajoitettu. Tutka on mikroaaltojen heijastumiseen perustuva elektroninen laite kohteen ilmaisemiseksi ja paikallistamiseksi. Merenkulussa käytetään pulssitutkaa, joka määrittää etäisyyden ja suunnan tutka-aaltoja heijastavaan kohteeseen /2/. Venetutkat on nykyisin varustettu digitaalisilla päivänäytöillä ja saatavilla on myös litteitä nestekidenäyttöjä. Erittäin hyvänä ominaisuutena pidän sitä, että tutkan kuvaputkelle saadaan GPS:n näyttö joko yksittäisenä reittitapahtumana tai yhdessä karttaplotterin piirtämällä merikortilla, joka saadaan valinnaisesti tutkanäytön tilalle. Tutkan toimintaperiaate perustuu pulssien lähettämiseen, jolloin laite lähettää mahdollisimman kapean ja lyhyen mikroaaltotaajuisen pulssin. Tutka vastaanottaa kohteesta heijastuneen kaikupulssin ja näin ollen etäisyys kohteeseen on valonnopeus kertaa aika jaettuna kahdella (c * t / 2). Antennin suunta kertoo kohteen suuntiman. Mittaus toistuu n. 680 3700 kertaa sekunnissa ja samalla antenni pyörii n. 25 kierrosta minuutissa, jolloin saadaan 360 asteen kuva /2/. Tutkan suorituskykyä voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: syvyyserottelukyky kulmaerottelukyky signaalin tunkeutuvuus häiriöherkkyys skannaustaajuus eli antennin pyörimisnopeus näytön koko
14 virkistystaajuus resoluutio. Käsittelen opinnäytetyössä pienveneiden navigointilaitteita, joten kerron vain niissä käytettävistä tutkista. Pienveneissä käytetään X-alueen tutkaa, jonka aallonpituus on 3 cm ja taajuus noin 9,4 GHz. X-alueen tutka on hyvä lähietäisyyksillä, ja sillä on hyvä erottelukyky. Se on myös pieni ja edullinen. Pienvenetutkan käyttöominaisuudet ovat huonoimmillaan vaikeissa sääolosuhteissa ja isoilla skaaloilla. Tutkan signaalin prosessointiin kuuluvat erilaiset suodatukset, kuvainformaation muuntaminen näyttöruudulle sekä erilaiset digitaaliset kuvanparannustoiminnot. Tutkalla saadaan selville myös kohteen suunta ja nopeus ARPA-toiminnolla (Automatic Radar Plotting Aid). Aaltovälkkeen suodatuksen (Anti-clutter sea, A/C sea) periaatteena on vaimentaa lähialueen vastaanottoa, mutta se voi myös heikentää lähellä olevien kohteiden näkymistä. Muita suodatuksia ovat sadevälkkeen suodatus (Anti-clutter rain, A/C rain), jossa käytetään differentiaattori periaatetta eli vaimennetaan vastaanotetun signaalin äkillisiä muutoksia /2/. 4.3 Kaikuluotain Kaikuluotaimen tehtävänä on mitata veden syvyys veneen kölin alla. Se käyttää hyväkseen vedessä kulkevia ja pohjasta heijastuvia äänipulsseja, jolloin toimintaperiaate muistuttaa tutkaa. Kaikuluotain on täysin elektroninen laite, jossa ei ole yhtään liikkuvaa osaa näppäimiä lukuun ottamatta. 4.3.1 Toimintaperiaate Veneen pohjaan asennettu anturi lähettää veteen äänipulssin, joka heijastuu veden pohjasta tai mahdollisesta kalasta takaisin. Anturi vastaanottaa heijastuneen pulssin, jonka jälkeen elektroniikka laskee lähetetyn ja vastaanotetun pulssin välisen aikaeron ja muodostaa siitä näytölle kuvan pohjan etäisyydestä (etäisyys pohjaan = aikaero * äänennopeus/2) /3/.
15 Elektroniikalla on paljon erilaisia signaaleja käsiteltävänä. Sen täytyy vaimentaa erityisen voimakkaita signaaleja ja vahvistaa heikoimpia anturista tulevia signaaleja. Sen täytyy myös erotella lähellä toisiaan olevia signaaleja, jotta ne näkyvät erillisinä kohteina myös näytöllä. Kuva 1. Kaikuluotaimen toimintaperiaate. 4.3.2 Pääosat Kaikuluotaimen pääosat ovat käyttöliittymä, elektroniikkayksikkö ja lähetin/vastaanotin eli anturi. Käyttöliittymään kuuluvat näyttölaite ja integroitu näppäimistö. Elektroniikkayksikön tehtäviin kuuluvat lähetys, vastaanotto ja pulssien suodatus. Lähetin/vastaanotin eli anturi muuttaa sähköiset pulssit akustisiksi ja päinvastoin (vertaa kaiutin/mikrofoni). 4.3.3 Anturi Anturin asennuspaikan valinta on tärkeä, koska veneen runko ja potkuri aiheuttavat häiriöitä mittaukseen kuplien ja akustisen melun muodossa. Tämän vuoksi veneissä käytetään usein pohjan läpi toimivaa anturia, jolloin saadaan häiriöttömämpi mittaus. Anturin suojana voidaan myös tarvittaessa käyttää peitelevyä, mutta on kuitenkin otettava huomioon, ettei anturia saa maalata eikä hiekkapuhaltaa.
16 Mikä sitten on anturille paras asennuspaikka? Paras paikka asentaa anturi on erillinen instrumenttibulbi eli keulapaksunnos. Tämä instrumenttibulbi asennetaan veneen keulabulbin alapuolelle, jolloin on otettava huomioon, että instrumenttibulbi on suorassa. Optimaalinen paikka anturille voidaan etsiä myös mallikokeilla, mikä on kuitenkin osoittautunut kalliiksi keinoksi. Anturi voidaan asentaa myös veneen ulkopuolelle taakse peräpeiliin veneen pohjan korkeudelle, tällöin anturi on kuitenkin alttiina rikkoontumiselle /3/. 4.4 GPS Global Positioning System eli GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain puolustushallinnon ylläpitämä maailman kattava paikannusjärjestelmä, joka koostuu maapalloa kiertävistä satelliiteista ja maassa sijaitsevista vastaanottamista. GPSvastaanottimen perustehtävänä on laskea satelliittien lähettämien signaalien avulla sijaintipaikkansa koordinaatit (Kuva 2). SATELLIITTI VASTAANOTIN Kuva 2. GPS:n toimintaperiaate
17 GPS koostuu 24 satelliitista, jotka kiertävät maata kuudella eri ratatasolla noin 20000 kilometrin korkeudessa. GPS-vastaanotin tarvitsee signaalin samanaikaisesti vähintään neljästä satelliitista määrittääkseen sijaintinsa kolmiulotteisesti /6/. Mitä useammalta satelliitilta vastaanotin saa tiedon paikastaan ja ajastaan, sitä tarkemmin vastaanotin prosessoi tästä sijaintinsa ja nopeutensa. GPS:n avulla hieman kokemattomampikin suunnistaja selviytyy tuntemattomissa maastoissa ja vierailla vesillä vaivattomasti, jos osaa käyttää laitetta edes auttavasti. GPS-järjestelmän avulla käyttäjä voi määritellä oman senhetkisen sijaintinsa, nopeutensa sekä tarkan ajan kartalla tai merellä. GPS on suuressa osin tarkoitettu myös veneilijöille, jotka kaipaavat reiteilleen kompassin rinnalle edistyksellisemmän navigointivälineen. GPS on nykyisin syrjäyttänyt tutkaa lukuun ottamatta käytännöllisesti katsoen kaikki muut elektroniset navigointivälineet. GPS ilmaisee sijainnin koordinaatteina, asteina, minuutteina ja minuutin osina. Suunnistamisessa välttämättömät perustiedot ovat nykyinen paikka, kulkusuunta ja nopeus, millä liikutaan. Mikäli GPS:n muistiin on ohjelmoitu reittipisteitä, joiden välillä liikutaan, näyttö kertoo esimerkiksi suunnan ja etäisyyden laitteen senhetkisestä paikasta seuraavaan reittipisteeseen. Laitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa valmistajat ovat panostaneet seuraaviin ominaisuuksiin: tarkkuus, nopeus, luotettavuus, häiriöiden sieto, koko ja paino, virrankulutus, monikäyttöisyys, käyttäjäystävällisyys sekä hinta. Edellä mainituista tekijöistä lisää myöhemmin jokaisen laitteen kohdalla erikseen määriteltynä (Kohdat 8.2 8.5). Monikäyttöisyys on etu missä tahansa sovellutuksessa. Se merkitsee mm. monipuolisia laajennusmahdollisuuksia, useita liitäntöjä ulkopuolisiin lisälaitteisiin sekä mahdollisuutta käyttää erilaisia ohjelmia. Laajennusmahdollisuus voi olla esimerkiksi elektronisten karttojen hyödyntäminen. Liitännät lisälaitteisiin tarkoittavat venekäytössä automaattiohjausta, tutkaliitäntää sekä mahdollistaa kannettavan tietokoneen näytöllä elektronisten karttojen näytön.
18 Tässä kohdassa ei ole esitelty, millaisista laitekokonaisuuksista GPSnavigointijärjestelmä koostuu (anturi, elektroniikka ja näyttölaite) sen monien erilaisten kokonaisuuksien takia. Luvussa 9 perehdyn syvällisemmin laitekokoonpanoihin valitsemalla erilaisia järjestelmävaihtoehtoja. GPS:n navigointia haittaavat virheet ovat ilmakehän aiheuttamat virheet, satelliittien ratavirheet ja kellovirheet, paikalliset heijastumat, esimerkiksi monitieeteneminen, sekä vastaanottimen aiheuttamat kohina ja algoritmiepätarkkuudet. Ilmakehän kaksi kerrosta, ionosfääri ja troposfääri ovat GPS:n tarkkuuden kannalta hankalia elementtejä, koska ne saattavat muuttaa radiosignaalien kulkemaa matkaa niin todellisesti kuin näennäisesti. Ionosfäärissä on useampiakin kerroksia, jotka ovat kykeneväisiä heijastamaan ja taittamaan radiosignaaleja. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä lähempänä horisonttia satelliitti sijaitsee. Heijastusvaikutusta on pyritty poistamaan suunnittelemalla signaalien vastaanotto-ohjelmat siten, että GPS ei ota huomioon alle neljän tai viiden asteen korkeudella horisontista nousussa tai laskussa olevien satelliittien signaaleja. Kello- ja ratavirheitä tarkasteltaessa huomataan, että paikannustarkkuuden takia kellonaikojen on oltava täsmälleen samat, eli atomikellot ja GPS-paikantimen oma yksinkertaisempi kello on saatava käymään synkronoidusti. Koska kellojen aikaero ja paikannuksen tarkkuus ovat suorassa suhteessa toisiinsa, kellojen väliset pienetkin aikaerot aiheuttavat hyvin helposti virheitä satelliittien ja paikantimien välisiin etäisyyksiin. Virheiden poistamiseksi satelliittien atomikelloja verrataan jatkuvasti maailman miljoonien paikantimien yhteiseen referenssiaikaan, joka saadaan Yhdysvaltojen laivaston observaation pääkellosta. Tarkkuudesta huolimatta kelloissa ja synkronoinnissa on pieniä virheitä, joita on mahdoton poistaa. Ne aiheuttavat keskimäärin yhden metrin suuruusluokkaa olevan virheen /5/. Satelliittien sijoittaminen on ollut yksi tärkeimmistä kehittelyvaiheista maailmanlaajuista paikannusjärjestelmää luotaessa. Sijoittamalla satelliitit kauas avaruuteen
19 pyrittiin saamaan niiden kiertoradat mahdollisimman vakioiksi sekä pitkälle tulevaisuuteen ennustettaviksi. Avaruudessa on kuitenkin voimia, jotka huojuttelevat satelliitteja pois kiertoradoiltaan. Vaihtelujen aiheuttajina ovat mm. kuun, maan ja eri planeettojen vetovoimakentät sekä maapallon täydellisestä pallosymmetriasta poikkeava massajakauma eli litistyneisyys. On myös huomattu, että revontulina havaitut aurinkotuulet saattavat muuttaa satelliittien kiertoratoja. Näiden ratavirheiden korjaamiseksi on satelliittien kiertoratoja korjattava aika ajoin. Myös vastaanottimet itsessään voivat aiheuttaa etäisyysvirheitä, jotka ovat keskimäärin kahden metrin luokkaa. Suurin osa virheestä aiheutuu GPS-paikantimen kohinasta eli epätarkkuudesta, jonka syntynä pidetään laitteen tekemiä satoja laskutoimituksia sekunnissa sekä pyöristettäessä pitkiä lukusarjoja. GPS:n omat virheet ovat tavallisesti hyvin huomaamattomia, mutta poikkeustapauksissa on raportoitu myös erittäin suuria virheitä. Tällaiset, mahdollisesti jopa satojen kilometrien virheet, on kuitenkin helppo huomata ja poistaa. Lopulliseen paikannustarkkuuteen vaikuttavat kaikkien horisontin yläpuolella sijaitsevien satelliittien kokonaisuus sekä niiden keskinäiset suhteet, jolloin puhutaan satelliittigeometriasta. Satelliittien keskinäisellä sijainnilla voi olla hyvinkin oleellinen vaikutus paikannustarkkuuteen. Paikannin ei kykene tarkkaan tulokseen, jos sen paikantamat satelliitit ovat keskenään huonossa asemassa toisiinsa ja maahan nähden, tarkkuus saattaa heikentyä näin ollen jopa sataan metriin. Huonoksi asemaksi katsotaan se, jos kaikki satelliitit ovat yhtenä ryppäänä taivaalla. Paikannustarkkuus muodostuu sitä tarkemmaksi, mitä kauempana satelliitit ovat toisistaan ja mitä tasaisemmin ne ovat sijoittuneet taivaalle. Virheen korjaus on ratkaistu paikantimessa olevalla keskiarvoislaskentaohjelmalla, joka hylkää käynnistyksen jälkeen paikannustarkkuuden kannalta huonoimmat satelliitit ja keskittyy ottamaan vastaanottamaan signaalia neljästä parhaimmasta satelliitista /5/. Monitieheijastus on virhe, jota voidaan verrata televisiossa havaittavaan haamukuvaan tai radiossa kuuluvaan äänen säröilyyn. Monitieheijastus syntyy, kun radiosignaali ei tule GPS-vastaanottimen antenniin suorinta tietä, vaan heijasteena
20 jostain lähellä sijaitsevasta pinnasta. Tällainen pinta voi olla esimerkiksi seinä, peltikatto, auton konepelti, meren pinta tai aalto. Sitä suurempi ilmiön todennäköisyys on, mitä lähempää horisonttia signaali tulee /5/. Monitieheijastus on hankala virhe, koska sitä on hyvin vaikea ennakoida eri tilanteissa ja sen vaikutus voi olla jopa 10-20 metriä. Markkinoilla oleviin GPS-paikantimiin on kehitetty edellistä parempi signaalin käsittelytekniikoita ja antenneja, jotka pienentävät heijastevaikutusta. Tosin, ainoa keino heijastumisen estämiseksi on heijastavien pintojen välttäminen. Ylivoimaisesti suurimmaksi virheen aiheuttajaksi on osoittautunut käyttäjä itse. Käyttäjän tekemät virheet saattavat olla monta kertaa suuremmat kuin kaikki edelliset virhelähteet yhteensä sekä usein vaikeimpia huomata. Käyttäjä voi aiheuttaa virheen ottaessaan uuden GPS-paikantimen käyttöön tehdessään perusasetuksia. Perusasetusten määrityksessä on kyse laitteen oletusarvojen muuttamisesta Suomessa käytettäviin järjestelmiin. Eniten virheitä syntyy valittaessa yli sadasta vaihtoehtoisesta laskentaohjelmasta koordinaattijärjestelmää MAP DATUM. Valintavirhe johtuu siitä, että paikantimien manuaalissa ei anneta yksiselitteistä ja selkeää tietoa Suomessa käytettävästä koordinaattijärjestelmästä. Väärin valittu MAP DATUM tuottaa virhettä itä-länsisuunnassa 150-200 metriä. Toinen erittäin yleinen käyttäjän tekemä virhe on jonkin tiedossa olevan paikan koordinaattien väärinsyöttö ja virhekapasiteetti voi tällöin olla jopa 1000 metriä, eikä se vaadi kuin yhden väärinsyötetyn koordinaatin. Mystisiäkin virheitä on havaittu paikantimien lisääntymisen myötä. Tietoon on tullut tilanteita, joissa GPS:n tarkkuus on äkillisesti ja selvästi huonontunut hetkellisesti. Puhutaan jopa tuhansien kilometrien heitoista, tai laite on lopettanut toimintansa hetkeksi kokonaan. Virheen lähde tällaisissa tapauksissa oletetaan olevan poikkeuksellisen voimakas radiosäteily, jonka taajuus on lähellä GPSjärjestelmässä käytettävää taajuusaluetta tai sopivasti sen kerrannainen. Esimerkiksi Helsingin edustalla yhteyden katkeamisen syyksi on oletettu jossakin idässä olevaa suurtehotutkaa.
21 4.5 DGPS Navigointisovelluksiin kehitetty differentiaalinen GPS-paikannus eli DGPS eroaa absoluuttisesta GPS mittauksesta siten, että sillä päästään parempaan mittaustarkkuuteen, joka on noin 0,5 3 metriä. Absoluuttisella eli tavallisella GPSmittauksella tarkkuudet ovat alle kymmenen metrin luokkaa. DGPS:n toiminta perustuu viiteaseman käyttöön. Sen sijainti tunnetaan tarkasti, eli asema pysyy paikallaan. Näiden maa-asemien koordinaatit GPS-järjestelmässä ovat tunnetut, ja ne laskevat tunnettua sijaintiaan apuna käyttäen kullekin satelliitille taipumavirheen, jonka ne välittävät vastaanottimille radiotietä käyttäen (Kuva 3). KORJATTU PAIKANNUSTIETO DATALINKKI Etäisyyskorjauksien välittämiseen Kuva 3. DGPS-järjestelmän toimintaperiaate
22 Satelliitin dataa voidaan korjata hyödyntäen WAAS/EGNOS differentiaalijärjestelmää. Näistä kerron lyhyesti tässä, koska nämä lyhenteet esiintyvät vertailtavien laitteiden ominaisuuksia tutkittaessa. EGNOS European Geostationary Navigation Overlay Service on Euroopan kattava paikannustarkkuutta parantava järjestely, jossa lasketaan GPS-satelliittien lähetteelle differentiaalikorjaukset useilla vertailuasemilla. Yhdysvalloissa on käytössä kuluttajille samankaltainen paranneltu järjestelmä WAAS Wide Area Augmentation Service. GPS-laitteiden ominaisuuksissa esiin tuleva WAAS/EGNOS tarkoittaa laitteen sisältävän kyseisen vastaanottimen /5/. En päässyt testaamaan navigointilaitetta, jossa on WAAS/EGNOS järjestelmä, joten käytännön kokemusta ja järjestelmän toimivuutta en ole käsitellyt tässä opinnäytteessä. Käyttäjien kokemusten perusteella sain kuitenkin käsityksen, että EGNOS-palvelu toimii rajoitetusti satelliittien sijainnin takia. Toteamukseni on, että tämä järjestelmä on vielä lapsenkengissä ja tulee kehittymään tulevaisuudessa niin, että myös Suomessa on hyötyä paremmasta paikannustarkkuudesta.
23 5 ELEKTRONISET KARTAT JA KARTTAPLOTTERIT Elektronisella merikartalla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä mediaa, johon karttapohjat on tallennettu. Elektroninen merikartta on hyvä tuki suunnan laskemiseen ja sijainnin osoittamiseen edellyttäen, että navigointilaitetta käytetään oikein ja valitaan kulloiseenkin tilanteeseen sopiva mittakaava. Veneilijät ovat tottuneet luottamaan painettuihin merikarttoihin, mistä johtuen luottamus myös elektronisiin kartta-aineistoihin ja niiden tarkkuuteen on korkealla tasolla. Elektronisissa kartoissa on yhä merkittäviä eroja, jotka käyttäjän on syytä ottaa huomioon suunnitellessaan navigointilaitteen hankintaa. Pientä mittakaava käytettäessä elektroniset laitteet eivät ole yhtä luotettavia kuin paperiset merikortit, sillä elektroninen kartta-aineisto on usein tuotettu perinteisestä kartasta, jonka mittakaava on suurempi kuin navigointilaitteen pienimmät näyttöalueet. Pientä mittakaavaa käytettäessä myös mittavirhe korostuu, ja on syytä muistaa, että suuremmilla nopeuksilla ajettaessa navigointilaite ei mahdollisesti ehdi päivittää karttaa riittävän nopeasti. Elektroninen karttaplotteri toimii kuten muutkin tietokoneet, joten laitteisto on altis esimerkiksi satelliittisignaalihäiriöille. Elektronisessa kartta-aineistossa saattaa myös olla ohjelmointivirheitä, jotka antavat väärän tiedon sijainnista näyttöruudulla. Karttaplotterit ovat yleistyneet viime vuosina kalliista hinnastaan huolimatta ja laitteita asennetaan yhä pienempiin veneisiin. Tähän ovat johtaneet GPSlaitteiden käytön yleistyminen ja hintojen halpeneminen. On myös todettava, että paperikarttaa on vaikea käsitellä. Karttaplotteri poistaa GPS:n käytön keskeisen hankaluuden: plotterin avulla GPS:n antama tieto tulee selvemmin ja havainnollisemmin ymmärretyksi kuin pieneltä käsin kannettavan GPS-laitteen näytöltä tarkasteltuna. Hankalaa ja virheille altista reittipisteiden koodausta enää tarvita.
24 Karttaplotteri muuttaa GPS-navigoinnin digitaalisesta analogiseksi. Se tuodaan käyttäjälle elektroniselle merikartalle, joka on ladattu karttaplotterille. Karttaplotteri kattaa myös perinteisen GPS-laitteen toiminnot kuten reittipistenavigoinnin, ohjailunäytön ja laskelmien teon. Karttaplotterilla pisteiden osoittaminen ja lukeminen käyvät havainnollisemmin kuin pelkästään numeroita ja kirjaimia näyttävällä GPS-laitteella. Reittipistenavigointi ja vastaavat GPStoiminnot tulevat vanhanaikaisiksi ja jopa tarpeettomiksi, kun veneeseen hankitaan karttaplotteri. Venettä on helppo ohjata kartalla haluttuun suuntaan näyttöruudulla olevan selkeän merikartan mukaan. Onko plottereiden laatu riittävä täyttämään veneilijän tarpeen ja voidaanko elektronisiin karttoihin luottaa niin, että paperisista merikartoista voidaan luopua kokonaan tulevaisuudessa? Päädyin siihen tulokseen, että karttaplotterit elektronisine karttoineen eivät kelpaa veneen ainoaksi merenkulkumenetelmäksi, eli veneilijän on käytettävä edelleen paperikarttoja. Uskon kuitenkin siihen, että tulevaisuudessa pystytään luottamaan täysin elektronisiin karttoihin ja karttaplotteri tulee korvaamaan paperiset merikartat. Jotta tähän lopputulokseen päästään, vaaditaan elektroniikan ja virheiden korjaamisen jatkuvaa parantamista sekä perehtymistä virheiden syntyyn. 5.1 Karttojen jakelujärjestelmät Karttaplottereihin tekee elektronisia karttoja muutama yritys maailmassa. Kartta toimitetaan erilaisille medioille tallennettuna, esimerkiksi muistikortille tai CD ROM:lle. Muistikorttityyppejä on käytössä muutama, joista osa on yleismalleja, myös digitaalikameroissa ja musiikkisoittimissa käytettyjä, mutta osa on karttatoimittajan tai laitevalmistajan uniikkeja kortteja /6/. Oleellista on, että eri karttatoimittajien kartat eivät sovi ristiin eri plottereihin, eli plotterin valittuaan on valinnut myös sen yrityksen, jonka karttoja tulevaisuudessakin tulee ostamaan. Eräitä muistikorttityyppejä voidaan käyttää vain kyseiselle tyypille tehdyissä plottereissa.
25 Karttojen toimittajat ovat useimmiten ulkomaalaisia, kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Kartat on piirretty kansainvälistä karttastandardia mukaillen, mutta eroja on sekä standardiin että toisiinsa nähden. Ennen kaikkea kartat eivät ole maantieteellisesti kovin tarkkoja ja niissä on virheitäkin. Suomen saaristo on erityisen vaikea kartoitettava, ja siitä johtuen virheet näkyvät kovin selvästi juuri täällä. Kartoista puuttuu merimerkkejä, väyliä ja paikoin jopa maatakin. Lisäksi kartoissa on ylimääräisiä saaria ja virheitä myös rantaviivassa. Tarkkaan navigointiin väylien ulkopuolella kartat eivät ole luotettavia, mutta selvillä vesillä kuljettaessa niiden avulla on mahdollista käsittää helposti ja nopeasti, missä mennään. Elektroniset kartat on digitoitu Merenkulkulaitoksen karttoja pohjana käyttäen. Työn tarkkuus on ollut välttävä, eikä karttojen päivityksiä ole aina hoidettu. Tieto Suomen väylästön kehittymisestä ei ole saavuttanut kansainvälisiä toimijoita. Paras toimintamalli on pitää veneessä mukana ajantasaiset, viralliset paperikartat ja hoitaa tarkempi navigointi niiden avulla. Plotterista ja elektronisista kartoista on silti paljon hyötyä matkan etenemisen seuraamisessa, ohjaamisessa ja reittisuunnittelussa /6/. Kaikkien karttaplottereiden näyttöruudut ovat paperisiin merikarttoihin verrattuina hyvin pienikokoisia. Ruudulta ei voi muodostaa kuvaa laajemmista kokonaisuuksista ilman, että jatkuvasti muutellaan kartan mittakaavaa. Näkymää laajennettaessa ohjelma pudottaa oitis pois paljon yksityiskohtia, jotka muutoin sotkisivat näkymän. Ajon seuraamiseksi on zoomattava reippaasti sisään, jotta näkisi edessään olevat esteet ja merkit. Jatkuva zoomaaminen on osa plotterin käyttöä, joten yksi karttaplotterin tärkeimmistä ominaisuuksista on sujuva zoomaustoiminto. Karttaplottereiden näytön tulisi olla mahdollisimman suuri kokonaisuuden selkeän tulkinnan kannalta. Markkinoilla olevien karttaplottereiden suurimmatkaan näytöt eivät korvaa paperisen merikartan kokoa, mutta pinta-ala auttaa aina näkemään enemmän kerrallaan, mikä on eduksi. Viisainta on hankkia niin suuri näyttö, kuin veneen tila ja taloudelliset resurssit antavat myöten.
26 5.2 Laitteen hallinta Karttaplotteria tulee kyetä käyttämään vaivattomasti veneen ohjailun yhteydessä. Tärkeimpien toimintojen tulee olla nopeita ja selkeitä ja paluun turvalliseen näyttötilaan tulee onnistua selkeästi ja nopeasti. Useimmiten ainoastaan toinen käsi on käytössä venettä ohjailtaessa, joten laitetta tulisi olla hyvä käyttää yhdellä kädellä. Näppäimistön tulisi olla helposti painettavissa, eikä näppäimien tule olla liian lähekkäin, koska silloin voi tulla helposti virhepainalluksia, jotka voivat johtaa erilaisiin navigointivirheisiin. 5.3 Kieli ja informaatio Useimmissa laitteissa on mahdollista valita käyttöliittymän kieleksi suomi, mikä on tärkeää käyttäjälle. On otettava huomioon myös iäkkäämmät käyttäjät, joilla ei välttämättä ole kielikapasiteetti yhtä hyvä kuin nuoremmilla sukupolvilla. Elektronisten karttojen suomen kieli ei kuitenkaan aina ole täysin puhdasta, sillä osa laitteen tekstistä saattaa ajoittain tulla englanniksi. Näin ollen jokaisen laitteen asentajan ja käyttöönottajan olisi hyvä osata tietoteknistä englantia. Internetistä on myös suuri apu asennuksen ja erilaisten käyttöongelmien yhteydessä, esimerkiksi laitteiden valmistajien sivuilta saadaan ohjeita, neuvoja sekä ohjelmapäivityksiä karttaplottereihin. Ohjeet on hyvä opetella perusteellisesti ja asettaa oma laite toimimaan niillä ominaisuuksilla, joita itse tarvitsee. Näytöille saadaan helposti erilaisia tietoja, valikkoja ja muuta, jopa turhaakin informaatiota. Laitteiden kokonaiskuva ei perustu saatavan informaation runsauteen vaan siihen, miten luotettavasti nämä käytännössä kartan lukemista vaikeuttavat turhat informaatiot saadaan poistettua. Toinen tärkeä ominaisuus on, miten nopeasti ja selkeästi näyttö palautetaan karttanäyttötilaan erilaisten asetusten muuttamisten jälkeen /6/.
27 5.4 Kuvan päivittymisnopeus Eräänä positiivisena ominaisuutena voidaan pitää karttaplotterin kuvan päivittymisnopeutta. Nopeus tulee ilmi vaihdettaessa mittakaavaa tai siirrettäessä karttaa joko itse tai sen siirtyessä automaattisesti. Erot eri karttaplottereiden välillä voivat olla melko suuriakin, toiset siirtyvät sujuvasti ilman nykimistä ja toiset taas siirtävät pikseleitä hitaasti haitaten selkeää ja ennen kaikkea ajantasaista kuvan muodostumista. Päivittymisnopeus vaikuttaa kuvan selkeyteen erityisesti nopeasti liikkuvassa veneessä. Karttakuvan on liikuttava koko ajan siten, että omapiste pysyy keskellä, tai vaihtoehtoisesti kartan on päivityttävä kokonaan silloin, kun omapiste on ajamassa kartalta ulos /6/. 5.5 Kursorit ja kytkimet Kaikissa karttaplotterilaitteissa on kursorinäppäin, jolla kartalla olevaa kohdistinta eli kursoria voidaan siirtää eri suuntiin. Useimmissa laitteissa on käytetty kaksisuuntaista keinukytkintä, mutta eräissä laitteissa on pieni ohjainnuppi eli joystick. Tämä ohjainnuppi vaikuttaa käytännössä kätevämmältä, mutta myös keinukytkimellä tulee hyvin toimeen. Tietojen syöttämistä varten eräistä laitteesta löytyy pieni näppäimistö, joka noudattelee paljon kännykän näppäimistöä. Laitteissa, jotka eivät pidä sisällään näppäimistöä, merkit syötetään kursorinapilla vierittämällä, kuten GPS-laitteissa on yleensä tapana. Näppäimistö nopeuttaa merkintöjä ratkaisevasti monissa tapauksissa, merkinnät on saatava nopeasti syötettyä näytölle. 5.6 Laitteen asennus Veneily tapahtuu vaativissa olosuhteissa ja siksi karttaplotterin kiinnitys veneeseen on tehtävä käyttäen tietoista harkintaa. Jalusta, jolla laite kiinnitetään veneeseen, vaikuttaa siihen, miten laite toimii tärinässä. Löysästi kiinnitetty laite pääsee liikkumaan aiheuttaen värähtelyn, jolloin laitteen käyttö vaikeutuu. Tukevin jalustan kiinnitys on kaksipistekiinnitys, jolloin laite ei pääse liikkumaan missään suunnassa. Yksipistekiinnityksessä laitetta voidaan kääntää myös
28 vaakasuunnassa, mutta se ei vaikuta tukevalta verrattuna kaksipistekiinnitykseen. Monet laitteet voidaan vaihtoehtoisesti asentaa pulpetin pintaan joko pinnan päälle tai upottamalla aukkoon. Upotettaessa tulee ottaa huomioon, että muistikortin saa vaihdettua helposti. Eräissä laitteissa kortti vedetään sivulle tai alas, eikä asennuspaikassa voi siinä kohdassa olla esteitä. Avoveneissä laite on järkevintä irrottaa käytön jälkeen, jolloin selviää, miten helppoa irrotus on. Erilaiset kiinnityssysteemit kannattaa siis ottaa huomioon eri venemalleissa /6/. 5.7 ECDIS ja ENC ECDIS eli Electronic Chart Display and Information System on vapaasti suomennettuna elektroninen merikartta- ja informaatiojärjestelmä. Se on merenkulun tarkastusviranomaisten hyväksymä, paperikartan korvaava navigointijärjestelmä. Järjestelmää on alun perin käytetty valtamerialusten navigointiin, mutta se on mukana myös harrastelijakäytössä. Tämän merkinnän laitteet on testattu laitteiston ja ohjelmiston osalta saman standardin (IEC 61174) mukaisesti /7/. ECDIS-järjestelmät käyttävät virallisia ENC-karttoja Electronic Navigational Chart, jotka ovat kansallisten merikarttalaitosten julkaisemia elektronisia karttoja /7/. ENC-merikartta-aineisto on tuotettu tietyn standardin (IHO S-57) mukaan. ENC-kartoille on järjestetty selkeä, kaikkien käyttäjien tiedossa oleva päivityspalvelu.
29 6 NAVIGOINTILAITTEIDEN VALINTA JA TESTAUS 6.1 Testaus ja valintaperusteet Kirri-venemalliston perusvarusteluun kuuluvat itsessään nopeusmittari, bensamittari ja kompassi. Myöhemmissä kohdissa on pohdittu valittujen järjestelmien ominaisuuksia ja vertailtu hintoja. Kävin vuoden 2005 venemessuilla tutustumassa navigointi- ja hallintalaitteistojen tarjontaan. Olen käyttänyt kolmen eri valmistajan laitteistoja vertailussa ja osittain testauksessa. Aloitin navigointijärjestelmän valinnan tutustumalla laitteiden erilaisiin ominaisuuksiin hinnastojen, teknisten tietojen ja käytännön kokemuksen avulla. Rajallisten resurssien vuoksi oli mahdotonta testata käytännön avulla useampia eri valmistajien navigointilaitteita. Työtehtävänä oli lähinnä kartoittaa markkinoilla olevia navigointilaitteistomalleja ja valita niistä ominaisuuksiltaan parhaimmat vaihtoehdot. 6.2 Kaikuluotaimet 6.2.1 Lowrance X-102C Lowrance X-102C kaikuluotaimen testaus antoi positiivisia käyttökokemuksia. Tarkka (480 * 480 pikseliä), heijastamaton sekä erittäin laajan katselukulman omaava näyttö sai hyvät arvosanat, vaikka aurinko paistoi häiritsevästi testaushetkellä. Testasin laitetta myös vaikeammassa olosuhteessa, sateella ja sumulla. Testin tuloksena voisin kiteyttää, että näyttö on kaikissa olosuhteissa näkyvä. Uusinta teknologiaa hyödyntävä kaikuluotaimen vastaanotin takasi tarkan erottelukyvyn ja erinomaisen herkkyyden. Vastaanotin on myös vähemmän herkkä sähköisille häiriöille. Huolimatta siitä, ettei hyvin suuria kokoeroja omaavia kaloja juuri näkynyt, Fish Symbol I.D TM näytti kohteet erikokoisina kalasymboleina. Eli mitä vahvempi signaali, sitä isompi kalasymboli näytöllä näkyy.
30 Eräänä tärkeänä ominaisuutena oli nopea näytön päivitys, joka mahdollisti katkeamattoman pohjanpiirron syvyysalueiden vaihtuessa, eli kuva ei muuttunut epätarkaksi syvyysrajan kohdalla. Suomenkieliset valikot ja kevyeltä tuntuvat näppäimet sekä alasvetovalikot helpottivat käyttöä. Helpot käyttövalikot ovatkin yksi tärkeimmistä kaikuluotainten ominaisuuksista. (LIITE 1.) Kuva 4. Lowrance X-102 C-kaikuluotain 6.2.2 Garmin Fishfinder 320C Garminin Fishfinder-kaikuluotain vastasi peruskaikuluotaimen odotuksia. Näyttö oli auringonvalossa luettava, mutta erottelukyvyltään vain 320 * 234 pikseliä. Näytön tulee olla kaikissa olosuhteissa selvästi näkyvä. Garminin kaikuluotaimen näyttö ei näkynyt yhtä hyvin kuin kilpailevien testilaitteiden Lowrancen ja Furunon näytöt näkyivät. Zoom-toiminto oli peruslaatua, kaksin- ja nelinkertaisine tarkennuksineen. Mainittavaa tässä laitteessa oli See-Thru -tekniikka, joka erotteli kalat veden harppauskerroksista ja pohjasta. Helpottava ominaisuus oli myös Depth Control Gain (DCG), joka säätää lähetystehon syvyyden mukaan ja antaa tarkemman
31 kuvan pohjan muodoista. Tämä tulee usein tarpeeseen syvillä vesillä liikuttaessa. (LIITE 2.) Kuva 5. Garmin Fishfinder 320 C-kaikuluotain 6.2.3 Furuno FCV-620 Furunon valmistama FCV-620-kaikuluotainmalli on suunniteltu vapaaajankalastajille, jotka tarvitsevat huippuluokan kuvan vedenalaisesta maailmasta. Totesin, että kaikuluotaimen värillinen LCD-näyttö oli luettavissa suorassa auringon paisteessa ja oli kirkkaudeltaan aivan omaa luokkaansa. Laitetta oli erittäin helppo käyttää valikkojen selkeyden ja yksinkertaisen näppäimistön ansiosta. Sisäänrakennettu automatiikka huolehtii kaikukuvan selkeydestä kaikissa olosuhteissa, ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä säätöjä kesken kalastuksen. Tämä ominaisuus on havaittavan hyvä, koska käyttäjä on näin vapautettu näytön säätöjen virittämisestä ja voi keskittyä kalastamiseen. Tässä kaikuluotaimessa kalat piirtyivät hyvin näytölle, joka on mielestäni hyvän kaikuluotaimen merkki. Älykäs automatiikka huolehtii myös herkkyyden, mitta-alueen ja häiriöiden suodatuksesta niin, että paras mahdollinen kuva olisi kokoajan käytettävissä olosuhteista riippumatta. (LIITE 3.)
32 Kuva 6. Furuno FCV-620-kaikuluotain 6.3 Kannettavat GPS-navigointilaitteet Kannettavia GPS-navigointilaitteita voi jo sellaisenaan pitää varsinaisina avaruusteknologian huipentumina. Tuskin tavallista kännykkää isompi laite pystyy seuraamaan samanaikaisesti useamman satelliitin lähettämää signaalia ja laskemaan niistä sijaintinsa muutamien metrien tarkkuudella. Näihin laitteisiin on saatu sisällytettyä kaikki elektronisessa suunnistamisessa tarvittavat ominaisuudet sekä sovellusohjelma, joka toimii ajotietokoneena ja tarkkuuskellona. 6.3.1 Garmin GPSmap 60Cx Garminin kannettavan GPS-laitteen taustaheijastava, korkearesoluutioinen (176 * 220 pikseliä) TFT-värinäyttö osoittautui erinomaiseksi kirkkauden ja auringossa luettavuuden ansiosta. Muokattava näyttö oli järkevästi toteutettu, näytölle saatiin esimerkiksi suuret numerot tai kaksi eri sijaintimuotoa. Huomattiin myös, että MikroSD korttipaikka on erittäin käytännöllinen, koska se mahdollistaa entistäkin suurempien kartta-alueiden lataamisen laitteiden muistiin. Ongelmana on ollut pienten kannettavien GPS-laitteiden vähäinen muistikapasiteetti. (LIITE 4.)
33 Kuva 7. Garmin GPSmap 60Cx 6.3.2 Magellan explorist 600 Magellanin kannettava GPS-navigaattori Explorist 600 osoittautui luotettavaksi ja erittäin tarkaksi. Tämä laite näyttää kohteen kolmen metrin tarkkuudella True- Fix -paikannusteknologian avulla. Explorist 600 oli myös hyvin kätevä; kevyt, vain 150g painava ja taskuun sopiva navigaattori kulkee helposti mukana. Laitetta oli helppo käyttää suomenkielisten helppokäyttöisten toimintojen ansiosta. Eräät kannettavat GPS-laitteet omaavat monimutkaisen käyttöliittymän, joka luo käyttäjälle negatiivisia käyttökokemuksia. (LIITE 5.) Kuva 8. Magellan explorist 600
34 6.3.3 Lowrance ifinder Expedition C Veneilijöille, kalastajille ja retkeilijöille suunniteltu ifinder Expedition C toimi moitteettomasti meriolosuhteissa. Vaikeissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veneilyssä, on välttämätöntä, että laite on kestävä ja vesitiivis. Laitteen käytössä pääsi helposti alkuun helppokäyttötoimintojen ansiosta, mutta myös enemmän asiaan perehtyneille käyttäjille laite tarjoaa kehittyneemmät toiminnot. Lowrancen kehittämä kannettava navigaattori oli myös hyvä hämäräkäytössä, laitteessa on yö- ja hämäräkäyttöön tarkoitettu valkoinen LED-taustavalo. Tämä laite oli ergonomisin testattavista kannettavista navigaattoreista, sitä oli helppo käyttää ja pitää kädessä solakan muotoilun aikaansaannoksena. (LIITE 6.) Kuva 9. Lowrance ifinder Expedition C 6.4 Kiinteät GPS-laitteet 6.4.1 Garmin GPS 152 Garminin kiinteästi asennettava malli GPS 152 erottuu edukseen suuren näyttönsä ansiosta. Näyttöruudun kooksi on saatu suurin mahdollinen suunnittelemalla
35 vaakanäytön alapuolelle kiinteä näppäimistö. Suomenkielinen käyttöjärjestelmä helpottaa kielitaidottomia käyttäjiä ja luo näin ollen positiivisen ja helpon käyttökokemuksen. Näyttöä oli helppo seurata, ja käyttölogiikka vaikutti hyvin yksinkertaiselta. Navigaattorin tiivistetty ja iskunkestävä muovirunko näytti kestävältä, joten se kestää varmasti vaativammankin käyttäjän merenkäynnin. Tässä laitteessa oli myös WAAS/EGNOS-palvelu, mutta en päässyt käyttämään sitä rajallisten resurssien vuoksi. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä käytännössä, miten paljon DGPS on tarkempi kuin korjaamattomalla datalla saapunut GPSmittaus. (LIITE 7.) Kuva 10. Garmin GPS 152 6.4.2 Furuno GP-32 Tämän laitteen näyttö on myös suurikokoinen, mutta toteutettu hieman eri tavalla kuin Garminin valmistamassa GPS-152-navigaattorissa. Tässä kiinteä näppäimistö on viety sivulle ja vaakanäyttö viereen, jolloin laitteen mitat ovat kasvaneet vaakasuunnassa. Pienemmät näytöt ovat seuraamisen kannalta huonoja, ja siksi suurin mahdollinen näyttö on välttämätön.
36 Furunon toinen suosittu malli GP-37 olisi ollut järkevämpi vaihtoehto, koska siinä on sisäänrakennettu DGPS. En saanut GP-37-mallia testaukseen, joten mainitsen, että se olisi ollut ehdottomasti parempi vaihtoehto. (LIITE 8.) Kuva 11. Furuno GP-32 6.4.3 Lowrance LMS-334C kaiku/gps-yhdistelmä Lowrancen kehittämä LMS-334 C kaikuluotain/gps-yhdistelmä tarjosi parannetun sijainnin tarkkuuden GPS/WAAS vastaanottimen ansiosta. WAAS/EGNOS differentiaalijärjestelmää hyödyntäen voidaan korjata satelliittien dataa. Tässä laitteessa todettiin olevan paras näytönpäivitysnopeus, mikä tuli esille kursorinavigoinnissa. Jokaisella näytöllä pitäisi olla sulava ja jatkuva navigointinäkymä, jolloin saadaan selkeämpi kuva esimerkiksi käännöksiä tehdessä. Tämä laite eroaa muista siinä, että näytössä on fluoresoiva kylmäkatodivalaistus, jonka ansiosta pystytään lukemaan näyttöä myös hämärässä, joka taas mahdollistaa aktiivisen yökäytön. Huonoksi ominaisuudeksi katsoin sen, ettei laite sisällä NMEA 2000- valmiutta. Tätä laitetta en voinut vertailla keskenään toisten laitteiden kanssa, koska tämä oli ainut yhdistetty kaiku/gps. Raportoin testitulokset ja voisin suositella tätä myös järjestelmävaihtoehtoihin. (LIITE 9.)
37 Kuva 12. Lowrance LMS-334C 6.5 Karttaplotterit 6.5.1 Navman Tracker 5605 GPS-karttaplotteri Navmanin kehittämä GPS/karttaplotteri Tracker 5605 teki vaikutuksen näytöllään; 16-värinen TFT-näyttö mahdollistaa myös sivusta katsomisen, mikä helpottaa navigointia. Valaistu näyttö mahdollistaa operoinnin sekä kirkkaassa päivänvalossa että pimeässä. Laitteen voi myös liittää tietokoneeseen, jonka avulla pystyin siirtämään reittipisteitä ja reittejä laitteiden välillä. Laite voidaan laajentaa toimimaan jopa polttoaineenkulutusmittarina. Kuva 13. Navman Tracker 5606
38 6.5.2 Garmin GPSmap 2106 C Garmin GPSmap 2106 C-laitteen näyttöpaneeleissa on erityinen auringon säteiden heijastuksia suodattava ominaisuus, jonka ansiosta sitä oli helppo seurata erilaisissa olosuhteissa. Käyttölogiikka vaikutti yksinkertaiselta, vaikka laitteesta saattaa ensinäkemältä saada sen kuvan, että sitä on vaikea käyttää usean näppäimiensä vuoksi. Laitteen sujuva käyttö vaatii tietysti totuttelua ja syventymistä toimintoihin. Laitteeseen on mahdollista liittää lisävarusteena hankittava BlackBoxkaikuluotainyksikkö, jolloin näytölle saadaan kaikukuva. (LIITE 10.) Kuva 14. Garmin GPSmap 2106 C 6.5.3 Raymarine Raychart 435i GPS/karttaplotteri Raychart 435i on täydentävillä ominaisuuksilla varustettu joka veneen karttaplotteri. Ajoreitti oli helppo tehdä hetkessä näytölle, joten tämä laite sopii aloittelijoillekin hyvin. Raymarinen kehittelemä GPS/karttaplotteri eroaa muista testattavista GPS/karttaplottereista nopean kuvanpiirron ansiosta. Laite sopii ominaisuuden vuoksi nopeampiinkin veneisiin. Ajoreitti oli helppo tehdä kuvaruudulle suomenkielisten valikoiden ja selkeän käyttölogiikan avulla. (LIITE 11.)
39 Kuva 15. Raymarine Raychart 435i 6.6 Hinta- ja ominaisuusvertailu Hinnat ovat vuodelta 2006 ja ovat hankintahintoja. Hintoihin lisätään asennuskohtaiset kustannukset, jotka vaihtelevat asiakkaan haluaman navigointijärjestelmän ja venemallin mukaan. Ulvilan Lasikuitu Oy kertoo asiakkaalle tapauskohtaisesti asennushinnoista. Otin keskeisimmiksi arviointiperusteiksi navigointilaitteiden näytöt, koska ne ovat käyttäjän kannalta tärkeimpiä ja näkyvimpiä ominaisuuksia. Yllättävää oli se, että teknisten tietojen mukaan melko samankaltaiset näytöt osoittautuivat käytössä kuitenkin erilaisiksi. Seuraavaksi tärkeimpänä ominaisuutena pidän käsiteltävyyttä ja käyttöliittymän helppokäyttöisyyttä. Yhteensopivuuden kohdalla tarkastelen medioiden eli karttojen tallennusmuotojen yhteensopivuutta laitteisiin ottaen huomioon eri valmistajien asettamat rajoitukset. Eri valmistajat ovat kehittäneet erilaisia lisäominaisuuksia, jotka olen arvioinut tärkeyden mukaan.