Täydentäviä muistiinpanoja epädeterministisistä äärellisistä automaateista

Samankaltaiset tiedostot
Säännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. marraskuuta 2015

Laskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 22. toukokuuta 2013

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

Automaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 26. tammikuuta 2012

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Yllä osoitettiin, että säännöllisten kielten joukko on suljettu yhdisteen

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 12. tammikuuta 2012

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 6. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. Pinoautomaatit.

Pinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Kertausta 1. kurssikokeeseen

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

DFA:n käyttäytyminen ja säännölliset kielet

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Q = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Testaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet

Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi

Q on automaatin tilojen äärellinen joukko; Σ on automaatin syöteaakkosto; δ : Q Σ Q on automaatin siirtymäfunktio; q 0 Q on automaatin alkutila;

2.2 Automaattien minimointi

vaihtoehtoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 13. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Äärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Havaitaan: muuttujan NykyisetTilat arvot kuuluvat potenssijoukkoon P(Q).

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

TAMPEREEN YLIOPISTO Valinnaisten opintojen syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. Lauri Kumpulainen. Büchin automaateista

Riemannin integraali

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Laskennan perusmallit 2013: Kertausta

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma

Riemannin sarjateoreema

Jos sekaannuksen vaaraa ei ole, samastamme säännöllisen lausekkeen ja sen esittämän kielen (eli kirjoitamme R vaikka tarkoitammekin L(R)).

Laaja matematiikka 2 Kevät 2005 Risto Silvennoinen

Rajoittamattomat kieliopit

TIEA241 Automaatit ja kieliopit

Sarja on "summa, jossa on äärettömän monta yhteenlaskettavaa". Täsmällisempi määritelmä on seuraava: Tarkastellaan lukujonoa ( a n)

Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Turingin koneen laajennuksia

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

a n := f(n), S n := a k ja I n := f(x) dx.

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Laskennan perusmallit (LAP)

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Muunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja

OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Syksy 2008

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

VEKTOREILLA LASKEMINEN

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit harjoitustehtäviä

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. toukokuuta 2011

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Algoritmin määritelmä [Sipser luku 3.3]

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Kertausta: kielet ja automaatit. ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Alue ja aiheet. Äärelliset automaatit

Turingin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 9. lokakuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 8. maaliskuuta 2012

VEKTOREILLA LASKEMINEN

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Riemannin integraalista

Koska sarjat ovat summien jonoja, kertaamme ensin jonojen teoriasta joitakin kohtia syksyltä.

Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää

Sinilause ja kosinilause

δ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}.

Transkriptio:

Täydentäviä muistiinpnoj epädeterministisistä äärellisistä utomteist Antti-Juhni Kijnho 2. mrrsuut 25 NFA Trstelln seurv NFA:t. 2 3 Sen toimint merijonoll voidn esittää päätöspuun: 3 3 2 2 3 3 TIEA24 Automtit j ieliopit, esä 22

Yhtenäiset nuolet meritsevät tilsiirtymiä, toniset nuolet syötteen etenemistä. Rsi troitt, että siirtymää ei ole, j ympyröinnit troittvt viimeisen tiln tulint hyväsyväsi ti ei-hyväsyväsi. Kunin syötemerin tsoll olevt tilt ovt ne tilt, joiss NFA voi ennen yseisen merin luemist oll. 2 Spontnien siirtymien poisto NFA:st pitää toisinn poist spontnit siirtymät (eli ε-siirtymät). Poistoon soveltuu esimerisi seurv lgoritmi:. Poist utomtist ii ε-siirtymät jostin tilst itseensä. 2. Vlitse join ε-siirtymä jostin tilst q johonin tiln q 2. 3. Joiselle siirtymälle q 2 c q 3 lisää siirtymä q c q 3 (tässä c voi oll ε). 4. Poist siirtymä q ε q 2. Tätä toistetn, unnes utomtiss ei ole enempää ε-siirtymiä. Voit lisäsi poist utomtist tilt, joihin ei pääse millään tvll lutilst. Trstelln esimerisi seurv NFA:t: ε ε A A i A2 s A3 s A4 A5 B B o B2 i B3 r B4 B5 Vlitn ε-siirtymä ε A. Kopioidn siirtymä A A siirtymäsi A siirtymäsi. Poistetn siirtymä ε A. ε A A i A2 s A3 s A4 A5 B B o B2 i B3 r B4 B5 Vlitn ε-siirtymä ε B. Kopioidn siirtymä B B siirtymäsi B siirtymäsi. Poistetn siirtymä ε B. A A i A2 s A3 s A4 A5 B B o B2 i B3 r B4 B5 2

Poistetn tilt A j B, joihin ei enää pääse lutilst mitenään. A i A2 s A3 s A4 A5 B o B2 i B3 r B4 B5 3 Osjouoonstrutio Luse. Joiselle NFA:lle M = (Q, Σ, δ, q, F ) on DFA M, jolle pätee L(M) = L( M). Todistus. Voidn olett, että δ(q, ε) = pätee iill q Q. Määritellään: Q = P(Q) ˆq = {q } F = { S Q S F } ˆδ : (ˆq, c) q ˆq δ(q, c) M = ( Q, Σ, ˆδ, ˆq, F ) Nyt L(M) = L( M) seur suorviivisell indutioll merijonon pituuden suhteen. Mtemtion truudell tehtäessä todistus loppuisi tähän. Teen tässä mllisi todistusen hiemn tremmin. Meritään w:n päätöstilojen jouo M:ssä Q M w j sen päätöstil M:ssä q M w. Näin siis pätee Q M w = { q Q q w q } Riittää osoitt, että iill w Σ pätee Q M w = q M w. Edetään indutioll w:n pituuden suhteen. Perustpusess trstelln tyhjää merijono. Kos spontnit siirtymät on poistettu, pätee δ(q, ε) =, j siten pätee myös Q M w = {q }. Toislt suorn määritelmästä seur qw M = ˆq = {q }. Indutioseleess trstelln epätyhjää merijono w = vc, missä v Σ j c Σ pätevät. Tehdään indutio-oletus, että Q M v = q M v pätee. Nyt 3

voidn lse: Q M w = Q M vc = { q Q q vc q } = { q Q q Q: q v q q c q } = { q Q q Q M v : q c q } = { q Q q Q M v : q δ(q, c) } = δ(q, c) q Q M v j q M w = q M vc = ˆδ(q M v, c) = δ(q, c) q q M v Nähdään, että indutio-oletusest Q M v = q M v seur väite Q M w = q M w. Osjouoonstrution ide tuli esille jo edellisessä todistusess: Poistetn ii ε-siirtymät. Muodostetn DFA:n tilt NFA:n tilojen osjouoist. DFA:n tilsiirtymät muodostuvt seurvsti: ˆδ(ˆq, c) = δ(q, c) q ˆq DFA:n til on hyväsyvä jos se sisältää inin yhden NFA:n hyväsyvän tiln. Jos tätä ide noudtt orjllisesti, tulee n-tilisest NFA:st 2 n -tilinen DFA. Tämä ei ole järevää, os suurin os näin syntyvistä DFA-tiloist on yleensä trpeettomi. Sen sijn nntt noudtt lis lsent:. Poistetn ii ε-siirtymät. 2. Alustetn DFA sellisesi, että siinä on vin lutil ilmn siirtymätieto. 4

3. Niin un uin DFA:ss on tiloj, joill ei ole siirtymätieto, toistetn seurvi: () Vlitn join DFA:n til, jolle ei ole vielä siirtymiä lsettu. () Lsetn vlitulle tillle iill meristön mereillä siirtymät yllä esitetyn vn muisesti. (c) Miäli siirtymän ohteesi tulee tiloj, joit DFA:ss ei ole, lisätään ne DFA:hn (ilmn siirtymätieto). 4. Lopusi selvitetään, mitä tilt ovt hyväsyviä. Tämä on helppo tehdä tuluoesitysessä. Otetn esimerisi seurv NFA: ε, {, } {} {} Alustetn DFA: Lsetn tiln {} siirtymät: {} {} {, } {} Lisätään puuttuvt tilt ilmn tilsiirtymätieto: Lsetn tiln {, } siirtymät: {} {, } {} {, } {} {} {, } {} {, } {, } {} {} Uusi tiloj ei tullut. Lsetn tiln {} siirtymät: {} {, } {} {, } {, } {} {} {} 5

Lisätään puuttuv til ilmn tilsiirtymätieto: Lsetn sen tilsiirtymät: {} {, } {} {, } {, } {} {} {} {} {, } {} {, } {, } {} {} {} Puuttuvi tilsiirtymätietoj ei enää ole. Selvitetään vielä hyväsyvät tilt: {} {, } {} {, } {, } {} {} {} Näin meillä on vlmis DFA. Piirretään vielä sen grfiesitys äytten DFA:lle sopivmpi tilnimiä (A = {}, B = {, }, C = {} j D = ): A B C D, 6