Porotutkimusta Lapista Mongoliaan Mauri Nieminen RKTL, Porontutkimusasema Kaamanen (mauri.nieminen@rktl.fi)
Reindeer Husbandry in the World: - 3,5 million Wild Reindeer/Caribou - 2,5 million Semi-domestic Reindeer (in Barents Region >800 000 Reindeer) - 28 Ethnic indigenous and Arctic Peoples >100 000 Reindeer Herders in 10 Countries >4 million km 2 Pasture Area Mongolia Inner-Mongolia China
Banfield 1961 Røed et al. 2008 R.t.granti (Tundra caribou in Alaska) R.t.dawsoni (1932) R.t.groenlandicus (Canadian barren ground caribou) + R.t.tarandus L. (Eurasian tundra/ mountain reindeer) R.t.caribou (Woodland caribou) R.t.pearyi (Peary caribou) R.t.eogroenlandicus (1900) R.t.fennicus Lönnb. (Eurasian forest reindeer) R.t.platyrhynchus Vrolik (Svalbard reindeer)
Euraasian villipeurojen perinnölliset erot (mtdna)(røed ym. 2008, 2011). 60 o ND-4 ND-5 ND-6 RD-6 RW-1 RW-2 RD-7 FD-1 RD-2 RD-1 80 o Russia ND-2 NW-6 NW-7 NW-8 NW-2 NW-1 NW-4 Norway ND-3 NW-3 NW-5 ND-1 FD-2 FW-1 Finland Russia RD-3 RD-4 RD-5
(Røed ym. 2008) Poronhoidon alku: - Evoluutioteoria, mtdna-analyysit osoittavat poronhoidon itsenäistä alkua Fennoskandiassa ja Venäjällä. - Kesytetty > 3 000 vuotta sitten - 3-4 aluetta Venäjällä (Siperia, Saijan vuoret..) - 1 alue Fennoskandiassa (Norja/Ruotsi)
Euraasian tunturi/tundrapeura (R. t. tarandus L.), - Venäjä 1 miljoona - Etelä-Norja: 23 populaatiota 35 000 villipeuraa, joita metsästetään Kuola, Venäjä > 7 000 peuraa
Norjan, Ruotsin ja Suomen porot on kesytetty Norjan villistä tunturipeurasta
Metsäpeura (R. t. fennicus Lönnb.) - Venäjän Karjala > 3 000 peuraa - Itä-Suomi, Kuhmo > 800 peuraa - Suomenselkä >1 100 peuraa
KUHMO/Halla paliskunta Nuoria metsäpeuroja Porovaadin Metsäpeuravaadin Risteymävasa?
R. t. tarandus Linne 1758 Banfield 1961 Røed ym. 2008 - Fennoskandia, Venäjä R. t. phylarchus Hollister 1912 Mosolov 1998 - Mantsuria, Okhota, Kamsatka R. t. valentinae Flerov 1933, Banfield 1961, Gruzdev & Davykov 2001 -Mongolia, Länsi- Siperia R. t. fennicus Lönnberg 1909 Banfield 1961 Røed ym. 2008 - Suomi, Venäjän Karjala
Yi-ching, M. 1983. Status of reindeer in China. Acta Zool. Fennica 175:157-158 -In 1976, 167 Evenkies, totally 995 reindeer in China; 810 adults (422 males (52%) and 388 females), 145 juveniles (72 males and 73 females). -In 1985, 195 Evenkies, totally 904 reindeer (Yi-ching 1986). -Females were milked, males used to transport. -Velvet antlers were harvested.
Kiinan poroheimo Sisä-Mongolian poro kesytetty Venäjällä Ohotan metsäpeurasta (Rangifer tarandus phylarchus), joita Sakhan (Jakutian) alueella nykyään kolmessa eri populaatiossa yhteensä noin 12 500. Alueen viimeinen metsästäjä- ja poroheimo, yksi kolmesta evenki-ryhmästä, joka elää nykyään Kiinan laajimmalla metsäalueella, Isoilla Hingganvuorilla. Nämä evenkit saapuivat Venäjältä Baikalin ja Lena-joen alueilta noin 200 vuotta sitten.
Genhen alue, Sisä-Mongolia, Kiina - Poro kesytetty Ohotan metsäpeurasta (R. t. phylarchus)
1700-1800 Erguna Aoluguya 1965 New Aoluguya Township in Genhe 2003 Genhe
Genhe, Aoluguyan ( Oulun ) kylä Vuonna 1965 Genhen alueen pohjoisimpaan osaan Aoluguyan kylän ympärille. Ilmasto alueella erittäin mantereinen, kuten Etelä-Siperiassa ja Mantsuriassa. Talvet pitkiä ja erittäin kylmiä, mutta lunta vähän ja porojen ravinnon kaivu yleensä helppoa. Porot yksityisomistuksessa, verisarvien katkaisu ja sarvikauppa valtion toimintaa. Nuoret eivät kiinnostuneita poronhoidosta.
Näytteiden ottoa, tutkimusta - suolaa - soijaa - luita
- suolaa - soijaa - luita
Verisarvien katkomista
Museo Uusi Aologuyan kylä, porokylä rakennettiin Genheen 2003 Toimisto Verisarvitehdas Asunnot 60 perheelle
Kiina 2008: <600 poroa Kannan rakenne: >60% porohirvaita/härkiä Ei sisäsiitosta (mtdna-analyysit) Vähän vasoja Verisarvia alettiin katkoa valtion toimesta Kiinassa vuonna 1961, vuosittain tuotetaan 200-400 kg verisarvea Nykyään hinta >80 /kg (Nieminen & Oksanen 2010) Ei poronlihaa! Vain verisarvituotteita
- Vasatuotanto heikko - Vain 30% vaatimia (Suomessa >80 %) - Verisarvea!!
VÄHÄN TURISMIA
VÄHÄN MATKAMUISTOJA
Mauri & Antti Kiinassa 2008, n. 600 poroa (Meng et al. 2014).
Herd 1 (1949) -300 reindeer -10 families (280 km from Genhe) -45 reindeer -1 family Herd 2 (180 km from Genhe) (2003) -140 reindeer -3 families (80 km from Genhe) Herd 3 Herd 4 Herd 5-70 reindeer -3 families -40 reindeer -1 family (30-35 km from Genhe) Genhe
KIINASSA NYKYÄÄN (Meng et al. 2014): - 8 porolaumaa - 773 poroa (46) Herd 2 (25) Herd 1 (300 poroa) Herd 3 (100) Herd 4 (180) Herd 5 (52; 32F, 9M) (40) (30)
5 WRH Congress, Genhe 2013
RKTL, Helsinki 7.10.2010 Mongolian presidentti Elbegdorj
(Ulko-)Mongolia, Tsaatanit eli Dukhat
Tsaatanit ovat metsästäjiä ja porojen lypsäjiä
Mongolian tsaatanit, dukhat Mongolian tsaatanit (dukhat) alkujaan Venäjän Tuvaalueen nomadeja, elämä liittyy yhä täysin poroihin. Perinteiset asuinalueet olleet Saijanvuorilla, nykyisen Mongolian ja läheisen Tuvan alueilla Venäjällä. Tsaatanit ensimmäisiä porojen kesyttäjiä maailmassa, Itäisen Sajanvuorten aluetta pidetty yhtenä poronhoidon syntyseutuna. Mongolian porot taiga-alueen metsäporoja, kesytetty Siperian metsäpeurasta (Rangifer tarandus valentinae). Metsästettäviä villipeuroja nykyään 200-1 000 Ulan Taigalla lähellä Venäjän rajaa.
Baikal Tsagaannuur Hovsgol Nuur
Ei juuri teitä, maastoautossa >2 000 km, 10 päivää, +25-35 o C
Tsagaannuurin kylä
Hovsgol Nuurin maakunta, Poronhoitoalue
Oikeat tuvat jäivät Venäjälle Tsaatanit alkoivat siirtyä Tuvasta Saijanvuorten ja Venäjän rajan yli etelään jo 1930-luvulla. Ensimmäiset perheet saapuivat Mongoliaan Punaarmeijaa paeten 1940-luvun alussa. Nykyään Mongolissa on vain pieni osa tuvalaisista, oikeista poronhoitajista ja metsästäjistä, jotka asuvat edelleen Tuvan tasavallassa Venäjällä. Mongoliassa ilmasto hyvin mantereinen (kesällä + 40 o C, talvella -30-52 o C).
Metsästäjiä/Poronlypsäjiä Nykyään Tsaatanit asuvat Mongoliassa Tsagaannuurin alueella, Hovsgol Nuurin maakunnassa. Ovat vanhimpia poronhoitajakansoja Tsaatanien porojen lypsystä kirjoitti kiinalainen munkki jo vuonna 499 jkr. Hyödyntävät poroa nykyään enemmän maidon- kuin lihantuottoon. Porot kanto- ja ratsueläiminä tärkeitä.
Omat jäkälät Talvi on pitkä, lunta on melko vähän ja porojen kaivuolosuhteet hyvät. Porojen laidunalueet (noin 20 000 km 2 ) ja majapaikat sijaitsevat 1 850-2 100 mpy. Siperian lehtikuusta ja mäntyä kasvaa metsissä. Metsissä ja puuttomilla alueilla on hyvin, noin 2 000 kg (ka)/ha paikallista jäkälää (Cladonia stygia ja Cetraria kemarevii elenkin). Kesällä porot syövät runsaasti heiniä sekä pajun ja vaivaiskoivun lehdeksiä.
Itäinen taiga-alue, Zuun Poronhoitoalueista kuivempi ja maastoltaan tasaisempi, Shishged-joen pohjoispuolella. 76 tsaatan perhettä, metsästäjien alueella Harmain laaksossa vielä 87 perhettä. Poronhoitajat jakautuneet 10-15 perheen ryhmiin. Perheet hoitavat pieniä porokarjojaan hajallaan vaihtaen asuinaluetta vain 4-6 kertaa vuodessa. Poroja paimennetaan alemmilla alueilla, lähellä kyliä ja alueita, joilla liikkuu nykyään myös turisteja. Muutama poronhoitaja työskentelee jo matkailun parissa lähellä Hovsgol -järveä. Mongoliassa nuoria poronhoitajia vähän.
Läntinen taiga-alue, Barone Sijaitsee etelämpänä, on maastoltaan jyrkkäpiirteisempi ja ilmastoltaan hieman äärevämpi. Alueella 95 perhettä. Poronhoitajat jakautuneet 2-8 perheen ryhmiin, hoitavat ryhmittäin 20-250 poroa. Liikkuvat poroineen kesäisin 5-6 viikkoa ylängöillä ja laskeutuvat talvisin kotaalueille metsänrajan alapuolelle.
- verinäytteet kuntoanalyysit - ruhomitat/paino - mtdna-analyysit
Ei sisäsiitosta, jo 1 600 poroa Porojen kunto oli hyvä, ei sairauksia eikä merkkejä sisäsiitoksesta ainakaan Baronen alueella (mtdna-tutkimukset). Mongoliaan vuosina 1962-2010 tuotu neljästi yhteensä 110 poroa Venäjältä Tuvan ja Sakhan alueilta. Poronhoitajia nykyään noin 200 ja poroja 1 600. Aikuisten vaadinten määrä ollut < 30 %. Paljon kesyjä hirvaita ja kuohittuja härkiä kanto- ja ratsuporoina, verisarvia (ei enää?). Matkailua?
Poroja Poromäärän kehitys Mongoliassa vuosina 1962-2010 (Nieminen 2012).
(Suomessa > 80 %) Porokannan rakenne Mongoliassa (Nieminen 2012).
Kestääkö Mongolian porojen selkä?
Mongolia -raportit Nieminen, M. & Oksanen, A. 2008. Genhe Reindeer Husbandry Problems Diagnosis; Visit and Research in Inner Mongolia. Research Report 2008. Finnish Game and Fisheries Research Institute, Reindeer Research Station, Kaamanen, Finland and Finnish Food Safety Authority Evira, Oulu, Finland, 17 pp. and 7 figs. Nieminen, M., Oksanen, A. & Røed, K.H. 2009. Reindeer husbandry problems in Inner Mongolia, China. The 15th Nordic Conference on Reindeer and Reindeer Husbandry Research. Luleå, Sweden, 26 th -29 th 2009. - Rangifer, Report No 13:66-67. Nieminen, M. 2011. Reindeer Husbandry, Problems Diagnosis; Visit and reindeer research in Mongolia. Research Report 2011. Finnish Game and Fisheries Research Institute, Reindeer Research Station, Kaamanen, Finland, 40 pp., 2 tables and 14 figs. Nieminen, M. 2011. Mongolian ja Sisä-Mongolian poronhoito ja porotalous. - RKTL:n työraportteja 14/2011, 21 sivua ja 11 kuvaa. Changing Taiga Challenges for Mongolia s Reindeer Herders 2012. UNEP, Portraits of Transition N0 1., 62 pp.
KIITOS!