1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ELY-keskukset sekä metsäkeskusalueen yritykset)
Termit Puuenergia Metsäteollisuuden mustalipeä, jäteliemet, kuori, puru, metsäenergia Metsäenergia (metsähake) koostuu seuraavista Pienpuuhake Hakkuutähdehake Kantomurske (kannoista ja juurakoista) Epäkurantti ainespuu, myrskytuhopuiden haketus
3 1 kiinto-m 3 puuta Sisältää energiaa 2 MWh Kannoissa noin 2,2 MWh (tiheys suuri, kuivuvat nopeasti, uuteaineet haihtuvat nykytiedon mukaan) Männyn kannoissa pihka-aineita
Metsäenergian hankinta on osa ainespuun hankintaa Jos sahaustoimintaa ei ole, eikä uudistushakkuita, niin ei voi korjata hakkuutähteitä eikä kantoja Pula sahanpurusta merkitsee pulaa puupellettien raaka-aineesta Jos sellumarkkinoilla on lama, niin ensiharvennuksilta korjataan energiapuuta pienpuuhakkeeksi
5 Metsäkannot ja suokannot Metsäkantoja kivennäismaiden metsistä sekä turvemaiden metsien uudistamisaloilta, sekä peltojen ja turvetuotantoalueiden raivauksilta. Niille saa puulla tuotetun sähkön sähköveron palautuksen. Suokantoja ja liekopuita nousee turvetuotantoalueilta. Niille EI SAA puulla tuotetun sähkön sähköveron palautusta.
6 Kärkkäinen, M. 1975. Kantojen käytön kehittyminen Suomessa. Silva Fennica Vol. 9(4): 284-302. HISTORIAA Tervaskannot tervanpolttoon (2,0-2,5 irto-m3 päivässä) Maaseudulla kantoja lämmitykseen erityisesti pellonraivauksilta Miestyön tuottavuus 1 irtokuutiometri 7 miestunnissa ilman räjähdysaineita. Ruotsissa 1915 teollisuuden polttoainetta. Arvid Borg (1916) kiskoi koneellisesti oppilaiden kanssa Tuomarniemellä satakunta pinokuutiometriä kantoja Mäkelän (1973 sit.) mukaan ruoho- ja heinäkorvissa runsaasti pellonraivauskantoja Vuonna 1965 kantoja poltettiin 110 500 kiinto-m3 Metsäteollisuuden raaka-aineeksi 1960-luvun lopulta lukien tutkittiin (Jokinen 1964, Makkonen 1966, Ahonen 1971, Mäkelä 1972, Hakkila 1972, 1975). Parhaat kanto- ja juurisellut lujuudeltaan heikon runkopuusellun veroisia. Vaikeat teknologiat, korjuukustannukset ja kantojen uuteaineiden liuotuskemikaalit osoittautuivat kalliiksi.
Ensin kuusikoissa hakkuutähteiden korjuu 110 MWh/ha, käyttöpaikalla hankintakustannus 10-11 /MWh. Metsänomistajalle 1-3 /m 3 (Kuva: Jussi Laurila)
Kannonnostourakka Tuomarniemen tulevalla (ohutturpeisella) riistapellolla (kaivinkone 60 /h; 0,1 ha/h eli 1,0 ha päivässä (Kuva: Jussi Laurila)
9 Kantojen nosto (Laitila, Laurila ja Lauhanen, Makkonen) Makkosen (2014) mukaan turvemaiden eikä kivennäismaiden männyn kantojen noston ajanmenekissä ei ollut olennaisia eroja Kuusen juuristot tunnetaan pinnanmyötäisiksi. Kivennäismaiden männyillä paalujuuri selkeä. Metsäojitus osaltaan kehittää männyn juuristoa Eero Paavilaisen väitöskirjan mukaan, mutta männyn suokantojen nostoa pidetään helpompana kuin kivennäismaiden kantojen.
10 Kanto- ja juuripuun nosto hakkuutyön yhteydessä turvemailla (intergoitu menetelmä) (Laitila ym. 2012) Integroitu menetelmä toimii lupaavasti turvetuotantoalueen raivauskohteella perinteiseen korjuuketjuun verrattuna (puukorjuu ja kantojen nosto eri prosesseina) Ponssen hakkuukone nosti hyvin kantoja, kun poistettavan puun rinnankorkeusläpimitta oli enintään 20 cm. Mutta joukkokäsittely ei ollut mahdollista Aineisto oli kuitenkin suppea Kaivinkonealustaisia hakkuukoneita tarpeen tutkia Polttoaineen kulutusta ja puomiston kestävyyttä tulisi seurata Talvikorjuukohteita Myllerretyillä suometsän pohjilla metsäkuljetusta tulisi tutkia lisää
Kannot ja juurakot 130 MWh/ha, hankintakustannus käyttöpaikalla 13 /MWh. Metsänomistajalle 2-3 /m 3 (Kuva: Jussi Laurila)
12 Kantojen kuivuminen metsävarastossa Noin 2 vuodessa kannot kuivuvat siten, että kosteusprosentti on 25-30 % (jopa 13 % ensimmäisenä kesänä) (Laurila & Lauhanen 2010) Kantojen kiintotilavuusprosentti pilkkomattomalle kannolle 10 % Hakkilan mukaan Kantojen kiintotilavuusprosentti pilkotulle kannolle 25 %
Siirrettävä kantomurskain (700 000, tuottavuus 100 irto-m 3 /h, käyttötuntikustannus 200 ) (Kuva: Risto Lauhanen) 13
Kannot ja juurakot (Metlan Juha Laitila 2007) Energiasisältö 130 MWh/ha; esimerkkilaskelma Hallintokulut 3,0 /m 3 Kantojen kantohinta 0,0 /m 3 Kantojen nostotyö 7,0 /m 3 Metsäkuljetus 9,0 /m 3 Kaukokuljetus 7,0 /m 3 Käyttöpaikkamurskaus 3,0 /m 3 Yhteensä 29,0 /m 3 13,0 /MWh
15 Vesistö ja ravinnevaikutukset Metlan prof. Eero Kubinin 40 vuoden tutkimustyö osoittaa, että kun hakkuutähteet ja kannot kerätään pois (1/3) uudistusalalta, niin metsänuudistamisen vesistövaikutukset ovat vähäisemmät kuin silloin, jos hakkuutähteet ja kannot jäävät uudistamisalalle Metlan mukaan kantojen nostolla ei merkittäviä ravinnevaikutuksia metsäekosysteemissä tässä vaiheessa. Laitilan mukaan hienojuuret jäävät palstalle. Kantopuu on runkopuun tyyppistä. Neulaset ovat asia erikseen.
Pohdittavaa? Mittayksiköt (m 3, MWh, kg, ha) Raakapuumarkkinoiden toimivuus Uhkat turvetuotannolle ja uusien tuotantoalueiden valmistelulle uhka kantosavotoille Luonnonmukainen metsien uudistaminen yleistymässä Ympäristö- ja imagoasiat mm. Ruotsissa Ympäristöasiat ovat kunnossa, mutta kantojen noston pitkäaikaisia ekosysteemivaikutuksia ei tunneta Kantojen epäpuhtaudet metsäkannoilla suuremmat kuin suokannoilla Metsäkannoille saa puusta tuotetun sähköveron palautuksen, mutta turvesoiden suokannoille ei. Turvesuon puu on fossiilista energiaa Toisiaan korvaavat polttoaineet (kivihiili, turve, olki, metsäenergia) Erityisesti metsäkantojen epäpuhtaudet, kun taas turvetta sisältävät suokannot paloherkkiä, jos ne kuivuvat liikaa
Vesakoitumiskysymys? Vertailuna penkkatiet (vas. metsänomistaja Juha Viirimäen tekemä penkkatie kaipaa pian traktoria ja perälevyä, oik. vuonna 2010 tehty ja umpeen kasvamassa oleva penkkatie (kuvat: Risto Lauhanen) 17
Kiitos! 18