2. Sisällönhallinta- ja julkaisujärjestelmät
2.1 Sisällönhallintajärjestelmien perusteet
Mitä on sisältö? Määritelmä: ContentWatch 1 Informaatio muuttuu sisällöksi, kun se muotoillaan siten, että se on yhdellä tai useammalla tavalla käyttökelpoista Sisällön arvo perustuu yhdistelmään sen 1) soveltuvuudesta eri käyttöihin, 2) saavutettavuudesta/saatavuudesta, 3) käytöstä, 4) käyttökelpoisuudesta, 5) brändi-tunnistettavuudesta sekä 6) ainutlaatuisuudesta Määritelmän tulkintaa: Esimerkki: tieto jalkapallojoukkueen harjoitusajoista on informaatiota. Harjoitusajoista muodostettu PDF-dokumentti on sisältöä. Esimerkki: yrityksen nykyinen visio ja missio ovat informaatiota. Yrityksen HTMLmuotoinen esittelysivu, jossa visio ja missio esitellään, on sisältöä. 1 Http://www.contentwatch.com/what.html
CMS - määrittelyä Sisällönhallintajärjestelmä (CMS Content Management System) on sisällön muokkaamiseen, hallintaan ja julkaisuun erikoistunut järjestelmä. Määritelmiä: http://www.contentmanager.eu.com/history.htm "A CMS is a tool that enables a variety of (centralised) technical and (de-centralised) non technical staff to create, edit, manage and finally publish (in a number of formats) a variety of content (such as text, graphics, video, documents etc), whilst being constrained by a centralised set of rules, process and workflows that ensure coherent, validated electronic content." http://en.wikipedia.org/wiki/content_management_system A content management system (CMS) is a computer application used to create, edit, manage, and publish content in a consistently organized fashion.
CMS:n keskeinen idea Keskeinen ajatus CMS:issä on, että sisältö voidaan kapseloida yksiköihin Sisällönhallinnan perusyksikköä kutsutaan sisältöyksiköksi (content unit) Sisältöyksikkö koostuu varsinaisesta sisällöstä (data) sekä siihen liitetystä metatiedosta (metadata) Sisältöyksiköihin jäsennettyä tietoa voidaan hallita;; muokata, luokitella, kategorisoida Metatieto mahdollistaa automatisoidun tietojenkäsittelyn. Metatieto voi olla joko järjestelmäkohtaista, tai yleisempää Se miten ja minkä kokoisiksi sisältöyksiköiksi tieto jäsennetään riippuu siitä, mitä sisällönhallintajärjestelmällä halutaan hallita
Sisällönhallintajärjestelmän lisäarvot Odotettavissa olevia sisällönhallintajärjestelmästä saatavia lisäarvoja: Tuottavuuden parantuminen: tekijät (sisällöntuottaja, graafinen suunnittelija,...) voivat keskittyä omaan osaamisalueeseensa Oikeuksien hallinta: dokumentin elinkaaren vaiheisiin vaikuttavien henkilöiden täsmällinen määritteleminen ja rajaaminen Työnkulun (workflow) ohjaus: Dokumentin elinkaaren vaiheistaminen ja tekijöiden vastuualueiden selkeyttäminen. Esimerkkejä: luominen, muokkaaminen, tarkastaminen, hyväksyminen, julkaiseminen,... Yhtenäinen ulkoasu: Tieto syötetään sisällönhallintajärjestelmään yhtenäisessä muodossa, joten myös sisällön julkaisumuodot yhtenäistyvät. Apuna yhtenäistämisessä ovat sivupohjat, tyylitiedostot & funktiokirjastot Ulkoasun muokkaaminen: ks. Yhtenäinen ulkoasu Huonon suunnittelun seurauksena tai cms:n valinnan epäonnistuessa tuloksena on jotain päinvastaista, esimerkiksi tuottavuuden heikentyminen, byrokratian lisääntyminen tai pakollisten esitietojen lisääntyminen. Esimerkkejä löytyy vaikkapa valtion sähköisistä tietojärjestelmistä
CMS-järjestelmien luokittelua Sisällönhallintajärjestelmiä voidaan luokitella erityisesti niiden sovellusalueen perusteella, esimerkiksi seuraavasti: Mediasisällönhallintajärjestelmät Enterprise-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmät Dokumenttienhallintajärjestelmät Komponenttipohjaiset sisällönhallintajärjestelmät Nyrkkisääntönä voitanee pitää, että mitä yleisemmin soveltuva sisällönhallintajärjestelmä on, sitä järempi sovellus on kyseessä
Esimerkki luokittelusta: web-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmillä tarkoitetaan erityisesti HTML-muotoisen sisällön hallintaa erikoistuneita järjestelmiä (lyhenne usein Web CMS) Karkea jaottelu: Offline-käsittelyyn pohjautuvat Sisältöön nivotaan mallinteisiin (templates) ja lopputuloksena syntyy julkaisukelpoisia web-sivuja Esimerkkejä: Adobe Contribute, Bricolage Online-käsittelyyn pohjautuvat HTML-sisältö generoidaan lennosta (tai haetaan välimuistista) Esimerkkejä: Joomla!, Drupal, WordPress, Plone Online- ja offline-käsittelyn yhdistävät järjestelmät (Esim. Blosxom) Kehityksen suuntana siirtyminen online-pohjaisiin järjestelmiin
Toinen näkökulma luokitteluun: dataa vai dokumentteja? Toinen näkökulma järjestelmien luokitteluun on luokittelu tiedon perusteella. Kaksi tiedon jäsennystapaa on tunnistettavissa: Datakeskeinen tieto on jäsennettävissä pieniin palasiin, jotka voidaan tallentaa esimerkiksi relaatiotietokantaa. Esimerkkejä: reseptit, levyn tiedot, henkilötiedot Dokumenttikeskeinen tieto muodostuu jotakin tiettyä asiaa käsittelevistä kokonaisuuksista. Tiedon tallentaminen onnistuu parhaiten dokumenttitietokantaan. Esimerkkejä: kirja, raportti, käyttöohje, oppimateriaali, Sisällönhallintajärjestelmissä ensisijainen jäsennystapa on monesti dokumenttikeskeinen Etu: sisältöyksiköt muodostavat suoraan loogisia kokonaisuuksia, mutta datakeskeinen tieto on usein sirpaloitunut sisältöyksiköiden välille tai sekoittunut muuhun tietoon Ensisijaisesti datakeskeisellä jäsennyksellä on omat moninaisuutensa: Etu: datakeskeinen tieto on helposti hallittavissa, mutta dokumentit on usein koostettava joukosta sisältöyksiköitä
2.2 Sisällönhallintajärjestelmien ominaisuudet
CMS: Vastuut ja ominaisuudet Vaikka CMS:ien ominaisuudet vaihtelevat toimialuettain, voidaan seuraavat yleiset ominaisuudet tunnistaa (Lowdnes & Browning, 2001 2 ): Sisällön tuottaminen (authoring): sisällön tuottaminen ja syöttäminen Työnkulun hallinta (workflow): sisällön (hallinnolliset) käsittelyn vaiheet sisällöntuotannosta julkaisuun Sisällön varastointi (storage): tuotetun sisällön varastointi tietovarastoon (repository) Julkaiseminen (publishing): tiedon julkaiseminen tietovarastosta eri muotoihin Illustration 1: Toiminnallinen näkökulma CMS-järjestelmiin (Lowdnes & Browning, Ort & Vidgen et al. mukaan) 2 Lowdnes, M. & Browning, P. JISC TechWatch Report: Content Management Systems
Sisällön tuottaminen/tuominen Jotta tietoa voidaan hallita sisällönhallintajärjestelmillä, on se jollain tavalla kyettävä tuomaan järjestelmään tai vaihtoehtoisesti tuottamaan se sinne suoraan järjestelmän tarjoamilla välineillä
Reunaehtoja sisällön luomiselle Sisällön tuomiseen/tuottamiseen liittyy usein seuraavia reunaehtoja: Sisällön ja ulkoasun erottaminen: keskeinen idea tiedon rakenteistamisessa, joka taas on pakollinen reunaehto monikanavajulkaisemiselle Hajautettu muokkaaminen: sisällöntuottajia voi olla useita, joten CMS:n on mahdollistettava esimerkiksi tiedon lukitseminen ja versiointi Uudelleenkäyttö: sama tieto - esimerkki yksittäinen dokumentti tai tekstikappale - voidaan julkaista useassa eri jakelukontekstissa Metatiedon tuottaminen: sisällön hallinta edellyttää metatiedon keräämistä, joka ei kuitenkaan saa tukehduttaa sisällöntuotantoprosessia Linkittäminen: sisällöntuottajan on voitava määritellä sovelluksen sisäisiä linkkejä, muutokset rakenteessa ja monikanavaisuus on otettava huomioon Käytön helppous ja tehokkuus: välttämätöntä, mutta toteuttaminen todellinen haaste (vrt. Web-lomakkeet ja sisällöntuottajien WYSIWYG-tausta => Word)
Sisällön tuominen (import) (1/2) Sisällön tuomisella (import) tarkoitetaan erityisesti sellaisen sisällön tuomista sisällönhallintajärjestelmään, joka tallennusmuodoltaan (formaatiltaan) ei suoraan ole järjestelmän tuntemassa muodossa Mahdollisuus sisällön tuomiseen on usein oleellinen osa erityisesti siirryttäessä sisällönhallintajärjestelmästä toiseen Sisällön tuominen voidaan usein tehdä joko käsisyötteisesti tai ohjelmallisen automatisoinnin mahdollistavan rajapinnan (API) kautta Yhdessä ohjelmarajapinnan kanssa tuomisprosessia voidaan automatisoida myös mm. skriptejä käyttämällä. Osassa järjestelmissä käyttöönottoa tuetaan erityisillä käyttöönotto (migration) skripteillä
Sisällön tuominen (import) (2/2) Tuontiprosessissa lähdemuotoinen tiedosto muunnetaan sisällönhallintajärjestelmän tukemaan muotoon, noudattaen käytettyä tieto/metatieto-jakoa On huomattava, että tuontiprosessi ei välttämättä ole häviötön: tietoa saatetaan muokata siten, että järjestelmään tuotu tieto ei ole palautettavissa enää alkuperäiseen muotoonsa Tämä ongelma tulee vastaan erityisesti jos sisällönhallintajärjestelmä käyttää alkuperäisistä sisältöyksiköistä poikkeavaa tieto/metatietojaottelua Dokumenttiehallintajärjestelmät ovat erityisesti sellaisia sisällönhallintajärjestelmiä, jotka pyrkivät tukemaan sisällön (dokumenttien) häviötöntä, alkuperäisen muodon säilyttävää hallintaa
Sisällön tuottaminen Järjestelmästä riippuen, myös sisällön tuottamista voidaan kokonaan tai osittain tehdä itse järjestelmässä. Erityisesti web-sisällönhallintajärjestelmille on erittäin tyypillistä, että sisältö voidaan myös tuottaa suoraan järjestelmässä Esimerkiksi web-dokumenttien tuottamiseen tarjotaan WYSIWYG-editori Vastaavasti osassa järjestelmiä tuotanto on usein selvästi eriytetty ulkopuolelle: Esimerkkinä dokumenttien-, ja medialementtienhallintajärjestelmät
Työnkulun hallinta ja tiedon varastointi Järjestelmään tuotu tieto varastoidaan järjestelmän sisäisen tallennustavan mukaisesti. Varastoidulle tiedolle voidaan soveltaa työnkulun hallinnan keinoja.
Tiedon varastoinnin toteutus Tietovarasto voidaan käytännössä toteuttaa monella eri tavalla: Määrämuotoinen (teksti)tiedosto (flat file): Tiedot tallennetaan tekstitiedostoon esimerkiksi Comma Separated Value (CSV) -muodossa. Osa ASCII-merkeistä on varattu tietojen jäsentämiseen (mutta loputkin voi saada käyttöön pakomerkeillä) Rakenteinen dokumentti: Tallennusmuotona käytetään esimerkiksi jotakin XMLkieliopin mukaista merkkauskieltä. Mahdollistaa tietojen suoraviivaisen siirtämisen ja uudelleenkäytön Relaatiotietokanta: Tiedot tallennetaan relaatiotietokannan tauluihin riveinä. Erilaisiin tekstitiedostoihin verrattuna merkittävästi tehokkaampi ja siten skaalautuvampi vaihtoehto Dokumenttitietokanta: Järjestelmään tuodut dokumentit, esimerkiksi mediaelementit, voidaan tallentaa sellaisenaan dokumenttitietokantaan. Myös osa relaatiotietokannoista tukee vastaavaa toiminnallisuutta. Relaatiotietokanta on (usein) suositeltavin vaihtoehto, kun tarkoituksena on toteuttaa sisällönhallintajärjestelmä suurelle joukolle käyttäjiä. Tekstitiedostoihin perustuvien vaihtoehtojen etuna on parempi siirrettävyys.
Työnkulun hallinta Työnkulun hallinnalla (workflow) tarkoitetaan niitä keinoja, joilla sisältöyksiköitä voidaan hallita niiden elinkaaren aikana. Käsitteellisellä tasolla ainakin seuraavat vaiheet ovat usein tunnistettavissa: Luonti: sisällön tuonti/tuottaminen Hyväksyntä: sisällön hyväksyminen ennen pitkäaikaisempaa säilytystä / julkaisua Varastointi: tiedon pysyväisluonteinen varastointi Julkaisu: tiedon julkaisu ulos järjestelmästä Arkistointi: julkaisusta poistetun, mutta säilytettävän tiedon käsittely Tuhoaminen: tiedon lopullinen hävittäminen
Työnkulun hallinta: läpileikkaavat ominaisuudet Versiointi ja arkistointi: Versiointi mahdollistaa muutosten hallinnan, virheistä toipumisen ja tiedon palauttamisen. Arkistointi on usein parempi vaihtoehto kuin tiedon tuhoaminen Työnkulun ohjaus: Työnkulun on oltava muokattava, joustava ja riippumaton organisaatiossa tapahtuvista muutoksista Turvallisuus: pääsynhallinta, käyttöoikeudet, virheistä toipuminen, tietoturva Integrointi ulkoisiin järjestelmiin: CMS on ainoastaan yksi osa yrityksen tietojärjestelmää. Tarve tiedon kopiointiin tai mekaaniseen siirtämiseen estää tehokkaan toiminnan Raportointi: Raportointi (mahdollisesti proaktiinen) järjestelmässä tapahtuvista virheistä (ylläpitäjä) tai esimerkiksi muutoksista sovelluksen tilassa (ylläpitäjä ja käyttäjä). Proaktiivinen tarkoittaa tässä sitä, että järjestelmä välittää raportit ilman käyttäjän aktiivista toimintaa
Yleisiä huomioita työnkulusta Se tapa, jolla työnkulun hallinta toteutetaan, on usein sekä järjestelmän tyyppi- että yksilökohtainen. Tavat, jolla työnkulkua hallitaan, voivat poiketa suurestikin eri järjestelmien välillä. Monessa tapauksessa työnkulun hallinnan piirteet ovat keskeinen osa siitä, miten sisällönhallinnanjärjestelmä soveltuu eri käyttötarkoituksiin Järjestelmät tukevat enemmän tai vähemmän myös itse työnkulun muokkaamista ja hallintaa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä enemmän muokattavuutta on, sitä järeämpi järjestelmä on kyseessä On huomattava, että sisällönhallintajärjestelmien osalta työnkulun hallinnalla tarkoitetaan usein teknisesti toteutettua, automatisointia tukevaa työnkulun hallintaa.
Aina työnkulun hallintaa ei kannata toteuttaa kokonaan automatisoitujen, teknisten välineiden avulla, vaan joskus voi olla järkevää valita kevyempi ratkaisu, ja sopia hallinnasta käytännöillä
Julkaiseminen Käytännössä melkeinpä kaikki sisällönhallintajärjestelmät tukevat tiedon automatisoitua julkaisemista jollain tasolla Julkaisuprosessin automatisointi tapahtuu julkaisujärjestelmällä. Kevyt sisällönhallintajärjestelmä voi koostua oikeastaan pelkästään julkaisujärjestelmästä. Tästä syystä termejä julkaisujärjestelmä ja sisällönhallintajärjestelmä toisinaan näkee käytettävän synonyymeinä Raskaammassa sisällönhallintajärjestelmässä julkaisujärjestelmä on selvästi erillinen osa järjestelmää
Julkaiseminen: reunaehtoja Julkaisemiseen voi usein liittyä erilaisia reunaehtoja, jotka pitää huomioida: Ulkoasu: ulkoasun irrottaminen esimerkiksi tyylitiedostojen avulla Sivupohjat: Asettelun määritteleminen sivupohjilla, joiden muokkaaminen onnistuu ilman teknistä osaamista. Jopa WYSIWYG-käyttöliittymä sivupohjien muokkaamiseen? Laajennettavuus: Järjestelmän on mahdollistettava jatkuva kehitystyö. Uusien julkaisemiseen liittyvien toimintojen toteuttamisen on oltava helppoa Julkaisumuodot: Tiedon julkaiseminen eri muotoihin on oltava mahdollista. Mahdollisuus uusien julkaisumuotojen lisäämiseen on tärkeä Personointi: tiedon julkaiseminen käyttäjän käyttäjäryhmän perusteella mukautettuna Käytön tilastointi: Käytön lokidatan tallentaminen tietokantaan ja erilaisten raporttien muodostaminen. Esimerkkejä: suosituimmat sivut, päivittäinen käyttö tai hakutoiminnon käyttö (virheelliset haut => käytettävyyden edistäminen)
Julkaisujärjestelmien luokittelua (1/2) Julkaisujärjestelmät voidaan jakaa toimintaperiaatteen perusteella kolmeen luokkaan: 3 Yksi versio kaikille: Hypermediasovelluksesta julkaistaan yksi versio, jonka on sovelluttava kaikkiin käyttötarkoituksiin. Tavoitteena One size fits all, tuloksena usein One size fits nobody Räätälöity julkaiseminen: Tässä lähestymistavassa julkaistaan lueteltu joukko versioita, joista valitaan kuhunkin käyttötarkoitukseen parhaiten sopiva versio. Valinta suoritetaan yleensä käyttäjän toimesta, mutta versio voidaan valita esimerkiksi asiakasohjelman (selain) toimittamien tietojen perusteella automaattisesti Joustava julkaiseminen: Sovelluksesta asiakkaalle toimitettavat näkymät räätälöidään pyynnön yhteydessä välitettyjen tietojen perusteella tiettyyn julkaisukontekstiin (delivery context) sopivaksi. Joustavan julkaiseminen vastaa yleisessä tapauksessa mukautuvan hypermedian ideaa 3 http://www.w3.org/tr/di-atdi/
Julkaisujärjestelmien luokittelua (2/2) (Huhtamäki, 2004) 4 4 Rakenteisen tiedon hallittu julkaisuprosessi. Diplomityö. Jukka Huhtamäki, 2004.
Esimerkki räätälöidystä julkaisemisesta Kuvitteellinen esimerkki: uutissähkeiden julkaisu samasta järjestelmästä kahteen eri kontekstiin: painettuun lehteen ja verkkoon Pohjana molemmille julkaisuille sama sisältöyksikkö. Sisältöyksiköissä toistuu seuraava rakenne: Päivämäärä: julkaisupäivämäärä Otsikko: sähkeen otsikko Sisältö: sähkeen sisältö Lähde: sähkeen lähde Sisältöyksiköihin voi liittyä myös muuta tietoa/metatietoa, mutta julkaisun yhteydessä ne karsitaan pois
Esimerkki joustavasta julkaisemisesta Kuvitteellinen esimerkki: dokumenttien julkaisu päätelaitteen ja käyttäjäkohtaisen personoinnin perusteella Pohjana kaikille julkaisuille on sama sisältöyksikkö. Valitaan päätelaitteista esimerkiksi 2-5 erilaista vaihtoehtoa Lisäksi personoidaan sisältöyksikköä käyttäjäkohtaisesti: esimerkiksi lisätään sinne käyttäjän omia muistiinpanoja tai mukautetaan rakennetta käyttäjän personointiasetusten perusteella Päätelaitteiden ja personointiprofiilien yhdistelmiä on niin monta, että käytännössä joustava julkaisu on ainoa mahdollisuus Haasteena joustavasa julkaisemisessa on, että julkaisujärjestelmää on kyettävä käyttämään suoraan pyynnöstä
Julkaisemisen käynnistäminen: manuaalisesti vai pyynnöstä? Järjestelmästä riippuen, julkaisu voidaan toteuttaa joko manuaalisesti, ajoitettuna eräajona tai suorittaa vasta sisällön hakupyynnön yhteydessä Manuaalisella / eräajo -julkaisulla voidaan toteuttaa myös räätälöityä tai monikanavajulkaisua. Haasteena on, että räätälöintimahdollisuuksien/kanavavaihtoehtojen kasvaessa julkaisu voi tuottaa hyvinkin paljon tietoa Pyynnön yhteydessä (on-demand) julkaisussa sisällönhallintajärjestelmä suorittaa julkaisuprosessin vasta tietoa pyytäessä Käytännössä vaatimus joustavalle julkaisemiselle. Etuna lisäksi mm. julkaisun vaivattomuus (ei tarvitse erikseen käskeä julkaisua). Haasteena usein hitaus: ratkaistavissa osin mm. välimuistilla (cache)
Tiedon vienti (export) Myös tiedon vienti järjestelmästä voidaan hahmottaa yhdenlaiseksi julkaisuprosessiksi: Tarkoitus on, että vientiprosessin avulla sisällönhallintajärjestelmään taltioidut tiedot voidaan siirtää mahdollisimman toisiin järjestelmiin Pyrkimys kaiken sisällönhallintajärjestelmän keräämään tiedon ja metatiedon säilyttämiseen Vientiä voidaan soveltaa joko yksittäisten sisältöyksiköiden tai koko järjestelmän tasolla Hyvin toteutetun viennin avulla tietovarasto voidaan siirtää saman järjestelmän toiseen versioon tai kokonaan eri sisällönhallintajärjestelmään Puutteelliset vienti/tuonti-ominaisuudet ovat valitettavan yleisiä. Toisinaan tämä on jopa tarkoituksellista: voi olla järjestelmän toimittajan edun mukaista, että sen vaihtaminen on hankalaa. Seurauksena voi syntyä riippuvuus yksittäisestä järjestelmästä ja sen toimittajasta (vendor lock-in)
2.3 Web-sisällönhallintajärjestelmät
Web-sisällönhallintajärjestelmät Hyvin merkittävä osa nykyaikaisista sisällönhallintajärjestelmistä on nimenomaan web-sisällönhallintajärjestelmiä Lyhyesti ottaen Web- tai WWW-sisällönhallintajärjestelmillä tarkoitetaan sellaisia sisällönhallintajärjestelmiä, jotka ovat erikoistuneet verkkopalvelujen ja web-sivujen hallitsemiseen Pohditaan seuraavaksi näiden järjestelmien määrittelyä ja rajausta, niiden valintaperusteita sekä yleisiä piirteitä
Web-sisällönhallintajärjestelmät: määrittelyä (1/2) Useasti web-sisällönhallintajärjestelmiä nimitetään yksinkertaisesti sisällönhallintajärjestelmiksi (CMS) (Vierityspalkki.fi 5 ) Asiakkaan/käyttäjän kannalta nimityksellä ei sinäänsä usein ole väliä, koska käytännössä CMS:llä usein tarkoitetaan ainoastaan websisällönhallintaa Myös käsitteitä Web CMS ja WCSM käytetään erotuksena muista järjestelmistä Web-sisällönhallintajärjestelmät ovat usein hyvin julkaisupainoitteisia: usein niitä saatetaan nimittääkin jopa julkaisujärjestelmiksi, joka täsmällisesti ottaen ei ole oikea nimitys 5 http://vierityspalkki.fi/2009/11/03/kasitesekamelskaa-julkaisujarjestelma-cms-portaali-sisallonhallintajarjestelma/
Web-sisällönhallintajärjestelmät: määrittelyä (Ibid.) (2/2) Termi portaali tulee usein esille web-sisällönhallinnasta ja verkkopalveluista puhuttaessa. Sanan ehkäpä alkuperäisemmässä merkityksessä portaalilla on tarkoitettu verkkopalvelua, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin verkkopalveluihin Kilpailevan määritelmän mukaan portaali nähdään tarkoittavan kokoavaa verkkopalvelua, joka tarjoaa yhtenäisen käyttöliittymän aikaisemmin erillisiin palveluihin Varsinkin jälkimmäisessä tapauksessa portaali-käsite usein jopa hieman sotketaan sisällönhallintajärjestelmiin: Portaali-sanalla voidaan viitata johonkin verkkopalveluun tai portaali-termillä voidaan viitata tietojärjestelmään, joka hallinnoi tätä verkkopalvelua Joskus on hyvin vaikea erottaa puhutaanko verkkopalvelusta vai hallintajärjestelmästä. Termin monimerkityksellisyys palvelee käytännössä vain toimittajia jotka voivat puhua portaaliliiketoiminnasta 6 6 http://vierityspalkki.fi/2009/11/03/kasitesekamelskaa-julkaisujarjestelma-cms-portaali-sisallonhallintajarjestelma/
Taustaa Web-sisällönhallintaa leimaa useiden erilaisten sovellusten piirteiden yhteensulautuminen. Goodwin & Vidgen (Wikipedia, 2009 mukaan) esittävät sen syntyneen kolmen erillisen osa-alueen sulautumisena: Dokumenttienhallinta ja työnkulkujen hallinta Ohjelmistokehityksen versionhallintaohjelmistot sekä Asiakkuudenhallinta-ohjelmistot ja verkkokauppasovellukset
Tarpeen tunnistaminen ja valintaperusteita 7 (1/3) Lähtökohtana järjestelmän käyttöönotossa on usein erilaisten ylläpitohenkilöiden aiheuttama pullonkaula (ja sen poistaminen) julkaisuprosessissa Vrt. ylläpito käsin HTML-koodia kirjoittaen vs. ylläpito WYSIWYGeditorilla Muita mahdollisia lähtökohtia: Sisällön ylläpidon hajauttaminen ja siirto muille henkilöille Hajanaisen verkkopalvelukokonaisuuden haltuunotto Ulkoasun yhtenäistäminen 7 http://fi.wikipedia.org/wiki/www-sisällönhallinta
Tarpeen tunnistaminen ja valintaperusteita (2/3) On esitetty (Nakano, Wikipedia 2009 mukaan), että organisaatiot etenevät melko samankaltaisten kehitysportaiden kautta kokonaisvaltaisen wwwsisällönhallintajärjestelmän hyödyntämisen asteelle Vaiheina: Verkkopalvelun sisällön suora muokkaus Erillinen kehitysympäristö muutosten testaamiseksi ennen julkaisua Erilliset muokkausalueet ylläpitoon osallistuville ryhmille tai osastoille Kokonaisvaltaisen www-sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotto
Tarpeen tunnistaminen ja valintaperusteita (3/3) Vaiheissa eteneminen tarkoittaa julkaisuprosessin ja teknisen infrastruktuurin monimutkaistamista Hyvä kysymys onkin: milloin sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotto on kannattavaa? Boiko (2005, Wikipedia 2009 mukaan) esittää, että käyttöönottoon voidaan päätyä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Sisällön määrä on huomattava (tai sisältö on erittäin heterogeenista) Sisällöntuottajien määrä on huomattava Sisältöön tehtävien muutosten määrä on huomattava Hallittavien julkaisujen määrä (myös monimutkaisuus, tarve personointiin jne.)
Järjestelmävaihtoehdot Erilaisia mahdollisia järjestelmiä on tarjolla kevyemmistä järeämpiin vaihtoehtoihin Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että mahdollisia järjestelmiä on tarjolla tuhansittain Ennen yksittäisten järjestelmien valintaa vaihtoehtoja voi rajata: Halutaanko ottaa käyttöön valmis ohjelmisto vai räätälöidä järjestelmä kokonaan tai osittain? Jos käyttöön otetaan valmisohjelmisto, voi valintaa pohtia esimerkiksi seuraavien kriteerien perusteella: Valitaanko ohjelmisto käyttöön palveluna (SaaS / Software as a Service) vai itseylläpidettävänä? Käytetäänkö avoimen lähdekoodin ohjelmistoa vai valitaanko ohjelmisto joltain tietyltä toimittajalta?
Vaihtoehtona avoimen (vapaan) lähdekoodin ohjelmisto Avoimen lähdekoodin ohjelmisto on usein houkutteleva vaihtoehto sisällönhallintajärjestelmäksi useastikin syystä: Käyttö on ilmaista, mikä osaltaan auttaa pienentämään käyttöönoton kustannuksia Ohjelmistoräätälöinti on tarvittaessa mahdollista, eikä tarvitse tukeutua yksittäiseen toimijaan On esitetty (Gottlieb, Wikipedia 2009 mukaan), että näitä ohjelmistoja hyödynnetään erityisesti pienten ja keskisuurten organisaatioiden informatiivisten verkkopalveluiden hallinnassa sekä suurten ja monimutkaisten verkkopalveluiden alustajärjestelminä Näyttäisi siltä (Gottlieb), että ohjelmistojen ympärille muodostuu samankaltaisten toimijoiden joukko, joiden tarpeet ohjaavat kehitystyötä
Vaihtoehtona ohjelmisto palveluna (Software as a Service) Ohjelmisto palveluna -vaihtoehto tullee kyseeseen erityisesti silloin kuin tarve räätälöinnille on vähäistä ja ylläpito halutaan ulkoistaa Sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, että toimittajakohtaisia ratkaisuja tarjotaan palvelumuotoisesti
Web-sisällönhallintajärjestelmien yleisiä piirteitä Web-sisällönhallintajärjestelmistä on tunnistettavissa useita sisällönhallintajärjestelmille tyypillisiä piirteitä WWW mediana määrittelee hyvin paljon ominaisuuksien toteutumisen yksityiskohtia Erityispiirteinä mm. integroituminen hyperlinkityksen ja erilaisten rajapintojen avulla osaksi muita verkkopalveluita, sekä hakukonenäkyvyyden ja optimoinnin hallinta Myös HTML- ja CSS-pohjaisten ulkoasujen ja sisältöjen määrittelyä voidaan pitää erityispiirteenä
Ominaisuudet ja toiminnallisuus Erään jäsennyksen web-sisällönhallintajärjestelmien toiminnallisuuksille esittää Tolvanen (2007) 8 : Yleiset järjestelmäominaisuudet Käyttäjätunnuksien ja -oikeuksien hallinta, käyttöliittymien kielivaihtoehtojen hallinta suorituskyvyn ja vikasietoisuuden hallinta Vakio-ominaisuudet Sisällön koostaminen Luominen, kerääminen, muokkaaminen Sisältökokoelman hallinta Metatietojen hallinta, versiohallinta, linkkien ja viittauksen hallinta, kieliversioiden hallinta, sisään- ja uloskirjautumisen hallinta, hakujen hallinta, rajapintojen ja järjestelmäliitäntöjen hallinta 8 Tolvanen, P. Web-sisällönhallintajärjestelmä ominaisuudet ja käyttöönotto. Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma, 22.10.2007.
(Jatkuu) Julkaisunhallinta Sivupohjien hallinta, julkaisujen ajastaminen, laadunvalvontaominaisuudet, tilannekuvien hallinta Lisäominaisuudet Työnkulkujen hallinta, toiminnallisuuksien hallinta, personoinnin hallinta, mittauksen hallinta
Lopuksi Merkittävä osa sisällönhallinnasta on nykyaikana web-sisällönhallintaa WWW mediana mahdollistaa kaikki sisällönhallinnan vaiheet: sisällöntuotannon, -hallinnan ja julkaisun Käytännössä myös web-sisällönhallintajärjestelmät liittyvät ulkoisiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin (esim. sisällöntuotanto Wordillä, liitynnät organisaation muihin järjestelmiin) Web-sisällönhallintajärjestelmillä on omat erityispiirteensä Lisäksi osa järjestelmistä on enemmän tai vähemmän erikoistuneita tiettyihin sisällönhallinnan osa-alueisiin Vaihtoehtoina mm. toimittajien omat järjestelmät, avoimen lähdekoodin järjestelmät, myös räätälöinti. Kevyempänä ratkaisuina ohjelmisto palveluna (SaaS) Toimitetut ratkaisut usein helppoja, myös riskejä ( vendor lock-in) Järjestelmistä on tunnistettavissa keskeisiä ja tyypillisiä ominaisuuksia