TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY ITÄ-SUOMEN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 12.6.2013

EAKR-ARVIOINNIT VUOSINA 2011-2013 Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut vuosina 2011 2013 EAKR-arviointeja kolmessa teemassa Teema 1: EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuuden arviointi Teema 2: EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen Teema 3: EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Arvioinneille on ollut luonteenomaista keskittyä rajattuihin teemoihin ja pohtia myös arvioinnin ja seurantajärjestelmän hyödynnettävyyteen liittyviä kysymyksiä

TEEMA 2: EAKR-RAHOITUKSEN VAIKUTUS ALUEIDEN YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISEEN, VERKOTTUMISEEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEEN

ARVIOINNIN PAINOPISTE Arviointisuunnitelman mukaisesti vuoden 2012 väliraportin painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia. Väliraportin tiedonkeruumenetelmänä on ollut 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua ja noin 25 minitapaustutkimusta. Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutus-dynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKRhanketuet ovat yrityksille tuottaneet. Keväällä 2013 valmistuneessa väliraportissa on esitetty aluekohtainen ja ohjelmatasoa peilaava analyysi 4

Sisällys A B Kohdeyritysten tarkastelu Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua

KOHDEYRITYKSET 6

KOHDEYRITYKSET 7

KOHDEYRITYKSET 8

KEHITTÄMISAVUSTUSTEN ADDITIONALITEETTI 9

KEHITTÄMISAVUSTUSTEN ADDITIONALITEETTI Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen 10

YRITYSTEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % Vaikka yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko yritystukipopulaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että tässä arvioinnissa tavoitettu näyte pitää sisällään paljon kasvuhakuisia yrityksiä. 0 % - 29 % 30 % - 99 % 100 % - 300 % Yli 300 % Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 27 kpl 15 kpl 18 kpl 20 kpl Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. Kuuden eniten henkilötyövuosien kasvua arvioineen yrityksen joukko tavoittelee myös korkeimpia liikevaihdon kasvulukuja. 0 htv - 2,9 htv 3 htv - 4,9 htv 5 htv - 9,9 htv Yli 10 htv Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 29 kpl 13 kpl 19 kpl 19 kpl 11

Sisällys A B Kohdeyritysten tarkastelu Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua

EAKR-OHJELMAN PAINOPISTEET Kansallisen rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen kestävällä tavalla. Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pkyritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. Keskeisenä rakennerahastotoimien kohderyhmänä ovat innovatiiviset aloittavat yritykset, kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset sekä toimintansa murrosvaiheessa olevat yritykset. Nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja luovat palvelualan yritykset tulivat rakennerahastostrategiaan uutena painopisteenä. Lisäksi yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä. 13

EAKR-AVUSTUSTEN (TUKI2000) JAKAUMA 14

EAKR-AVUSTUSTEN (TUKI2000) JAKAUMA 15

LUOVAT ALAT ERITYISTARKASTELUSSA 16

KANSAINVÄLISTYMINEN: VIENNIN KASVU / LIIKEVAIHDON KASVU Viennin kasvu / Liikevaihdon kasvu Etelä-Pohjanmaa 39 % Etelä-Savo 18 % Häme 27 % Kaakkois-Suomi 35 % Kainuu 22 % Keski-Suomi 23 % Lappi 28 % Pirkanmaa 35 % Pohjanmaa PS 28 % Pohjanmaa LS 26 % Pohjois-Karjala 25 % Pohjois-Pohjanmaa 33 % Pohjois-Savo 26 % Satakunta 35 % Varsinais-Suomi 33 % Yhteensä 28 % 17

EAKR PERUSTETUT YRITYKSET SUHTEESSA ALUEEN YRITYSKANNAN NETTOKASVUUN 2007-2011 Yrityskannan nettokasvu 2007-2011 (Tilastokeskus) EAKR-toimenpiteillä (yritystuet) perustettujen yritysten lukumäärä, loppuunmaksetut hankkeet (TUKI2000) Suhteellinen osuus Etelä-Pohjanmaa 936 3 0,3 % Etelä-Savo 600 73 12,2 % Häme 1438 23 1,6 % Kaakkois-Suomi 1279 29 2,3 % Kainuu 170 20 11,8 % Keski-Suomi 1240 58 4,7 % Lappi 742 64 8,6 % Pirkanmaa 3389 35 1,0 % Pohjanmaa 1251 17 1,4 % Pohjois-Karjala 473 62 13,1 % Pohjois- Pohjanmaa 2051 201 9,8 % Pohjois-Savo 804 45 5,6 % Satakunta 1036 14 1,4 % Varsinais-Suomi 3701 4 0,1 % 18

YRITYSTUKIEN KOKONAISSUMMAN SUHDE SYNTYNEISIIN TYÖPAIKKOIHIN Yritystukien kokonaissumma, loppuunmaksetut Syntyneiden työpaikkojen määrä, loppuunmaksetut Yhden työpaikan hinta Etelä-Pohjanmaa 5 124 215 276 18 566 Etelä-Savo 25 166 037 1071 23 498 Häme 13 591 794 753 18 050 Kaakkois-Suomi 9 894 463 574 17 238 Kainuu 14 669 877 540 27 166 Keski-Suomi 21 189 510 927 22 858 Lappi 35 873 419 1222 29 356 Pirkanmaa 13 336 608 956 13 950 Pohjanmaa 9 627 668 543 17 731 Pohjois-Karjala 27 798 939 1014 27 415 Pohjois- Pohjanmaa 41 649 383 2992 13 920 Pohjois-Savo 34 064 559 1110 30 689 Satakunta 9 941 780 495 20 084 Varsinais-Suomi 5 019 633 264 19 014 19

TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ SEKÄ OSAAMISTA, INNOVAATIOTOIMINTAA JA VERKOTTUMISTA MITTAAVIEN INDIKAATTOREIDEN KEHITTÄMINEN

ARVIOINNIN RAKENNE Toimintalinja 2 keskeiset tavoitteet ovat: Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Verkottumisen edistäminen Arviointi on jakautunut kolmeen itsenäiseen osaan: 1. Hankkeiden loppuraporttien analyysi ja sitä tukevat tapaustutkimukset 2. Indikaattorien kehittämistyö 3. Verkostoanalyysi verkostoitumisen vaikuttavuutta mittaavana tutkimusmenetelmänä (Kaupunkitutkimus TA) Hanketoiminnan tuloksia ja vaikutuksia osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen on hankala todentaa. Arviointien tarkoituksean on ollut ennen kaikkea tarjota tukea tähän pohdintaan.

Sisällys A Loppuraporttien analyysi B C Indikaattorien kehittämistyö Hankkeiden raportoinnin ja seurannan kehittäminen

LOPPURAPORTTIEN ANALYYSI 490 (TL 2) raportoidun hankkeen loppuraporttien tiivistelmien läpikäynti Hankkeista on poimittu niiden keskeinen sisältö, jota on hyödynnetty mm. maakunnallisten kuvausten tekemisessä Hankkeet on luokiteltu arvioitsijan kehittämän luokituksen mukaan, jonka tarkoituksena on kuvata hankkeiden toimintatapaa ja vaikutuslogiikkaa Lisäksi arvioinnin yhteydessä on toteutettu n. 20 tarkempaa tapaustutkimusta, joilla on pyritty vastaamaan kysymykseen, millaisia tuloksia erilaiset hanketyypit tarkemmin tuottavat Lisäksi tapaustutkimuksissa on kartoitettu hanketoimijoiden näkemyksiä mm. seurantajärjestelmästä 23

HANKKEIDEN TOIMINTATAVAN LUOKITTELU 1. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen 2. Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen 3. Strategiat, suunnitelmat ja selvitykset 4. Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen 5. Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen (sekä muut hankkeet) 24

HANKKEIDEN JAKAUTUMINEN VAIKUTUSLOGIIKAN MUKAAN Oppimis- ja tutkimusymp äristöjen kehittäminen /luominen Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen Strategiat, suunnitelmat ja selvitykset Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Markkinointi, viestintä ja vaikuttamin en (sekä muut hankkeet) Hankkeiden lukumäärä yhteensä Etelä- Savo 40 % (10) 20 % (5) 4 % (1) 28 % (7) 8 % (2) 25 Kainuu 39 % (13) 30 % (10) 6 % (2) 18 % (6) 6 % (2) 33 Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yhteensä (koko Suomi) 33 % (11) 33 % (11) 6 % (2) 12 % (4) 15 % (5) 33 69 % (25) 14 % (5) 3 % (1) 8 % (3) 6 % (2) 36 37 % (180) 28 % (136) 9 % (44) 21 % (104) 5 % (26) 490

PÄÄTTYNEET HANKKEET SEURANTAJÄRJESTELMÄSSÄ Hankkeet voidaan jaotellaan investointi-, kehittämis- sekä investointi- että kehittämishankkeisiin Hankkeiden kokonaismäärä Osallistuneiden yritysten määrä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä EU:n ja valtion rahoitusosuus ( ) Kehittämishankkeet 315 9 593 (n. 30/hanke) 2671 (n. 8/hanke) 481 (n. 1,5/hanke) 99,2 milj. (n. 0,3 milj./hanke) Investointihankkeet 80 443 (n. 6/hanke) 178 (n 2/hanke) 19 (n. 0,2/hanke) 36,4 milj. (0,46 milj./hanke) Sekä kehittämis- että investointihankkeet 95 771 (n. 8/hanke) 241 (n. 3/hanke) 39 (n. 0,4/hanke) 42,7 milj. (n. 0,45 milj./hanke) Yhteensä 490 10 807 (n. 22/hanke) 3 090 n. 6/hanke) 539 (n. 1,1/hanke) 178,4 milj. (n. 0,36 milj./hanke) 26

PÄÄTTYNEIDEN HANKKEIDEN ANALYYSI Päättyneiden hankkeiden analyysissa huomio on kiinnittynyt seuraaviin asioihin: Loppuraporttien tiivistelmät (tai loppuraportit) eivät mahdollista hankkeiden tulosten yhdenmukaista ja järjestelmällistä läpikäyntiä. Loppuraporteista ei käy ilmi seurantajärjestelmään merkittyjen indikaattoritietojen ja hankkeen toiminnan yhteys Seurantajärjestelmään merkityt indikaattoritiedot ovat herkkiä erilaisille tulkinnoille. Hanketoimijat pitävät laajasti indikaattoritietojen merkitsemistä haastavana tehtävänä Sekä seurantajärjestelmästä että arvioinnin yhteydessä tehdyissä hankkeiden toimintalogiikkaa koskevissa luokitteluissa erottuu kaksi hankejoukkoa. Yritysten ja välittäjäorganisaatioiden kanssa toimivat kehittämishankkeet sekä tutkimus- ja opetusympäristöihin liittyvät investointipainotteisemmat hankkeet Kehittämishankkeet nousevat esille seurantajärjestelmässä (paljon yhteyksiä yrityksiin). Toisaalta tutkimus- ja oppimisympäristöön liittyvien investointihankkeiden tuloksellisuus rakentuu eri kautta Kaksi toisistaan selvästi erottuvaa hankejoukkoa kannustavat kehittämään hankekohtaisempaa arviointi- ja seurantajärjestelmää. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen investointi- ja kehittämishankkeiden merkitys alueellisille klustereille ovat kiinnostavia erillisselvitysten kohteita

INDIKAATTORITYÖN TAVOITTEET Seurantajärjestelmässä ei ole hankkeiden varsinaisia tuotoksia ja tuloksia mittaavia indikaattoreita. Edellä on todettu, että osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämishankkeiden tuloksellisuuden mittaaminen on haastavaa Osa Teema 3:sen arvioinnin panoksesta on käytetty indikaattorijärjestelmän pohtimiseen ja siihen liittyvien ehdotusten tekemiseen Indikaattorityön yhteydessä on tutustuttu erilaisiin seurantamalleihin ja kehikoihin sekä pohdittu uudenlaisia seurantaindikaattoreita 29

KOMISSION EHDOTUKSIA Komissio ehdottaa vahvempaa tulosfokusta Tällä voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan ohjelmilla on selkeä toimintalogiikka ja ne ovat tulossuuntautuneita Nykyiset laajat vaikuttavuusmittarit liian etäällä itse toiminnasta Käytännössä tämä tarkoittaa että ohjelmissa on tarvetta Kuvata kunkin painopisteen vaikutuslogiikka ja määrittää siihen liittyvät tuotos- ja tulosindikaattorit Raportoida entistä yksityiskohtaisemmin indikaattoreiden kehitystä Tämä edellyttää Millä indikaattoreilla mitataan ohjelman tavoitteisiin liittyviä keskeisiä hyvinvoinnin ja kehityksen osa-alueita Mitkä ovat tiedonlähteet ja tiedonkeruumenetelmät

VAIKUTUSKETJUT HANKETYÖN VÄLINEENÄ Vaikutusketjujen ja välitavoitteiden tunnistaminen Mitä ja kenen resursseja? Millä keinoilla ja toimenpiteillä tavoitteisiin on tarkoitus päästä? Mitä tuloksia tarvitaan matkalla kohti vaikuttavuustavoitteita? Vaikutusketjut ovat karkean tason oletuksia siitä, millaisia lyhyen aikavälin välittömiä vaikutuksia sekä pidemmän tähtäimen vaikutuksia toimenpiteillä on pyritty saavuttamaan

ARVIOITSIJOIDEN TULKINTA UUDEN OHJELMAKAUDEN OHJELMALUONNOKSEN VAIKUTUSLOGIIKASTA INVESTOINTIPRIORITEETTI 3:N OSALTA. 32

JOITAKIN HAASTEITA Kontribuutiohaaste: Yksittäiset hankkeet usein osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kehitys riippuvainen mm. suhdanne- ja rakennekehityksestä sekä muista viranomaistoimenpiteistä Vaikutusmekanismihaaste: osa kehittämistoimenpiteistä kohdistuu toimintaympäristön kehittämiseen, missä hankkeiden vaikutusmekanismi suhteessa lopullisiin tavoitteisiin on välillinen Tavoitehaaste: monet maakuntaohjelman tavoitteista ovat hyvin laajoja ja yleisiä, eikä niihin pääsemiseen liittyvää polkua ole selkeästi määritelty Aikajännehaaste: Erityisesti vaikuttavuusindikaattoreiden osalta haasteen se, että monet vaikutukset näkyvät vasta viiveellä

HAVAINTOJA HANKESEURANNASTA - TAPAUSTUTKIMUKSET Tapaustutkimusten yhteydessä haastatellut henkilöt suhtautuvat hyvin varauksellisesti nykyisten seurantaindikaattoreiden hyödynnettävyyteen Kaikki nostavat esiin hanketoiminnan merkityksen erittelemisen haasteen, kun puhutaan uusista työpaikoista tai perustetuista yrityksistä. Samoin tapaustutkimusten tarkastelun kautta on selvää, että erityyppiset hankkeet voivat saavuttaa hyvin erilaisia tuloksia seurantaindikaattorien osalta, mikä ei kuitenkaan kerro niiden keskinäisestä suhteesta. Tarve hankekohtaisen seurantatiedon kehittämiseen Hankkeiden tuotosindikaattorit (osallistujat, investointien käyttöaste, valmiuksien kehittäminen) Asiakaspalaute tärkeää (subjektiivinen tulosmittari)

HUOMIOITA SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ TULEVAA OHJELMAKAUTTA SILMÄLLÄ PITÄEN (1) Hankeraportointi Nykyiset raportit seurannan ja arvioinnin kannalta vaikeasti hyödynnettäviä Eivät kuvaa selkeästi hankkeiden vaikutuslogiikkaa Ei yleensä riittävästi seurantatietoa hankkeen tuloksista ja hankkeeseen osallistuneiden toimijoiden palautteesta (relevanssi, tuloksellisuus) Kehittämisehdotuksia: Vaatimus selkeämmästä vaikutuslogiikan ja seurantajärjestelmän kuvauksesta Miten hankkeen on tarkoitus tuottaa painopisteen mukaisia vaikutuksia suoraan ja välillisesti, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Mikä on vaikutusketju Miten toimintaa ja tuloksia on tarkoitus mitata ja miten tietoa kerätään hankkeen aikana Loppuraportti voisi täten suoraan peilata hakemuksessa kuvattuja asioita Tavoitteet, toiminta, tuotokset ja tulokset (ja näihin liittyvät mittarit)

HUOMIOITA SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ TULEVAA OHJELMAKAUTTA SILMÄLLÄ PITÄEN (2) Seurantajärjestelmä Seurantajärjestelmään voisi lisätä tuotosmittareita raportointiin Haasteena hankkeiden erilaisuus (kukin hanke raportoi vain heille relevantit tiedot) Tulosmittareiden määrittäminen ja keruu Kullekin painopisteelle soveliaimpien tulosmittareiden arviointi ja valinta vuorovaikutteisena prosessina Tiedonkeruun suunnittelu Arviointi- ja seurantatiedon hyödyntäminen Indikaattoritiedon integrointi osaksi ohjelmien ja toimenpiteiden valmisteluprosessia (mikä toimii mikä ei, missä ollaan jäljessä missä ei)

JOITAKIN HUOMIOITA TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE (TEEMA 2) 1. Kohti paremmin fokusoituneita yritystukia tai ainakin yritetään kirjoittaa ohjelma-asiakirja niin, että sieltä löytyy ne painopisteet, joita halutaan tukea. 2. Enemmän pois perinteisistä investointituista kohti pehmeämpiä tukimuotoja indikaattoreiden valossa tehokkaimpia 3. Paremmat seurantajärjestelmät kokonaisuutena yrityshankkeissa 5-asteen TOL-luokitus, maakuntaohjelmiin TOLluokitukset, järjestelmät kuntoon 38

JOITAKIN HUOMIOITA TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE (TEEMA 3) 1. Hankkeiden vaikutuslogiikan selkeämpi tunnistaminen jo hakemusvaiheessa (erityisen tärkeää Teema 3:lle tyypillisissä mahdollistavissa hankkeissa) 2. Hankkeiden selkeämpi kytkeminen osaksi alueellisia strategioita ja synergioiden miettiminen jo suunnitteluvaiheessa (+ seurantajärjestelmän kehittäminen siten, että kytkökset helpompi seurata) 3. Hanketason seurantajärjestelmän kehittäminen ja jäntevöittäminen (osin edellytyksenä myös ohjelmatason tuloksellisuuden seurannalle) 39

PALAUTETTA JA LISÄTIETOJA Antti Eronen antti.eronen@ramboll.com Henrik Pekkala henrik.pekkala@ramboll.com Kimmo Viljamaa Kimmo.viljamaa@ramboll.com