Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1 1010/10.03.01/2015 Tekninen lautakunta 25 18.3.2015 Tekninen lautakunta 49 13.5.2015 225 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Peippo, puh. 046 8771 841 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henna Partasen ym. 23.2.2015 jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen selostusosaan: "Myös luontojärjestön kartoittamat Metso-kohteet ovat ympäristökeskuksella ja teknisellä keskuksella tiedossa ja tietoja voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi uusia suojelualueita suunniteltaessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää kaupunginhallituksen hylänneen Elon lisäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali Selostus 13 Äänestys 225 - Valtuustokysymys 23.2.2015 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 2 / 2 Henna Partanen ja 37 muuta valtuutettua ovat tehneet 23.2.2015 valtuustokysymyksen, joka koskee Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa. Valtuustokysymyksessä kysytään seuraavaa: 1. Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reunaalueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein? 2. Miten Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu/tarkoitus huomioida uudistunut metsälaki sekä Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma? 3. Miten kaupunki on varmistanut, että hoitosuunnitelmat laatinut konsultti on tunnistanut kartoituksissaan kaikki METSO -kriteerit täyttävät kohteet? Miten METSO -kartoitukset on huomioitu/tarkoitus huomioida Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa? 4. Millä aikataululla luonnonhoidon toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi ja miten varmistetaan, että Pohjois-Espoon suunnitelmat eivät ole ristiriidassa valtuuston tulevien linjausten kanssa? Vastaus valtuustokysymykseen Suunnitelmaluonnos on espoo.fi-sivuilla (http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Puistot_ja_viheralueet/Pui stohankkeet/ajankohtaiset_hankkeet/pohjoisespoon_luonnon_ja_maisem anhoitosuunnitelma). Seuraavassa on esitetty valtuustokysymyksessä olevat neljä kysymystä ja vastaukset niihin. 1) Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reuna-alueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein? Pohjois-Espoon metsänhoito on edullisempaa kuin Etelä-Espoon pienien lähimetsien hoito. Siellä on laajemmat metsäalueet ja siksi toteutus on kustannustehokkaampaa. Pohjois-Espoon metsissä on kattava tieverkosto, joten toteutus ei ole ongelma. Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015 2025 -työ on vielä kesken ja suunnitelmaa tarkistetaan edelleen mm. saadun palautteen pohjalta. Suunnitteluprosessissa kustannukset lasketaan loppuvaiheessa, kun hoitotoimenpiteet on päätetty. Konsultti selvitti kustannukset nyt tätä vastausta varten. Hakkuukustannukset laskettiin
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 3 / 3 24.4.2015 päivätyn suunnitelman mukaan, mikä ei ole lopullinen suunnitelma. Taulukosta näkyy, mitkä ovat suunnitelman hakkuiden kustannukset ja tulot. Kaikkiin alla oleviin laskelmiin sisältyy monia oletuksia yksikköhintojen suhteen. Onkin huomioitava, että suunnitelma kohdistuu kymmenen vuoden ajanjaksolle. Hakkuut Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan 2 600 ha, josta metsää on 2 300 ha. Hakkuuhoitotoimenpiteitä metsiin on ehdotettu 700 ha:lle. Hoitotoimenpiteet Taulukossa oleva hoitotöiden yhteispinta-ala on 474,6 ha, mikä ei ole yhteenlaskettavissa hakkuupinta-alan kanssa, sillä näitä toimia tehdään myös hakkuukohteilla (luontainen uudistaminen, istutus, täydennysistutus, pienpuustonhoito, raivaus, maanmuokkaus). Kaupungilla ei ole taloudellisia puunmyyntitavoitteita metsien hoidossa tai puunkaadossa yleensä. Ilman, että Pohjois-Espoon suunnitelman tavoitteista tingitään suunnitelman toimenpidekustannukset tulevat tehdyn laskelman mukaan jäämään pienemmiksi kuin hakkuutulot (~336 000 euroa). Tämä riippuu sen hetkisestä puun ja hakkeen markkinahinnasta.
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 4 / 4 Alla alustava laskelma Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman kustannuksista ja tuloista. Laskelma on tehty 24.4.2015 suunnitelmakustannusten mukaan. Tulojen (e/m3) arvioinnissa on käytetty MetInfon (LUKE) keskimääräisiä vuosien 2011-2014 Etelä-Suomen hankintahintoja ja Rambollin arviota puutavaralajiosuuksista Jos toimenpiteet koskisivat alueella vain reittien reuna-alueita, toimenpiteet olisivat pääasiassa akuutteja yksittäisten puiden poistoa. Akuuttien yksittäisten/huonokuntoisten puiden poisto on kalleinta hoidon toteutusta. Alueellisesti ja kokonaisvaltaisesti tehty hoito on kustannustehokasta, kun alueet hoidetaan kerralla ja seuraavan kerran paikalle tarvitsee mennä vasta vuosien päästä. Metsänhoito on pitkäjänteistä ja vaatii suunnitelmallisuutta. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet painottuvat lähi- ja suojametsiin, mutta myös virkistysmetsissä on kiireellisiä hoitotoimenpidetarpeita. 2) Miten Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu/ tarkoitus huomioida uudistunut metsälaki sekä Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma? Uudistunut metsälaki ja Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma (LUMO) on huomioitu suunnitelmassa. Suunnitelmassa on jätetty arvokkaita luontokohteita ja metsälakikohteita toimenpiteiden ulkopuolelle. Uudistettu metsälaki lisää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Metsänomistaja voi esimerkiksi päättää itse, minkä ikäisenä metsäkuvio on tarpeeksi vanha uudistettavaksi. Tämä mahdollistaisi mm. metsän tuoton maksimoinnin entistä aikaisemmalla uudistamisella. Espoon kaikissa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa on uudistamisikiä aina jatkettu, jos se puuston kunto huomioon ottaen on mahdollista. Metsänomistaja voi myös päättää, käsitteleekö hän metsiään perinteisillä harvennus- ja uudistushakkuilla vai käyttääkö eriikäisrakenteista metsänkasvatusta. Espoon kaupunki on toteuttanut eriikäisrakenteista metsänkasvatusta useiden vuosien ajan. Useita aikaisemmassa Pohjois-Espoon suunnitelmaluonnoksessa ehdotettuja toimenpiteitä on vaihdettu noudattelemaan tätä linjausta. Tämä näkyy erikoishakkuiden (mm. poiminta- ja pienaukkohakkuita) määrän lisääntymisenä suhteessa harvennus- ja uudistushakkuisiin. Metsälaki turvaa myös entistä paremmin monimuotoisen metsäluonnon. Metsäkorte, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot ovat uusia metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Metsälain erityisen tärkeissä
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 5 / 5 elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Espoon kaupungin nykyiseen metsänhoidon toteutukseen ovat jo sisältyneet uuden metsälain periaatteet. Ekologiset yhteydet on huomioitu suunnitelmassa jättämällä niitä toimenpiteiden ulkopuolelle tai kevyille toimenpiteille, mikä on yksi lumoohjelman tavoitteista (yhteyksien säilyttäminen, tavoite 2). Koko suunnittelualueelle on tehty METSO-kartoitus, joka on myös yksi lumoohjelman tavoitteista (tavoite 3). Lehdot on suunnitelmassa huomioitu ja metsäkuvioiden sisällä olevat lehtolaikut huomioidaan aina metsänhoitotöitä toteutettaessa. Toteutuksessa huomioidaan aina kuviolla olevat pienialaiset erityskohteet, vaikka ne sijaitsisivat toimenpidekuvion sisällä. Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman tavoitteita ovat: - Espoon luonnonhoidon toimintamallin noudattaminen - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Vuorovaikutteisuus - Meneillään oleva Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyö (POKE) - Asemakaavamääräykset - Espoon luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelma (LUMO) - Lisärakentaminen Pohjois-Espoossa ja sitä koskien tarpeet metsien valmennushakkuille - Liito-oravat ja niiden elinympäristöjen suojelu - Kirjanpainajatuhojen mahdollisen leviämisen hallinta - Suojelualueiden reuna-alueiden huomioonottaminen - Kulttuuri- ja perinneympäristöjen sekä muinaismuistoalueiden huomioonottaminen 3) Miten kaupunki on varmistanut, että hoitosuunnitelmat laatinut konsultti on tunnistanut kartoituksissaan kaikki Metso-kriteerit täyttävät kohteet? Miten Metso-kartoitukset on huomioitu/tarkoitus huomioida Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa? Kartoitustyö on tilattu metsäalan ammattilaisilta. Metso-kartoitus on inventoinnissa saatu arvokas lisätieto. Metso-luokkia oli suunnittelualueella yhteensä 450 ha eli 19,3 % koko inventoidusta metsäalasta. Suunnitelma huomioi nämä, mutta ei ehdota uusia suojelualueita, koska tämä kuuluu ympäristökeskuksen toimialaan. Esimerkiksi ympäristökeskus voi hyödyntää Metso-kartoitusta jatkossa arvioidessaan uusia suojelualueita. Metso-kohteiden huomiointi suunnitelmassa: METSO I ja II luokat ovat pääasiassa jätetty hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Asutuksen lähellä, ulkoilureittien varrella ja kirjanpainajatuhojen vuoksi niillekin on mahdollista osoittaa hoitotoimenpiteitä eli tehdään vain se, mikä turvallisuuden kannalta on välttämätöntä.
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 6 / 6 Päätöshistoria Tekninen lautakunta 18.3.2015 25 METSO III on otettu huomioon toimenpide-ehdotuksissa, mutta luokitus ei ole ollut rajoite toimenpiteille. Toimenpiteet näillä kohteilla eivät ole voimakkaita. 4) Millä aikataululla luonnonhoidon toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi ja miten varmistetaan, että Pohjois-Espoon suunnitelmat eivät ole ristiriidassa valtuuston tulevien linjausten kanssa? Luonnonhoidon toimintamallin päivittäminen lykkääntyy resurssipulan takia. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2016 aikana. Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa, niin kuin muitakin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia, päivitetään sen hetkisen tiedon mukaisesti. Ennen toimenpiteitä tarkistetaan aina kaikki kaava-, luonto- ja ympäristötiedot sekä toimenpiteistä pyydetään kommentit ympäristökeskukselta (vuosittainen metsätyöohjelma). Esimerkiksi liitooravatiedot muuttuvat jatkuvasti, joten asiasta tulee olla jatkuvasti ajan tasalla tehtäessä metsänhoitotoimenpiteitä. Jos luonnonhoidon toimintamallia muutetaan tai lumo-ohjelmaan tulee muutoksia, toimenpiteet tehdään kulloisenkin tilanteen ja ohjeiden mukaan. Suunnitelmat elävät siis vielä valmistumisensa jälkeenkin, koska toimenpiteet kohdistuvat kymmenen vuoden ajanjaksolle. Suunnitelma on työohje toteutukselle. On tärkeätä, että luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia olisi koko Espoon kaupungin metsä- ja niittyalueilla. Tällöin kaupungilla olisi kattava inventointitieto omistamistaan metsä- ja niittyalueista. Tärkeätä on myös, että nämä ovat ajantasaisia eli niitä päivitettäisiin kymmenen vuoden välein. Valmiita suunnitelmia on nyt 19 kpl, mutta yhtäkään niistä ei ole vielä päivitetty (alkaen v. 2000). On myös vielä alueita, joilta puuttuu suunnitelma kokonaan. Jatkossa suunnittelualueet tulevat olemaan laajoja (kuusi eri suunnittelualuetta, 1 000-2 600 ha), jotta saamme kaupungin kaikki metsäalueet kartoitettua ja pidettyä tiedot ja suunnitelmat ajantasaisina. Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ehdotettavaksi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henna Partasen ym. 23.2.2015 jättämään valtuustokysymykseen, joka koskee Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa sekä toteaa aloitteen/kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun kuluessa Jari Ihonen ehdotti Toni Seppäsen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 7 / 7 Jaakko Mauriala, Tea Saarniala ja Fred Granberg ilmoittivat kannattavansa esittelijän ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää asian palauttamisesta valmisteluun. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Ihosen ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä Ihosen ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi (ei) sai viisi ääntä ja esittelijän ehdotus (jaa) sai neljä ääntä. Kaksi jäsentä äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Ihosen ehdotuksen. Päätös Tekninen lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta 13.5.2015 49 Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ehdotettavaksi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henna Partasen ym. 23.2.2015 jättämään valtuustokysymykseen, joka koskee Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa, sekä toteaa aloitteen/kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun kuluessa Jari Ihonen ehdotti Marjo Matikan kannattamana, että kolmanteen kysymykseen liittyvään vastaukseen lisätään seuraavaa: Luontojärjestöjen tiedot puuttuvista Metso-kohteista ovat ympäristökeskuksella ja teknisellä keskuksella tiedossa ja niitä käyttämällä varmistetaan, ettei arvokkaita luontokohteita vahingossa käsitellä." Jaakko Mauriala ilmoitti kannattavansa esittelijän ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää Ihosen muutosehdotuksesta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Ihosen ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotus sai seitsemän (7) ääntä ja Ihosen ehdotus kolme (3) ääntä kahden (2) äänen ollessa tyhjiä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen.
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 8 / 8 Tiedoksi
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 9 / 9