JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä: 20.5.2014 Lupanro: 2014-2 Dnro: 536/14 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee lihanautojen kasvatusta emolehmäpihatossa. Lehtolan tilayhtymä (Maatalousyhtymä Kaunikkila Saila ja Kaunikkila-Laurikainen Arja) Saila Kaunikkila Kappeliahontie 15 41120 Puuppola y-tunnus 1756943-9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan tuotantosuunta on emolehmätuotantoon perustuva pihvikarjan kasvatus. Pihatossa on eläinpaikat 45 emolehmälle vasikoineen sekä 60 lihanaudalle. Toiminta sijaitsee osoitteessa Kappeliahontie 15, kiinteistöllä Lehtola rek.nro 179-404-28-1. Hakija omistaa kiinteistön. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 11 a) mukaan toiminta on ympäristöluvanvaraista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella toimivaltainen lupaviranomainen. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Ympäristölupahakemus on saapunut 3.3.2014, hakemusta on täydennetty 26.3.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunta on 18.5.2004 myöntänyt toimintaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Tilakeskus sijaitsee Puuppolan-Lintukankaan osayleiskaava-alueella, kaavamerkintä AM-1 (Maatilan talouskeskuksen alue).
2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lehesjärven rannalla on vapaa-ajan- ja vakituista asutusta lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Vakituinen asutus alueella on tiivistymässä. Tilakeskuksen läheisyyteen on hyväksytty Matinmäki I asuinalueen asemakaava vuonna 2012. Kaava-alueen raja on noin 200 m etäisyydellä eläinsuojasta. LAITOKSEN TOIMINTA HAKEMUKSEN MUKAAN Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla harjoitetaan emolehmätuotantoon perustuvaa pihvikarjan kasvatusta. Lihan suoramyynti ja jalostuseläinten välitys on osa toimintaa. Lanta hyödynnetään tilan nurmiviljelyyn erikoistuneilla pelloilla. Tila on luonnonmukaisen tuotannon ja valvonnan piirissä peltoviljelyn osalta. Hakemuksen mukaan nurmipeitteisyys, tehokkuus ja tarkkuus lannanlevityksessä ja työtavoissa pellolla minimoi ympäristöön kohdistuvaa rasitetta. Toiminnassa pyritään välttämään peltojen muokkausta, täydennyskylvöllä tähdätään monivuotisiin nurmilohkoihin. Vesistöjen ja ojien varsilla pidetään riittävät suojakaistat. Viljelyssä oleva pinta-ala on lisääntynyt ja uudet viljelyyn tulleet lohkot eivät sijoitu pohjavesialueille. Tila on sitoutunut viljelemään ympäristötuen ehtojen mukaisesti ja noudattaa nitraattidirektiiviä. Pyöröpaaleista syntyvä jätemuovi toimitetaan säännöllisesti jätteenkäsittelyyn ja polttoainesäiliö on valuma-altaalla varustettu ja sijoitettu laatan päälle. Öljyt ja muut riskiaineet varastoidaan asianmukaisesti niille osoitetussa rakennuksessa. Palo- ja pelastautumissuunnitelma on laadittu ja päivitetty. Eläinten hyvinvointisopimus takaa säännölliset eläintarkastukset valvovan viranomaisen taholta. Mahdolliset eläinten raadot noutaa Honkajoki Oy. Hakija toteaa, että toimintaa pyritään harjoittamaan vastuullisesti, niin ympäristöä kuin eettisiä näkökohtia kunnioittaen. Laiduntavat eläimet mahdollistavat elinympäristön monelle eläinlajille ja luontotyypille, jotka muutoin häviäisivät. Toimintaan ei ole tullut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Asutus on lisääntynyt, kaavoitus on jättänyt tilakeskuksen ja maatalousmaaksi merkityt alueet maatalouden toiminnanharjoittamiseen. Naapureiden kesken vallitsee avoin ilmapiiri ja yhteiselo heidän kanssaan sujunut ongelmitta. Tulevaisuudesta ei tiedä, mutta luultavaa on, että toiminta säilyy ennallaan. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään (vuodet 2000-2015) ja tehnyt sopimuksen luonnonmukaisesta tuotannosta. Lannan tuotanto ja käsittely
3 Kylmäpihatoissa on eläinpaikkoja emolehmille 45 kpl, alle 6 kk ikäisille vasikoille 45 kpl ja lihanaudoille 60 kpl. Tilan kaikkien eläinten lanta käsitellään kuivikelantana. Kuivikkeena käytetään tilanteesta riippuen olkea, purua tai turvetta. Emolehmäpihaton kuivitetun makuualueen pinta-ala on 179 m 2, kuivikkeen paksuus on noin 40 cm. Kuivikepohjan betonireunojen korkeus on 200 cm. Emolehmien makuualustan varastointitilavuus on noin 80 m 3. Kuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa lantalaan. Uudemmassa lihanautapihatossa on vinokuivikepohja. Tarvittaessa eläintilana käytetään myös käytöstä poistettuja laakasiiloja. Laakasiilot sijaitsevat erillisessä vanhassa navetassa, pinta-ala n. 400 m 2. Kuivalantalan pinta-ala on 499,9 m 2 ja betonireunojen korkeus 200 cm. Lantala on kattamaton. Lantalassa on ajoluiska, luiskan korkeus 50 cm ja ulkopuolella on lannan lastausta varten 25 m 2 kuormauslaatta. Emolehmät vasikoineen laiduntavat 3-4 kk vuodessa. Laidunala on 30 ha. Tarkastuksella saatujen tietojen mukaan laidunala on lisääntynyt ja jatkossa mahdollisesti myös hiehot (n. 20 kpl) laiduntavat. Osa laitumista rajoittuu vesistöön, eläinten pääsy veteen on estetty aitaamalla. Eläinten juottaminen on järjestetty siirrettävän vesisäiliön avulla. Laitumella ei ole erillistä ruokintapaikkaa. Eläinsuojan läheisyydessä laiduntavat eläimet pääsevät pihattoon ja tarvittaessa ruokitaan sinne. Kauempana sijaitsevilla laitumilla olevia eläimiä ei lisäruokita laitumelle. Betonipohjaisen, osittain katetun jaloittelutarhan pinta-ala on 306 m 2, eläinmäärä on kerrallaan enintään 20 eläintä. Jaloittelutarha on ympärivuotisessa käytössä. Tarhan sadevedet kootaan 12 m 3 keräyskaivoon, josta ne tarvittaessa siirretään vanhan navetan yhteydessä olevaan katettuun 80 m 3 lietesäiliöön. Lietesäiliö on tarkastettu ja peruskorjattu 2008. Kaivo ja lietesäiliö tyhjennetään levittämällä sade-/virtsavedet peltoon. Tarhaan kertyvä lanta siirretään traktorin kauhalla suoraan lantalaan. Lanta käytetään peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on tällä hetkellä lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä 78 hehtaaria, josta omaa 38 ha ja vuokrapeltoa 40 ha. Lannan levitystä tehdään kasvukauden aikana, olosuhteiden mukaan. Kuivalanta levitetään tarkkuuslevittimellä. Lantaa ajetaan patteriin pellolle pakkaskelillä, kun tiet sen kestävät. Lanta pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, koska viljellään luonnonmukaisten periaatteiden mukaisesti. Rehu Jätevedet ja vesihuolto Kemikaalien varastointi Säilörehua valmistetaan 480 t/v pyöröpaaleihin. Puristenestettä ei muodostu. Tilalla käytetään oman kaivon vettä. Eläinsuojassa ei synny jätevesiä. Tiloja puhdistetaan ja kalkitaan, mutta vesipesua ei suoriteta.
4 Polttoaineet varastoidaan 2008 valmistetussa 2000 litran säiliössä, joka on sijoitettu betonilaatan päälle. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolla. Muita öljytuotteita varastoidaan tiiviissä astioissa sisätiloissa betonilattialla enintään 100 litraa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Kuivalanta levitetään tarkkuuslevittimellä. Jätteet Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat: jätenimeke määrä/ vuosi toimituspaikka kuolleet eläimet 1000 t Honkajoki Oy paalimuovit, verkot 10 t Ekokem/Kuusakoski jäteöljyt 100 l Ekokem akut 3 kpl vaarallisen jätteen keräys metalliromu 1000 10 000 t Kuusakoski Oy pilaantuneet rehut 5 t lantalaan ja sieltä pellolle ravinteeksi Liikenne Liikennettä muodostuu rehukuormien ajamisesta 2 krt/vko ja eläinkuljetuksista 2 krt/kk. Lannanajo kestään noin 10 päivää vuodessa. Henkilöautoliikenne päivittäistä. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Tilalla muodostuu ääni, haju ja liikennevaikutuksia ympäristöön. Tilan toiminnot toteutetaan nämä asiat huomioiden ja pyrkien välttämään ympäristöön kohdistuvaa kohtuutonta rasitetta. Arvio toiminnan riskeistä ja toimista häiriötilanteissa Tilalla on palo- ja turvallisuussuunnitelma, joka pidetään ajan tasalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla 1. - 30.4.2014. Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa osoitteessa Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä. Asianosaiset on kuultu 1.4.2014 päivätyllä virkakirjeellä. Kuulutuksen julkaisemisesta ei ole ilmoitettu sanomalehdessä. Hakemuksen mukaan toiminnassa tai sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia, joten asian merkitys voidaan katsoa vähäiseksi. Muistutukset ja mielipiteet
5 Ympäristölupahakemuksesta ei ole määräajassa jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Tarkastukset Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Tilalle on tehty tarkastuskäynti 15.4.2014. Muistio tarkastuksesta on liitetty hakemusasiakirjoihin. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta tarkistaa Lehtolan tilayhtymän eläinsuojatoimintaa osoitteessa Kappeliahontie 15 koskevan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan lupamääräykset. Lupamääräyksiä muutetaan seuraavasti: - poistetaan määräys 2, joka koskee jo toteutetun jaloittelualueen rakentamista - määräyksen 5 mukaisen vesistöjen varrelle jätettävän suojavyöhykkeen leveys muutetaan viidestä metristä kymmeneen - lisätään määräys parhaan käyttökelpoisen tekniikan seuraamisesta ja hyödyntämisestä - tarkistetaan määräyksiä, jotka koskevat eläinmäärää, jätehuoltoa sekä kirjanpitoa Päätös myönnetään edellyttäen, että hakemuksessa esitetyt toimenpiteet toteutetaan ja ylläpidetään. Lisäksi tulee noudattaa tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojiin voidaan sijoittaa 45 emolehmää, 45 kpl alle 6 kk ikäistä vasikkaa sekä 60 lihanautaa, yhteensä enintään 150 nautaa. Eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai ympäristövaikutuksia. (YSL 7, 8, ja 43 ) 2. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei varastointitilojen tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana tapahdu valumia ympäristöön. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan ja virtsan varastointitilojen tulee olla riittävät 12 kk aikana syntyvän lannan varastointiin lukuun ottamatta laiduntamisen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 1573 m 3. Mikäli eläinsuojaa tai lantalaa laajennetaan tai korjataan, tulee lannan varastointitilavuus mitoittaa 12 kk aikana syntyvän lantamäärän varastointiin. (YSL 7, 8 ja 43, VNp 931/2000)
6 3. Lanta- ja virtsavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Varastojen rakenteiden kunto tulee tarkastaa tyhjennysten jälkeen, tarkastuksista tulee pitää kirjaa. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, ne on korjattava välittömästi. (YSL 43 ja 46 ) 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen on oltava käytössä riittävästi levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa eläinyksikköä kohti. Hakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii levitysalaa vähintään 45 hehtaaria. (YSL 43 ) 5. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään kymmenen metrin suojavyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Pohjavesialueelle ei saa levittää lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden muodostumisalueelle. (YSL 8, 43 ) 6. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston muodoista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 metrin suojavyöhyke, jolle ei levitetä lantaa tai virtsaa. (YSL 8 ja 43 ) 7. Polttoainesäiliön läheisyydessä tulee olla varattuna imeytysainetta mahdollisten vahinkojen varalta. Öljyt, voiteluaineet sekä muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla. Kemikaalien varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43 ) 8. Kuolleet eläimet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen lyhytaikainen varastointi tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu terveys- tai hajuhaitta eikä epäsiisteyttä. (YSL 43 ) 9. Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Pilaantunut rehu ja muu rehujäte on varastoitava tiiviillä alustalla. Jätehuollon järjestämisessä on lisäksi noudatettava Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43 ja 45 :t; JäteL 8, 28, 29 :t) 10. Vaaralliset jätteet on säilytettävä katetussa, tiivispohjaisessa varastossa. Nestemäiset vaaralliset jätteet ja akut on säilytettävä tiiviillä, altaalla varustetulla alustalla. Vaaralliset jätteet on säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. (YSL 7, 8, 43, 45 :t, JäteL 12, 28, 29 :t) 11. Luvan saajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. Yhteenveto kunkin vuoden kirjanpidosta on toimitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää - eläinmäärä ja ikäjakauma
7 - muodostuvan lannan määrä - tiedot lannan levitykseen käytössä olevan peltoalan muutoksista - kuolleiden eläinten määrä sekä toimituspaikat - toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä ja laatu sekä niiden toimituspaikka - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet sekä niiden seurauksena tehdyt toimenpiteet. Tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan, jätteiden osalta vähintään kuuden vuoden ajan. (YSL 46 ja JL 118 ) 12. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä siten, että toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 4, 5, YSA 37 ) 13. Poikkeuksellisista tilanteista ja vahinko- tai onnettomuustapauksista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittoja, tulee ilmoittaa välittömästi Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi ja poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalla tulee olla varattuna imeytysainetta mahdollisten vahinkotilanteiden varalle. (YSL 4, 5, 43, 62, YSA 30 ) 14. Mikäli toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. (YSL 43, 81, YSA 30 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän tai pohjaveden pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
8 Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät maaperään ja pinta- tai pohjavesiin mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseen sekä jätehuoltoon. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitetyn eläinpaikkamäärän mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella tuotantotilanteen mukaan sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. (lupamääräys 1) Lantavarastojen vesitiiviys vaatimuksella varmistetaan, että lannan tai virtsan varastoinnista ei aiheudu vuotoja ympäristöön. Lannan varastointitilojen tilavuusvaatimukset noudattavat asetuksen 931/2000 vaatimuksia. Lannan ja virtsan varastointitilojen tulee olla riittävät 12 kk aikana syntyvän lannan varastointiin, mitoituksesta voidaan vähentää laidunkaudella laitumelle jäävä lanta. Kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan 15 m 3 /emolehmä tai lihanauta/vuosi ja 4 m 3 / alle 6 kk ikäinen vasikka/vuosi. Lisäksi kattamattoman lantalan sadevesille tulee varata 0,1 m 3 /m 2 eli noin 50 m 3. Emolehmien ja vasikoiden laidunkaudeksi on huomioitu 2 kk (eläimet pääsevät sisälle). Laidunkausivähennys huomioituna kuivalannan ja sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan 1573 m 3. Lannan varastointitilavuutta on kuivalantalassa 1500 m 3 ja emolehmien kuivikepohjassa noin 80 m 3, yhteensä 1580 m 3. Käytössä olevien kuivalantavarastojen varastointitilavuus on riittävä, kun huomioidaan laidunkaudella laitumelle jäävä lanta. Uutta rakennettaessa tai nykyisen eläinsuojan/lantalan korjauksen yhteydessä varastointitilan mitoitus on saatettava vastaamaan 12 kk aikana syntyvää lantamäärää (1805 m 3 ), tällä turvataan varastointitilan riittävyys myös poikkeustilanteissa esim. laiduntamisen estyessä. Jaloittelutarhan sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan 0,2 m 3 /m 2, yhteensä 61 m 3. Hakemuksessa esitetyt sadevesien varastointitilat (yht. 92 m 3 ) ovat riittävät. (lupamääräys 2) Lantavarastojen perusteellisella tyhjentämisellä vuosittain varmistetaan käytössä olevien hyötytilavuuksien riittävyys. Lantavarastojen rakenteiden tarkastaminen on mahdollista vain lantalan ollessa tyhjänä. Rakenteiden kunnon tarkastaminen on tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keino, jolla voidaan ehkäistä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. (lupamääräys 3) Määräys lannan levitykseen soveltuvasta peltoalasta on annettu ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinnekuormituksen estämiseksi. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala on 45 ha. Hakemuksen mukaan lannan levitykseen on käytettävissä 78 ha. Suojakaistat ja pohjavesialueella sijaitsevat lohkot on vähennettävä lannan levityskelpoisesta alasta. Lohkokartat lannan levittämiseen käytettävistä peltoaloista on toimitettu ympäristönsuojeluun. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala on riittävä
9 sille karjamäärälle, mikä voidaan sijoittaa eläinsuojiin enimmillään lannan varastointitilojen suhteen. (lupamääräys 4) Lannan levittämistä koskevat rajoitukset on annettu ravinteiden vesistöön pääsyn sekä pohjavesien pilaamisvaaran estämiseksi. Lannan levittäminen pohjavesialueelle aiheuttaa riskin pohjavesien laadulle. Valtioneuvoston asetuksen 931/2000 liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen. Suojaetäisyys vesistöön mitataan keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta. (lupamääräys 5) Määräys talousvesikaivojen ympärille jätettävästä suojavyöhykkeestä on annettu talousveden saannin turvaamiseksi ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Kemikaalien, polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava erityistä varovaisuutta maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kemikaalien varastoinnissa on lisäksi noudatettava kemikaaliviranomaisen ja paloviranomaisen antamia ohjeita. (lupamääräys 7) Määräyksillä, jotka koskevat jätteiden varastointia ja edelleen luovuttamista pyritään ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittojen syntyä ja roskaantumista sekä takaamaan oikea ja asianmukainen jätehuolto. Vaarallinen jäte voi ominaisuuksiensa takia aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen laadusta. (lupamääräykset 8-10) Määräys tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu lupaehtojen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvontaa varten. Tarkkailua ja raportointia koskevalla lupamääräyksellä pyritään siihen, että toiminnanharjoittaja on selvillä toiminnasta ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista. (lupamääräys 11) Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaamisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen. Toiminnanharjoittajan on varauduttava uuden tekniikan käyttöönottoon, mikäli päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 12) Haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn liittyy varautuminen mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Ilmoittamisvelvoite vahinko- ja onnettomuustilanteista on annettu valvonnan toteuttamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja siksi, että tilanteisiin voitaisiin nopeasti puuttua sekä annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (lupamääräys 13) Toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittamisesta on määrätty tiedonkulun varmistamiseksi ja valvontaa varten. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden ympäristöhaittojen poistamiseksi ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan kannalta olennaisista muutoksista sekä esitettävä suunnitelma todettujen ympäristöhaittojen poistamiseksi. (lupamääräys 14)
10 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2024 mennessä. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös annetaan julkipanon jälkeen, antopäivä on 20.5.2014. Päätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta kyseistä päivää lukuun ottamatta, jos siitä ei valiteta. Päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 81, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 37 Jätelaki (646/21011) 8, 12, 28, 29, 118 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Kaupunkirakennelautakunnan 11.12.2012 hyväksymä Jyväskylän kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Rakennus- ja ympäristölautakunnan 29.10.2013 hyväksymä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulain 105 :n ja vesilain 21 luvun 9 :n mukaan näiden lakien mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä viranomaisessa voidaan periä maksu. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelyn keskimääräiseen omakustannusarvoon, joka sisältää asian käsittelystä viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 856,50 euroa. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu eläinsuojan ympäristöluvan käsittelystä on 1713 euroa. Taksan mukaan lupamääräysten tarkastamista koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 % pienemmäksi. Maksu perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan 29.10.2013 hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
11 Ote päätöksestä Hakija Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta MUUTOKSENHAKU Päätöksen antamisesta kuulutetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 96 ). Valitus osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja valituskirjelmä liitteineen toimitetaan Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus