Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Samankaltaiset tiedostot
Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

Kurkotellen kohti kielioppia

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

The (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Kertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

Mitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ

OP1. PreDP StudyPlan

Nominaalit ja verbaalit

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...

HORISONTAALISET JA VERTIKAALISET PÄÄNLIIKKEET SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Pro gradu Anna Puupponen

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

Vii%oman rakenneyksiköt

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

Semioottinen Analyysi

Counting quantities 1-3

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

Kieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS

Research in Chemistry Education

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

ABSTRAKTIKIRJA Suuri graduseminaari Kieli- ja viestintätieteiden laitos Toukokuu 2018

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

General studies: Art and theory studies and language studies

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Palvelutuotannon vastuiden uusjako ja järjestöjen palvelutoiminnan mahdollisuudet

Kasko Kuraattori

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT Eija Kaasinen, VTT

Asiakaslähtöisyys palvelujen tuo4eistamisessa

TAVU JA LAUSE. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Tommi Jantunen

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Kuvien tarinat -tehtävä ( 30 kpl tehtäväsivuja )

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Ritva Takkinen & Anna Puupponen (toim.) MAISTERIKSI. VIITTOMAKIELESTÄ 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Transkriptio:

Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019

Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en rooli kielen rakenteen eri tasoilla?) Prosodinen ei-manuaalisuus (Miten ei-manuaalisia elemen?ejä käytetään rajan ja alan merkintään?) Syntak%ses% (so. kieliopillises%) käytetyt ei-manuaaliset elemen%t voivat olla samalla prosodisia alanmerkitsijöitä. Lisätietoa perinteisestä näkökulmasta ei-manuaalisuuteen: PFAU, R. & Quer, J. (2010). Nonmanuals: their grammatical and prosodic roles. In Brentari, D. (Ed.), Sign languages: A Cambridge language survey, 381-402. Cambridge: CUP. WILBUR, R. B. (2000). Phonological and prosodic layering of nonmanuals in ASL. In K. Emmorey & H. Lane (Eds.), The signs of language revisited: An anthology to honor Ursula Bellugi and Edward Klima, 215-244. Mahwah, New Jersey (USA): LEA.

Räpäytykset

Päänpudistus

Luoki&elun haasteet

Todellisuus

Näkökulmamme ei-manuaalisuuteen Kasvojen, pään ja kehon toiminta on henkilöstä riippuvaa ja monifunktioista. Ei-manuaalisesti tuotetut yksiköt eivät suoraan vastaa puh. kielt. sanoja ja affikseja. Ei-manuaalisesti tuotetut ilmaukset varioivat sen suhteen, miten paljon ne sisältävät deskriptiivisiä ( symbolit ), indikoivia ( indeksit ) ja depiktiivisiä piirteitä ( ikonit ). Ei-manuaalinen toiminta on lähtökohtaisesti epäkonventionaalista ja hämärärajaista (vrt. kädet, joilla tuotetaan enemmän konventionaalisia ja tarkkarajaisia yksiköitä). LisäBetoa: PUUPPONEN, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semiobc treatment of signers head movements. Glossa: a journal of general linguis0cs 4(1): 1 39. DOI: 10.5334/gjgl.709

Kuvion lähde: PUUPPONEN, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semiotic treatment of signers head movements. Glossa: a journal of general linguistics 4(1): 1 39. DOI: 10.5334/gjgl.709 (s. 11)

Aineistotehtävä: nyökkäysten jakauma PUUPPONEN, A., Jantunen, T., & Mesch, J. (2016). The alignment of head nods with syntacec units in Finnish Sign Language and Swedish Sign Language. In J. Barnes, A. Brugos, S. ShaLuck- Hufnagel & N. Veilleux (Eds.), Speech Prosody 2016: Proceedings of the 8th Interna:onal Conference on Speech Prosody, Boston University, USA, 31 May - 3 June 2016, pp. 168-172. Baixas: InternaEonal Speech CommunicaEon AssociaEon. DOI: 10.21437/SpeechProsody.2016-35

Otos korpusmateriaalista Frog, where are you? 5 äidinkielistä suomalaisen vii1omakielen vii1ojaa (4 naista; ikähaarukka 20 60 vuo1a) Yhteiskesto 13 minuu@a ja 18 sekunba 1473 vii1omaesiintymää 537 rakenteellisesb annotoitua (verbaalikeskiöistä) lause1a 198 konstruoidun toiminnan esiintymää Kysymys: Millä tavalla konstruoitu toiminta vaiku1aa nyökkäysten esiintyvyyteen SVK:ssa?

Konstruoidun toiminnan ja nyökkäysten yhteys Konstruoidun toiminnan osuus tarinassa R=-0.682 Nyökkäysten osuus kaikista päänliikkeistä Prosen9 60% 50% 40% 30% 20% 10% 16% 28% 41% 30% 53% Prosentti 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 14,0 % 9,6 % 13,6 % 11,7 % 5,9 % 0% A B C D E 0 % A B C D E Vii=oja Viittoja LisäBetoa: JANTUNEN, T. (2017). Constructed acbon, the clause and the nature of syntax in Finnish Sign Language. Open Linguis+cs 3, 65-85.

Aineistotehtävä: päänpudistuksen funk2ot 1. Puhutun ei-sanan korvike 2. Puhutun ei-sanan kumppani 3. Kielteisen ilmauksen kumppani 4. Ilmaisee lisämerkitystä, esim. paheksuntaa 5. Vihjaa samanaikaiseen puheeseen liittyvästä kielteisestä merkityksestä 6. Tekee toteamuksesta poikkeuksettoman 7. Tehostaa ilmausta 8. Metakommentti, esim. itsensä korjaus 9. Lauseen polarisuuden muuttaminen 10. Kontrastin luominen [ei sanallista esimerkkiä] Ei! Minä en )edä! Lääkärit menevät taas lakkoon. Voisin antaa sen hallitukselle tarkiste9avaksi, mu9a he eivät kokoonnu vielä kuukauteen. Se kestää ikuises). Hän on huonoin johtaja, joka meillä on ollut! Hän on Itävallasta Australiasta. KOIRA AJATELLA / MENNÄ-TUONNE VAIN KAKSI / KAKSI-IHMISTÄ-TULLA JOHNSTON, T. (2018). A corpus-based study of the role of headshaking in negayon in Auslan (Australian Sign Language): ImplicaYons for signed language typology. Linguis)c Typology 22(2), 185 231. KENDON, A. (2002). Some uses of the head shake. Gesture 2:2, 147 182. PUHTO, J. (2018). Päänpudistuksen käy^ötavat ja frekvenssit suomalaisessa vii^omakielessä. Suomalaisen vii^omakielen maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto.