TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen Hyväksytty Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.1.2016

SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY... 2 2.1 Uudet asiakkaat... 3 2.2 Päätöksenteossa huomioitavaa... 3 3. TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS... 4 3.1. Käytettävissä olevat tulot... 4 3.2. Tulot, joita ei oteta huomioon... 5 3.3. Varallisuus... 5 4. ERITYISRYHMÄT TOIMEENTULOTUESSA... 6 4.1 Opiskelijat... 6 4.2 Alaikäiset... 8 4.3. Yrittäjät... 8 4.4 Vangit ja vankilasta vapautuvat... 8 4.5. Maahanmuuttajat... 9 4.6. Asunnottomat... 9 4.7 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat... 9 4.8. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat... 9 4.9 Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta... 10 5. PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 10 5.1. Perusosa... 10 5.1.1. Perusosan alentaminen 20 %... 11 5.1.2. Perusosan alentaminen 40 %... 12 5.1.3. Perusosan nostaminen takaisin... 12 5.2. Muut perusmenot... 13 5.2.1. Asumismenot... 13 5.2.2. Kotivakuutusmaksu... 14 5.2.3. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 15 6. TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 17 6.1. Päivähoitomenot..17 6.2. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot... 18 6.3 Kodin hankinnat ja korjaukset... 19 6.4. Muista erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot... 19 6.4.1. Lasten menoja... 19 6.4.2. Lasten tapaamiskulut... 20 6.4.3. Elatusmaksu... 20 6.4.4. Työ- ja opiskelumatkat... 20 6.4.5. Liiton jäsenmaksu... 21 6.4.6. Opiskelumenot... 21 6.4.7. Käyttövarat... 21 6.4.8. Edunvalvontapalkkio... 21 6.4.9. Hautauskulut... 21 6.4.10. Vaatteet 22 6.4.11. Passi, oleskelulupa, kansalaisuushakemus... 22 6.4.12. Velat... 22 6.4.13. Ulosotto... 22 7. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 23 8. ASUMISPALVELUISSA ASUVIEN TOIMEENTULOTUKI... 23 8.1. Palveluasuminen... 23 9. TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN... 24 10. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ... 24 Liite 1.... 25 Liite 2.... 26

1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET 2 Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (Toimeentulotukilaki 1412/97). Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Työttömän toimeentulotuen hakijan työnhaun tulee olla voimassa. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin (TTL 23 ). Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan jostain muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotuen käsittelee se kunta, jossa tuen hakija vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Myös näistä myöntämisohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii. Perheen kokonaistilanteen arviointi kuuluu sosiaalityöntekijöille. 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY Toimeentulotukiasiassa on tehtävä kiireellisessä tapauksessa päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa tapauksessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti tai puhelimitse sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että asiakkaan tapaamispyyntö tai toimeentulotukihakemus kirjataan asianmukaisesti aina välittömästi sen jättämisen jälkeen. Hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskeva päätös on pantava täytäntöön viimeistään kyseisen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut yli 7 arkipäivää. Jos hakemus koskee vielä myöhäisempää aikaa, päätös on pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä.

3 Asiakkaalla on toimeentulotukilain 17 mukainen tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Asiakkaan tulee toimittaa kaikki tiedossaan olevat, toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot ja tositteet. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin, tai ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty, kunta voi periä toimeentulotuen takaisin. (TTL 20 ) Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on lähtökohtaisesti aina laadittava palvelu- hoito- kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. (SHL 36 ) Viranomainen voi itse poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen, päätöstä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe tai jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen (Hallintolaki 50 ). Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös kunnan monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii (Hallintolaki 49 c ). 2.1 Uudet asiakkaat Ensimmäisellä hakukerralla asiakkaan kokonaistilanne pyritään selvittämään perusteellisesti ja mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Uusilta asiakkailta pyydetään aina nähtäväksi verotuspäätös viimeisimmän vahvistetun verotuksen mukaan, myös erittelyosa josta käy ilmi mahdollinen varallisuus. Pankin tiliotteet tulee toimittaa kahdelta viimeksi kuluneelta kuukaudelta kaikista asiakkaan ja hänen perheenjäsentensä tileistä. Tiliotteen on oltava virallinen, josta käy ilmi mikä, ja kenen tili on kyseessä, sekä ajanjakso jolta tiliote on. Tiliotteessa pitäisi olla sivunumerointi sen toteamiseksi, ettei tapahtumissa ole katkoksia. Näistä syistä pikatiliotteita ei voida hyväksyä. Mikäli asiakkaan tilien suhteen on epäselvyyksiä, eikä asiakas pyynnöstä huolimatta toimita niistä riittäväksi katsottavaa selvitystä, on viranhaltijalla mahdollisuus tehdä päätös tietojen pyytämisestä suoraan rahalaitoksesta. Tiedot pankista voidaan pyytää esim. tilanteessa, jossa asiakkaalla epäillään olevan useampia tilejä, tai jos tiliotteissa on ajallisia katkoksia. Ensisijaisesti asiakkaan tulee itse toimittaa pyydetyt tiedot. (Toimeentulotukilaki 17 ) 2.2 Päätöksenteossa huomioitavaa Toimeentulotukea myönnetään yleisimmin kuukaudeksi kerrallaan, ja se lasketaan toimeentulotukilain mukaisten tulojen ja menojen perusteella. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Toimeentulotukipäätöksen tulee olla sanamuodoiltaan mahdollisimman selkeä. Lyhenteitä tulee päätöstekstissä välttää. Päätösosiosta on tärkeä käydä selvästi ilmi, kuinka paljon toimeentulotukea on maksettu ja minne. Esim. mikäli vuokra maksetaan suoraan, pitää tämä mainita selkeästi päätöslauselmassa. Päätökseen on myös kirjattava auki selvästi kaikki asiakasta velvoittavat vaatimukset ja se tieto, mihin lakiin velvoite perustuu. Mikäli päätös sisältää sanktioita (perusosan alennus), siitä on käytävä ilmi niiden perusteet ja kesto sekä lain tarkoittama suunnitelma. Suunnitelma on pyrittävä tekemään yhdessä

4 asiakkaan kanssa. Mikäli asiakas ei suostu suunnitelman tekoon muutama rivi riittää asiakassuunnitelmaksi. Myös laskelman on oltava selkeä. Laskuista merkitään tiedoksi laskunnumero tai muu tunniste, josta on mahdollista jälkikäteen helposti yksilöidä, mikä lasku on ollut kyseessä. Eräpäivä ei ole yksilöintitietona luotettava, mutta se on kuitenkin syytä merkitä laskelmaan. Menot huomioidaan laskun alkuperäisen eräpäivän mukaiselle kuukaudelle, eikä sen mukaan milloin ne on tosiasiassa maksettu. Laskelman lisätietoihin voidaan merkitä asiakkaan tilannetta kuvaavia tietoja, kuten tiedot pankkitileistä ja tiliotteista, verotustiedot tai työttömyyden kestoon ja työnhaun voimassaoloon liittyvät tiedot. Laskelman lisätietoihin ei koskaan tule merkitä asiakkaan oikeusturvaan vaikuttavia asioita, vaan nämä on aina kirjattava päätösosaan. Esim. perusosan alentamisesta on aina tehtävä päätös. Päätös on annettava asiakkaalle tiedoksi. 3. TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 3.1. Käytettävissä olevat tulot Tuloina otetaan huomioon kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm.: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, omaishoidon ja kotihoidontuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki, kotouttamistuki, yksityishenkilöiltä saatu avustus opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Uusille asiakkaille tehdään tarvittaessa kuluvan ja edellisen kuukauden ajalle laskelmat, joissa huomioidaan hakukuukauden ja sitä edeltävän kuukauden tulot ja menot. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajan tai tuloylijäämää voidaan vyöryttää seuraaville laskelmille. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin hän saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi voidaan käyttää kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakijan työttömyysetuuden maksamiseen tulee taukoja esim. karenssi, lopetetaan 21,5 kertoimen käyttäminen ja siirrytään huomioimaan todelliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen on tilanteen arvioinnissa käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Asiakas tulee ohjata selvittämään mahdollisuudet palata töihin mahdollisimman pian. Tilillepanot huomioidaan tuloina, mikäli niitä on yli 50 euroa kuukaudessa. Myös lainattu raha on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulo. Pankkilainojen huomioimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta asiakas ei joudu kohtuuttomaan asemaan (KHO:n ratkaisut 2011:6 ja 2010:71). Pikavippejä ei huomioida tuloksi. Asiakkaan mahdollisen velkaantumiskierteen katkaiseminen on otettava huomioon toimeentulotukiasian käsittelyssä.

Vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiot voidaan jättää harkinnalla huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Erityistä harkintaa tulee käyttää perheen alaikäisen lapsen tulojen kohdalla. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisten tulojen ja varojen huomioimisesta, ks. toimeentulotukilaki 11 ja 12. Veronpalautuksista jätetään huomioimatta tulona: - yksinasujalle 50 - pariskunnalle 100 - lapsiperheelle 150 Jos puoliso on saanut lisäveroa, voidaan huomioida tulona veronpalautuksen ja lisäveron välinen erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon, ei sitä huomioida tulona. Ulosmittaamisesta on toimitettava tosite. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 1999:4117). Kulut, joista esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. 5 3.2. Tulot, joita ei oteta huomioon 3.3. Varallisuus Tuloina ei huomioida: äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Vammais- ja hoitotukea ei oteta laskelmalla huomioon tulona, mutta vastaavasti menot, joiden kattamiseen tuet on tarkoitettu, katetaan niillä. Kulukorvaus (työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan), ylläpitokorvaus, muutosturvalisä. ja muut TTL 11 mukaiset kohdat. Etuoikeutettu tulo: vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Etuoikeutettu tulo on tulonsaajakohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Työmarkkinatuessa ei huomioida tulona korotusosaa. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot Toimeentulotukea myönnettäessä varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. Asiakasta voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisoinnin velvoittamista. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2012:96) mukaan huomioon voidaan ottaa vain ne tulot, jotka ovat tuen myöntämishetkellä käytettävissä, eikä kiinteän omaisuuden myyntiä voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen edellytykseksi. Tuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus otetaan huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa

6 kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Osinkotulot ja määräaikaistalletukset ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia varoja. Toimeentulotuen hakijan tulee tuen tarpeen pitkittyessä realisoida esimerkiksi omistamansa osakkeet, kesämökki, vapaa-ajan käyttöön tarkoitettu vene ja muu omaisuus, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot. Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. 4. ERITYISRYHMÄT TOIMEENTULOTUESSA 4.1 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojen aikana. Tähän liittyen opiskelijoiden ensisijainen asumismuoto on opiskelijaasuntola, mikäli paikka sieltä on tosiasiassa mahdollista saada. Mikäli esim. yksiön vuokra on ollut toimeentulotuen tarpeen pääasiallisena syynä, on mahdollista siirtymäajan jälkeen kohtuullistaa opiskelijan vuokra asuntolan hintatasoa vastaavaksi. Vanhempien elatusvelvollisuus: Vanhemmat eivät ole toimeentulotuesta annetun lain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jos toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan avustusta tai muutoin varoja toimeentuloonsa, nämä otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. (KHO 2007:502) Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus saada koulutusavustusta vanhemmiltaan on toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa tarkoitettu muu tapa, jolla opiskelija voi saada tarpeen mukaisen toimeentulonsa tai osan siitä. On selvitettävä, saako opiskelija tosiasiallisesti tukea vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Pelkkä arvio siitä, että vanhemmilla on mahdollisuus avustaa opiskelevaa lastaan, ei ole peruste olla myöntämättä toimeentulotukea. Täysi-ikäisen opiskelijan toimeentulotukea ei voida periä takaisin vanhemmilta. Opintolaina huomioidaan tuloksi opiskelijalle, vaikka tämä ei sitä hakisikaan, jos ei ole ilmennyt estettä sen saamiseen eikä nostamiseen (KHO 1999:3854). Laina huomioidaan tuloksi kuukausittain, riippumatta siitä milloin se on tosiasiassa nostettu. Jos opiskelija on saanut lainatakauksen, mutta ei ole nostanut lainaa lukuvuoden päättyessä, sen voi nostaa ja se voidaan huomioida tuloksi tarvittaessa jopa kertaluonteisesti 31.7. asti. Opintolaina huomioidaan tulona korkeakouluopiskelijalla kesän aikana, vaikka talven aikana lainaa ei olisi nostanutkaan (KHO 2005:629).

7 Jos lainatakausta ei myönnetä aiemman takausvastuusuorituksen tai vakavan maksuhäiriön vuoksi, Opintotukikeskus varaa opiskelijalle mahdollisuuden selvittää tilanteensa. Lainatakauksen myöntämisen harkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi se, mistä velkaantuminen on johtunut (hakijan takausvastuu, vaikea elämäntilanne tai yritystoiminta), miten hakija on hoitanut olemassa olevia velkojaan ja mitkä ovat hänen lainanhoitomahdollisuutensa. Opiskelijaa voidaan myös pyytää esittämään luottotietohäiriömerkintä, jonka jälkeen voidaan laatia suunnitelma toimenpiteistä lainantakauksen saamiseksi. Hakijan, joka ei voi saada opintolainaa luottohäiriöiden takia, tulee selvittää muu rahoitus opinnoilleen (esim. osa-aikatyö). Mikäli rahoitus ei järjesty, voidaan tukea työllistymistä toimeentulotuella. Opintojen etenemisestä ja loppuunsaattamisesta tulee aina tehdä suunnitelma. Opintolainaa ei voi tällaisessa tapauksessa ottaa huomioon tulona. Opintolainaa ei edellytetä haettavaksi jälkihuoltonuorilta eikä kotona asuvilta alle 18- vuotiailta opiskelijoilta, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia. Muut erityisperusteet (KHO 2007:69) harkitaan erikseen. Lukio-opiskelijat. Toimeentulotuen viimesijaisuus tarkoittaa, että ennen toimeentulotuen antamista on selvitettävä henkilön mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista, ensisijaisista lähteistä. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, johon sisältyvät opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Opintoja ei voida pääsääntöisesti rahoittaa toimeentulotuella. Opintotuen ensisijaisuus toimeentulotukeen nähden lähtökohtaisesti edellyttää, että ennen kuin toimeentulotukea myönnetään, on opiskelijan haettava muiden saatavissa olevien opintotukien ohella myös opintolainan valtiontakausta ja sen saadessaan rahoituslaitoksesta lainaa. Opiskelijaan ja opiskeluun liittyvät erityiset yksilökohtaiset olosuhteet voivat olla hyväksyttävä peruste sille, että menojen kattamista opintolainalla ei edellytetä. Mikäli erityisiä perusteita (esim. vanhempien pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus) ei ole, lukio-opiskelijalta edellytetään opintolainan nostaminen. Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään perintä opintotuista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta (opintotukipäätös on jo tehty), lasketaan opintotuet ja opintolaina tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta opintotukioikeus olemassa. Jos opiskelija on opintoihin liittyvässä työharjoittelussa kesän aikana, selvitetään voiko harjoitteluun saada opintoetuudet, opintolainan tai mahdollista palkkatuloa. Iltaopiskelijat, opintojen viivästyminen Iltaopiskelijoiden on ilmoittauduttava työttömiksi työnhakijoiksi te-toimistoon. Mikäli iltaopiskelijat eivät saa opintotukea tai työttömyysturvaa (eivät voi opiskelunsa takia osallistua esim. työvoimatoimiston kursseille tai ottaa töitä vastaan), voidaan perusosaa alentaa Toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Alentaminen perustuu asiakassuunnitelmaan. Sama koskee opiskelijoita, joiden opiskelu on syystä tai toisesta pitkittynyt. Lyhytaikaisia poikkeuksia voidaan tehdä erityisen painavin perustein, esim. terveydellisten syiden vuoksi. Opintojen viivästymistilanteessa opiskelijan tulee esittää toimeentulotukihakemuksensa yhteydessä suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäksi suunnitelman edistymistä seurataan säännöllisesti pyytämällä opintosuoritusote nähtäväksi joka toinen kuukausi. Opiskelija voi myös tietyin edellytyksin hakea Kelasta opintotukiajan pidennystä jäljellä oleviin opiskelukuukausiin (Kelan hakemus OTm).

4.2 Alaikäiset 8 Alle 18-vuotias nuori kuuluu vanhempien elatusvelvollisuuden piiriin. Nuoren muutto omaan asuntoon ei poista vanhempien lainmukaista elatusvelvollisuutta. Mikäli vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuuden, voidaan alaikäiselle nuorelle maksettu toimeentulotuki periä takaisin vanhemmilta. Vanhempien elatusosuuden suuruutta määrättäessä voidaan käyttää apuna elatusavun määräämisestä annettuja ohjeita. Alaikäistä ei voida huomioida avoliitossa asuvana (KHO 2001:2975). Tällaisissa tilanteissa pariskunnan toimeentulotuet käsitellään eri päätöksillä, asumiskulut voidaan huomioida puoliksi, perusosa yhteisasujan mukaan. 4.3. Yrittäjät Yrittäjäasiakasta voidaan tulottomana huomioida vain kohtuullinen aika (yleensä 3 kk).. Mikäli asiakas ei halua luopua yritystoiminnastaan, voidaan 3 kk:n jälkeen alentaa perusosaa 20 % (työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevat säännökset/ kts. ohje alennetusta perusosasta). KHO 2001:1344 ja 2001:1472. Asiakassuunnitelman tekeminen kannattamatonta yritystoimintaa ylläpitävälle yrittäjälle on tärkeää. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen toimeentulotuella pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjä saa tai hän on mahdollista saada vähintään työttömyyspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yrittäjien on toimitettava selvitys yritystoiminnan kannattavuudesta: Selvitys yrityksestä saatavasta tulosta, tilinpäätösasiakirjat (tuloslaskelma ja tase) viimeisimmältä tilikaudelta, viimeisin tilintarkastajien kertomus, viimeisin veroilmoitus, tiliotteet, yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Kuntalomake nro e 6529. 4.4 Vangit ja vankilasta vapautuvat Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vangilla on yleensä mahdollisuus saada toimintarahaa, käyttörahaa tai tutkintavangin käyttörahaa vankilasta, vaikka hän ei osallistuisikaan työtoimintaan. Vankilan maksama käyttövara on vangin saaman ylläpidon lisäksi tarkoitettu kattamaan vankilassa oleilun aikaiset elämisen kustannukset. Vangeille ei yleensä myönnetä erillistä käyttövaraa vankilan myöntämän käyttörahan lisäksi. KHO:2013: 57 ja 58 ratkaisujen mukaan laitosasujan käyttövaraa ei voida suoraan rinnastaa vangin käyttövaraan. Välttämättömiksi harkitut silmälasit ja proteesit on tarvittaessa myönnettävä toimeentulotukena, koska vankila ei kustanna niitä. Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa paitsi poikkeuksellisesti silloin, kun vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa ja rangaistus on pitkä. Ennen toimeentulotuen myöntämistä on pyydettävä vangin ansio- ja tilikortti ja tiliotteet sekä mahdollisen puolison tulo/menotiedot ja tehtävä näiden nojalla normilaskelma. Mikäli laskelma tehdään takautuvasti vangin jo ollessa siviilissä, voi vankia itseään edellyttää hankkimaan tili- ja ansiokorttinsa tiedot vankilasta ennen päätöksen tekoa. Lisäksi tulee esittää tiliote, vapauspassi ja mahdollinen todistus työttömäksi työnhakijana ilmoittautumisesta. Vangin asumismenot huomioidaan toimeentulotuessa vangin tilanteesta ja tuomion pituudesta riippuen enintään 3-6 kuukauden ajan, mikäli vangilla ole omia varoja (esim. samalta ajalta, kuin Kela myöntää asumistukea).

4.5. Maahanmuuttajat 9 4.6. Asunnottomat Toimeentulotuen käsittelyn kannalta on merkitystä sillä, onko toimeentulotuen hakijalla voimassaoleva, määräaikainen tai vakituinen oleskelulupa. Kun oleskelulupaa vasta haetaan tai myönnetty oleskelulupa on tilapäinen, ulkomaalaisen tulisi tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti tulla toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan ja toimeentulotuen tarve tulisi olla lähinnä välttämätöntä tai kiireellistä apua (esim. ruoka, välttämättömät lääkkeet tai paluulippu kotimaahan). Opas Toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja 2013:4. Pakolaisille ja paluumuuttajille huomioidaan oleskeluluvasta ja passin/viisumin uusimisesta aiheutuvat kustannukset toimeentulotukeen oikeuttavina erityiskustannuksina. Myös myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään menona. Henkilöllisyystodistuksen lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosalla katettaviin kuluihin. Erityisestä tarpeesta voidaan harkinnalla myöntää henkilöllisyystodistuksen hankkimiseen täydentävää toimeentulotukea (henkilöllisyystodistus + valokuvat). Ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan kohdalla toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa hänen maassa oleskelunsa peruste, jolloin arvioidaan, asuuko hän maassa vakituisesti. STM:n opas toimeentulotukilain soveltajalle (2013:4) antaa lisätietoa arvioitaessa ulkomaalaisen oikeutta toimeentulotukeen mm. seuraavien ryhmien kohdalla: EU/ETA kansalainen, pohjoismaan kansalainen, turisti, oleskeluluvan perusteella maassa oleskeleva ulkomaalainen (A, P tai B-lupa), ilman vaadittavaa oleskelulupaa maassa oleskeleva ulkomaalainen, pakolainen ja paluumuuttaja, turvapaikanhakija ym. Tarvittaessa toimeentulotuen hakijalta pyydetään selvitys maassaolon perusteesta (maahanmuuttoviraston päätös). Poste restante osoitteella (joka näkyy väestörekisteritiedoissa) toimeentulotukea hakevan henkilön on hakemuksensa yhteydessä tarvittaessa annettava selvitys osoitteista, joissa hän oleskelee. 4.7 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvollinen ei ole pääsääntöisesti oikeutettu toimeentulotukeen, sillä hänen katsotaan saavan välttämättömän toimeentulonsa myös kotilomillaan valtion varoista. Asevelvollisen perhe (puoliso ja lapset) voivat saada sotilasavustusta ja asumistukea. 4.8. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa, joka tuli voimaan 1.9.2001. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkinatuen ja siihen liittyvän 9 euron suuruisen kulukorvauksen (toimintarahan, mikäli poikkeuksellisesta syystä työmarkkinatukea ei myönnetä) tarvittaessa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset (kaupunkilippu)

10 Päätöksen kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta ja siihen liittyvistä matkakorvauksista tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Kulukorvausta tai toimintarahaa ei oteta tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. 4.9 Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta Toimeentulotukioikeus koskee vain kunnassa oleskelusta aiheutuvia kustannuksia. Kunnalla ei ole vastuuta ulkomailla oleskelun kustannuksista. Lyhytaikainen tai satunnainen (max. 7 vuorokauden) oleskelu ulkomailla tai muualla kuin vakituisessa oleskelukunnassa ei kuitenkaan ole peruste toimeentulotuen epäämiseen. Pidempiaikainen oleskelu ulkomailla ei oikeutta toimeentulotukeen. 5. PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT 5.1. Perusosa Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen (TTL 7 a ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. Perusosan suuruudet on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Perusosalla katettavia menoja ovat: - ravintomenot (49 %) - vaatteet ja kengät (9 %) - henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot - vähäiset terveydenhuoltomenot (3 %) - tietoliikenneviestintämenot (20 %) - muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (19%), kuten - harrastus- ja virkistystoiminnan menot - paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot - vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) - muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Mikäli asiakkaalle tulee ateriapalveluna 5-7 ateriaa viikossa, vähennetään ruokanormista -25 % ja huomioidaan ateriapalvelun lasku menona. Muun 18 vuotta täyttäneen perusosaa sovelletaan - avio- ja avopuolisot - yhdessä asuvat sisarukset - yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat henkilöt (esim. opiskelijaasuntolassa asuminen) - puoliso, jos toinen puoliso oleskelee muulla paikkakunnalla opiskelun, ase- tai siviilipalveluksen, lyhytaikaisen vankeuden tai muun vastaavan syyn takia. Opiskelijoiden soluasuminen ei ole yhteistaloutta. Täysi-ikäisille yhteistaloudessa asuville tehdään erilliset laskelmat ja päätökset, mutta perusosa määräytyy tämän kohdan mukaisesti. Asunnottomalle huomioidaan täysi perusosa, mikäli hän ei ole todellisuudessa jonkun toisen kanssa yhteistaloudessa asuva eli ruokatalous ja talouden käyttötavarat ovat yhteiskäytössä. Asia tulee selvittää tapauskohtaisesti ennen päätöksen tekemistä. Mikäli kattavaa selvitystä asumisesta ei saada, voidaan soveltaa yhteisasujan perusosaa.

Vauvan perusosa huomioidaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä alkaen. 11 Jos toinen puoliso on esim. toisella paikkakunnalla, ulkomailla tai vankilassa pidempään kuin 3 kk, lasketaan kotona olevalle puolisolle yksin asuvan perusosa. Mikäli tiedetään, että poissaolo on pitempi kuin 3 kuukautta, voidaan puolisolle laskea yksin asuvan perusosa alusta asti. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa normiin. Yksin asuvalle alaikäiselle nuorelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Jos alle 18-vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen puolison toimeentulotukiasiaa ei käsitellä yhdessä hakija kanssa (vanhempien elatusvelvollisuus). Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. 5.1.1. Perusosan alentaminen 20 % Toimeentulotukilain 10 :ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 % sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: Toimeentulotuen hakija ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi. 17 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon. Henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota Ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Opiskelija kieltäytyy ottamasta vastaan työvoimatoimiston tarjoamaa kesätyötä tai toimeentulotuella työllistämistä. Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Pykälää voidaan soveltaa myös tilanteessa, jossa asiakkaalla on toistuvia aiheettomia poissaoloja kuntouttavasta työtoiminnasta. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lain 10 :n mukaisesti, mutta seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen koskee ainoastaan kyseisen henkilön perusosaa, ei muita tuen piirissä olevia eikä toimeentulotuen muita osia.

12 Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. KHO:n päätöksen 2000:452 mukaan uutta kahden kuukauden perusosan alennusta välittömästi edellisen kahden kuukauden alentamisen jälkeen tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai laiminlyönti. Toimeentulotuen perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava asiakassuunnitelma, ja se tehdään mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisesti, mitä asiakkaan on tehtävä, jotta perusosaa ei alenneta tai että se nostetaan ennalleen. Perusosaa alennettaessa on päätökseen kirjattava selvästi alentamisen peruste ja kesto sekä asiakassuunnitelma ja laki, johon alentaminen perustuu. Iltaopiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen tai opintotukeen (liian vähän tunteja), on velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Häntä on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä, vaihtamaan opiskelut päivälukioon tai hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi. Opintojen loppuunsaattamisessa voidaan opiskelua erityisperustein tukea toimeentulotuella. Mikäli asiakas on saanut työvoimatoimistosta karenssin, (määräaika jona hän ei saa työttömyysturvaa), voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa. 5.1.2. Perusosan alentaminen 40 % Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 40 %: jos henkilön toistuvasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai jos henkilö sen jälkeen, kun hänen perusosaansa on alennettu 20% kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. 5.1.3. Perusosan palauttaminen ennalleen Jos asiakas on ollut välillä töissä, työharjoittelussa, kurssilla tai opiskelemassa ja hänen pääasiallinen tukimuotonsa on ollut muu kuin toimeentulotuki, nostetaan perusosaa. Lyhytkin työ, joka on keskeytynyt tai loppunut pätevään syyhyn, aiheuttaa perusosan nousemisen. Perusosa voidaan nostaa normaaliksi, kun asiakkaalla on riittävästi näyttöä siitä, että hän on yrittänyt toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä, vaikkei hän ole niissä onnistunutkaan. Tässä tilanteessa on huomioitava alueen mahdollisuudet työllistymiseen. Kun asiakas on toimittanut kirjallisen tiedon työ-, opiskelu-, kurssi- tai työharjoittelupaikasta tai työnhakusuunnitelman, voidaan perusosa nostaa normaaliksi. Perusosan muu-

13 tos voidaan tehdä seuraavassa uudessa päätöksessä. Jos asiakas ei mene kyseiseen paikkaan, alennetaan perusosaa. Tulottomilla hakijoilla voidaan perusosa normalisoida seuraavassa kuussa sen jälkeen kun asiakas on taas ilmoittautunut työvoimatoimistoon ja toimittanut työnhakusuunnitelman, mikäli aktivointi- ym. suunnitelmassa ei ole muuta edellytetty. 5.2. Muut perusmenot Toimeentulotukilain 7 b :n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 5.2.1. Asumismenot Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan erityisen painavin perustein huomioida kahden asunnon menot, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta. Huomioitavia asumismenoja ovat: - vuokra, yhtiövastike ja käyttövastike - lämmityskulut - sauna huomioidaan perustoimeentulotukena korkeintaan 15 /kk - vesi- ja jätevesimaksut - tontin vuokra - kotivakuutus - omakotitaloissa pakollinen palovakuutus - kiinteistövero - jätehuolto, tienhoito, auraus, nuohous - asuntolainan ja perusparannuslainan korot kohtuullisina. Ohjataan asiakas huolehtimaan siitä, että korot on huomioitu verotuksessa. Pääsääntöisesti huomioon otetaan todelliset asumismenot. Viranhaltijalla on oikeus kohtuullistaa asumismenoja. Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava aktiivisesti etsimään edullisempaa vuokra-asuntoa kohtuullisen ajan kuluessa (3-6 kk). Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan tehdä päätös vuokran kohtuullistamisesta. Linjauksen vuokran kohtuullistamisesta tekee sosiaalityöntekijä hakijan kokonaistilanteen arvion perusteella. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Kohtuulliset vuokrat huomioidaan perhekoon mukaan seuraavasti:

Perheen koko Kohtuullisen vuokran yläraja 1 550 2 650 3 761 4 950 5 1050 6 1150 7 1250 14 Huomioitaessa asuntolainan korkoja on selvitettävä hakijan mahdollisuus tuloillaan jatkossa selviytyä asuntolainan lyhennyksistä ja koroista. Asuntolainojen korkojen maksimimäärä on sama kuin yllä olevan taulukon vuokrien kohtuullinen määrä. Jos asiakkaalla ei ole esittää vuokrasopimusta, ei vuokraa huomioida menoksi laskelmaan. Asiakkaalta on pyydettävä selvitys, jos näyttää siltä, ettei asiakas maksa itse vuokraa Mikäli vuokran maksaa joku muu tai vuokraa ei makseta todellisuudessa lainkaan, jätetään vuokra menona huomioimatta. Sähkölaskut huomioidaan pääsääntöisesti todellisen suuruisina (sekä käyttö- että lämmityssähkö). Mikäli asiakkaan sähkönkulutus vaikuttaa olevan keskimääräistä suurempi, ja laskut ovat jatkuvasti poikkeuksellisen suuria, tilannetta pyritään selvittämään asiakkaan kanssa. Ylisuuret sähkölaskut voidaan kohtuullistaa sosiaalityöntekijän päätöksellä 3-6 kk siirtymäajan jälkeen. Liitteenä 2 on taulukko keskimääräisestä sähkönkulutuksesta erityyppisissä asunnoissa. Sähkön vakuusmaksu huomioidaan menona, mikäli hakija ei muuten saa sähkösopimusta. Vakuudesta tehdään erillinen päätös, joka sisältää takaisinperinnän. Vakuusmaksu tehdään ensisijaisesti kirjallisena maksusitoumuksena. KHO 2012:29 Lämmityskustannuksia (myös öljy, puut) kohtuullistettaessa arvioidaan kulutus Asumistukilain mukaisesti 38 euroa/kk yhden hengen ruokakunnassa. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi kuin yksi henkilö, lämmityskustannuksiin lisätään 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden. Erikseen maksettavia vesimaksuja huomioidaan pääsääntöisesti todellisina, mutta kohtuuttoman suuria kuluja harkittaessa arvioidaan kulutus enintään Asumistukilain mukaisina 17 /kk/hlö. Vanhempien luona asuvan asumismenot huomioidaan vain, jos asiakas itse ja vanhemmat sitä vaativat ja jos asumismenojen maksu on todistettavissa tiliotteella ja hakija on tosiasiallisesti maksanut osuutensa vuokrasta jo ennen toimeentulotuen tarpeen syntymistä. Tällöin asumismenoista voidaan huomioida menona pääluvun mukainen osuus asumismenoista. 5.2.2. Kotivakuutusmaksu Kotivakuutusmaksu (asuinkiinteistön ja koti-irtaimiston perusvakuutukset) huomioidaan todellisen suuruisena erääntymiskuukauden mukaan huomioiden, kuitenkin enintään 120 euroa/vuosi. Hakemukseen tulee liittää mukaan vakuutuskirja, josta käy ilmi vakuutuksen sisältö ja korvattavuuden laajuus. Omakotitaloissa huomioidaan lisäksi palovakuutus ja myrskyturvavakuutus.

5.2.3. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 15 5.2.3.1. Lääkkeet Perusosaan kuuluvia vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit, laastarit yms. Mikäli hakijalla on hoitotuella/vammaistuella katettavia menoja enemmän kuin hoitotuen määrä, ylimenevä osuus otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Hoitotuki/vammaistuki kattaa vain tuen myöntämisen perusteena olleiden sairauksien ja sairauksista johtuvien palvelujen menoja. Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat aina ensisijaisia. Laskelmassa huomioidaan menoina julkisen terveydenhuollon menot tositteiden perusteella: terveyskeskusmaksut sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut lääkärin määräämät välttämättömät lääkkeet, tutkimukset ja hoidot lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen sairaankuljetusmaksun omavastuuosuus matkakulut hoitoon paikallisliikenteen maksun ylittävältä osin ja siltä osin kuin Kela ei niitä korvaa välttämätön hammashoito ja hammasproteesien korjauskustannukset silmälasit diabeetikon jalkahoito Yksityislääkärin palkkioita ei pääsääntöisesti huomioida lainkaan, poikkeuksena silmälääkäri, mikäli kyseessä on silmäsairaus tai käynti on silmälasien määräämiseksi välttämätön tai muu erityisperuste esim. pitkään jatkunut hoitosuhde tai palvelua ei todistetusti ole saatavilla julkisesta terveydenhuollosta ja palvelu on sairauden hoidossa välttämätön. Asiakasmaksukattoon (691 /2016) huomioitavia terveydenhuollon maksuja ei yleensä makseta sosiaalitoimistosta suoraan. Menot huomioidaan laskelmassa, mutta laskut maksaa asiakas itse. Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Terveydenhuollon maksut voidaan poikkeuksellisesti maksaa suoraan sosiaalivirastosta. Toimeentulotukena myönnetyt asiakasmaksut jäävät maksukaton ulkopuolelle. Lääkkeistä hakijan on esitettävä julkisen sektorin terveydenhuollon lääkärin tekemä lääkemääräys ja kuitti. Jos kysymys on e-reseptistä, potilas saa lääkäriltä/terveyskeskuksesta tulosteen, jossa lukee määrätty lääke, käyttöohjeet ja viivakoodi. Toimeentulotukea hakiessa on esitettävä tämä tuloste yhdessä apteekin kuitin kanssa. Jos julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämiin, sairauden hoitoon välttämättömiin lääkkeisiin myönnetään toimeentulotukea, on maksusitoumukseen kirjoitettava lääkkeen nimi ja annos, lääkkeen määränneen julkisen terveydenhuiollon lääkärin nimi sekä maksusitoumuksen voimassaoloaika. Maksusitoumus lääkkeisiin voidaan antaa, mikäli asiakkaalla on oikeus toimeentulotukeen. Maksusitoumus lääkkeisiin voidaan antaa myös mikäli asiakkaalla on hyvin pieni normiylitys, mutta lääkemenot ovat siihen nähden suuret, ja oikeuttavat toimeentulotuen saamiseen. Maksusitoumukseen tulee kirjoittaa mihin nimenomaisiin lääkkeisiin se on myönnetty. Maksusitoumus myönnetään halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Pääsääntöisesti asiakkaita on maksusitoumuksen tekemisen sijaan ohjattava ostamaan lääkkeensä itse, ja toimittamaan apteekkikuitit ostamistaan lääkkeistä toimeentulotukihakemuksen yhteydessä.

Sairasvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä haettaessa on esitettävä Kela-kortti. 16 Asiakkaille, joilla ylittyy Kelan suurten lääkekustannusten raja (610,37 vuonna 2016), Kela lähettää tiedon omavastuuosuuden täyttymisestä apteekista saatujen tietojen perusteella. Lisäkorvauksen saa suoraan apteekista omavastuuosuuden täytyttyä. Lisäkorvausoikeudesta tulee Kelalta erillinen ilmoitus apteekissa esitettäväksi. Asiakkaan omavastuuosuus lääkekaton täyttymisen jälkeen on 2,50 /lääke. 5.2.3.2. Hammashoito 5.2.3.3. Silmälasit Laajoista hammashoidoista on pyydettävä kustannusarvio. Kustannusarvion tekemiseen voidaan antaa maksusitoumus. Terveyskeskuksen hammashoidon maksusitoumus on voimassa enintään 12 kk. Mikäli terveyskeskuksen hammashoidon kustannusarvio on hinnaltaan yksityistä vastaava tai hoidon kiireellisyys niin edellyttää, voidaan maksusitoumus myöntää myös yksityiselle hammasteknikolle. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan tarvittaessa jaksottaa usealle kuukaudelle. Silmälaseihin myönnettävät enimmäismäärät: Yksiteholasit enintään 90 euroa Moniteholasit enintään 165 euroa Linssit myönnetään ilman erikoiskäsittelyjä. Mikäli asiakas esittää lääkärintodistuksen nikkeliallergiasta, selvitetään edullisin vaihtoehtoinen materiaali sankoihin. Mikäli näöntarkastus on välttämätön, huomioidaan sen kustannukset laskelmassa menona. Jos asiakas tarvitsee näkökykynsä tai esim. silmäsairauden perusteella erityiset silmälasit, hänen tulee pyytää kahdesta eri optikkoliikkeestä kustannusarvio. Piilolinssit voidaan myöntää vain erityisperustein. Jos hakija on itse maksanut silmälasit, voidaan ne huomioida ohjeen hintojen mukaisesti menona. 5.2.3.4. Sairaalahoidon asiakasmaksut Hoitomaksut (sairaalan, päihdehoitolaitosten, kuntoutuskeskusten) huomioidaan menoksi laskun eräpäivän mukaiselle kuukaudelle. Jos sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 14 vrk, vähennetään tämän ajan ylittäviltä hoitopäiviltä perusosasta ravinnon osuus, koska ruoka sisältyy hoitopäivämaksuun. Päiväsairaalahoidon osalta perusosa säilyy ennallaan. Laitoshoidon kestäessä yli 3 kuukautta, huomioidaan perusnormina laskelmalla 105 euron suuruinen käyttövara. 5.2.3.5. Muut terveydenhoitokulut Hoitoon liittyvät matkakulut huomioidaan laskelmassa menona siltä osin kuin Kela ei korvaa niitä. Omavastuuosuus on 25 / suunta vuonna 2016. Kuluna voidaan huomioida myös oman auton kohtuullisina kustannuksina 0,20 /km. Kun Kelan vuotuinen omavastuukatto on täyttynyt (300 / 2016) saa ko. matkakulut sieltä täysimääräisinä. Edellytyksenä on, että terveydenhuollon ammattihenkilö on antanut todistuksen siitä, että kyseessä on sairaudenhoitoon liittyvä matka.

Hedelmöityshoidosta julkisia terveydenhuoltopalveluja käytettäessä aiheutuvat menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (KHO 2001:247). Ehkäisystä aiheutuvista menoista toimeentulotuessa huomioidaan lääkärin määräämät ehkäisyvälineet. Potenssilääke huomioidaan menona, mikäli asiakas esittää lääkärin antamaa lausunnon tai muun riittävän selvityksen lääkkeen välttämättömyydestä asiakkaan sairauden hoidossa. KHO 2006:1887 ja 1889. Sama periaate koskee laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeitä. Tupakanvieroituslääke voidaan myöntää erityisperustein aloituspakkauksena. 17 5.2.3.6. Terapiat Fysikaalisia hoitoja huomioidaan korkeintaan 20 krt/vuosi. Hoitoon myönnetään maksusitoumus lääkärin lähetteen perusteella. Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Terveyskeskus järjestää ryhmätoimintaa esim. pitkäaikaissairaille, liikuntarajoitteisille ja ikäihmisille. Fysioterapeutti voi ohjata asiakkaan myös liikuntatoimen, kansalaisopiston, järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämiin ryhmiin. Yksityinen psykoterapia voidaan huomioida menona toimeentulotukilaskelmalla, mikäli asiakkaalla on Kelan myöntämä maksusitoumus. Tällöin menoksi hyväksytään omavastuuosuus. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan. Kela-korvausten enimmäismäärä löytyy Kelan www-sivulta: http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia_korvauksen-maara Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa enintään 200 kertaa. Kela tukee myös lyhytkestoista terapiaa, joka toteutuu vähintään 25 kertaa vuodessa. Alle 16-vuotiaiden terapiamaksuista vastaa julkinen terveydenhuolto. 6. TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin Toimeentulotukilain 7 a :ssä ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat perusmenot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä menetellään seuraavasti: - Menot huomioidaan sellaisenaan tai kohtuullistettuina pääsääntöisesti lautakunnan hyväksymän ohjeen mukaan - Menot huomioidaan sovituissa euromääräisissä rajoissa (esimerkiksi lastentarvikemenot, kodinperustaminen ja hautauskustannukset). - Menot huomioidaan kilpailuttamalla siten, että asiakas hankkii 2-3 tarjousta joka kerran tukea myönnettäessä.

6.1. Päivähoitomenot 18 Jos kyseessä on sellainen harkinnanvarainen asia, josta ei ole ohjeistusta, päätöksestä neuvotellaan alueen sosiaalityöntekijän tai johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Etuuskäsittelijä voi tehdä päätöksen sellaisessa asiassa, johon löytyy selkeä toimintamalli toimeentulotukiohjeista. Lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta kunnan järjestämästä päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 a :n perusteella perheen koon ja palvelujen käyttäjien tulojen mukaan määräytyvä maksu. Maksu voidaan kuitenkin jättää perimättä tai alentaa sitä siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Tällainen tilanne on esimerkiksi perheillä, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Päivähoidon ja iltapäivähoidon maksuihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Ensisijaista on päivähoitomaksun alentaminen tai poisto, mikäli toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista. Mainittu säännös ei kuitenkaan koske yksityisen päivähoidon maksuja. Niistä perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin tuen tarvetta vähentävänä tekijänä otetaan huomioon lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen tuki. Kunnan järjestämä lasten päivähoito on toimeentulotukeen nähden ensisijainen sosiaalihuollon palvelu. Yksityisistä päivähoitopalveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. KHO 2006:2191 6.2. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Vuokravakuutta koskevan hakemuksen käsittelee se kunta, jossa asiakas vakinaisesti oleskelee sen erääntyessä (ei siis automaattisesti se kunta, josta ollaan muuttamassa). Mikäli vuokravakuus tulee maksettavaksi vasta kuntaan muuton jälkeen, tulee vuokravakuus harkittavaksi siis ko. asuinkunnan sosiaalivirastossa (KHO 2000:1735). Vuokravakuuden myöntämisen edellytyksenä on pakottava asunnon tarve ja välttämätön taloudellinen ja sosiaalinen tarve (esim. asunnottomuus tai sen välitön uhka ja pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus). Vuokravakuutta ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Päätökseen kirjataan, että vuokravakuus peritään asiakkaalta mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan vuokravakuuden vuokranantajalle. Vuokravakuus annetaan pääasiassa kirjallisena sitoumuksena. Vuokravakuutena voidaan myöntää kohtuulliseksi hyväksytty 1 kk:n vuokran suuruinen vakuus. 2 kk:n vuokravakuus tai rahavakuus myönnetään vain poikkeuksellisen painavin perustein. Vuokravakuus myönnetään Riihimäen seudulla toistaiseksi, muuhun kuntaan muutettaessa pääsääntöisesti määräaikaisena 3-6 kuukauden ajalle. Mikäli asiakkaalle on myönnetty aiemmin vuokravakuus, joka on jouduttu maksamaan vuokrarästien tai asunnon rikkoutumisen takia, uuden vuokravakuuden myöntäminen edellyttää suunnitelman tekemistä siitä, että jatkossa sellaiselta vältytään. Muuttokuluna voidaan huomioida perustellusta syystä (esim. työllistyminen, opiskelu, muutos perhesuhteissa) kunnan sisällä enintään 100 ja lähikuntiin enintään 170. Huomattavan pitkän muuttomatkan huomioiminen edellyttää 2-3 tarjouksen pyytämistä. Muuttokuluissa ei yleensä huomioida apumiehestä tai pakkaustyöstä aiheutuvia menoja (välttämättöminä erityisperusteena mm. terveydelliset syyt). Vuokravelkaan voidaan myöntää toimeentulotukea erityisen painavien perustein. Vuokravelka huomioidaan pääsääntöisesti samalle asiakkaalle vain kerran. Vuokravelas-

19 ta päätöksen tekee aina sosiaalityöntekijä tai johtava sosiaalityöntekijä delegointisäännöksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukea ei myönnetä vuokravelkaan tai se myönnetään vain osittain, ohjataan asiakasta tekemään vuokravelasta maksusuunnitelma laskuttajan kanssa. 6.3 Kodin hankinnat ja korjaukset Kaupungin myöntämiä korjausavustuksia voidaan hakea sosiaalisin perustein seuraaviin toimenpiteisiin: vanhusväestön, rintamaveteraanien, rintamaveteraanien leskien ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan, saniteettitilojen korjaamiseen, kulkuväylien korjaamiseen ja asunnon turvallisuuden parantamiseen tekniikan avulla esim. ovihälytin, mattohälytin tai turvaliesi. Tarkkojen selvitysten perusteella voidaan tilapäisesti huomioida toimeentulotuessa kohtuullisia kodin korjaamisesta aiheutuvia menoja (esim. rahoitusvastike, hanat, pakolliset muutostyöt, joihin ei avusteta muualta, öljykattiloiden ja polttimoiden vaihto/korjaus). Aina ensin on tarkistettava, voiko korvausta saada kotivakuutuksen kautta. Riihimäen kaupungin asukkaiden kohdalla on myös muistettava mahdollisuus hakea sosiaalista luottoa Pesukone voidaan huomioida menona erityisestä syystä (esim. terveydelliset perusteet), jos talossa ei ole pesutupaa. Koneen hinnaksi huomioidaan korkeintaan 300. Erityisin sosiaalisin perustein (esim. asunnottomuus, pitkäaikainen laitoshoito, erotilanne) voidaan toimeentulotukea myöntää välttämättömään kodin irtaimistoon tai hankintoihin enintään 200. Kotoaan itsenäistyvien nuorten ensiasuntoon tukea ei pääsääntöisesti myönnetä. Poikkeuksena ovat lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon oikeutetut nuoret. Tuki voidaan myöntää myös maksusitoumuksina kierrätyskeskukseen tai kirpputoreille. Asumismenoiksi ei hyväksytä autopaikkaa, Internet-liittymä-, kaapeli-tv- tai muita vastaavia vuokraan sisältyviä tai erikseen maksettavia maksuja. 6.4. Muista erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot 6.4.1. Lasten menoja Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja ovat muun muassa välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista ja -rattaista aiheutuvat menot, sekä velat ja osamaksut silloin, kun ne kohdistuvat menoihin, joihin voidaan myöntää toimeentulotukea. Lemmikkieläinten hoidosta tai ylläpidosta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Vaikka lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin, on otettava huomioon se, että tarvittavien harrastusvälineiden hankkiminen tai muiden kustannusten maksaminen ei aina ole perusosan puitteissa mahdollista. Tukeminen edellyttää pitkäaikaista toimeentulotuen tai muuta erityisperustetta. Lisäksi on huomioitava muun muassa lapsen ikä, todelliset kulut ja jo olemassa olevat virikkeet/harrastukset. Menoina huomioidaan yksi harrastus vuodessa, korkeintaan 300 /vuosi/lapsi. Lasten harrastusmenojen myöntämistä harkittaessa huomioidaan erityisesti ennaltaehkäisevän lastensuojelun merkitys. Harrastuskustannuksia voidaan myöntää myös lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä, mikäli toimeentulotuen myöntämisperusteet eivät täyty. Liikuntavälineitten hankinta (mm. sukset, luistimet, polkupyörä) lasketaan kuuluviksi harrastusmenoihin. Lasten hoitoon liittyviä välttämättömiä tarvikkeita voidaan huomioida seuraavasti: vaunut/rattaat enintään 120 ja lapsen sänky enintään 50. Erityisperustein voidaan huomioida myös muita tarvikkeita. Ohjataan hankkimaan lasten tarvikkeet pääsääntöisesti käytettyinä. Kaksosten kohdalla ko. menot voidaan huomioida kaksinkertaisina. Au-