TOIMINTASUUNNITELMA 2018 SUOMEN VENÄJÄNKIELISTEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen Keskusja rjeston arvot: - avoimuus - yhdenvertaisuus ja yhteiso llisyys - asiantuntijuus ja eettisyys - ystavyys ja uskottavuus toisiinsa - suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyvaksyminen Venäjän kielen ja kulttuurin säilyttäminen Monikulttuurisen toimintakeskuksen Graniitti kulttuuritoiminnan kehittäminen (TAIKE) Edustus- ja vaikuttamistoiminta, koulutusten ja seminaarien järjestäminen Viranomaisasiakirjojen, tiedotteiden ja lomakkeiden kaanno kset venäjäksi Venäjänkielisen tietoporttaalin kehittäminen www.svkeskus.fi Laadukas vapaaaika ja hyvinvointi, osallistumista lisäävä toiminta Jäsenjärjestöjen ja paikkallisosastojen tukeminen ja apu kehittämiseen Yhteistyöverkoston laajentaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen Perhe-, lapsi- ja nuorisotoiminta Vertaistukiryhmätoi minta, perhe- ja sosiaalinen neuvonta
Sisällysluettelo 1. Organisaation ja järjestön rakenne 3 1.1. Taustaa ja paikallisosastot 3 1.2. Arvot ja visio 4 1.3. Keskusjärjestön strategia 4 1.4. Yhdistyksen hallinto ja henkilökunta 5 1.5. Talous ja resurssit 5 1.6. SVK:n toiminnan vakiintuminen ja laajentaminen 5 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 5 2.1. Paikallisosastoja ja jasenjärjestöjä palveleva toiminta 6 2.2. Vena ja n kielen ja kulttuurin saïlytta minen 8 2.3. Monikulttuurisen Graniitti-toimintakeskuksen kehittäminen 8 2.4. Kotoutumisen edistäminen 10 2.4.1. Perhetoiminta 11 2.4.2. Lasten ja nuorten osallistava ja tukeva toiminta 11 2.4.3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja laadukas vapaa-aika 12 2.4.4. Digitalisaation edistäminen 13 2.4.5. Venäjänkielisen tietoportaalin kehittäminen 13 2.4.6. Asiakirjojen, tiedotteiden ja lomakkeiden kaä nno kset 13 2.5. Tyo llistymisen edista minen 13 2.6. Edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta 15 2.7. Hyvät väestösuhteet ja syrjinnän ehkäiseminen 16 2.8. Kansainva lisen toiminnan kehittäminen 16 3. Ja senhankinta ja ja senedut, ja senlaḧtoïnen toiminta 16 4. Yhteistyo verkosto 17 5. Viestinta ja tiedottaminen 17 TULOKSET JA VAIKUTUKSET 18 Liite 1. Alustava talousarvio vuodelle 2018 19
3 1. ORGANISAATIO JA JÄRJESTÖN RAKENNE 1.1. Taustaa ja paikallisosastot Suomen Vena ja nkielisten Keskusja rjesto ry. (lyhenne SVK) on rekisteroïty keväällä 2015. Keskusjärjestö on valtakunnallinen ja rjesto. Vena ja nkielisten maä ra Suomessa virallisen tilastotiedon mukaan on yli 75 000 vuoden 2016 lopussa. Vena ja nkielisilla ei ole ollut omaa valtakunnallista ja rjestoä. Tarvetta valtakunnalliselle ja rjesto lle on kuitenkin selva sti ollut olemassa. Seka vastamuuttaneet etta pitkaä n asuneet vena ja nkieliset to rmaä vaẗ usein samanlaisiin ongelmiin, eika heillä ole mitaä n tukiverkostoa tai paikkaa, josta he voisivat saada apua omalla aidinkielellaä n. Vaikka pienten vena ja nkielisten yhdistyksien ja niiden henkilo ja senten maä ra on suuri, niiden toimintatavat ovat erilaiset seka laadultaan etta palveluiltaan. Tiedottaminen pienten yhdistyksien toiminnasta on usein puutteellista. Valtakunnallisen ja rjesto n tavoitteena on yhdistaä vena ja nkielisia henkilöja senia ympa ri Suomea, edistaä heidän sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla mahdollistaa vena ja n kielen ja oman kulttuurin saïlyttäminen. Lisa ksi järjestö edistaä kulttuurien va lista yhteistyoẗa, kohtaamista ja vuorovaikutusta. Keskusja rjesto ohjaa, kouluttaa ja tukee omien osastojen toiminnan kehitta mistä. Tavoitteena on vahvistaa paikallisjärjestötoimintaa ja syventaä osallistumista Suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoamalla laadukkaita palveluja oman alueen vena ja nkielisille henkilo ja senille, ottaen huomioon heidän tarpeet ja tavoitteet. Keskusja rjesto kehittaä kansallista ja kansainva lista verkostoitumista ja pyrkii vaikuttamaan kotouttamiseen liittyvaä n keskusteluun. Kahden vuoden aikana Suomen Venäjänkieliset - järjestö kasvoi hyvin laajasti vakiintuneeksi ja arvostetuksi verkostoksi Suomessa asuvalle venäjänkielisille väestölle. SVK:hon kuuluvat paikallisyhdistyksinä 12 vena ja nkielista paikallisosastoa: 1. Suomen Vena ja nkielisten teemaosasto Maunulan Spinni ry (Helsinki) 2. Suomen Vena ja nkielisten osasto Bravo ry (Helsinki) 3. Suomen Vena ja nkielisten osasto KlubOk ry (Helsinki) 4. Suomen Vena ja nkielisten osasto Nelumbo ry (Espoo) 5. Suomen Vena ja nkielisten osasto Vantaan Vena laïnen Klubi ry (Vantaa) 6. Suomen Vena ja nkielisten osasto Klubok Tampere ry (Tampere) 7. Suomen Venäjänkielisten osasto Perhelinna ry (Espoo) 8. Suomen Vena ja nkielisten teemaosasto Oversway ry (Helsinki) 9. Suomen Venäjänkielisten osasto SmarTeens ry (Helsinki) 10. Suomen Venäjänkielisten hyvinvointi- ja virkistysosasto Integraatio ry (Tuusula) 11. Suomen Venäjänkielisten osasto Kolibri ry (Kotka) 12. Suomen Venäjänkielisten osasto Kulsi ry (Helsinki) Kaksi osastoa ovat liittyneet SVK:n verkostoon vuonna 2017 Kolibri ry (Kotka) ja Kulsi ry (Helsinki). Paikallisosastojen pääasiallisena missiona on parantaa venäjänkielisten jäsenten elämisen laatua Suomessa erilaisten osa-alueiden toimintojen ja palveluiden kautta kulttuuri, liikunta, terveys ja hyvinvointi, koulutus ja kielitaito jne. Osastojen henkilo ja senet ovat samalla myo s Suomen Vena ja nkielisten Keskusja rjesto ry:n henkilo ja seniä. SVK:n henkilöja senmäärä 18.9.2016 on 486 aikuista ja 678 (yht. 1164 jäsentä). Lisäksi yhdistyksen verkostoon kuuluu yli 7 000 henkiloä (sosiaalisen median seuraajat ja saḧko postilistoihin liittyneet).
4 1.2. Arvot ja visio Keskusja rjesto n arvot: - avoimuus - yhdenvertaisuus ja yhteiso llisyys - tieteellisyys, asiantuntijuus ja eettisyys - ysta vyys ja uskottavuus toisiinsa suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyva ksyminen Visio: - SVK on valtakunnallisesti merkitta vin ja luotettavin ja rjesto, joka tukee Suomessa asuvia vena ja nkielisia (henkilo ja senia ) - SVK on ja rjesto na luotettava ja merkitta va yhteistyo kumppani suomalaisille viranomaisille seka muille tahoille - Jokainen henkilo ja sen kuunnioittaa ja rjesto n toiminta-ajatuksia Vahvuudet: - luotettavuus, kokeneet asiantuntijat, hyvin toimiva yhteistyo suomalaisten ja rjesto jen ja viranomaisten kannsa - laaja henkilo ja senten verkosto - monipuolinen koulutus ja kurssitoiminta henkilo ja senilleen - monien alojen asiantuntemusta: psykologia, sosiologia, vena ja nkielen ja suomen kielen opettajat, harrastustoiminnan ja rjesta jaẗ - vahva tuntemus kolmannen sektorin toiminnasta Suomessa mahdollisuus saada vena ja nkielisen vaësto n na ko kulma Menestystekijaẗ: - vahva, ihmisen kokoinen organisaatio - arvostettu, luotettava ja na kyva yhteiskunnassa - tahto luoda toimiva tukiverkosto kielivaḧemmisto lle - myo nteisen informaation jakaminen 1.3. Keskusjärjestön strategia Toimintakauden 2018 toiminnan painopisteena järjestöstrategian suunnittelu ja viimeistely. SVK:n toimintastrategiaa aloitettiin rakentamaan vuonna 2017 yhteistyo ssa paikallisosastojen kanssa. Työskentely on ollut ajoittain haastava, ja siihen tarvitaan ulkopuolisen asiantuntijan tukea. Talousresurssien puutteet eivät mahdollistaa tällä hetkellä palkkion maksamista ulkopuoliselle asiantuntijalle, ja siihen tarkoitukseen haetaan vuodelle 2018 Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöavustusta. SVK:n strategian tärkeimmät kohdat ovat venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, venäjän kielen ja kulttuurin säilyttäminen, laadukas vapaa-aika ja hyvinvoinnin edistäminen, edustus- ja vaikuttamistoiminta. 1.4.Yhdistyksen hallinto ja henkilökunta Järjestön päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, sihteeri ja 1-8 hallituksen jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
5 Hallituksen jäsenillä on pitkä kokemus oman järjestön (osaston) kehittämisessä. Hallinnollisen osaamisen päivittämiseksi hallituksen jäsenet jatkuvasti osallistuvat erilaisiin koulutuksiin, esim. VISIO- opintokseskuksen tai Järjestöhautomon järjestämiin kursseihin. Keväällä 2017 varapuheenjohtaja Olga Liukkonen aloittanut 1,5 v. kestoisen opiskelun OMNIA:ssa, Espoon toimipisteessä Järjestön johtamiskoulutuksen linjalla. Opiskelu antaa parhaat valmiudet toimia hallituksen jäsenenä ja pyörittää Keskusjärjestön asioita ammattimaisesti. Järjestöjohtamiskoulutusta suoritetaan näyttötutkintona, joten Olga pääsee jo tässä vaiheessa käyttää uusia taitoja Keskusjärjestön arjessa. 1.5. Talous ja resurssit Talousarvio vuodelle 2018 on 281 700,00 euroa. Mikäli Keskusja rjesto ei saa hakemiaan apurahoja, rajataan toiminta rahoituksen mukaiseksi. SVK on hakenut seuraavat avustukset vuodelle 2018: - Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja Terveysalan toiminta-avustus 55 000 - Toiminta-avustus, TAIKE 45 000 - STEA Hanke «Yhdessä hyvinvointiin» 128 120 - STEA Hanke Digi-tuki arkeen - 128 360 - STEA Hanke Monikulttuurinen toimintakeskus Graniitti - 124 960 - STEA Jasenärjestöavustus - 15 000 - Cultura-säätiö - 9 000 1.6. SVK:n toiminnan vakiintuminen ja laajentaminen Tulevalla toimikaudella pyrimme vakiinnuttamaan Keskusjärjestön omaa toimintaa ja laajentamaan SVK:n osastojen toimintaa. Tiedotetaan toiminnastamme laajasti. Tavoitteena on avata vuoden 2017 aikana uusia toimivia SVK:n osastoja Uudenmaan ulkopuolella. Toimintastrategiaa rakennetaan yhteistyo ssa paikallisosastojen ja jäsenjärjestöjen kanssa. Ta rkea na tavoitteena pidetaä n SVK:n osastojen osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien parantamista seka vena ja nkielisten maahanmuuttajien yhteisten asioiden ajaminen yhteiskunnassa. Suurin haaste on henkilo sto resurssien puute. Ta ssa vaiheessa ja rjesto llä ei ole palkattuja työntekijöitä, vaan koko toimintaa hoitavat hallituksen ja senet ja muut vapaaehtoiset jäsenet. Heidän resurssit ovat riittämättömät ottaen huomioon toiminnan laajuus. Ja rjesto n tavoitteena on saada vihintäin yksi kokopäiväinen työsuhteeseen palkattu henkilö, joka vastaa järjestön toiminnasta. 2. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Vuonna 2018 on tarkoitus aloittaa STEA:n rahoittama 3-vuotinen hanke «Yhdessä hyvinvointiin», jossa toimii palkattu hankkeen koordinaattori ja työntekijä kokopäivätyösuhteessa. Hankkeen toteuttamiseen tarvitaan myös työkokeilijoita ja vapaaehtoisia. Päätös avustuksesta saadaan joulukuussa 2017. TAIKE:n avustuksella on tarkoitus palkata yksi kokopäiväinen koordinaattori SVK:n järjestötalon Monikulttuurisen toimintakeskuksen ja osastojen käyttöön, jonka työtehtäviin kuuluvat jokapäiväinen apu paikallisosastojen toiminnan kehittämisessä, järjestön koulutusten suunnittelu ja toteutus, osastojen toiminnan seuranta ja arviointi sekä uusien osastojen, jäsenjärjestöjen hankinta ja rekisteröinti. Koordinaattorin tehtävänä on myös järjestötalon toiminnan koordinointi ja kehittäminen (vapaaehtoisten rekrytointi, koulutus, yhteistyökumppaneiden ja verkostojen hankinta, aikataulujen luominen, toiminnan mainostaminen, koko toimintakeskuksen koordinointi).
6 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta-avustuksella on tarkoitus palkata kokopäiväinen koordinaattorin, joka kehittää vapaaehtoistoimintaa SVK:n toimintakeskuksessa Graniitti sekä Helsingin paikallisosastoissa. Vapaaehtoistoiminta vaatii suunnitelmallisuutta ja panostusta, ja se on mahdollista vain palkatun koordinaattorin työn tuloksena. Koordinaattori vastaa myös Graniitti-toimintakeskuksen toiminnan koordinoinnista ja kehittää yhteistyötä suomalaisten järjestöjen kanssa. Yhteistyö suomenkielisten järjestöjen kanssa vaatii useita tapaamisia, kaksisuuntaisen luottamuksen rakentamista, yhteisen toiminnan suunnittelu, budjetointi, markkinointi jne. Vapaaehtoisten kanssa toimiminen vaatii osaamista ja suunnitelmallisuutta. 2.1. Paikallisosastoja ja jasenjärjestöjä palveleva toiminta Suomen Venäjänkielisten paikallisosastot saavat monipuolista ohjausta ja neuvontaa Keskusjärjestöltä, sekä Keskusjärjestön omat tilat mahdollistavat paikallisosastojen toiminnan kehittämistä Helsingin alueella käyttämällä Keskusjärjestön tiloja monikulttuurisessa toimintakeskuksessa Graniitti. Konkreettinen paikallisosastoja palveleva toimenpide on tilojen antaminen maksutta jäsenjärjestöjen käyttöön järjestön strategian tukevaan sekä kaikille avoimeen ja ilmaiseen toiminnan järjestämiseen. Vuonna 2017 näin oli järjestetty esim. vertaistukiryhmät (SVK:n osaston Nelumbo ja Mielenterveysseura ry:n yhteistyössä) sekä muutama koulutusta ja pientapahtumaa. Paikallisosastot voivat myös vuokrata toimitilat pientä maksua vastaan, joka on halvempi, kuin osa Helsingin kaupungin tiloista (12 /tunti sali 70m2, 7 /tunti opetusluokka). Vuonna 2017 tärkeänä toimenpiteenä oli Keskusjärjestön säännöllinen tapaaminen paikallisosastojen kanssa. Keskusjärjestö on järjestänyt paikallisosastoille suunnattuja tapaamisia kerran kuukaudessa. Tapaamiset oli suunniteltu tarkalla päivämäärällä ja ajalla vuodeksi eteenpäin, jotta mahdollisimman monet osallistujat täsmentäneet omat aikataulut ja olivat läsnä. Tapaamisissa kannustettiin paikallisosastoja rakentaa yhteistyötä heidän välissä ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökykyä vielä parannetavaa. Tapaamisessa jaettiin tietoa paikallisosastojen toiminnasta sekä pyrittiin kehittää yhteistyömahdollisuuksia paikalisosastojen välillä sekä muiden toimijoiden kanssa. Yhteen tapaamiseen osallistui Cultura-säätiön asiamies Pekko Kohonen, ja sen jatkona oli järjestetty erillinen yhteistapaaminen Cultura-säätiön sekä Keskusjärjestön ja paikallisosastojen kanssa. Virallisessa tapaamisessa Cultura-säätiön kanssa kävimme yhdessä läpi meidän yhteiset tavoitteet ja rakennettiin alustavan näkemyksen tulevaisuuteen. Tämä mahdollistaa jatkossa yhteistyön kehittämistä mm. paikallisosastoille. Keskusjärjestö tiedottaa paikallisosastoja avustusmahdollisuuksista, koulutuksista ja yhdistystoimijoille suunnatuista tilaisuuksista omassa suljetussa FB-ryhmässä. Samassa ryhmässä paikallisosastojen edustajat voivat jakaa kokemuksia, sopia tapaamisia tai saada neuvontaa. Keskusjärjestö edistää hallinnon työkaluja paikallisosastojen työn helpottamiseksi käyttöön ottaminen. Vuonna 2017 SVK:n oli otettu ottanut käyttöön yhteinen online-jäsenrekisteri Flomembers, mitä on mahdollistanut Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus. Paikallisosastot saivat käyttöönsä helpon ja toimivan työkalun, joka helpottaa huomattavasti jäsenrekisterien ylläpitoa. Samalla kaikki osastot saivat liittymislomakkeen käyttöönsä. Siirto uuden rekisterin käyttöön on ollut kuitenkin haastava, paikallisosastot tarvitsevat enemmän tukea ja koulutusta, ja mahdollisesti kirjallista materiaalia rekisterin käytöstä. Järjestetään lisää koulusta ja neuvontaa vuonna 2018.
7 Keskusjärjestö tukee paikallisosastoja aikuiskoulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Keskusjärjestöllä on sopimus VISIO-opintokeskuksen kanssa. VISIO-opintokeskus tarjoaa tukea aikuisten vapaa-muotoiseen opiskeluun. Tukea voi hakea aikuisten kursseille ja kerhoille. SVK:hon kuuluvat paikallisosastot voivat saada tukea VISIO-opintokeskukselta. Keskusja rjesto koordinoi, opastaa ja auttaa osastojen kurssi- ja kerhotoiminnan kehittämisessä. Monet paikallisosastot jo hyvin osaavat itse hakea VISIO-opintokeskuksen tukea ja raportoivat itsenäisesti pidetyistä kursseista. Uudet paikallisosastot tarvitsevat vielä opintokeskuksen tukeen liittyvää neuvontaa, ja ne saavat neuvontaa tarvittaessa. Toimintakaudella 2016 SVK on kirjoittanut selkokielellä vena ja nkielisen oppaan yhdistystoiminnasta. Oppaassa avataan ja rjestoẗoimintaan liittyviä kysymyksiä, kuten rekisteröinti, toimintatavat, verotus ja kirjanpito. Opas sisältää 77 sivua. Kaikki paikallisosastot saavat oppaan omaan käyttöön. Tavoitteena on painaa opas yhdessä Visio-opintokeskuksen kanssa. Keskusjärjestö kehittää yhteisen online-tapahtumakalenterin omilla nettisivuillaan. Vuonna 2017 paikallisosastoille oli järjestetty koulutus tapahtumakalenterin käytöstä, ja osa paikallisosastoista on jo ottanut kalenterin omaan käyttöön. Tapahtumakalenteria kehitetään edelleen. Paikallisosastojen käyttöön on kehitetty omat nettisivut svkeskus.fi alasivuina vuonna 2017 (Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustuksen avulla). Jokainen osasto sai käyttöönsä oman www-sivunsa. Paikallisosastoille on järjestetty koulutus oman www-sivun käyttöönotosta, ja osa paikallisosastoista on ottanut hyvin käyttöön uuden sivustonsa. Keskusjärjestö kehittää ja ylläpitää www-sivut (www.svkeskus.fi) sekä Facebook-ryhmää (yli 3400 käyttäjää), jossa paikallisosastot tiedottavat omasta toiminnasta Keskusjärjestön nettisivulla (www.svkeskus.fi). Wwwsivujen ja Facebook-ryhmän kehittäminen jatkuu edelleen seuraavanakin vuonna. Paikallisosastojen toiminnan kehittämiseen haettiin STEA:lta jäsenjärjestöavustus vuodelle 2018. Haettu avustus 15 000 Avustuksen käyttötarkoitus: Avustus käytetään Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön paikallisosastojen ja jäsenjärjestöjen yhteistyön kehittämiseen suomalaisten kumppaneiden kanssa ja yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Tavoitteena on edistää venäjänkielisten ja muiden väestöryhmien välillä hyvät väestösuhteet, luoda dialogia ja vuorovaikutusta eri kulttuurien välillä, ja edistää kaksisuuntaista kotoutumista. Avustuksen jaetaan kerran vuodessa hakemusten ja selkeän suunnitelman perusteella. www.svkeskus.fi
8 2.2. Vena ja n kielen ja kulttuurin saïlytta minen Oman kielen ja kulttuurin saïlytta minen on erittaïn haastava tehta va. Kaksikielisille lapsille ja nuorille ei ole ja rjestetty riitta va sti mahdollisuuksia vena ja n kielen opiskeluun. Kuntien tarjoamat 1-2 venäjän kielen oppituntia viikossa eivät ole riitta vaẗ laadukkaaseen kielen opiskeluun. Kaksikielisyys on seka lasten ja nuorten, etta tulevaisuudessa koko yhteiskunnan rikkaus. Valitettavasti usein kaksikielisissa perheissa vena ja n kieli jaä vain kotikieleksi, eika sita pystytä hyo dynta maä n aikuisena esim. ammattissaan. Suomen Vena ja nkielisten Keskusja rjesto n tehta va nä on edesauttaa ja tukea nimenomaan laadukkaan venäjän kielen opetuksen tarjonnan lisäämistä. Keskusjärjestö on saanut avustuksen Moniheli ry:ltä oman äidinkielen sekä suomen kielen kurssien järjestämiseen syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Avustuksen suuruus oli 11 700. Avustuksen avulla tarjottiin vena ja n kielen kerhoja ja kursseja Keskusjärjestön puitteissa ja SVK:n osastoissa. Vuonna 2017 Keskusjärjestö sai Cultura-säätiön avustusta 1700 venäjän kielen draamapedagogiikka seminaarin järjestämiseen Suomen eri alueella asuville venäjän kielen opettajille. Seminaarin järjestetään 4.11.2017. Toiminnassamme koko ajan suunnitellaan ja kokeillaan innovatiivisia suomen- seka vena ja nkielen kursseja. Tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja ja rjesto n sisa lla, seka kannustaa lapsia ja nuoria mukaan vena ja n kielen opiskeluun. Haemme Cultura-säätiöstä apurahat venäjän kielen oppimiseen lapsille vuodelle 2018. Etsimme myös muita rahoitusmahdollisuuksia järjestää venäjän kielen kerhoja ja kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. 2.3. Monikulttuurisen Graniitti-toimintakeskuksen kehittäminen Kesällä 2016 kaÿnnistettiin Helsingin alueella venäjänkielisia maahanmuuutajiaa ja muita väestöryhmiä, sekä Keskusja rjesto n paikallisosastoja ja ja senja rjesto ja palveleva monikulttuurinen toimintakeskus Helsingin Pihlajanmäellä. SVK:n paikallisosastot olivat ilman omia tiloja, joten yhteinen tila, johon keskitettiin Keskusjärjestön Pääkaupunkiseudun paikallisosastojen toiminta oli ajankohtainen asia. Toimintakeskuksessa on kaksi isoa monitoimisalia (70-100 m2), koulutusluokka (35 m2), iso keittiö ja opetustila, pukuhuoneet, toimisto, varasto ja minikeittiö. Toimitilat toimivat hyvin monikulttuurisena toimintakeskuksena, jossa SVK:n paikallisosastot järjestävät monipuolista toimintaa omalle kohderyhmälleen. Kahden SVK:n paikalliosastojen kanssa (Maunulan Spinni ry, SmarTeens ry) on tehty pitkäaikaiset sopimukset Graniitti-toimintakeskuksen tilavuokrasta. Molemmat yhdistykset kehittävät toiminta venäjänkielisten nuorten parissa. TOIMINTAKESKUKSEN KULTTUURITOIINTA Keväällä 2017 Keskusjärjestö sai avustuksen monikulttuurisen toiminnan kehittämiseen TAIKE:lta, 10 000. TAIKE:n avustus on mahdollistanut toimitilojen laajentamista, osa-päiväisen (1 pv/viikko, 600 /kk, elo-joulukuu 2017) koordinoijan palkkaamista, sekä uusien matalan kynnyksen kulttuuristen toimintojen kehittämistä. Uudistetut toimitilat olivat otettu käyttöön syksyllä 2017 (lisätilat 200 m2). Toimintakeskuksessa on järjestetty viikottaisia kultuuritapaamisia lapsiperheille, animaatio-työpajat nuorille, tanssitoiminta, teatterikerho lapsille ja draamapedagogiikka-seminaari aikuisille, erilaisten kulttuurien ruoka-työpajat. Venäläinen kuoro Kalinka on järjestänyt kuoroharjoituksia toimintakeskuksessa. Joulukuussa järjestetään avoin konsertti ja kuoron esitys. Monikulttuurista toimintaa kehitetään mm. Sports for all - Liikkukaa ry:n kanssa, HanTang Fashion - kiinalaisen yhdistyksen kanssa. Kehitetään yhteistyötä Moniheli ry:n kanssa, jonka jäsenjärjestöille on tarjottu mahdollisuus oman kulttuuritoiminnan järjestämiseen Graniitti-toimintakeskuksessa. Näin mahdollistetaan erilaisten vähemmistö- ja kulttuuriryhmien välistä kohtaamista. Suunnittelemme monikulttuurista yhteistyötä myös Pihlajanmäen seuran, Lähiöaseman, sekä Pihlajamäen eläkeläisyhdistyksen kanssa. Tammikuussa 2018 sovittu yhteistyö Akateemiset Naiset Luetaan yhdessä verkoston kanssa.
9 Kiinalaisten yhdistyksen HanTang Fashion ry:n kanssa aloitettu yhteistyö syksyllä 2017. Keskusjärjestö antanut ilmaiset tilat (liikuntasali, pukuhuoneet, odotustila) jossa HanTang ry vetää kiinalaisten tanssien ohjattua harjoitusta. Tunnit ovat avoimet kaikille, ilmoittautumista ei tarvitaan. Vuonna 2018 jatketaan yhteistyötä HanTang ry:n kanssa. Syksyllä 2017 oli järjestetty säännöllinen keskustelyryhmä RelaClub, jossa suomalainen ohjaaja Liikukkaa ry:stä venäjänkielisen ohjaajan kanssa järjestäneet mahdollisuus keskustella suomen kielellä erilaisista aiheesta, mm. mitä on monikulttuurisuus. RelaClubissa katsottiin uutisia, elokuvia ja keskusteltiin aiheista. Suomenkieliset vapaaehtoiset ilmoittaneet kiinnostuksensa osallistumaan tuohon toimintaan. RelaClubin toiminta on herännyt kiinnostusta. Marraskuussa 2017 Kotiliesi-lehden toimittaja tulee haastattelemaan kerholaisia, aiheena on kantasuomalaisuus, mitä se tarkoittaa eri kulttuureista muuttaneille. Vuonna 2018 jatketaan suomen kielen keskusteluryhmiä ja pyritään lisäämän niitä myös aamupäivisin. Toimintakeskus tuli tutuksi monille kuntalaisille. Paikallinen Pihlajanmäki-seuran lehti on kiinnostunut haastattelusta. Marraskuussa 2018 Graniitti-toimintakeskuksen toiminnasta tulee julkaisu lehteen. Vuonna 2018 jatketaan tarjoamaan ilmaiset tilan kulttuurisille tapahtumille mahdolisuuksien mukaan, tavoitteena toimintakeskuksen kulttuuritoiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Tähän tarkoitukseen haetaan TAIKE:n avustusta vuodelle 2018. TOIMINTAKESKUKSEN MUU TOIMINTA Keskusjärjestö ylläpitää melkein koko toimintakeskuksen toimintaa vapaaehtoispohjalta. Toimintakeskuksen toiminnan koordinointiin tarvitaan valtavasti resursseja. TAIKE:n avustus vuodelle 2017 on mahdollistanut pienpalkkion maksaminen toimintakeskuksen kulttuuritoiminnan koordinoijalle, mutta kaikki muut toiminta-alueet (liikunta, vertaistukiryhmät, kotoutumista ja työllistymistä tukeva toiminta, nuorten ja lapsiperheiden toiminta) ylläpitävät vapaaehtoiset. Toimintakeskuksen toiminta koko ajan laajennetaan ja monipuolistetaan. Toiminnan koordinoijaksi tarvitaan nyt 2 kokopäiväistä työntekijää. Koordinoijat hoitavat mm. aikataulutusta, markkinointia ja markkinointimateriaalin laadinta, tilan vuokraan liittyvä laskutusta, ovien avaamista/sulkemista, siivousta, asiakkaiden ohjausta, asiakaspalvelua jne. Pelkästään vapaaehtoisvoimiin toimintaa ei voi jatkaa pitkään, vapaaehtoiset tekevät tällä hetkellä vapaaehtoistyötä myös viikonloppuisin ja iltaisin. Toimintakeskuksen toimintaan osallistuu erittäin paljon nuoria (noin 200-250 viikossa), jotka saavat mahdollisuuden laadukkaan vapaa-aikaan ja harrastuksiin, vertaistukeen, oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Jos nämä nuoret jäävät ilman mahdollisuutta osallistua toimintaan, on iso vaara, että monet niistä jäävät suoraan kaduille. Vuonna 2018 painopisteenä on toimintakeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen, mitä mahdollistaisi toiminta-avustus Helsingin kaupungin Sosiaali- ja Terveyslautakunnasta. Vastaava avustus oli haettu myös vuonna 2016, mutta silloin avustusta ei ole saatu, sillä perusteella, että Keskusjärjestön toiminta on välillistä. Sen sijaan Keskusjärjestön merkitys toimintakeskuksen kehittämisessä ja ylläpitämisessä on keskeinen. Jos Keskusjärjestö ei ylläpitää eikä kehittää toimintaa, toimintakeskuksen koko toimintaansa päättyy. Keskusja rjesto pitaä toimintakeskuksessa myös erilaisia omia koulutus-, seminaari-, virkista mis- ja tiedotustilaisuuksia, mm.: suomen kielen kurssit ja kerhot vena ja n kielen kurssit ja kerhot neuvontapalvelut (SVK:n kysymyspiste) vertaistukitoimintaa (Posidelki, Voimasiskot) lasten kasvatukseen ja lastensuojeluun liittyvaä neuvontaa (perhehoitaja) kulttuuritoimintaa (kuvataidenaÿttelyt, esitykset, konsertit, ja muut kulttuuritapahtumat)
10 Toimintakeskuksen kerhotoiminnassa on paljon nuoria mukana. Nuoret eivät halua lähteä kerhojen jälkeen suoraan kotiin, vaan istuvat pukuhuoneissa, keskustelevat, pelaavat kännykkää, ja haluavat olla yhdessä ja puhua äidinkieltä keskenään. Ajan myötä on ilmestynyt tarve järjestää nuorille säännöllistä Hengailu-klubia pari kertaa viikossa, että nuorilla olisi mahdollisuus viedä omaa yhteistä ja vapaa aikaa rauhassa Graniitti-toimintakeskuksessa. Tietenkin tähän tarvitaan aikuisvalvoja, joka avaa ja sulkee ovet, seuraa ajanviettoa, osallistuu ja järjestää toimintaa tarvittaessa sekä vastaa siivouksesta. Samalla nuorilla on tarve saada tila, jossa he voisivat soittaa musiikkia. Syksyllä 2017 nuorten musikoiden kanssa on sovittu, että heille tarjotaan ilmaisen tilan kerran viikossa Graniitissa, jossa he voivat soittaa kitaraa, ja tehdä säännöllisiä bändi harjoituksia. Tällä me tuetaan nuorten aloitteet, ylläpidetään kulttuuria. Bändin esitykset ja konsertit on mahdollista järjestää myös Graniitissa. Vuoden 2018 kartoitetaan mahdollisuuksia Hengailu-klubin ja bändikerhon ulkopuoliselle rahoitukselle. Toimintakeskus tarjoaa toimintaa jokaisena viikon päivänä. Toimintakeskuksen toiminnan aikataulu löytyy SVK:n www-sivulla: http://www.svkeskus.fi/meropriyatiya/kalendar-graniitti/ Vuosille 2018-2021 on haettu STEA avustus kohtaamispaikka Graniitti -toimintaan. Haettu avustus 124 960 Käyttötarkoitus: Hankkeella on tarkoitus luoda pysyvä monikulttuurinen matalan kynnyksen toimintakeskus, jonka tarjoama vapaa-ajan kieli-, kulttuuri- ja liikuntatoiminta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä ja auttaa vähentämään ennakkoluuloja. Toimintakeskuksessa järjestetään monipuolista toimintaa maahanmuuttajille ja kantaväestölle, pyrkimällä lisäämään eri kulttuurien kohtaamisia ja edistämällä kaksisuuntaista kotoutumista. 2.4. Kotoutumisen edistäminen Venäjänkielinen väestö Suomessa on suurin maahanmuuttajaryhmä, mutta samalla se on usein näkymätön, varsinkin politiikassa ja mediassa. Arvion mukaan venäjänkielisten määrä kasvaa jopa 250 tuhanteen vuoteen 2050 mennessä. Venäjänkielinen väestö pyrkii integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta usein kokevat kotoutumisen vaikeudet: kielen oppiminen, työllistymisen vaikeuden, sosiaalisten verkostojen puutteet, kulttuuriset ja eettiset erot, yhteinen Suomen ja Venäjän historia, kantaväestön asenteet. Keskusjärjestö luo edellytyksiä venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumiselle erilaisten osa-alueiden toimintojen ja palveluiden kautta kulttuuri, liikunta, terveys- ja hyvinvointi, koulutus ja kielitaito jne. Keskusjärjestö kehittää vena ja nkielisten kotoutumista koskevaa yhteistyoẗa viranomaisten kanssa. Kehitetään vena ja nkielisten lasten, nuorten ja perheiden kotouttamista edistävä toimintaa. lasten ja aikuisten vapaa-ajan ja harrastustoiminta suomen kielen intensiivikurssit eri-ikaïsille aikuisille suomen kielen kursseja erityisryhmille: esim. perheille ja aïdelle (jossa on ja rjestetty lapsiparkki tai muu lasten hoito) oman kielen saïlytta minen ja ylla pita minen. Innovatiivisen mallin etsiminen, kaÿttoö notto ja kehitta minen kaksikielisten lasten vena ja n kielen opetuksessa. Keskusjärjestön kotoutumista edistävää toiminta kulkee mukana jokaisessa toiminnassa.
11 2.4.1. Perhetoiminta SVK:n monipuolinen toiminta tarjoaa venäjänkielisille lapsiperheille mahdollisuuksia kohtaamisiin, tukeen ja vertaistoimintaan. Pääkaupunkiseudulla toimii syksyn 2017 aikana kolme Keskusjärjestön ylläpitämää ja venäjänkielisille lapsiperheille suunnattua vertaistukiryhmää (Helsingin Vuosaarissa ja Pihlajanmäessä sekä Espoossa). Paikallisosastot kehittävät omaa vanhemmuutta tukevaa toimintaa seminaareja, asiantuntijaluentoja, kerhoja ja kursseja. Valtakunnallisesti olisi tarve antaa venäjänkielisille vanhemmille neuvontaa omalla äidinkielellä joko puhelimen kautta tai sähköisesti. Entistä useammat venäjänkieliset perheet saavat tietoa SVK-järjestön toiminnasta ja hakevat tietoa ja neuvoja meistä. Keskusjärjestö saa yhteydenottoja koskien vanhemmuutta ja lasten kasvatusta jopa viikoittain. Keskusjärjestön puutteelliset resurssit eivät mahdollistaa toiminnan ylläpitoa ja kehittämistä. Pyrimme kartoittamaan mahdollisuuksia vastaavan toiminnan järjestämiseksi vuonna 2018. Keskusjärjestö on mukana Cultura-säätiön hankekumppanina Perhevalmennus-hankkeessa (2018-2021), johon Cultura-säätiö hakee avustusta STEA:lta. Hankkeen tavoitteena vahvista venäjänkielisten äitien/perheiden kotoutumisen tukemista kehittämällä integroiva perhevalmennusohjelma. Tarkoituksena on myös lisätä suomen- ja venäjänkielisten perheiden välistä vuorovaikutusta, kulttuurista ymmärrystä kahdensuuntaisesti sekä vahvistaa venäjänkielisten perheiden kotoutumista ja luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. SVK tarjoaa hankkeeseen asiantuntijuutta, tiloja ja osallistuu perhevalmennuksen viestintään ja toteutukseen. Cultura-säätiön kanssa on allekirjoitettu aiesopimus yhteistyöstä. Venäjänkielisten vanhempien luottamus lastensuojelun viranomaisiin sekä tietoisuus toiminnasta on matala. Tavoitteena lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä lastensuojelun viranomaisten ja venäjänkielisten vanhempien välillä sekä kartoittamaan keinoja lastensuojelun viranomaisten ja järjestöjen kanssa sekä venäjänkielisten asiakkaiden yhteisymmärryksen ja yhteistyön parantamiseksi sekä molemminpuolisten väärinkäsitysten ja kulttuuritörmäysten vähentämiseksi. Keväällä 2017 Keskusjärjestö on tavannut Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijaa, jolle esitettiin SVK:n toimintaa ja kartoitettiin mahdollisuuksia yhteistyöhön. Haetaan Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyyttä. 2.4.2. Lasten ja nuorten osallistava ja tukeva toiminta Nuoret venäjänkieliset ovat halukkaita ylläpitää omaa kieltä, koska sen pohja on jo olemassa. He kaipaavat erilaista kerhotoimintaa ja kohtaamisia muiden venäjänkielisten nuorten kanssa, minkä avulla venäjän kieli kehittyisi monipuolisesti. Keskusjärjestö tukee paikallisosastoja nuorten toiminnan kehittämisessa, sekä etsii mahdollisuuksia yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. SVK:n paikallisosastot kehittävät omaa venäjänkielisille lapsille ja nuorille suunnattua kerhotoimintaa. Viikoittaisia paikallisosastojen kerhoja on yhteensä yli 80, johon osallistui yli 600 lasta ja nuorta.
12 Vuonna 2017 tavattiin Espoon Etsivä nuorisotyön työntekijän kanssa, joka tekee selvitystä venäjän- ja vironkielisestä nuorista. Keskusjärjestö on sitoutunut yhteistyöhön, ja on osallistunut kahteen Aluehallintoviraston venäjänkielisten nuorten ongelmien koskeviin tapaamisiin, jossa on esittänyt sekä oman että paikallisjärjestöjen nuorisotoimintaa. Marraskuussa 2018 Keskusjärjestö esittää nuorisotoimintaansa Aluehallintoviraston seminaarissa. Keskusjärjestö ja paikallisosastot kehittävät nuorten osallistamista toimintaan (kysely, palautteet, mielipiteet). Venäjänkielien nuori kertoo omasta kokemuksesta Aluehallintoviraston seminaarissa. Keskusjärjestö on neuvonut ja tukenut paikallisosastoja monissa eri hakemuksien kirjoittamisessa, jotka liittyvät lasten ja nuorten toimintaan. Vuonna 2017 SVK:n paikallisosastot ovat saaneet ensimmäisen kerran seuraavia avustuksia: - Aluehallintovirasto, Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (Vantaan Venäläinen Klubi ry, 4500 ; Maunulan Spinni ry, 3500 ) - OKM, Seuratukea pilottihankkeeseen (Maunulan Spinni ry ja Smarteens ry yhteistyökumppanina, SpinniTeenspilottihankkeelle, 9 000 ) - Helsingin kaupungin lasten ja nuorten loma-aikojen leiriavustus (Maunulan Spinni ry, 3900 ) Samalla tavalla, kuten vanhemmat, lapset ja nuoret ovat ilmaisseet tarvetta antonyymiselle puhelin- tai chattilinjalle, jossa ne voisivat saada luotettava aikuisen tukea ja neuvonta liittyen heidän huoliin. Itseään ilmaiseminen suomen kielellä on monille lapsille ja nuorille haastava. Vuonna 2018 kartoitetaan mahdollisuuksia vastaavan toiminnan rahoituksen saamiselle. 2.4.3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja laadukas vapaa-aika Keskusjärjestö tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia eri tavoin. Esim. Keskusjärjestö antaa omat toimitilat ilmaiseksi käyttöön erilaisten avoimien vertaistukiryhmien järjestämiseksi. Keväällä 2017 näin oli järjestetty Voimasiskot vertaistukiryhmä (Nelumbo ry:n ja Mielenterveysseuran yhteistyössä). Kesällä 2017 15 venäjänkielistä perhettä ovat osallistuneet perhelomaan, joka oli järjestetty Keskusjärjestn ja Hyvinvointilomat ry:n yhteistyössä. Perheloma on ollut erittäin suosittu, ja perheet ovat jättäneet hyvät palautteet. Tavoitteena kehittää venäjänkielistä perhelomatoimintaa. Venäjänkieliset maahanmuuttajat usein jäävät terveys- ja hyvinvointi palvelujen ulkopuolelle monista syistä. Heikko kielitaito, suomalaisen Sote-järjestöjen toiminnan tuntemattomuus, kynnys lähteä vieraskielisille vertaistukiryhmille johtaa siihen, että palvelut eivät tavoittavat venäjänkielisiä asiakkaita. Samalla Suomessa on monia maahanmuuttajaa, joilla on lääketieteellinen tutkinto, joka jäi rinnastamatta tai joilla ei ole Valviran hyväksyntää. Monet heistä eivät aikoo hakea tutkinnon rinnastusta eri syistä, usein heikon suomen kielen taidosta. Nämä henkilöt voisi hyödyntää koulutusta ja osaamista vetämällä vertaistukitoimintaa venäjänkielisille asiakkaille suomalaisten Sote-järjestöjen yhteistyössä. Vuosille 2018-2021 on haettu STEA:n avustus Hyvinvointia yhteisvoimin» - hankkeelle. Haettu avustus 127,900 Käyttötarkoitus: Venäjänkielisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen, venäjänkielisten ohjaaminen suomenkielisiin palveluihin itsenäiseksi käyttäjäksi ja venäjänkielisen vertaistukitoiminnan toimijaksi suomalaisella järjestökentällä sekä yhteistyön kehittäminen suomalaisten terveysjärjestöjen kanssa.
13 2.4.4. Digitalisaation edistäminen Sähköinen asiointi on Suomessa yksi suosituimmista palvelumuodoista viranomaisasioinnissa ja sen pyritään saamaan yleiseksi asiointikanavaksi. Tämä vaatii asiakkaalta vähintään ATK-perustaitoja. On erilaisia riskiryhmiä, joilla on puuttuvaa osaamista ja kokemusta sähköisten palvelujen käytössä mm. vanhukset, työttömät, heikosti koulutetut, vammaiset, maahanmuuttajat. Maahanmuuttajille pelkästään ATK-perustaidot usein eivät riittää, kun asia koskee viranomaiskieltä ja tärkeiden asioiden hoitamista. Vaikka monet venäjänkieliset maahanmuuttajat puhuvat jollain tasolla suomea, sähköisen asioinnin käyttöönotto on suuri haaste ja tuleva uudistus ja digitalisaatio on pelottavaa maahanmuuttajille monista näkökulmasta: on epäselvä missä, mitä, ja milloin muuttuu, kun jatkuvasti puhutaan jostain uudistuksista, digitalisoinnin ja laitteiden käyttöpelko, heikko ATK- ja heikko suomen kielen taito, verkoston puute, ei ole ketä kuka voisi ohjata, tai keneltä voi saada apua. Tietoisuus sähköisen asioinnin mahdollisuuksista on usein vähäinen tai puuttuva. Vuosille 2018-2021 on haettu STEA:n avustus Digi-tuki arkeen - hankkeelle. Haettu avustus 128,360 Käyttötarkoitus: Hankkeen tavoitteena lisätä venäjänkielisten maahanmuuttajien ja venäjänkielisten yhdistysten toimijoiden tietoisuutta digitalisaatista ja sähköisestä asioinnista sekä vahvistaa niiden digi-taitoja ja osallisuutta tuleviin digi-muutoksiin. Hankkeen toiminnalla pyritään vastaamaan asiakaslähtöisesti joustavasti esille nouseviin tarpeisiin ja toteuttamaan tarpeellisiksi koettuja matalankynnyksen digitaalisen tuen ja asioinnin palveluja. 2.4.5. Venäjänkielisen tietoportaalin kehittäminen Vuonna 2018 jatketaan eri tiedotteiden ja käännösten, jotka koskevat elämä ja arkea Suomessa, julkaisemista omalla netti- sivulla (www.svkeskus.fi). Sivustossa olevat lomakkeet ja muut asiakirjojen käännökset tukevat ja helpottavat venäjänkielisten arkea ja viranomaisasiointia. Vuoden 2017 aikana sivustolle osastojen ja Keskusjärjestöjen käyttöön on suunniteltu ja otettu käyttöön yhtenäinen tapahtumakalenteri, johon osastot itsenäisesti laittavat omat tapahtumat, kurssit ja kerhotoiminnat. Kalenterissa on hakutoiminne, jolla voi hakea asioita esim. aikuisten kielikurssit, lasten kerhot, nuorten toiminta, leirit jne. Tapahtumakalenterin kehitystyö jatkuu vuoden 2018 aikana. 2.4.6. Asiakirjojen, tiedotteiden ja lomakkeiden kaä nno kset Jatketaan viranomaisasiakirjojen, lomakkeiden, sekä lainsaä da nno n kaä nno kset vena ja ksi (mm. KELA, maistraatti, poliisi, Migri jne.). Www-sivulle asennetun Google Analyticsin kävijäseurannan mukaan lomakkeiden käännöksiä on ladattu yhden vuoden aikana yli 2000 kertaa. Latausten määrä näyttää, että tarvetta vastaavalle työlle on olemassa. Käännösten tekemisessä käytetään työ kokeilijoiden ja vapaaehtoisten apua.
14 2.5. Tyo llistymisen edistäminen Vena ja nkielisten maahanmuuttajien työttömyys on korkea verrattuna kantasuomalaisiin (26-28%). Ongelmakohdat ovat usein suomen kielen heikot taidot, koulutuksen tai työkokemuksen puute, mutta toisaalta on myo s paljon korkeakoulutettuja vena ja nkielisia maahanmuuttajia, joilla on riittävät suomen kielen taidot. Tilanne pitaä hoitaa molemmin puolin seka tarjoamalla henkilöasiakkaille koulutus- ja tyo llista mismahdollisuuksia, etta nostamalla venäja nkielisten tyo ntekijoïden suosiota suomalaisten tyo nantajien silmissa. Keskusjärjestö työllistymisessä. Keskusjärjestö tarjoaa työkokeilupaikkoja TE-toimiston venäjänkielisille työttömille hakijoille. Vuoden aikana Keskusjärjestö tarjoaa noin 6-8 työkokeilupaikkaa. Vuonna 2018 tavoitteena laajentaa yhteistyötä Helsingin kaupungin työllistymisosaston kanssa, joka mahdollistaa TYP:in asiakkaita päästää kuntouttavaan työtoimintaan Keskusjärjestölle. Työtehtävät ovat hyvin monipuoliset ja riippuvat työkokeilijoiden koulutustaustasta, osaamisesta ja aiemmasta työkokemuksesta. Vuonna 2017 hallinnollisia työtehtäviä pääsi tekemään sosiologiksi valmistava opiskelija, ja kirjanpitoon liittyvät työtehtävät pääsivät harjoittelemaan Business Collegin 3 opiskelijaa, jotka ovat saaneet merkonomi tutkinnon suoritettuna kesällä 2017. Keskusjärjestön hallituksen jäsenet ovat opastaneet, seuranneet ja arvioineet työharjoittelijoiden suorittamat työtehtävät, tapasivat opettajaa ja käyneet läpi työharjoittelun kriteerit ja arviointi. Vuonna 2018 Keskusjärjestö jatkaa sama linja harjoittelijoiden ja työkokeilijoiden kanssa, opastamiseen ja arviointiin kuitenkin tarvitaan paljon henkilöstöresursseja. Keskusjärjestö kehittää sähköistä tiedottamista työllistymiseen liittyvissa asioissa. Käännetään erilaisia tiedotteita venäjäksi (esim. rekrytapahtumista, koulutuksista, työmahdollisuuksista). Keskusjärjestön sivulla löyttyy paljon työllistymiseen liittyvää materiaalia. Tiedotetaan tapahtumista myös Facebook-ryhmissa. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön osasto Vantaan Venäläinen Klubi ry toimii toteuttajana Töissä Suomessa - ESR-hankkeen Vantaan osahankkeessa. Töissä Suomessa -hanke kokoaa yhteen muun muassa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävät tahot, kuten viranomaiset, työnantajat, ammattiverkostot ja palveluntuottajat. Hankkeen avulla pyritään rakentamaan uudenlainen kumppanuusmalli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Hankkeen muut toteuttajat ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun kauppakamari, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Uudenmaan ELY ja TE-toimisto sekä monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry. Keskusjärjestö toimii Töissä Suomessa Vantaan osahankkeen kanssa vahvassa yhteistyössä. Keskusjärjestö markkinoi hanketoiminta ja ohjaa hankkeeseen venäjänkielisiä asiakkaita. Keskusjärjestö myös antanut Vantaan osahankkeen käyttöön omat alasivut svkeskus.fi sivuilla. Vantaan osahankkeen virallisena nettisivuna toimii http://www.svkeskus.fi/fi/hankkeet/toissa-suomessa-esr-hanke/ - sivu, jossa Vantaan osahanke tiedottaa hanketoiminnasta. Keskusjärjestö osallistuu myös aktiivisesti hanketoiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhteisenä toimintana on syntynyt Russian-speaking Talent Pool - osaajapoolien toiminta. Hankkeen päättymisen jälkeen (31.8.2018) osaajapoolien toiminnan ylläpitäminen siirtyy kokonaan Keskusjärjestön vastuulle. Osaajapoolien avulla suomalaisilla ja kansainvälisillä yrityksillä on mahdollisuus löytää osaavia tarpeitaan vastaavia ammattilaisia. Hankkeessa on käynnistetty kolme ammattialakohtaista suomenkielistä ryhmää:
15 Suomen Venäjänkieliset SoTe-alan ammattilaiset https://www.linkedin.com/groups/12047040 Suomen Venäjänkieliset teknisen alan ammattilaiset https://www.linkedin.com/groups/12070265 Suomen Venäjänkieliset opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset https://www.linkedin.com/groups/13553708 Yhden yleisen työllistämiseen ja koulutukseen liittyvän ryhmän pääkieli on venäjä: Töissä Suomessa Трудоустройство в Финляндии https://www.linkedin.com/groups/12056337 Venäjänkielisten ammattilaisten LinkedIn ryhmät jakavat tietoa opiskeluun, tutkintojen tunnistamiseen ja rinnastamiseen, täydennyskoulutuksiin, työnhakuun, ammattialakohtaisiin vaatimuksiin, ajankohtaisiin aloilla tapahtuviin muutoksiin ja suuntauksiin ja uutisiin liittyen. Ryhmissä käydään työ- ja urakeskustelua sekä jaetaan työpaikkavinkkejä. 2.6. Edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta Alkuperäisenä järjestön tavoitteena oli toimiminen ruohonjuuritasolla, mutta ajan kanssa on selkeästi ja nopeasti kasvaa tarve edunvalvonta- ja vaikuttamistyölle. Keskusjärjestö pyrkii tuoda esiin venäjänkielisten kanssa toiminnassaan nousseet näkökulmat. Kartoittamme ja senisto n yhteiskunnallisen statuksen ja pyrimme vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti vena ja nkielisten maahanmuuttajien kotouttumispoliitikan kehitykseen yhteiskunnallisten suhteiden kautta, ETNO:n ja senena sekä muiden edustuselimien kautta. Keskusjärjestö pyrkii itse sekä saa pyyntöjä jäseneksi erilaisiin luottamuselimiin ja vaikuttamisverkostoihin venäjänkielisten äänen nostamiseksi esiin yhteiskunnassa sekä ennen kaikkea kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi. Kahdessa vuodessa Keskusjärjestö on saavuttanut asiantuntijaroolia venäjänkielisiä maahanmuuttajiaa koskevissa asioissa ja on kasvanut luotettavaksi yhteistyökumpaaniksi sekä julkisille että muille tahoille. Vuonna 2017 merkittävin luottamuksen osoittaminen ja asiantuntijaroolin merkityksen tunnustaminen oli Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön asettaminen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen Kotouttamisen osaamiskeskuksen koordinaatioryhmän jäseniksi seuraavalle kaudelle (2018-20208) venäjänkielisiä edustavana tahona. Keskusjärjestö jatkaa jäsenenä Etela -Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa (ETNO) 2015-2019. ETNO:n ja senena voimme edistaä vuoropuhelua ja yhteistyoẗa vena ja nkielisten maahanmuuttajien, viranomaisten, poliitisten puolueiden ja kansalaisja rjesto jen va lilla. Lokakuun lopussa 2017 SVK:lla on edustus seuraavissa elimissä: - Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen Kotouttamisen osaamiskeskuksen koordinaatioryhmä (jäsen seuraavalle kaudelle (2018-2020), venäjänkielisiä edustavana tahona) - Etela-Suomen ETNO (Olga Liukkonen, varsinainen jäsen) - Toissa Suomessa - ESR-hanke ohjausryhma (Olga Liukkonen, varsinainen jäsen, Suomen Venäjänkielisten osaston - Vantaan Venäläisen Klubin edustajana) - Moniheli ry, maahanmuuttajajärjestöjen kattojärjestö (Svetlana Tchistiakova, hallituksen jäsen) - Digi-arkeen, valtiovarainministerion neuvottelukunta (Monihelin edustajana, Svetlana Tchistiakova, varsinainen jäsen) - Espoon kaupungin monikulttuurinen neuvottelukunta (Monihelin edustajana, Svetlana Tchistiakova, varajäsen) Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö vaatii etenevän määrän resursseja. Vapaaehtoispohjalta asiantuntijatyötä on vaikea tehdä suunnitelmallisesti ja pitkän strategian mukaisesti. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyön tekemiseen Keskusjärjestö tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Mahdollisuuksia ulkopulisen rahoituksen saamiseen etsitään seuraavanakin vuonna.
16 2.7. Hyvät väestösuhteet ja syrjinnän ehkäiseminen Venäjänkielisiä Suomessa epävirallisten tilastojen mukaan noin 100 000 ja virallisen tilaston mukaan yli 75 000. Usein muista Neuvostoliiton maista tulevat venäjänkieliset ilmoittavat äidinkieleksi joku muu kieli, esim. viro, ukraina tai valkovenäjä. Venäjänkieliset ovat kaikkien entisten Neuvostoliiton kansalaisia, heillä on hyvin erilaiset tausta, kulttuuri ja uskonto. Silti mitä meitä yhdistää - venäjän kieli on meidän äidinkieli. Suomessa venäjänkieliset usein eivät onnistuu järjestämään dialogia keskenään, ja rakentamaan vahvan venäjänkielisten äänen. Luottamuksen väestön sisällä on todella pieni, ja on aika yrittää vaikuttaa asiaan, hyvä alku olisi päästä keskustelemaan keskenään tulevaisuudesta Suomessa. Meillä olisi tarve keskustella meidän väestöstä, asioista, jotka meitä yhdistää, suunnittella keinoja miten me rakennetaan luotettavaan yhteisön. Vuoropuhelu kantaväestö onnistuu helpompi, kun se sujuu oman väestön sisällä. Syksyllä 2017 olemme kutsuneet aktiiveja, henkilöitä, jotka pyörittävät järjestötoimintaa eri puolilla Suomea ja järjestävät toimintaa venäjänkielisten kanssa seminaariin Hyvät väestösuhteet. Me uskotaan, että jokaisella on motivaatio muuttaa tilaneetta, jokainen kiinnostunut osallistumaan seminaariin on valmis osallistua hyvien väestösuhteiden rakentamisessa. Seminaarissa keskustellaan yhteisistä tavoitteista, suunnittellaan toimipiteitä, joiden avulla yritetään vaikuttamaan ja muuttamaan tämänpäiväsen tilanteen. Jotta toimijoita kaukana Helsinkiä olisi päässeet tulemaan ja osallistumaan tapahtumaan Keskusjärjestö korvaa suurin osan matkalipusta. Seminaarin järjestäminen on mahdollistanut ETNO:n tapahtuma-avustus. 2.8. Kansainva lisen toiminnan kehittäminen Tulevana kautena kartoitetaan CIMO:n kanssa mahdollisuuksia ja rjestaä kehittää kansainvälistä toimintaa Erasmus+ tai muun ohjelman kautta. Tavoitteena järjestää Europpalainen venäjänkielisten foorumi, jossa eri ja rjesto jen toimijat jakavat omia kokemuksia vena ja nkielisten kotouttamisesta eri maissa. Etsitään myös kumppaneita, jotka kiinnostuisivat järjestämään nuortenfestivaalin, joka toteutetaan CIMO:n kautta ja haetaan kolmannen sektorin aktiiveja muista maista, joiden kanssa olisi mahdollista vaihtaa kokemuksia kotouttamistoiminnasta. 3. JA SENHANKINTA JA JA SENEDUT Ja senlaḧtoïnen toiminta on ta rkea toimintamme kriteeri. Ja senhankintaan kiinnitetaä n huomiota ja kartoitetaan eri organisaatioiden ja SVK:n osastojen kautta erilaisia tapoja loÿtaä uusia ja senia. Tarjotaan ja senisto lle palveluja ja senisto n tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Vuonna 2017 on otettu käyttöön sähköinen jäsenkortti, jonka käyttöä kehitetään vuonna 2018. Tarjotaan erilaisia ja senetuja henkilo ja senille.
17 4. YHTEISTYO VERKOSTO Erityista huomiota kiinnita mme yhteistyo verkostomme laajentamiseen. Olemme kartoittaneet venäjänkielisten maahanmuuttajien tarpeita. Tulokset osoittaneet, etta tietojen riitta maẗto myys on melkein jokaisella elämän osa-alueella. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat monille vena ja nkielisille epäselvät. Esimerkiksi, kun ihminen to rmaä omaan tai laḧinomaisen (erityisesti lapsen) vaikeaan diagnoosiin, ha nella usein ei ole mitaä n tietoja omista oikeuksista ja vaihtoehdoista. Tukiverkostoa ei myo skaä n usein ole. Siina mielessa pida mme eritta in ta rkea na yhteistyo n laajentaminen erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja rjesto jen kanssa, jotta voisimme yhdessa tarjota vena ja nkielisille tiedotteita omalla kielella, seka yhteistyo ssa kehittaä tukiryhmien tuntemusta vena ja nkielisessa yhteisössä. Laajennamme yhteistyo verkostoa viranomaisten, oppilaitoksien, ja muiden ja rjesto jen kanssa. Pyritään tiivistämään ja kehittämään yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Cultura-säätiö sr Sports for all - Liikkukaa ry Hyvinvointilomat ry Monaliiku ry Moniheli ry Leirikesä ry Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki VISIO-opintokeskus HanTang Fashion Syöpäliitto ry ADHD-liitto ry Astma- ja allergia liitto ry Pihlajanmäki seura Lastensuojelunkeskusliitto 5. VIESTINTA JA TIEDOTTAMINEN Viestinta on osa ja rjesto n ja senisto n palvelutoimintaa seka muille tahoille suuntautuvaa toimintatiedotusta. Ja rjesto viestinna n tehta va na on tukea ja edistaä SVK:n toimintaa ja tavoitteita. Viestintästrategia rakennetaan kaksisuuntaisesti venäjänkielisille maahanmuuttajille ja järjestötoimijöille (venäjän kielillä) sekä sidosryhmälle ja yhteistyötahoille (suomeksi). Keskusjärjestö tiedottaa SVK:n toiminnasta valtakunnallisesti. Kahden eri viestintästrategian rakentaminen vaatii paljon resursseja, ja osa Keskusjärjestön toiminnasta jää näkymättömäksi, erityisesti suomalaisille toimijoille. Suurin osa tiedotteista loÿtyy ja rjesto n www- sivuilla. Vuonna 2016 sivuilla oli yli 45 000 katseluja. Suomenkieliset www-sivut ovat vielä puutteiset, sillä resursseja niiden ylläpitämiseen ei ole riittävästi. Pyrimme kehittää suomenkielistä viestintää saadakseen siihen resursseja. Vuonna 2017 Keskusjärjestö on alknut tiedotusta suomeksi myös Twitterissa (https://twitter.com/svkeskus_fi). Lokakuun 2017 lopussa Twitterissa on 190 lukijaa. Keskusjärjestö ylläpitää venäjänkielistä Facebook ryhma (yli 3400 käyttäjää), jossa on luotu myo nteisen keskustelun saä nnoẗ. Ryhma ssa jaetaan uutisia, jotka kiinnostavat vena ja nkielisia seuraajia, sekä tiedotteita järjestön toiminnasta. Paikallisosastot tiedottavat omasta toiminnasta myös samassa ryhmässä. Tavoitteena on myo s saada palautteita ja senilta ja parantaa viestintaä ja senten ja Keskusja rjesto n ja osastojen välillä. Keskusjärestö ylläpitää oman FB-sivun (yli 1600 tykkääjää). FB-sivulla Keskusjärjestö tiedottaa omasta toiminnasta. Henkilo ja senille laḧetetaä n ja senkirje noin 4 krt/vuodessa, ja tarpeen mukaan muita kirjeita kohdennetusti.
18 TULOKSET JA VAIKUTUKSET Keskusjärjestön toiminnasta hyötyvät ennen kaikkea venäjänkieliset yhdistykset, niiden jäsenet ja yhteistyökumppanit. Keskusjärjestön toiminta vahvistaa venäjänkielisten yhdistysten valmiuksia yhteistyöhön, tietoisuutta ja osaamista yhdistyksen taloushallinnosta, avustusten hakemisesta, yhteistyön kehittämisestä sekä muista yhdistyksen toimintaan liittyvissä asioissa. SVK:n verkosto laajenee ja yhteistyömahdollisuuksia koko ajan lisääntyy. Keskusjärjestö tarjoaa konkreetyista tukea paikallisosastoille mm. tarjoamalla tapahtuma- ja kokoustilan, järjestämällä koulutuksia, ohjaustapaamisia ja neuvontaa, ottaa paikalliosastot mukaan tapahtumien järjestäjäksi ja hankkeiden osatoimijoiksi. Viranomaiset saavat luotettavan yhteistyökumppanin, joka edistää eri ikäisten venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja hyvinvointia eri elämän osa-alueilla sekä edistää vuorovaikutusta ja kulttuurista oppimista suomalaisten ja venäjänkielisten välillä. Viranomaiset hyötyvät SVK:lta saadessaan mahdollisuudet tavoittaa venäjänkielisiä maahanmuuttajaa ja saada niiden näkökulman mukaan oman toimintansa suunnitteluun.
19 Liite 1. Alustava talousarvio vuodelle 2018 *talousarvio perustuu kahteen STEA:n avustukseen neljasta, arvioitu koko-päiväisen henkilöstömäärä 4 henkilöä