Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(8) Nro A 1155 Dnro KAS-2005-Y-259-111 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Oy Metsä-Botnia Ab PL 30 02020 METSÄ LAITOS JA SEN SIJAINTI Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 54120 PULP Hakemus koskee Joutsenon tehtaan käytöstä poistuvien tehdasrakennusten purkujätteiden sijoittamista tehdasalueella sijaitsevaan Saimaasta tiepenkereellä pysyvästi erotetun jälkiallas 1:n täyttöön. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan ympäristölupaa on haettava jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 22.6.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupapäätös, dnro KAS-2002-Y-397-111, 28.2.2002, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Jälkialtaan erottaminen Saimaasta, ISV, 14.9.1981. Ympäristölupapäätös, dnro 0496Y0311-111, 25.2.2000, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Päätös sisältää jälkiallasta koskevan selvitysvelvoitteen. Purkujätteen sijoituspaikka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi kaavoitetulla alueella. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Puh. (05) 75 441 Faksi (05) 371 0893 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland Tfn +358 5 75 441 Fax +358 5 371 08 93 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Puh. (05) 624 3294 Faksi (05) 624 3298 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI-53850 Villmanstrand, Finland Tfn +358 5 624 32 94 Fax +358 5 624 32 98 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 2 TOIMINNAN KUVAUS Joutsenon tehtaan uusinnan jälkeen käytöstä poistuneet rakennukset päätettiin purkaa. Rakennuksissa olleet laitteistot myytiin pääosiltaan uudelleen käytettäviksi. Koneiden irrotustyö on edennyt suunniteltua hitaammin ostajasta riippuvista syistä. Rakennusten purkujätteen sijoittamiselle Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupa on umpeutunut vuoden 2004 lopussa. Jäljellä on lähinnä kaksi purettavaa rakennusta, pesu/lajittelu ja va l- kaisimo. Purettavista rakennuksista erotellaan kaikki hyötykäyttöön kelpaava tai kierrätettävä materiaali viimeistään purkamisen yhteydessä. Betoni- ja tiiliosat rakennuksista murskataan purkupaikalla ja siirretään käytöstä poistuneen jälkiallas 1:n täyttöön. Rakennusten purkujätteistä puhdas sopivaan palakokoon murskattu betoniaines sekä tiilet ym. vastaavat sijoitetaan pääty- ja allaspengerryksenä tehdasalueen sisällä olevaan Saimaasta tiepenkereellä pysyvästi erotetun jälkiallas 1:n täyttöön. Täytöt tehdään siten, ettei Saimaan maisemakuva muutu. Jälkiallas 1 on aikoinaan varattu jätevesien ja jätevesilietteiden laskeutusaltaaksi. Sen käyttötarve tehostuneen jätevesien käsittelyn takia on poistunut. Alue on M-Real Oyj:n omistama ja Oy Metsä-Botnia Ab:n hallinnassa. Täyttömateriaaleja on arvioitu olevan jäljellä vielä noin 15 000 m 3, josta betonijätettä on 14 000 m 3 ja loput tiiliä. Määrä vastaa noin 30 000 tonnia jätettä. Täytön jälkeen alue tasataan ja tiivistetään maa-aineksilla. Aluetta tullaan käyttämään myöhemmin mm. varastokenttänä. Täyttöalue ja purettavat rakennukset on merkitty liitteenä olevaan karttapiirrokseen. Töiden aikataulu Rakennukset on tarkoitus purkaa heti, kun laitteistot niiden sisällä on saatu poistettua. Todennäköinen purkuaika on vuonna 2006, kuitenkin viimeistään 31.10.2007 mennessä. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Täyttötoiminnan aikana saattaa pieni määrä vettä valua jälkiallas 1:stä nykyisin käytössä olevaan tehtaan jätevesien jälkialtaaseen, johon ylijuoksussa mahdollisesti oleva kiintoaine jää. Toimenpiteellä ei hakijan mukaan ole näkyviä vaikutuksia maisemaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Joutsenon kaupungin ilmoitustauluilla 6.7.- 4.8.2005. Tarkastukset ja neuvottelut Alueelle on suoritettu tarkastuskäynti 5.10.2005, jonka yhteydessä on tarkennettu ympäristölupahakemuksessa esitettyjä asioita. Rakennukset puretaan noin puoli metriä perustuslaatan alapuolelle. Betoni murskataan <0,5 metrin palakokoon ja pääraudoitukset poistetaan. Läji-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 3 tettävän betoni- ja tiilimurskeen määrä määritetään osittain punnitsemalla ja laskemalla kuormat. Läjitys toteutetaan niin, että altaassa liete väistyy läjityksen edeltä ruoppausta apuna käyttäen. Liete varastoidaan selkeytysaltaan kulmaan odottamaan jatkokäsittelyä. Lausunnot Joutsenon kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, saapunut 26.8.2005, seuraavan: - Täyttöön saa käyttää vain haitattomaksi todettuja mineraalisia materiaaleja. - Orgaanisia tai orgaanista ainesta sisältävää materiaalia ei saa käyttää täyttöön. - Täyttöön käytettävistä aineksista ei saa liueta veteen haitallisia ainesosia. - Purettavien rakennusten ja rakenteiden purkamisessa tulee ohjata hyötykäyttöön kaikki hyödynnettävä tai kierrätettävä materiaali. Tilaajan tulee varmistaa, että kaikilla hyötykäyttöä tai kierrätystä harjoittavilla toimijoilla on ko. toimintaan lupa. - Ongelmajätteiksi luokiteltavat ainekset tai materiaalit tulee toimittaa asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. - Täytön yhteydessä tulee varmistua, ettei lietteitä pääse karkaamaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ympäristökeskukseen ole toimitettu muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ilmoittaa vastineessaan, saapunut 13.9.2005, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnon johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Oy Metsä-Botnia Ab:lle purkutoiminnassa syntyvän jätemateriaalin sijoittamiselle entisen jätevesialtaan täyttöön edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksen ja ympäristökeskuksen antamien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset 1. Täytössä käytettävässä betoni- ja tiilijätteessä ei saa olla muuta rakennusjätettä yli 1 paino-%, eikä se saa sisältää havaittavissa määrin kevyitä materiaaleja, kuten mineraalivillaa. Murskattu tai pulveroitu täyttömateriaali ei saa sisältää haitta-aineita, kuten asbestia tai bitumia. Betonista on raudoitus olennaisilta osilta poistettava ja kappalekoko sekä läjitystapa sellainen, että täyttöalue on mahdollisimman hyvin kantavaa. Tarvittaessa jätetäyttöä tulee tiivistää mineraalisella täytemateriaalilla. Rakennus- ja purkujätteen seassa olevat puut, paperit tms. materiaalit tulee poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Ongelmajätteiksi luokiteltava materiaali tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle käsittelijälle. Altaan täytössä käytettävä murskattu kiviainesperäinen rakennus- ja purkujäte ei ominaisuuksiltaan saa merkittävästi poiketa vastaavista rakennusmateriaaleista. Pitoisuusraja 1 paino-% perustuu rakennusten purkamisesta syntyvän,

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 4 maarakentamiseen käytettävän betonijätteen yleisiin laatuvaatimuksiin (TEKES, Teknologiakatsaus 91/2000). Täyttöalueen kantavuutta koskeva määräys on annettu, jotta täyttöalueen jatkokäyttö esim. varastokenttänä olisi mahdollista. Tässä tarkoituksessa betonin ja tiilen murskauksessa tulisi pyrkiä sopivaan palakokoon sekä siihen, että betonin ja tiilen osuus täytössä olisi mahdollisimman hyvin jakaantunut. Mikäli täytön palakoko ei mahdollista riittävän tiivistä rakennetta, tulee tätä tiivistää mineraalisilla täytemateriaaleilla. Betonimurskeen laadun varmistamiseksi tulisi noudattaa mahdollisimman hyvin standardia SFS 5884 Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä. Ennen täyttöön sijoittamista on betoni- ja tiilimurskeesta poistettava muut jätemateriaalit ja havaitut haitalliset epäpuhtaudet standardin mukaisesti. 2. Käytettävän betoni- ja tiilijätteen ympäristökelpoisuus on varmistettava ennen sijoittamista standardin SFS 5884 Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä mukaisesti. Murskeesta on otettava näyte jokaista alkavaa 2 500 tonnia kohden. Kokoomanäytteen on koostuttava kolmesta 30 kg osanäytteestä. Vaihtoehtoisesti näytteet voidaan ottaa suoraan purettavista rakenteista. Tällöin on Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle esitettävä näytteenottosuunnitelma hyväksyttäväksi ennen betoni- ja tiilirakenteiden purkamisen aloittamista. Suunnitelmassa tulee olla selvitys sellaisista rakennuksissa käsitellyistä haitallisista aineista, joiden on syytä epäillä olleen kosketuksissa purettavien rakenteiden kanssa ja joiden kulkeutuminen rakenteisiin on ollut mahdollista. Täyttömateriaalina käytettävä betoni- ja tiilimurske ei saa ylittää seuraavia rajaarvoja: Aine Raja-arvo (L/S 10), mg/kg Pitoisuus Liukoisuus PAH-yhdisteet 10 PCB-yhdisteet 0,5 liuennut orgaaninen hiili (DOC) 500 kadmium (Cd) 0,02 kromi (Cr) 0,5 kupari (Cu) 2,0 lyijy (Pb) 0,5 sulfaatti (SO 2-4 ) 1 000 Liukoisuus- ja kokonaispitoisuustestien tulokset on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukseen ennen täyttötyön aloittamista. Mikäli on perusteltua syytä epäillä purettavien ja läjitykseen menevien rakenteiden sisältävän ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita, voi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus erikseen asettaa ko. aineille raja-arvot ja analyysivelvoitteen. Vaikka standardi SFS 5884 koskee vain betonimurskeen maarakennuskäyttöä, on määräyksessä asetettu samat näytteenottoon liittyvät vaatimukset myös tiilimurskeelle. Määräyksessä on annettu vaihtoehto näytteiden ottamiselle suoraan purettavista rakenteista. Näin saadaan näytteenotto kohdennettua sellaisille alueille, joissa erityisesti voidaan epäillä rakenteiden sisältävän haitta-aineita. Tällöin ei mursketta myöskään tarvitse välivarastoida tehdasalueella. Määräyksessä edellytetty käsiteltyjen ympäristölle haitallisten aineiden selvitysvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 4 :n mukaiseen aiheuttamisperiaatteeseen ja 5 :n mukaiseen selvilläolovelvollisuuteen. Mikäli em. selvityksessä ilmenee, että

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 5 rakennuksissa on käsitelty ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita niin, että niitä on voinut kulkeutua myös rakenteisiin, voi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus erikseen velvoittaa tällaisten aineiden analysointia sekä asettaa niille raja-arvoja. Haitta-aineiden liukoisuuksille asetetut raja-arvot perustuvat valtioneuvoston asetusluonnokseen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (päivätty 7.7.2005), sekä siihen liittyvään VTT:n taustaselvitykseen, jossa peitetylle rakenteelle esitetyt yleiset liukoisuusraja-arvoehdotukset perustuvat pitkälti pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvoihin. Sen sijaan päätöksessä PAH- ja PCB-pitoisuuksille asetetut raja-arvot ovat samaa suuruusluokkaa kuin mitä maaperän pilaantumisen määrittämisessä on yleisesti käytetty. Raja-arvot ovat kymmenkertaiset standardissa esitettyyn ja noin puolet pienempiä kuin valtioneuvoston asetusluonnoksessa. 3. Altaaseen läjitys on tehtävä sellaisilla työmenetelmillä, ettei läjityksestä aiheudu merkittävää sedimenttilietteen karkaamista ympäristöön eikä vesistön pilaant u- mista. Lisäksi tulee huolehtia, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta melua, ympäristön roskaantumista taikka haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Läjityksessä on velvoitettu käyttämään sellaista työtapaa, ettei kiintoainespäästö jälkialtaan 2 kautta Saimaaseen merkittävästi lisäänny. Tässä tarkoituksessa voidaan käyttää esim. kuitukangasta läjityksen alla taikka tukipenkereitä. Läjityksen aikana on myös syytä tarkkailla riittävän usein visuaalisesti, ettei kiintoaineita kulkeudu jälkialtaasta vesistöön. 4. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava niin, että vuodot maaperään voidaan estää. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on työmaaalueella oltava riittävästi imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet tai muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vahingoista tai onnettomuuksista, joiden seurauksena ympäristöön on päässyt haitallisia aineita on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka viihtyisyyden melkoista vähentymistä. Vahinko tai onnettomuustilanteessa polttonesteen leviäminen ympäristöön voidaan estää imeyttämällä neste turpeeseen tai muuhun tarkoitukseen soveltuvaan materiaaliin. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun siihen rinnastettavan tilanteen tai kertaluonteisen toimen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. 5. Toiminnassa on pyrittävä siihen, ettei Kangassaaren velvoitetarkkailupisteen kiinto-ainepitoisuus nouse tavanomaisesta tasostaan. Mikäli kiintoainepitoisuus on yli 35 mg/l, tulee asiasta ilmoittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Mikäli kiintoainepitoisuus jälkiallas 1:n ja jälkiallas 2:n välisessä ylivuodossa osoittaa, että läjityksestä on aiheutumassa merkittävää lietteen karkaamista, tu-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 6 lee toiminnan harjoittajan varautua kiintoaineen laskeuttamiseen ennen vesistöön johtamista joko kemiallisesti ja/tai läjitysjaksotuksin. Jälkialtaan 2 päästöjä seurataan velvoitetarkkailuohjelmalla. Normaalitilanteissa Kangassaaren velvoitetarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on ollut noin 10 15 mg/l. 6. Purettavista materiaaleista on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät jätteiden määrä, laatu, toimituspaikka sekä varastoitava määrä. Kiintoainepitoisuuden tarkkailusta tulee pitää kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsenon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätelain 51 :n mukaan ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneen, kerätyn, varastoidun tai välivarastoidun, kuljetetun, hyödynnetyn tai käsitellyn sekä myydyn tai välitetyn jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä, sekä toimitettaessa jätettä muualle, sen syntypaikasta samoin kuin toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä hyödyntämis- tai käsittelytavasta. Valvonta- tai lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa antaa määräyksiä tai ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. 7. Jätteellä täytetty alue tulee läjityksen loputtua suojata ja maisemoida ympäröivään alueeseen sopivaksi esim. sorapinnoitteella. Pinnoitteen paksuuden tulee olla vähintään 10 cm. Suunnitelmat alueen viimeistelemisestä ja alueelle jäävän lietteen jatkokäsittelystä tulee toimittaa viimeistään täyttötöiden valmistuttua Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. 8. Aluetta vuokrattaessa tai luovutettaessa on uudelle haltijalle esitettävä tiedot alueelle jäävistä rakenteista ja jätteistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 104 :n mukaiseen selontekovelvollisuuteen. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus lausuntoihin ja yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnossa esille tulleet seikat on huomioitu lupamääräyksissä. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Jälkiallas 1 on pysyvästi erotettu Saimaasta, joten täyttötoiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan merkittäviä ympäristövaikutuksia vesistöön. Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä ja se vaatii ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristöluvan. Läjittämiselle on aiemmin myönnetty ympäristölupa, jonka voimassaoloaika on nyt umpeutunut. Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on valmisteilla.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 7 Sen asettaman vaatimukset tulee huomioida, mikäli toiminta jatkuu vielä asetuksen voimaantultua. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei toiminnasta nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on päätöstä antaessaan edellyttänyt, että kiinteistön haltija esittää ympäristönsuojelulain 104 :n mukaisesti maaperää koskevat tiedot, mikäli tämä luovuttaa tai vuokraa kiinteistön. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset vastaavat suurelta osin sitä, kuin mitä ne ovat olleet aiemmassakin lupapäätöksessä. Tämän lisäksi lupamääräyksissä on huomioitu betonimurskeen maanrakennuskäytön laadunhallintajärjestelmästandardissa SFS 5884 esitetyt tekniset vaatimukset sekä eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevassa Valtione uvoston asetusluonnoksessa betonimurskeen sisältämille haitta-aineille esitetyt raja-arvot. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista, eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai ha i- tan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitosja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YsL 100 ). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa 31.12.2010 asti ja määräyksen nro 8 osalta toistaiseksi. (YsL 55 )

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS-2005-Y-259-111, 18.11.2005 8 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 1 540. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen 1237/2003 alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksua on peritty asian käsittelyyn kuluneen työmäärän perusteella 38,50 euroa/tunti. PÄÄTÖKSEN TEDOKSIANTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Joutsenon kaupungin ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakija saantitodistuksella MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Joutsenon kaupunki Joutsenon kaavoitus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5) muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01). Lupa- ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Ylitarkastaja Juha Rantala