Kartta hakemuksen mukaisesta satama-alueesta on liitteenä 1.

Etelä-Suomi Päätös Nro 40/2010/1 Dnro ESAVI/77/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Pansion sataman toimintaa, Turku. LUVAN HAKIJA Turun Satama Linnankatu 90 20100 Turku Y-tunnus: 0204819-8 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pansion satama Pansio, Turku Kiinteistöt: 853-66-38-7, 853-66-38-3, 853-66-8-1, 853-66-7-1, 853-66-14-1, 853-66-14-2, 853-66-14-3, 853-66-14-4, 853-403-1-8, 853-403-1-24, 853-406-1-4, 853-417-1-5, 853-417-1-17, 853-421-3-18, 853-421-4-19, 853-421-4-4, 853-421-4-18, 853-488-4-3, 853-876-8-0 Kiinteistöjen omistaja: Turun kaupunki Kartta hakemuksen mukaisesta satama-alueesta on liitteenä 1. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 21.12.2007. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 12 a) Lounais-Suomen ympäristökeskus on 16.3.2007 antamallaan päätöksellä Nro VPL 45 velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n nojalla Turun Sataman hakemaan Länsi- Suomen ympäristölupavirastolta ympäristölupaa Pansion sataman toiminnalle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 12 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Satamaa koskevat luvat Turvatekniikan keskuksen 26.2.1996 antama päätös nro 634/360/96, joka koski Pansion satamassa olevan palavan nesteen varastoalueen muutosta. Turun kaupungin ympäristölautakunnan 15.12.2000 antama ympäristölupapäätös 356 Pansion öljy- ja junalauttasatamalle. Vaasan hallinto-oikeuden 5.12.2001 antama päätös 01/0261/2. Päätöksellä muutettiin ympäristölupapäätöksen (15.12.2000) määräyksen 1. ensimmäistä kappaletta ja määräys 3. Muutokset koskivat meluntorjuntaa ja sataman valaistusta. Vaasan hallinto-oikeuden 30.6.2003 antama päätös 03/0126/3, joka koski junalautta- ja öljylaitureiden liittyvien ruoppaus-, täyttö- ja rakennustöiden pysyttämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden 14.1.2004 antama päätös taltionumero 48, jolla muutettiin ympäristölupapäätöksen (15.12.2000) määräykset 1. ja 2. Korkeimman hallinto-oikeuden 14.1.2004 antama päätös taltionumero 49, joka koski junalautta- ja öljylaitureihin liittyvien ruoppaus-, täyttö- ja rakennustöiden pysyttämistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.12.2004 antama päätös nro 125/2004/4, joka koski Pansion satama-alueella tehtäviä ruoppaus- ja täyttötöitä sekä massojen läjittämistä mereen Rajakarin alueelle.

3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.11.2005 antama ilmoituspäätös nro 20 YLO/S, joka koski satama-alueella sijaitsevan pilaantuneen maaalueen kunnostamista. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 12.12.2005 on hyväksynyt Pansion sataman jätehuoltosuunnitelmaa koskevan ilmoituksen ja merkinnyt ilmoituksessa esitetyt satamatiedot ympäristönsuojelun tieto-järjestelmään. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.1.2007 antama koeluonteisen toiminnan ilmoituspäätös nro 1/2007/2, joka koski Pansion sataman ruoppausmassan prosessistabilointia. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.10.2007 antama koeluonteisen toiminnan ilmoituspäätös nro 38/2007/2, joka koski ilmoituspäätöksen nro 1/2007/2 täydentämistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.2.2008 antamat hallintopakkopäätökset nrot 11/2008/2 ja 12/2008/2, jotka koskivat velvoitetta noudattaa ympäristölupapäätöksen melumääräystä 1. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antama päätös nro 39/2008/2, joka koski pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista Pansion eristyspengeraltaaseen. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 6.10.2008 antama päätös nro 55/2008/2, joka koski päätöksen nro 39/2008/2 lupamääräyksen 9. mukaisen sedimenttien prosessistabilointisuunnitelman hyväksymistä. Vaasan hallinto-oikeuden 14.5.2010 antama päätös nro 10/0256/3, joka koski hallintopakkopäätöksiä nrot 11/2008/2 ja 12/2008/2. Sataman muut toiminnat Entisen junalauttasataman alueella toimivat vuokralla Finnlines Oy ja Finnsteve Oy Ab. Öljysatama-alueen vuokra-alueilla sijaitsevat ympäristölupahakemukseen kuulumattomat Baltic Tank Oy:n ja Altia Oyj:n säiliövarastot. Ns. Laten alueella toimivat HSG-Logistics Oy, SE Mäkinen Logistics Oy ja RMR Merirakenne Oy. Yrityksillä on seuraavat ympäristöluvat: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 20.12.1995 myöntämä ympäristölupa Primalco Oy:lle (nykyisin Altia Oyj) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 9 YS/24.2.1997 Turun Tankki Oy:lle (nykyisin Baltic Tank Oy) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 109 YLO/10.12.2009 RMR Merirakenne Oy:lle.

4 Vireillä olevat luvat Satama Lisäksi alueella harjoitetaan varastointi-, konepajaluonteista ja vesikulkuneuvojen kunnossapitotoimintoja. Toiminnoille on lyhytaikaiset vuokrasopimukset. Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa on 7.10.2009 tullut vireille vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupahakemukset. Vesilupahakemus koskee Pansion ro-ro-laiturin rakentamista, merialueen täyttämistä ja sataman edustan ruoppausta. Ympäristölupaa haetaan pilaantuneiden ruoppausmassojen hyödyntämiselle satamarakenteessa. Hakija on pyytänyt töiden aloittamislupaa sekä päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta (ESAVI/71/04.09/2010). Muut toimijat Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on 28.12.2004 vireille tullut Altia Oyj:n Pansion säiliövarastoaluetta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus (ESAVI/208/04.08/2010). Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on 6.4.2009 vireille tullut Baltic Tank Oy:n Turun terminaalin vaarallisten ja vaarattomien öljytuotteiden, kemikaalien ja muiden aineiden säiliövarastointia ja jakelua koskeva ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus (ESAVI/218/04.08/2010). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pansion sataman asemakaava ja sen muutos on hyväksytty 28.8.2006 Turun kaupunginvaltuustossa. Korkein hallinto-oikeus on 4.3.2009 antamallaan päätöksellään taltionumero 525 hylännyt asemakaavasta jätetyn valituksen. Kaavassa entinen telakka-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS- 1). Satama-alueen keski- ja itäosassa Pohjoissalmen ranta-alue on varattu suojaviheralueeksi (EV-1), jolla oleva puusto on säilytettävä. Alueesta on sen luontaista kasvillisuutta täydentäen kehitettävä tiheä rantavyöhyke. Pansiontien pohjoispuoli on teollisuus- tai varastorakennusten korttelialuetta (TY-1 tai T-1/kem). Teollisuus- ja varastoalueiden pohjoispuolella on lähivirkistysalue (VL/s) ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU). Asemakaavamääräyksessä velvoitetaan muun muassa, että satamaalueella ei saa pitkäkestoisesti varastoida vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Alueen toiminnasta ei saa yhdessä vallitsevan taustapitoisuuden kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia ilman laadun ohje- ja raja-arvoja ylittäviä ilman rikkidioksidi- tai typenoksidipitoisuuksia. Lisäksi toiminnasta mukaan lukien laivaliikenne ja muut satamatoiminnat, ei saa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia melutason ohjearvoja ylittäviä ekvivalenttisia melutasoja (LS-1).

5 Turun yleiskaavassa 2010, hyväksytty 5.6.1995 Turun kaupunginvaltuustossa, Pansiontien eteläpuolinen alue on merkitty pääosin liikennealueeksi (L) ja osittain virkistysalueeksi (V). Alue rajautuu vesialueeseen (W). Turun yleiskaavasta 2020, joka on hyväksytty 18.6.2001 Turun kaupunginvaltuustossa, on Korkeimman hallinto-oikeuden 5.5.2004 antamalla päätöksellä kumottu Pansiontien eteläpuolisten alueiden yleiskaavoitus. Pansiontien pohjoispuolinen alue on tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta (T). Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Pansiontien eteläpuoliset alueet on merkitty satamaalueeksi (LS). Pansiontien pohjoispuolinen alue on työpaikka-aluetta (TP), joka sisältää pienehköjä asuinalueita. Alueelle ei voida sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriötä. Satama-alueelle on osoitettu venesatama ja Pohjoissalmeen veneilyreitti. Satama-alueeseen on liitetty suunnittelumääräys. Määräyksessä velvoitetaan suunnittelemaan satamatoiminta siten, että toiminnasta aiheutuvat typenoksidipäästöt eivät yhdessä muista lähteistä peräisin olevien päästöjen kanssa merkittävästi rehevöitä Ruissalon lehdot Natura 2000 -alueen luontaisesti karuja luontotyyppejä. Ruissalon alue Pohjoissalmen eteläpuolella on merkitty suojelualueeksi (S). SATAMAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Pansion satama sijaitsee Turun keskusta viisi kilometriä länteen. Satamaalue rajautuu pohjoisreunaltaan itä-länsisuuntaiseen Pansiontiehen. Pansiontien pohjoispuolen keskiosassa on lääke-, metalli-, konepaja- ja puutuoteteollisuutta sekä öljysatama-alueen yritysten polttoaine- ja kemikaalivarastoja. Satama-alueen eteläpuolella on Pohjoissalmi. Salmen eteläpuolella 150 400 metriä Pansion satama-alueesta on Ruissalon saari. Saarella satamaa vastapäätä on huvila-asutusta. Satama-alueen länsipuolella sijaitsee Saaristomeren Meripuolustusalueen Pansion tukikohta. Pansion pienvenesatama sijaitsee satama-alueen itäpuolella. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Pansiontien pohjoispuolella hakemusalueen rajalta 50 metrin etäisyydellä Valmetinkadun ja Pansiontien risteyksessä. Ruissalon saaressa satamaa vastapäätä on noin 10 huvilaa. Lähimmät huvilat sijaitsevat 260 350 metrin etäisyydellä hakemusalueen rannasta. Ro-ro-laiturin tihtaalin päästä etäisyys lähinnä oleviin huviloihin on 200 225 metriä.

6 Ympäristön tila ja laatu Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat noin 1,3 kilometrin etäisyydellä satama-alueesta koilliseen. Kisapuiston liikunta- ja virkistysalue on noin 1,2 kilometrin etäisyydellä koillisen suunnassa. Luonnonsuojelualueet Ruissalon saarella sijaitsee Natura 2000 -alue Ruissalon lehdot (FI0200057). Ruissalon lehdot on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon lintudirektiivin (SPA) ja luontodirektiivin (SCI) perusteella. Ruissalossa esiintyy kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lintulajia ja neljä liitteen II lajia sekä 12 luontodirektiivin luontotyyppejä. Ruissalon saarella on myös Ruissalon lehdot (YSA203051), Ruissalon lintulahdet ja rannat (YSA203050) ja Ruissalon lintuluodot (YSA203049) -nimiset luonnonsuojelualueet. Edellä mainittuihin luonnonsuojelualueisiin sisältyvät aiemmin perustetut Marjaniemen luonnonsuojelualue (YSA022285) ja Ruissalon tammimetsä (YSA022284) -nimiset luonnonsuojelualueet. Pansion satama-alueen pohjoispuolella, alle 0,5 kilometrin etäisyydellä satama-alueesta, sijaitsee viisi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksillä rajattua luonnonsuojelulain 49 :n mukaista luontotyyppialuetta. Alueet ovat Artukaisen kartanon jalopuumetsikkö (LTA020086), Paakarlan jalopuumetsikkö (LTA020100), Pansionpuiston jalopuumetsikkö (LTA020103), Polusmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto (LTA200607) ja Paavolanrinteen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto (LTA201341). Merialue ja sen käyttömuodot Pansion satama sijaitsee Pohjoissalmen rannalla. Pohjoissalmi rajautuu pohjoisessa Pansion satama-alueeseen ja etelässä Ruissalon saareen. Pohjoissalmen pituus on noin kuusi kilometriä ja leveys 200 1 000 metriä. Pohjoissalmesta on itäpuolitse yhteys Aurajoelle ja Linnanaukon vesialueelle sekä länsiosasta yhteys Airistolle. Pansion sataman veden laatuun vaikuttavat läheiseen Raisionlahteen ja Turun kantasataman satama-altaaseen johdettavat jätevedet. Aurajoki aiheuttaa valumakausina ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Turun merialueen tilaa ja yleistä käyttökelpoisuutta on selvitetty vuonna 2004. Turun merialueen fosforikuormituksesta noin 48 % ja noin 42 % typpikuormituksesta on peräisin Aurajoesta. Puhdistettujen jätevesien osuus fosforikuormituksesta oli noin 13 % ja typpikuormituksesta noin 27 %. Turun merialueen yleinen käyttökelpoisuus oli vuonna 2004 heikompi kuin

7 Ilmanlaatu Maaperä Pohjavesi Pintavedet kahtena aiempana vuotena. Pohjoissalmen länsiosa luokiteltiin käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi ja itäosa välttäväksi. Pansion satama-alueen sedimenttinäytteissä on todettu kohonneita kromin, lyijyn, PAH-yhdisteiden ja PCB-yhdisteiden sekä TBT-yh-disteiden pitoisuuksia. Turun seudun ilmanlaatua koskevassa selvityksessä (Turun seudun päästöjen leviämisselvitys. Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos, 22.12.2009) alusliikenteen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet on arvioitu alittavan selvästi terveysvaikutusperusteiset ohje- ja raja-arvot. Rikkidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 15 % rikkidioksidille ja typpidioksidipitoisuudet noin 60 % asetetuista raja-arvoista. Hiukkaspitoisuudet aiheuttavat hyvin pienen lisän Turun seudulla esiintyviin hiukkaspitoisuuksiin. Laivaliikenteen päästöjen aiheuttamat suurimmat pitoisuudet muodostuvat satama-alueille ja niiden välittömään läheisyyteen ja laivareittien varsille. Pansion satama-alue on suurelta osin täyttömaata. Pohjamaa on hiekkaa, moreenia ja savea. Pansiontien pohjoispuolella maapinta kohoaa kallioharjanteiksi. Operatiivinen satama-alue on pääosin asfaltoitu. Pansion satama-alueella sijaitsevan eristyspenkereen alueelle on sijoitettu 87 970 m 3 stabiloituja pilaantuneita ruoppausmassoja. Massat ovat peräisin Aurajoen väylältä. Stabilointialue sijaitsee kiinteistöllä 853-66-38-7. Satama-alueelta on puhdistettu pilaantunutta maaperää vuosina 2006 ja 2007. Pilaantunutta maa-ainesta poistettiin yhteensä 1 929 m 3. Kunnostettu alue sijaitsee kiinteistöllä 853-66-38-7. Pansion satama ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole luokiteltuja pohjavesialueita. Satama-alueen hulevedet valuvat sadevesiviemäröinnillä ja pintavaluntana mereen tai imeytyvät maaperään.

8 SATAMAN TOIMINTA Yleiskuvaus Pansion satama-alue käsittää Pansiontien eteläpuolisen ranta-alueen Jalostajanrannan ja Laivastoaseman väliseltä osuudelta. Alueella sijaitsevat ro-ro-satama entisessä junalauttasatamassa, öljysatama ja ns. Laten alue. Pansion satama-alueella on ollut satama- ja telakkatoimintaa 1930-luvulta lähtien sekä junalauttasatama vuosina 1998 2007. Junalauttasatamatoiminta on päättynyt ja entinen junalauttasatama on muutettu ro-rosatamaksi vuonna 2008. Turun satamalla on alueella yksi laituri ro-ro-aluksille ja yksi laituri nestebulk-aluksille. Lisäksi alueelle on suunniteltu rakennettavaksi toinen ro-rolaituri. Satama on käytössä ympäri vuoden. Toimintoja harjoitetaan ympärivuorokautisesti. Toiminta-aika on pääsääntöisesti klo 6.30 23.00. Ro-rosataman työaika on arkisin klo 6.30. 23.00 ja lauantaisin klo 7.00 15.30. Satunnaisesti lastaus- ja purkutoimintoja tehdään öisin. Satamatyöntekijöitä on keskimäärin 25 henkilöä. Lisäksi alueella työskentelee noin 100 alueella toimivien yritysten ja viranomaisten palveluksessa olevaa henkilöä. Ro-ro-satamassa sijaitsevat Turun Sataman omistamat kaksi 5 000 m 2 :n Best-hallia, pumppaamorakennus ja porttikoppi. Lisäksi alueella on yksityisomistuksessa olevat telinvaihtohalli, veturihalli ja terminaali. Öljysatama-alueella on kaksi yksityisten omistamaa hallia. Turun Sataman omistama toimistotalo puretaan vuonna 2010. Ns. Laten alueella on kymmenen Turun Sataman omistamaa rakennusta. Rakennuksista yksi puretaan vuonna 2010 ja kaksi uuden ro-ro-laiturin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi alueella on yksi yksityisen omistama kevytrakenteinen halli, joka puretaan viimeistään uuden laiturin rakentamisen yhteydessä. Ro-ro-satama Satamalaituri sijaitsee entisessä junalauttasatamassa. Uusi laituri on suunniteltu sijoitettavaksi Oravaistenniemeen nykyisestä satamalaiturista noin 0,5 kilometriä länteen. Käytössä oleva laiturin (tukitihtaalin) pituus on noin 102 metriä. Suunnitellun uuden laiturin pituus on noin 200 metriä. Laiturit on mitoitettu 200 metrisille laivoille. Laituripaikkojen haraussyvyydet ovat 5 10,5 metriä.

9 Lupaa haetaan 2,5 miljoonan tonnin vuosittaiselle kappaletavaraliikennemäärälle ja 0,2 miljoonan tonnin muun tavaran tuonti- ja vientitoiminnalle. Muu tavara on lohkoja, puutavaraa, kiviainesta ja vastaavaa. Öljysatama Satamassa on yksi noin 100 metrin pituinen laituri. Laituripaikan haraussyvyys on noin 10 metriä. Satamassa on öljy-yhtiöiden yhteiskäytössä olevat putkilinjat. Lisäksi satamassa on yksityisten yritysten putkilinjoja, joita käytetään erikoistuotteiden purkamisiin. Lupaa haetaan 0,9 miljoonan tonnin vuosittaiselle nestebulk-tuotemäärälle. Muu toiminta Tavaramäärät ja liikennöinti Sataman lisäksi alueella on seuraavia toimintoja: korjaustelakka logistiikkapalveluja autojen maahantulokunnostus- ja varustelupalvelut. Tavaraliikenne Ro-ro-sataman tavaraliikenne on ollut seuraava: Vuosi Aluskäynnit (kpl) Tavaramäärä (t) 2009 195 395 000 2008 138 296 000 2007 125 525 000 2006 234 728 000 Vaaralliset aineet Ro-ro-sataman kautta kuljetettujen vaarallisten aineiden määrä on ollut seuraava: Vuosi Vaaralliset aineet (t) 2009 23 178 2008 8 473 2007 22 937 2006 23 716

10 Kuljetetut vaaralliset aineet olivat seuraavat: Luokitus 2006 (t) 2007 (t) 2008 (t) 2009 (t) Luokka 1 31 95 216 110 Luokka 2 5 542 6 744 480 2 086 Luokka 3 5 246 5 666 1 688 4 391 Luokka 4 87 57 33 280 Luokka 5 766 441 105 539 Luokka 6 4 521 3 709 2 609 5 357 Luokka 7 9 Luokka 8 990 1 848 986 2 774 Luokka 9 6 531 4 376 2 356 7 632 Luokka 1, räjähteet Luokka 2, kaasut (palavat puristetut ja myrkylliset) Luokka 3, tulenarat nesteet (hiilivedyt) Luokka 4, helposti syttyvät kiinteät aineet (itsestään syttyvät ja veden kanssa kaasuuntuvat) Luokka 5, hapettimet ja orgaaniset peroksidit Luokka 6, myrkylliset aineet Luokka 7, radioaktiiviset aineet Luokka 8, syövyttävät aineet (hapot ja emäkset) Luokka 9, muut vaaralliset aineet. Nestebulk-tuotteet Öljysataman nestebulk-tuotteiden kuljetusmäärät olivat seuraavat: Vuosi Aluskäynnit (kpl) Tuotteet (t) 2009 58 275 000 2008 54 266 000 2007 49 356 000 2006 75 387 000 Muut aluskäynnit Irtolastit Vuosi Aluskäynnit Tarkoitus 2009 1 Hinaajat, proomut, saaristolaivat 2008 12 ja ruoppaajat 2007 18 2006 23 Tulevaisuudessa alueella käsitellään mahdollisesti puu- ja kiviainesta.

11 Lastaus- ja purkaustoiminta Varastointi Ro-ro-satamassa Finnsteve Oy vastaa lastinkäsittelystä. Yhtiö toimii samalla kalustolla Pansion satamassa ja kantasatamassa. Työkoneiden varikko sijaitsee kantasatamassa, josta työkoneet siirtyvät lastinkäsittelytehtäviin Pansion satamaan. Käytettävä kalusto on pääosin vetomestareita. Lisäksi käytössä on trukkeja ja kurottajia. Finnsteve Oy:llä on erilaisia työkoneita noin 65 kappaletta. Pansion satamassa on kalustoa toimintatilanteesta riippuen 1 10 työkonetta. Öljysataman yhteisputkijärjestelmä on Turun Sataman omistama ja se on alueella toimivien yhtiöiden yhteiskäytössä. Yhteiskäytössä olevien putkistojen raja, jossa vastuu siirtyy operoijalle, sijaitsee Pansiontien pohjoispuolen jakopisteessä. Lisäksi nestebulk-laiturille on asennettu yhtiöiden omia putkistoja, jotka on tarkoitettu erikoistuotteiden käsittelyyn. Ro-ro-satamassa on asfaltoitua varastokenttää 26 hehtaaria. Satamassa varastoidaan lyhytaikaisesti kappaletavaraa, ajoneuvoja ja veneitä. Vaarallisia aineita ei varastoida. Ro-ro-satamassa on kolme ja öljysatamassa kaksi varastohallia. Ns. Laten alueella on yksi halli. Kemikaalien ja polttonesteiden käyttö Liikenne Ro-ro-satamassa sijaitseva polttoaineen jakelupiste ei ole käytössä. Satama-alueella ei ole muuta kemikaalien ja polttoaineen käyttöä. Meriväylät Pansion satamaan johtava meriväylä on yhdeksän metriä syvä luonnonväylä. Sataman vuosittaiset aluskäyntimäärät olivat 192 332 vuosina 2006 2009.

12 Alusliikenne Säännölliset liikenneyhteydet olivat seuraavat: 2006 (krt/vko) 2007 (krt/vko) 2008 (krt/vko) 2009 (krt/vko) Lübeck/ Trave vemünde Liikennöineet alukset 4 5 4 5 4 5 4 5 Runner Antares Merchant Vasaland Runner Baltica Antares Finnpulp Finnforest Finnmill Beachy Head Runner Vasaland Baltica Finnpulp Finnsailor Birka Transporter Antares Finnmill Finnforest Birka Shipper Alusten satamassaoloajat olivat vuonna 2009 seuraavat: keskimäärin lyhin pisin Ro-ro-alukset 10 tuntia 55 minuuttia 1 tunti 45 minuuttia 3 päivää 5 tuntia 55 minuuttia Nestebulkalukset 12 tuntia 40 minuuttia 2 tuntia 40 minuuttia 1 päivä 6 tuntia 45 minuuttia Muut alukset (Laten alue) 1 tunti 25 minuuttia 77 päivää Alusten satamassaolon vuorokausijakauma on seuraava: Ro-ro-alukset Nestebulk-alukset yö klo 22 7 päivä klo 7 22 5 % 35 % 95 % 65 % Arvioitu keskimääräinen manööveriaika kääntöpaikalta laituriin on alusten saapuessa 10 30 minuuttia ja lähtiessä 5 10 minuuttia.

13 Energian käyttö Rautatieliikenne Pansion satama-alueelle on rautatieyhteys Turun ratapihalta. Rautatieyhteys on ro-ro- ja öljysatama-alueille. Junalautoilla kuljetettu vaunumäärä oli vuonna 2008 25 kappaletta vuonna 2007 3 240 kappaletta vuonna 2006 5 360 kappaletta. Tällä hetkellä junaliikennettä on noin kerran kuukaudessa. Maantieliikenne Rekkoja ja trailereita saapui laivoilla seuraavasti: vuonna 2009 20 275 kappaletta vuonna 2008 14 189 kappaletta vuonna 2007 23 530 kappaletta vuonna 2006 24 650 kappaletta. Tieliikenne suuntautuu Pansion satama-alueelta Pansiontielle ja edelleen pääosin Suikkilantielle. Pansion sataman keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 1 900 ajoneuvoa. Liikenteestä raskasta liikennettä on noin 56 % ja henkilö- ja pakettiautoliikennettä noin 44 %. Satamaliikenteen osuus Pansiontien raskaasta liikenteestä on noin 7 % ja muun liikennesuoritteen osuus noin 4 %. Vilkkain liikenne ajoittuu klo 7 18 välille. Satama-alueen rakennusten kaukolämmönkulutus oli seuraava: MWh/a 2006 2007 2008 2009 3 148 3 508 3 033 3 270 Valaistus Satama-alueen sähkönkulutus oli seuraava: GWh/a 2006 2007 2008 2009 2,03 1,06 0,47 0,79 Satama-alueella on 24 valomastoa. Mastojen korkeus on 10 12 metriä.

14 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Satamassa käytettävät lastin käsittelymenetelmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tavaraliikenne on yksikköliikennettä ja vahinkoriski satama-alueella on siten pieni. Satamassa on tavoitteena käyttää mahdollisimman ympäristöystävällisiä työkoneiden polttonesteitä sekä hydrauliikka- ja muita öljyjä. Turun Satamalla on 1.1.2006 alkaen ollut käytössä alusmaksutaksa, jossa on huomioitu alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Maksun tarkoituksena on ohjata aluksia käyttämään vähärikkisempiä polttoaineita. Lisäksi maksu ohjaa ottamaan käyttöön aluksissa typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Satamassa ei ole tällä hetkellä teknisiä edellytyksiä maasähkön käyttöön. Kun rakennetaan uusia laituripaikkoja, on mahdollista varautua maasähkön käyttöön. Käyttöönottoon vaikuttavat alusten liikennemuodot ja satamaa käyttävien alusten tyypit. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesi Hulevedet Satama-alue on viemäröity kokonaisuudessaan erillisviemäreillä. Öljylaituri on varustettu suljettavalla viemärillä. Satama-alueen muodostuu jätevesiä seuraavasti: m 3 /a 2006 2007 2008 2009 10 813 12 126 13 161 9 969 Vahingon sattuessa haitalliset aineet eivät pääse mereen eivätkä viemäriverkkoon, koska öljylaiturin viemäri on suljettava. Normaalitoiminnan aikana ei aiheudu haitallisia päästöjä mereen. Satama-alueen asfaltoidut kentät on varustettu sadevesiviemäröinnillä. Kentän kallistus on tyypillisesti kohti kaivoa. Muualla vedet on ohjattu mahdollisuuksien mukaan kallistuksilla kentän ulkopuolelle. Sadevesiviemärit on yhdistetty kaupungin sadevesiviemäreihin. Satama-alueen hulevedet ja muun sadevesiviemärijärjestelmän vedet purkautuvat Pohjoissalmeen.

15 Päästöt ilmaan Yleistä Pansion sataman toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan: laivojen pääkoneiden käytöstä satamassa apukoneiden käytöstä sataman työkoneista rekoista ja vetureista. Pääasialliset päästöt ovat rikkidioksidi ja typen oksidit. Laivojen piippujen mataluudesta johtuen pakokaasupäästöillä on tuotantolaitoksia merkittävämpi vaikutus lähiympäristön ilmanlaatuun. Pansiontien liikenteen pakokaasupäästöjen leviämisalue painottuu mantereen puoleiselle lähialueelle. Turun Satamalla on käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Maksuilla pyritään vähentämään alusten rikki- ja typpipäästöjä. Ilmanlaatuselvitykset Laskelmat vuosina 2008 ja 2009 Pansion sataman päästöt ilmaan laskettiin Portensys-ohjelmalla. Laivaliikenteen päästöt huomioitiin Turun sataman hallinnollisen alueen rajalta laituriin saakka. Satamassaoloajat ja käyntimäärät perustuivat toteutuneisiin käynteihin. Laskelmissa käytettiin myös todellisia tietoja laivojen teknisistä yksityiskohdista. Vuoden 2008 laskelmissa päästöt ilmaan olivat seuraavat: NO X (NO 2 ) t/a PM 10 t/a PM 2,5 t/a SO 2 t/a CO 2 t/a Satamaväylälle ajo 7,9 0,3 0,2 2,8 387 Manööveri 10,2 0,4 0,3 4,1 539 Laiturissa olo 18,4 0,2 0,2 1,5 1 080 Vuoden 2009 laskelmissa päästöt ilmaan olivat seuraavat: NO X (NO 2 ) t/a PM 10 t/a PM 2,5 t/a SO 2 t/a CO 2 t/a Satamaväylälle ajo 8,9 0,3 0,3 3 443 Manööveri 9,2 0,4 0,3 3,7 532 Laiturissa olo 34,4 0,4 0,3 3,6 1 841 Maaliikenne 2 0,06 0,06 0,002 286 Maaliikenne käsittää porttien kautta kulkeneen liikenteen satama-alueelle.

16 Päästöjen leviämismalliselvitys Viimeisin Turun seudun ilmapäästöjen leviämismalliselvitys valmistui 22.12.2009. Selvityksen tuotti Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaadun asiantuntijapalvelu. Selvityksessä laskettiin Turun seudun kuntien energiatuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimus kattoi Kaarinan, Länsi-Turunmaan, Naantalin, Raision ja Turun alueet. Selvitys koski typenoksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten päästöjä vuonna 2007. Päästöt laskettiin laivojen todellisten satamakäyntitietojen perusteella. Päästöt mallinnettiin erikseen laivaväylillä liikkuville laivoille, laiturissa paikoillaan oleville laivoille ja manöövereille laivan liikkeelle lähtiessä ja satamaan saapuessa. Laskennassa huomioitiin erityyppisten alusten osuudet, aluskohtaiset konetehot, aluskohtaiset päästökorkeudet ja päästömäärät. Satamien työkoneiden aiheuttamia päästöjä ei huomioitu. Leviämismalliselvitykseen osallistui Turun kaupunki, Raision kaupunki, Naantalin kaupunki ja Kaarinan kaupunki, Fortum Power and Heat Oy, Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo, Turku Energia Oy, Fortum Lämpö Oy, Varissuon Lämpö Oy, Turun Satama, STX Finland Oy (aiemmin Aker Finnyards Oy). Lisäksi mukana olivat Länsi-Turunmaan kaupunki, Finnsementti Oy, Paroc Oy ja Nordkalk Oyj. Mallinnuksessa käytetyt vuoden 2007 päästöt olivat seuraavat: NO X (NO 2 ) Määrät t/a Satama Reitti Yhteensä Turun kantasatama 340 384 724 Pansion satama 60 34 94 Naantali 564 379 942 Yhteensä 964 796 1 760 PM 10 Määrät t/a Satama Reitti Yhteensä Turun kantasatama 16 27 43 Pansion satama 2 2 4 Naantali 15 15 30 Yhteensä 34 44 78 SO 2 Määrät t/a Satama Reitti Yhteensä Turun kantasatama 47 117 164 Pansion satama 5 11 16 Naantali 41 104 144 Yhteensä 93 232 324

17 Turun seudun päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet ovat selvityksen mukaan pieniä ja alittavat raja- ja ohjearvot. Merkittävimmät rikkidioksidipäästölähteet tulevat energiantuotannosta, teollisuudesta ja laivaliikenteestä. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) suurimmat pitoisuudet aiheutuvat autoliikenteen päästöistä ja kaukokulkeumasta. Ilmanlaatumittaukset vuosina 2005 2006 Pansion sataman päästöjen vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun selvitettiin mittauksilla maaliskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana (Ilmanlaadun mittauksia siirrettävällä mittausasemalla Turussa 3/05 2/06, kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo). Mittausasema sijaitsi Ruissalon saaressa Rauhalantiellä olevan kasvitieteellisen puutarhan alueella. Sataman ja aseman välinen etäisyys oli noin yksi kilometri. Asema mittasi rikkidioksidin ja typen oksidien pitoisuuksia. Typen oksidien pitoisuuksia vertailtiin Turun kauppatorin ja Ruissalon Saaronniemen mittaustuloksiin. Saaronniemi sijaitsee Ruissalon länsilaidalla. Rikkidioksidipitoisuuksia vertailtiin Saaronniemessä ja Utön taustamittausasemalla mitattuihin arvoihin. Kauppatorilla ilmanlaatuun vaikuttaa merkittävästi liikenne. Ruissalossa muun muassa Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun. Säähavainnoista huomioitiin lämpötila sekä tuulen suunta ja nopeus. Pansion satama sijaitsee mittauspisteestä luode-pohjoissuunnassa. Korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin, kun tuulen suunta oli idästä. Typpidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan, kun tuulen suunta oli koillisesta. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo kasvitieteellisen puutarhan mittausasemalla oli 3 µg/m 3, Saaronniemessä 2 µg/m 3 ja Utössä 1 µg/m 3. Talvikauden (1.10. 31.3.) keskiarvot olivat kasvitieteellisessä puutarhassa 5 µg/m 3 ja Saaronniemessä 3 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuuden raja-arvoksi ekosysteemin ja kasvillisuuden suojelemiseksi on asetettu (VNA 711/2001) 20 µg/m 3 vuosikeskiarvona ja talvikauden keskiarvona. Pansion sataman vaikutus ei erottunut asemalla mitatuissa rikkidioksidipitoisuuksissa. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo kasvitieteellisen puutarhan mittausasemalla oli 10 µg/m 3, Saaronniemessä 9 µg/m 3 ja Kauppatorilla 33 µg/m 3. Typen oksidille (NO ja NO 2 yhteenlaskettuna ja NO 2 :ksi muutettuna) on asetettu (VNA 711/2001) vuosiraja-arvo 30 µg/m 3 ekosysteemin ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Kasvitieteellisessä puutarhassa raja-arvoon verrattava pitoisuus oli 15 µg/m 3. Pansion sataman vaikutus ei erottunut asemalla mitatuissa typpidioksidipitoisuuksissa. Ilmanlaatumittaus vuonna 2008 Turun kantasataman vaikutusta Ruissalon ilmanlaatuun selvitettiin mittauksilla tammikuun 2008 ja joulukuun 2008 välisenä aikana (Ilmanlaadun mittauksia siirrettävällä mittausasemalla Turussa 2008, Tammenterho, Ruis-

18 salo). Mittausasema sijaitsi Ruissalon saaressa Tammenterhon opastuskeskuksen alueella. Asema mittasi typen oksidien, hengitettävien hiukkasten ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Tammenterhon mittausasemalla oli 10 µg/m 3, Saaronniemessä 7 µg/m 3 ja Kauppatorilla 27 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskiarvo Tammenterhon mittausasemalla oli 10,8 µg/m 3 ja Kauppatorilla 17,3 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Tammenterhon mittausasemalla oli 2 µg/m 3 ja Saaronniemessä 2 µg/m 3. Mitattujen ilmanlaadun epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylittäneet Tammenterhon mittauspisteellä ohje- (VNp 480/1996) tai raja-arvoja (VNA 711/2001). Laivojen päästöt väylällä oli nähtävissä hetkittäisinä pitoisuuspiikkeinä, kun laiva kulki mittausaseman ohi, ja kun tuulen suunta oli kaakosta. Melu ja tärinä Pansion sataman ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta on tehty viimeisin melutaso- ja meluvyöhykelaskelma vuonna 2008 (Pansion satama, ympäristömeluselvityksen päivitys 2008, Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki 3/2008). Laskelmassa sataman maasto- ja melulähdemalliin lisättiin uusi laituripaikka, laivat sijoitettiin olemassa oleville ja uudelle laituripaikalle. Liikenne vastasi talven 2007 2008 liikennettä, junat poistettiin ja liikenteeseen tehtiin tätä vastaava kapasiteetin lisäys. Melutasot laskettiin kahden eri tilanteen mukaisesti. Vakiovuorokausitilanteessa satamassa on junalautta ja ro-ro-alus uudessa laiturissa. Vilkkaassa vuorokausitilanteessa satamassa on edellisten lisäksi säiliöalus. Vyöhykekartat laskettiin kahden metrin korkeudella maanpinnasta. Pistelaskentapisteet sijoitettiin mahdollisen haitan kannalta edustaviin paikkoihin. Sataman melun laskentatulokset ovat noin 2 3 db suurempia kuin edelliset laskentatulokset niillä alueilla, joissa junalauttalaiturin melu on pääosassa. Ero johtuu junalautan apukoneen pakoputken uusimmista melupäästötiedoista. Uusi ro-ro-laituri ei juuri lisää melua aikaisemmissa suurimman melun kohdissa. Melu on merkittävää vain lännempänä. Uusi laituri ei käytännössä huononna sataman kokonaismelutilannetta. Ro-ro-laiturialueelle Pohjoissalmen rantaan on rakennettu vuonna 2009 meluaita. Aidan pituus on noin 180 metriä ja se on keskimäärin kolme metriä korkea. Ro-ro-ramppi on pinnoitettu kumimassalla kolahteluäänten vaimentamiseksi. Ro-ro-laiturialueen pohjoispuolelle rakennetut hallit on sijoitettu Pansiontien suuntaisesti estämään pohjoiseen suuntautuvaa melua.

19 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Satamatoiminnassa syntyvät jätteet Satamassa on keräysastioita seuraavasti: Jätelaji Keräysväline Kpl polttokelpoinen jäte 8 m 3 etulastaussäiliö 4 puu lava 1 pahvi 4 m 3 etulastaussäiliö 1 lasi 0,6 m 3 astia 1 metalli lava 1 Kerätyt kierrätettävät ja tavanomaiset jätteet: Jätelaji Määrät t/a 2006 2007 2008 2009 lasi 4 3,6 3,6 3,3 pahvi 3,6 3,8 3,6 3,5 polttokelpoinen 45,2 25 17,2 5,7 jäte erityisjäte 1,7 Erityisjäte on luokan 1 ruokajätettä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002). Jätteen keräysastiat poistettiin satamasta vuonna 2007. Tarvittaessa aluksille tilataan erillinen astia ruokajätteen keräämiseksi. Pansion sataman ongelmajätehuolto on logistisesti järjestetty Turun kantasataman yhteyteen. Ongelmajätteet viedään kantasatamassa sijaitsevaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Pansion satamassa ja kantasatamassa kerättäviä ongelmajätteitä ei kirjata erikseen. Aluksista vastaanotettavat jätteet Öljysatama-alueella on järjestetty sekajätteen, metallin, lasin, pahvin ja puujätteen vastaanottolaitteet. Alusten luokan 1 ruokajätteiden, ongelmajätteiden, nestemäisten öljypitoisten jätteiden ja kotimaan liikenteessä olevien alusten käymälävesien vastaanoton tilaa aluksen asiamies suoraan Turun Sataman valitsemalta palveluntarjoajalta. Jätteiden määrän vähentäminen Alusten jätehuoltotaksassa on otettu käyttöön alennusmenettely lajittelua ohjaavana tekijänä. Alukselle myönnetään kiinteiden jätteiden jätehuoltomaksusta 10 % alennus, jos alus lajittelee jätteensä Turun Sataman hy-

20 Päästöt maaperään Päästöt pohjaveteen väksymällä tavalla. Alennuksen myöntämisen edellytyksenä on, että jätteiden lajittelusta toimitetaan Turun Satamalle hyväksyttävä todistus. Turun Satama voi antaa alukselle alennusta öljyisten jätteiden jätehuoltomaksusta. Edellytyksenä on, että alus pystyy osoittamaan sillä olevan käytössään laitteita, menetelmiä tai sellaista hyvälaatuista polttoainetta, joiden ansiosta aluksen maihin jättämän öljyisen jätteen määrä on tavallista vähäisempi. Turun Sataman tavoitteena on, että sekajätteen osuus satamassa syntyvistä jätteistä olisi alle 50 % vuonna 2010. Pääosa operatiivisista alueista on päällystetty asfaltilla. Sataman toiminnalla ei ole pohjavesivaikutuksia. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Satama-alueella ei ole tapahtunut onnettomuuksia viimeisen viiden aikana. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Pansion satamahankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuosina 1996 1997 (Turun Satama, Pansion satamahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Suunnittelukeskus Oy, Turku 1997). Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Pansion satamatoimintojen päästöjen vaikutuksista Ruissalon Natura 2000 -alueeseen on selvitetty viimeksi vuonna 2004 (Pansion sataman päästöjen aiheuttama kuormitus Ruissalon Natura -alueella. Ilmatieteen laitos, Helsinki 21.5.2004). Selvityksessä on kartoitettu Pansion satama-alueella ja laivareiteillä syntyviä rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. Lisäksi on arvioitu leviämismallilaskelmilla sataman päästöistä aiheutuvia rikkidioksidija typenoksidien pitoisuus- ja laskeumavaikutuksia Ruissalon Natura 2000 -alueen herkkiin luontokohteisiin. Laskelmien mukaan Pansion satamatoiminnoista aiheutuvat rikki- ja typpidioksidipitoisuudet jäisivät Ruissalon Natura 2000 -alueella inventoiduissa herkissä luontokohteissa alle terveysvaikutusperusteisten ohje- ja rajaarvojen. Lisäksi alittuvat rikki- ja typpidioksidipitoisuuksille asetetut ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemisen raja-arvot (VNA 711/2001).

21 Pansion sataman toiminnoista Ruissalon Natura 2000 -alueen luontokohteisiin aiheutuva rikkilaskeuma olisi tulosten perusteella korkeintaan noin 10 % tavoitearvosta. Ruissalon Natura 2000 -alueelle päätyvästä kokonaistyppilaskeumasta Pansion sataman osuus on noin 5 %. Pansion satamatoiminnan päästöistä Ruissalon lehdon Natura 2000 -alueelle aiheutuva rikki- ja typpilaskeuma jää vähäiseksi, kun niitä verrataan kriittisiin kuormitusarvoihin. Kyseisillä päästöillä ei siten pitäisi olla merkittävää happamoitumisvaikutusta eikä merkittävää haitallista vaikutusta kasvipeitteisten silikaattikallioiden ja Fennoskandian runsaslajisten kuivien niittyjen luontotyypeille. Vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön Potkurivirrat ja alusten peräaallot eivät ole aiheuttaneet Pansion sataman läheisyydessä vaikutuksia kasvillisuuteen eivätkä veden samentumista. Veden sameus rajoittaisi vesikasvien esiintymistä alueella. Satama-alueen pohjaeläimistö ja kalasto ovat todennäköisesti sopeutuneet sataman vaikutuksiin. Toiminnalla ei siten ole merkittävää vaikutusta kalastoon tai pohjaeläimistöön. Vaikutus yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Vaikutus vesistöön Pansion satama sijoittuu alueelle, missä on runsaasti teollisuus- ja muita vastaavia rakennuksia. Satama on osa kyseistä miljöötä eikä satamalla ole vaikutusta maisemaan. Satamat ja laivat kuuluvat Turun satamakaupungin merelliseen maisemaan. Sataman valaistuksen haitat ympäristöön ovat vähäiset. Valot on suunnattu siten, ettei niistä aiheudu häikäisyä lähimmälle asutukselle. Pyrkimyksenä on pitää valaistusteho pienempänä, kun satamassa ei työskennellä. Satamatoiminnan aiheutuvat ilman epäpuhtauspitoisuudet alittavat terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi asetetut ohjearvot (VNp 480/1996 ja VNA 711/2001). Vähärikkisen polttoöljyn käyttöä ja typenoksidipäästöjen vähentämistä pyritään edistämään. Sataman vesistövaikutukset johtuvat lähinnä pintavesien johtamisesta mereen. Mereen päätyvät epäpuhtaudet voivat vaikuttaa paikallisesti satamaalueen veden laatuun. Laajemman merialueen vedenlaatuun kyseisillä aineilla ei ole merkittävää vaikutusta. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyy riski onnettomuuksista ja aineiden pääsystä mereen. Riskien torjunnassa laivojen, väylien ja satamatoimintojen turvallisuus on siten merkittävässä asemassa. Yksikköliikenteessä kerralla kuljetettava ainemäärä on enintään 25 m 3, jolloin pilaantumisriski on suhteellisen pieni.

22 Vaikutus ilmaan Melun vaikutukset Laivaliikenteen potkurivirrat ja peräaallot aiheuttavat paikallista pohjasedimentin irtoamista ja sekoittumista veteen. Lisäksi ruoppaus- ja läjitystoiminta aiheuttavat paikallista veden samentumista varsinaisen toiminnan aikana. Samentumisvaikutus kohdistuu usein vain suhteellisen pienelle alalle. Potkurivirrat ja alusten peräaallot eivät ole aiheuttaneet sataman läheisyydessä eroosiota. Vähäinen eroosiovaikutus kohdistuu lähinnä laivaväylille oleville saarille ja luodoille, joiden kasvillisuus on todennäköisesti luonnostaan karu. Ruissalossa vuosina 2005 ja 2006 mitatut typen oksidien ja rikkidioksidin pitoisuudet olivat alhaisia. Korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet esiintyivät, kun tuulen suunta oli idästä päin. Typpidioksidin pitoisuudet olivat suurimmillaan, kun tuulensuunta oli koillinen-itäsuunnasta. Junalauttasataman vaikutus ei erottunut mittaustuloksista Pansion sataman aiheuttaman melun A-keskiäänitasot (L Aeq ) ovat nykytilanteessa ja uuden laiturin käyttöönoton jälkeen asuin- ja lomaasuntotonteilla ympäristöluvan raja-arvojen (päivällä 55 db ja yöllä 50 db) alapuolella. Natura 2000 -alueella sataman melu ei myöskään ylitä lupaarvoja (päivällä 45 db ja yöllä 40 db ). LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Satamatoiminnoissa kirjataan seuraavia asioita: satamassa käyneet kauppamerenkulun alukset ja niiden tulo- ja lähtöajat aluskäyntien määrä vuodessa ja vaihtelu kuukausittain sataman kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden laji ja määrä sataman järjestämän jätehuollon yhteydessä syntyneet jätteet sataman omassa toiminnassa käytetyt polttoaineet ja niiden määrä poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto, syy ja korjaustoimenpiteet sataman kautta kuljetettujen vaarallisten aineiden määrä ja laatu. Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

23 Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Sataman hulevesien laadusta tehdään selvitys. Mahdolliset jatkotoimenpiteet arvioidaan selvityksen perusteella. Selvitys tehdään lupapäätöksen voimaantulon jälkeen. Vesien laatu Ilman laatu Turun Satamalla on ruoppaus- ja läjitystoimintaan liittyvä vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailuohjelma vuosille 2001 2010. Tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 19.3.1998 antamaan päätökseen nro 17/1998/4. Yhteistarkkailu Turun Satama on osallistunut vuodesta 2006 alkaen Turun seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailua koordinoi Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä. Ryhmässä ovat mukana Turun kaupunki, Raision kaupunki, Naantalin kaupunki ja Kaarinan kaupunki, Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos, Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo, Turku Energia Oy, Fortum Lämpö Oy, Varissuon Lämpö Oy, Turun Satama, STX Finland Oy (aiemmin Aker Finnyards Oy) ja Orikedon jätteenpolttolaitos. Mittaustoiminta sisältää typen oksidien, hiukkasten, rikkidioksidin, otsonin ja hiilimonoksidin pitoisuusmittaukset. Lisäksi seurataan tuulen suuntaa ja nopeutta sekä lämpötiloja. Tarkkailusuunnitelma on tehty vuosille 2006 2010. Pansion satamaa lähinnä oleva jatkuvatoiminen mittauspiste sijaitsee Ruissalon saaressa. Pisteestä mitataan otsonin, rikkidioksidin ja typenoksidien pitoisuuksia. Leviämismallislaskelmat Turun Satama on mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän yhteisissä ilmanlaatututkimuksissa. Leviämismalliselvityksiä on tehty noin kymmenen vuoden välein. Selvityksessä lasketaan Turun seudun kuntien energiatuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimus kattaa Kaarinan, Länsi-Turunmaan, Naantalin, Raision ja Turun alueet. Tarkastelun kohteena on typenoksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten päästöt.

24 Pansion sataman ilmapäästöjen laskenta Turun Satama laskee vuosittain Pansion sataman NO x -, PM 10 -, PM 2,5 -, SO 2 - ja CO 2 -päästöt Portensys-päästölaskentaohjelmalla. Ohjelman laskelmat perustuvat VTT:n kehittämiin laskentamalleihin. Laskelma tehdään vuosittain. Melu Lyhytkestoinen mittaus ja mallinnus Mittauspisteinä käytetään ensisijaisesti pistettä A, joka sijaitsee öljysataman laiturin kärjessä, ja pistettä B, joka sijoittuu öljysataman laiturin ja suunnitellun uuden ro-ro-laiturin välille. Pisteistä mitatun melun perusteella lasketaan asuinalueilla esiintyvä melu laskentamallilla. Toissijaisesti mittauspisteenä voidaan käyttää Ruissalon saarella Lugnetintien päässä olevaa pistettä C. Mittausteknisesti, tulosten luotettavuuden ja edustavuuden kannalta mittaaminen pisteestä C on tarpeetonta. Pistettä C voidaan käyttää tulosten täydentämiseen. Pisteestä C saatavan suoran mittaustuloksen epävarmuus on suurempi kuin päämittauspisteissä A ja B mitattujen ja laskentamallilla arvioitujen tulosten epävarmuus. Mittaukset tehdään tallentamalla äänenpainesignaalit kokonaisuudessaan ja analysoimalla tallenteet jälkeenpäin. Jälkikäsittelyllä voidaan eliminoida merkittävä osa taustameluvaikutuksesta. Muutoin mittaukset tehdään noudattaen soveltuvien osin ympäristöministeriön ohjetta 1/1995. Mittauspisteistä A ja B mittaukset voidaan tehdä mihin vuodenaikaan tahansa. Talvi on käytännössä epäedullisin aika. Ruissalon saaressa sopivia ajankohtia ovat kaikki vuodenajat lintujen lauluaikaa, huhtikuusta kesäkuuhun, lukuun ottamatta. Mittauspäivän sään valinnassa merkittävin kriteeri on tuulen voimakkuus. Mittauspisteissä A ja B tuuli ei saa olla voimakasta. Ruissalossa tuulen on oltava heikko. Mittauksen kesto valitaan siten, että tallenteet edustavasti kattavasti mittausvuorokauden aikaista kaikkea satamassa syntyvää melua. Jos laivojen satamassaolon ajankohdissa tai kestoissa tapahtuu muutoksia, niiden vaikutus meluun arvioidaan laskennallisesti. Tallenteille tehdään spektrianalyysi terssikaistoittain. Melun mahdollinen kapeakaistaisuus arvioidaan ns. lääkintöhallituksen ohjekirjeen 21/1987 menetelmällä. Mittauksilla ja laskentamalleilla saatavien tulosten epävarmuudet ovat seuraavat: mittauspisteissä A tai B ja laskentamallin käyttö noin + 2 db mittauspisteessä C noin + 3 db.

25 Jatkuvatoiminen mittaus Turun Satama selvittää mahdollisuutta korvata lyhytkestoinen mittaus jatkuvatoimisella kokonaismelun mittauksella. Jatkuvan mittauksen käyttöönotto edellyttää mittaustekniikan kehittymistä. Jos jatkuvatoiminen meluseuranta otetaan käyttöön, on tarpeen asettaa melunormit alueen kokonaismelulle. Raportointi Tarkkailujen ja selvitysten tulokset toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Turun satamalla on DNV Certification OY/AB:n sertifioimat laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat olleet sertifioituja vuodesta 2002 lähtien. Turvallisuusjärjestelmä sertifioitiin vuonna 2005. Järjestelmät muodostavat sataman toimintajärjestelmän. Toimintajärjestelmän osana ovat ympäristö- ja turvallisuusohjelmat. Ohjelmat päivitetään ja ympäristö- ja turvallisuusriskien ajanmukaisuus arvioidaan vuosittain. Turvallisuusriskit on arvioitu vuosina 2003 ja 2006. Ympäristöasiat sisältävät satamatoiminnan ilmapäästöjen ja melun vähentämisen, jätehuollon kehittämisen ja ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutusten vähentämisen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) terrorismin vastainen ns. ISPSsäännöstö tuli voimaan 1.7.2004. Säännöstön mukaan kaikilla satamilla on oltava turvasuunnitelma. Vaarallisten aineiden säilytyksen ja kuljetuksen riskejä ovat liikenneonnettomuudet, kemikaalien käsittelyvahingot, kuljetusastian syöpyminen, kuljetusastian säteily ja tulipalo säilytysalueella tai kuljetuksissa. Rakennus- ja kunnossapidosta maa-alueille aiheuttavat riskiä terveydelle vaaralliset kemikaalit ja palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit. Merialueille rakennus- ja kunnossapitotöistä voi aiheutua öljyvahinkoja. Lisäksi ympäristöön kohdistuva riski on tulipalo. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Satamalla on turvallisuussuunnitelma kappaletavarakuljetuksista ja säilytyksestä. Suunnitelma sisältää pelastussuunnitelman. Suunnitelmassa on tunnistettu eri vaaratilanteet, niiden syntymisen estäminen ja vaaratilantei-

26 siin varautuminen. Satama järjestää erilaisia harjoituksia yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Päävastuu onnettomuustilanteissa on aluepelastuslaitoksella. Turun Satama tukee torjuntatoimia mahdollisuuksien mukaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 7.1.2008, 12.3.2008, 30.5.2008, 16.4.2010, 30.4.2010, 10.5.2010, 19.5.2010 ja 17.6.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 4.7. 15.8.2008 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja 3.7. 15.8.2008 Turun kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemuksesta neuvoteltiin ja Pansion satamaan tehtiin tarkastus 14.4.2010. Neuvottelusta ja tarkastuksesta kirjoitettu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Turun kaupungilta, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Lounais- Suomen ympäristökeskukselta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut 1.9.2008 päivätyn lausunnon. Lausunnossa vaaditaan seuraavissa kappaleissa esitettyä. Hakemus tulee päivittää muuttuneen toiminnan ja liikenteen osalta. Jos satamaan on suunnitteilla rakentaa enemmän kuin hakemuksessa esitetyt kaksi laituripaikkaa, tulee niitä koskevat tiedot esittää hakemuksessa. Tiedot ovat tarpeen ilmaan johdettavien päästöjen ja melun kokonaishaittojen arvioimiseksi. Satamatoiminnan muutos junalauttasatamasta ro-ro-satamaksi aiheuttaa muutoksia melupäästöön. Sataman melusta valitetaan jatkuvasti. Valitukset kohdistuvat alusten saapumisesta ja lähdöstä aiheutuvaan meluun se-

27 kä laivan ollessa satamassa apukoneiden melusta. Erityisen aamuöinen meluhaitta koetaan haitalliseksi. Valituksia tulee Ruissalon saarelta ja sataman pohjoispuolen asuinalueilta. Meluselvityksen vuoden 2008 päivityksessä on käytetty yhtä uutta ro-rolaituripaikkaa, vaikka hakemuksen mukaan uusia laitureita tulisi olemaan kaksi. Selvityksen ei myöskään ilmene, miten lisääntyvä ajoneuvoliikenne on otettu huomioon. Lisäksi melulaskelmissa ei ole käytetty todellisia satamassaoloaikoja eikä käytetty melupäästö (L WA ) 108 db välttämättä anna oikeaa kuvaa. Melupäästö vaihtelee suuresti ja Turussa käyvien alusten melupäästö on 115 db tai yli. Päätöksessä tulee yksiselitteisesti selvitä esimerkiksi karttapohjalla esitettynä alueet, joita melumääräykset koskevat. Määräykset on annettava myös luonnonsuojelualueille ja Natura 2000 -alueille. Lisäksi määräyksissä on huomioitava asemakaavan melumääräys ja esitettävä yksilöidysti aikatauluineen ne toimet, jotka sataman on tehtävä meluhaitan vähentämiseksi. Alusten kytkeminen maasähköön vähentäisi päästöjä ilmaan ja melupäästöjä laivan ollessa satamassa. Turun Sataman on selvitettävä maasähkön käyttöönoton aiheuttamat toimenpiteet ja investoinnit, toteuttamisen aikataulu, kustannukset ja vaikutukset sataman taloudellisille toimintaedellytyksille. Lisäksi selvityksessä on esitettävä maasähköön siirtymisen vaikutukset satamatoiminnan aiheuttamaan meluun ja typenoksidipäästöihin. Selvitykset on tehtävä erityisesti säännöllisesti vuoroliikenteessä olevista aluksista. Typenoksidipäästöt tulevat olemaan hakemuksessa esitettyjä vuoden 1998 tietoja suuremmat, koska päästöt on laskettu päättyneen junalauttaliikenteen mukaisesti. Hakemustiedot tulee siten päivittää käyttämällä mahdollisimman todellisia laituri-, laivakäyntimäärä- ja ominaispäästötietoja. Lisäksi tulee esittää kemikaalien ja öljytuotteiden purkamisessa ja lastauksessa vapautuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästön laatu, määrä ja leviäminen. Päätöksessä on annettava mahdollisesti niiden rajoittamista koskevia määräyksiä. Kemikaalisataman alueen sadevesiviemärit tulee varustaa sulkujen lisäksi öljynerotuskaivoilla, siten, että alueelta mereen johdettavat vedet purkautuvat kaivojen kautta. Mereen purkautuvat ojat ja mereen johdettavien sade- ja hulevesien laatu tulee selvittää sataman eri alueilta. Turun Satama tulee määrätä Pansion satama osallistumaan vesistön yhteistarkkailuun. Lisäksi on tehtävä pohjasedimentin laadun tarkkailuohjelma etenkin organotinayhdisteiden pitoisuuksissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Pansion satama-alueella on myös selvitettävä laivojen potkurivirtausten sekä ruoppausten ja läjitysten vaikutuksia. Erityisesti typen yhdisteiden joutuminen ilman kautta mereen on selvitettävä ja niiden vaikutus meren tilaan on arvioitava. Satama tulee velvoittaa osallistumaan alueen vesistön