1 Kaupungin hallinto-organisaation toiminta määräytyy tämän säännön mukaisesti.

1 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 19.12.2000 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 15.02.2001 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 18.06.2002 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 17.12.2002 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 24.06.2003 Kvsto:n 11.12.2003 hyväksymät muutokset astuvat voimaan 1.1.2004 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 15.04.2004 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 9.9.2004 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 14.12.2004 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 22.11.2005 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 25.1.2007 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 15.12.2008 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 16.2.2009 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 18.5.2009 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 15.3.2010 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 31.01.2011 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 13.6.2011 KRISTIINANKAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Luku I YLEISTÄ 1 Kaupungin hallinto-organisaation toiminta määräytyy tämän säännön mukaisesti. Kaupungin hallinnossa noudatetaan lisäksi alla mainittuja säännöksiä ja johtosääntöjä. Suhteessa näihin hallintosääntö on toissijainen: - Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston työjärjestys - hallintokeskuksen johtosääntö, sosiaalikeskuksen johtosääntö, - teknisen keskuksen johtosääntö ja koulutus- ja vapaa-aikakeskuksen johtosääntö, - Kristiinankaupungin palkkio- ja matkustussääntö - tilintarkastussääntö Luku II KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS 2 Kaupungin toiminta-ajatus, tavoitteet ja kehittämisstrategiat asetetaan kuntasuunnitelmassa, talousarviossa, sektorisuunnitelmissa ja erillisissä päätöksissä.

2 Luku III SEURANTA JA RAPORTOINTI 3 Päävastuualueiden seuranta ja raportointi sekä kaupunginhallitukselle että kaupunginvaltuustolle suuntautuva raportointi tapahtuu säännöllisesti. Kaupunginhallitus ja vastaava lautakunta päättävät raportointimenettelystä. Luku IV KUNNAN ASUKKAILLE TIEDOTTAMINEN JA ASUKKAIDEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUS 4 Kaupungin toimielinten, viranomaisten ja henkilökunnan on kaikessa toiminnassaan huolehdittava siitä, että kunnan asukkaille tiedotetaan asioista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ottaen huomioon laissa annetut säädökset ja hyväksyttyjen ohjeiden mukaan. Tiedottamisvastuuseen sisältyy myös sisäinen tiedottaminen. Kunnallista tiedotustoimintaa johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy tiedottamisen keskeiset periaatteet sisältävät ohjeet. Kaupunginhallitus määrää päävastuulliset, jotka ovat vastuussa koko kaupungin tiedotustoiminnasta, ja jokainen lautakunta sekä lautakuntaan verrattavissa oleva johtokunta omalla päävastuu-, tehtävä- tai tulosalueellaan tai tulosyksikössään. 5 Kaupungin hallinnossa ja toiminnassa on huolehdittava siitä, että kaupungin palveluja käyttävillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaan. Päävastuualueen johtosääntöön voidaan sisällyttää säännös siitä, että johtokunnan jäsenet tai osa johtokunnan jäsenistä valitaan palvelujen käyttäjien ehdotuksesta. Erityisten asukas- tai asiakasryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi kaupunginhallitus asettaa vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraanitoimikunnan, jotka ovat kunnallisia toimielimiä. Kaupunginhallitus päättää mainittujen toimielinten tehtävistä ja valtuuksista. Nuorisokysymyksiä varten on olemassa nuorisoneuvosto, joka ei ole kunnallinen toimielin. Kaupunki tukee nuorisoneuvoston toimintaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai vapaa-ajanlautakunnan päätösten mukaisesti. Kaupungin toimielinten ja viranomaisten on varattava vanhusneuvostolle, vammaisneuvostolle, veteraanitoimikunnalle ja nuorisoneuvostolle mahdollisuus antaa lausuntoja asioista, jotka kuuluvat kunkin neuvoston toimialueeseen ja/tai, joista neuvosto tai toimikunta etukäteen on ilmoittanut haluavansa ilmaista mielipiteensä, samaten kaupungin toimielinten ja viranomaisten tulee tiedottaa

3 neuvostoille ja toimikunnalle, jotta he myös omasta aloitteestaan voivat tehdä esityksiä ja aloitteita. 6 Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä, kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen tai lautakunnan päävastuualueella tai vastuualueella tehdyistä aloitteista on esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle tai asianosaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä aikaa vievää valmistelua, on sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1 kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä. Luku V HALLINTO-ORGANISAATIO 7 Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastusta varten asetetaan tarkastuslautakunta ja valitaan tilintarkastaja. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikuntia tilapäisiä ja erityisiä tehtäviä varten. Myös lautakunta voi asettaa toimikunnan, mikäli tästä on määräys lautakunnan johtosäännössä. Tarkemmat, lautakuntia, lautakuntien jaostoja, johtokuntia ja toimikuntia koskevat määräykset sisältyvät kunkin päävastuualueen johtosääntöön. Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista on säädetty erikseen. 8 Kaupungin hallinto-organisaatio jaetaan päävastuualueisiin. Päävastuualueet jaetaan vuorostaan vastuualueisiin, jotka voidaan lisäksi jakaa tehtäväalueisiin, tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Päävastuualuejaosta määrätään tässä säännössä. Vastuualue-, tehtäväalue-, tulosalue- ja tulosyksikköjaosta säädetään kunkin päävastuualueen johtosäännössä. Päävastuualueilla voidaan myös perustaa liikelaitoksia kaupunginvaltuuston päätöksen

mukaisesti. 4 9 Mikäli toimialoista syntyy epäselvyyksiä, päättää kaupunginjohtaja mihin päävastuualueeseen toiminta tai asia kuuluu. 10 Hallintopäällikkö toimii hallintokeskuksen päällikkönä. Perusturvajohtaja toimii perusturvakeskuksen päällikkönä. Koulutuskeskuksen päällikkönä toimivat Kristinestads gymnasium -lukion rehtori ja Kristiinankaupungin lukion rehtori vuorotellen kaksi vuotta kerrallaan. Kansalaisopiston rehtori toimii sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen päällikkönä. Tekninen johtaja toimii teknisen keskuksen päällikkönä. Sijaisen määräämisestä säädetään päävastuualueiden johtosäännössä. 11 Vastuualueen esimies ja hänen sijaisensa valitaan päävastuualueen johtosäännössä säädetyllä tavalla. Sama koskee tehtäväalueiden, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä, kuten myös heidän sijaisiaan. 12 Päävastuualueet ja toimielimet ovat seuraavat: Päävastuualue Lautakunta/Toimielin Jäsenten lukumäärä HALLINTOKESKUS Tarkastuslautakunta 5 Maaseutuelinkeino lautakunta 7 Keskusvaalilautakunta 5 Äänestysalueiden vaalilautakunnat 5 Vaalitoimikunnat 3 PERUSTURVAKESKUS Perusturvalautakunta 11 Perusturvakeskus hoitaa ne terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon hallinnolliset tehtävät, jotka eivät kuulu kuntayhtymälle tai isäntäkunnalle.

5 KOULUTUSKESKUS Ruotsinkielinen koulutuslautakunta 9 Suomenkielinen koulutuslautakunta 9 Peruskoulujen ja lukioiden 5 johtokunnat Kristiinanseudun koulun/ Kristiinankaupungin kaupungin lukion johtokunnassa on 9 jäsentä, joista Karijoen kunta valitsee 4 Koulutuskeskuksen johtosääntöön sisältyvät tarkemmat määräykset peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien asettamisesta. SIVISTYS- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 9 TEKNINEN KESKUS Tekninen lautakunta 11 - tiejaosto 3 - kalastusjaosto 5 KRS-Veden liikelaitoksen johtokunta 7 Tekninen lautakunta valitsee jaostot lautakunnan toimikaudeksi. Jaoston puheenjohtaja tulee valita lautakunnan jäsenten keskuudesta. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitaan lautakunnan jäsenten sekä varajäsenten keskuudesta. Jäseniksi ja varajäseniksi voidaan myös valita ulkopuolisia henkilöitä. Tekninen keskus hoitaa ympäristönsuojeluasiat niiltä osin kuin ne eivät säädösten tai erillisten sopimusten ja päätösten mukaan kuulu kuntayhtymän ympäristönsuojeluelimen tehtäviin. Jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii yhteinen jätelautakunta, jonka isäntäkunta on Teuva. Lautakunnan kokoonpano ja tehtävät määräytyvät sopimuksen ja erillisen johtosäännön perusteella. 13 Kaikki toimielimet asetetaan valtuuston toimikaudeksi, mikäli päävastuualueen johtosäännössä ei toisin määrätä.

6 Jokaiseen toimielimeen valitaan sen toimikaudeksi puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Päävastuualueen johtosääntöön voidaan ottaa määräys, jonka mukaan joidenkin toimielinten puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai että osa toimielimen jäsenistä ja heidän varajäsenistään voidaan valita ainoastaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta. Luku VI KAUPUNGINHALLITUS 14 Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja hoitaa laissa, asetuksessa, johtosäännössä tai säännössä määrätyt valmistelu-, toimeenpano- ja muut tehtävät. Kaupunginhallitus huolehtii tehtävistä, jotka asuntotuotantolain mukaan kuuluvat kunnalliselle viranomaiselle. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. 15 Kaupunginhallituksessa on yksitoista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksella on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valitaan kaupunginhallituksen toimikaudeksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuuston jäsenten keskuudesta. Kaupunginhallitus asettaa keskuudessaan toimikaudekseen henkilöstöjaoston. Jaostossa on 5 jäsentä, joiden keskuudessa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jaoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita kaupunginhallituksen jäsenistä. Jaoston jäsenet ja varajäsenet voidaan valita kaupunginhallituksen varajäsenistä ja myös ulkopuolisista henkilöistä. 16 Kaupunginhallitus valitsee toimikaudekseen edustajansa muihin toimielimiin. Edustajaksi voidaan valita myös kaupunginhallituksen varajäsen sekä kaupunginjohtaja. Seuraaviin toimielimiin ei valita edustajaa: - Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat - Tarkastuslautakunta - Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnat 17

Hallituksen tehtävänä on 7 1. valmistella kaupunginvaltuustolle ehdotukset kaupungin toiminta-ajatukseksi, keskeisiksi tavoitteiksi ja strategioiksi, 2. johtaa kaupungin toimintaa ja hallintoa siten, että valtuuston hyväksymä toiminta-ajatus toteutuu ja asetetut tavoitteet saavutetaan, 3. johtaa ja tukea kaupungin palveluja tuottavia toimielimiä ja yksiköitä sekä huolehtia siitä, että niille myönnetään kaupungin mahdollisuudet huomioon ottaen riittävästi varoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, 4. toimia sen puolesta, että eri sektoreiden välinen yhteistyö sujuu tehokkaasti sekä vastata toiminnan koordinoinnista, 5. antaa selitys valtuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin, mikäli kaupunginhallitus katsoo voivansa hyväksyä valtuuston päätöksen lopputuloksen, 6. johtaa kaupungin alueiden yleiskaavoitusta sekä muuta kuntasuunnittelua, 7. antaa ohjeita kaupungin hallinnosta, 8. johtaa ja valvoa kaupungin arkistoa. Kaupunginhallitukselle kuuluvat myös ne tehtävät, jotka eivät tämän hallintosäännön tai muun johtosäännön mukaan kuulu muulle toimielimelle. 18 Kaupunginhallitus ratkaisee niiden asioiden lisäksi, jotka kaupunginhallitus voimassa olevien säännösten mukaan ratkaisee, mikäli muuta ei ole määrätty kaupungin muissa säännöissä, myös seuraavat asiat, jotka koskevat 1. rakennustonttien myyntiä valtuuston vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti, 2. kiinteän omaisuuden ostoa kaupan perustuessa pakkolunastukseen sekä myös muutoin, mikäli hinta, vaihtoarvo tai korvaus ei ylitä valtuuston määräämää maksimisummaa, 3. kaupungin rakennusten, laitosten ja rakennelmien luonnospiirustusten hyväksymistä, mikäli työn arvo ei ylitä valtuuston vahvistamaa markkamäärää, 4. kohdassa 3 tarkoitettujen rakennusten ja rakennelmien pienempiä muutoksia valtuuston hyväksymiin luonnospiirustuksiin, 5. pääpiirustusten hyväksymistä niiden hankkeiden osalta, joille valtuusto on hyväksynyt luonnospiirustukset, kuten myös pienempien hankkeiden vastaavien piirustusten hyväksymistä, mikäli tätä oikeutta ei ole siirretty lautakunnalle tai viranhaltijalle, 6. kaupungin perimien yksityisoikeudellisten maksujen määräämistä vesimaksuja lukuun

ottamatta, mikäli tehtävää ei ole annettu lautakunnan tai viranhaltijan tehtäväksi, 8 7. osittaista tai täydellistä vapauttamista kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta siten, kuin siitä on säädetty, 8. helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä kaupungille maksettavasta yksityisoikeudellisesta tai julkisoikeudellisesta maksusta tai yksittäisissä tapauksissa saatavasta tämän ollessa sallittua sen lain tai niiden määräysten perusteella, joihin maksu tai saatava perustuu, 9. sovinnon tai akordin tekemistä, 10. riskienhallinnan periaatteiden määräämistä ja kaupungin omaisuuden vakuuttamista sekä kaupungin tehtäväksi määrättyä vakuutusta, 11. lainojen ottamista valtuuston määräämissä rajoissa, joista se vuosittain päättää talousarvion ja erillisten päätösten muodossa, 12. edustajien valitsemista yhteisöjen hallintoelimiin ja näiden tilintarkastajien valitsemista niissä tapauksissa, joissa kaupungilla asianomaisten sääntöjen tai sopimusten mukaisesti siihen on oikeus, 13. julkisia kuulutuksia koskevassa laissa tarkoitetuista tiedoksiannoista vastaavan henkilön määräämistä, 14. vahingonkorvauksen myöntämistä tapauksissa, joissa kaupunki katsotaan korvausvelvolliseksi ja pyydetty korvaus ei ylitä valtuuston mahdollisesti vahvistamaa maksimimarkkamäärää, 15. toimikunnan oikeutta sille annettujen tehtävien hoitamista varten a) tehdä urakka-, hankinta- ja muita sopimuksia, b) palkata tarvittaessa henkilökuntaa ja määrätä sen tehtävistä, sekä c) päättää talousarviossa toimikunnalle tai kaupunginhallituksen käyttövaroista sille myönnetystä määrärahasta, 16. helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tai työntekijän velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutunut vahinko, ei kuitenkaan jos asianosainen on kuntalain 96 :ssä tarkoitettu tilivelvollinen tai vahinko on aiheutettu tarkoituksella tai törkeällä tuottamuksella, 17. rakennusurakoita, suunnittelua ja muita hankintoja koskevien sopimusten solmimista, mikäli tehtävä ei kuulu lautakunnalle tai viranhaltijalle, 18. talousarvioon varattujen toiminta-avustusten ja muiden avustusten myöntämistä, mikäli tehtävä ei kuulu lautakunnalle tai viranhaltijalle,

19. päättämistä kaupungin jäsenyydestä yhdistyksissä. 9 Kaupunginhallitus voi siirtää tässä säännössä, muussa johtosäännössä tai taksassa sille määrätyn asian lautakunnan tai viranhaltijan ratkaistavaksi. 19 Puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen jäsenelle erityisesti säädettyjen tehtävien lisäksi, puheenjohtajan tulee - johtaa kaupunginhallitusta siten, että kaupungille hyväksytty toiminta-ajatus toteutuu ja keskeiset tavoitteet saavutetaan. 20 Kaupunginhallituksen jäsenen on - toimittava siten, että kaupungille hyväksytty toiminta-ajatus toteutuu ja keskeiset tavoitteet saavutetaan, - kaupunginhallituksen edustajana lautakunnissa, joihin kaupunginhallitus on hänet valinnut, kiinnitettävä kaupunginhallituksen huomio niihin lautakunnissa käsiteltäviin kysymyksiin, joilla on ratkaiseva merkitys kaupungin hallintoa ajatellen. Luku VII KAUPUNGINJOHTAJA 21 Kaupunginjohtaja valitaan toistaiseksi. 22 Kaupunginjohtajan tehtävänä on 1. johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä tehdä kaupunginhallitukselle tarpeellisia esityksiä, 2. seurata kaupungin toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa, 3. seurata lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian siirtämiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, 4. esitellä kaupunginhallituksessa käsiteltävät asiat 5. valvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua sekä huolehtia niiden käsiteltäviksi saattamisesta ilman tarpeetonta viivästymistä sekä määrätä, missä

järjestyksessä ne otetaan esityslistaan, 10 6. olla läsnä tai huolehtia siitä, että kaupungin edustaja on läsnä kaupungin edustustilaisuuksissa, sekä edustaa tai määrätä joku edustamaan kaupunkia kokouksissa ja neuvotteluissa, jollei kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä, 7. seurata sellaisten kuntayhtymien ja järjestöjen toimintaa, joissa kaupunki on mukana, sekä kaupunginhallituksen käsittelyä varten valmistella kaupungin edustajille käsiteltävien asioiden kannanottoa koskevia tarpeellisia ohjeita, 8. antaa kaupunginhallituksen puolesta pyydettyjä tietoja, lausuntoja ja selvityksiä, jotka eivät sisällä suurempia periaatteellisia kannanottoja. 23 Kaupunginjohtajalla on päätösvalta lain tai muun säännöksen mukaan kaupunginjohtajan toimivaltaan kuuluvissa asioissa sekä kaupunginhallituksen hänelle siirtämän päätösvallan nojalla. 24 Johtajalla tulee olla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi johtajalla tulee olla sellaista käytännön kokemusta johtajuudesta ja hallinnollisista tehtävistä, jota viran menestyksellinen hoito edellyttää. Kaupunginjohtajan virkaan vaaditaan hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin ja suomen kielen taito. 25 Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää kaupunginjohtajalle korkeintaan kolmen kuukauden virkavapaus. Kaupunginjohtajan ollessa estyneenä tai viran ollessa avoimena hallintopäällikkö tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija hoitaa tehtävät. Luku VIII LAUTAKUNNAT 26 Kaupungin lautakunnilla on kokonaisvastuu kunnallisten palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä päävastuualueellaan/vastuualueellaan kaupunginvaltuuston hyväksymät tavoitteet ja jaetut varat huomioon ottaen. Lautakunnat vastaavat myös varojen jaosta ja eri toimintayksiköiden, kuntayhtymät ja osakeyhtiöt mukaan lukien, koordinoinnista vastuualueellaan.

11 27 Lautakuntien yleinen päätäntävalta päävastuu- tai vastuualueillaan: 1. päättää asioista, jotka ovat tärkeitä ja tarpeellisia lautakunnan päävastuualueen/vastuualueen toiminnan turvaamiseksi ja edistämiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä määrätä vastuualueensa painopistealueet käytettävissä olevat varat huomioon ottaen, 2. päättää lautakunnan toiminnan yleisistä perusteista, hyväksyä yleiset ohjeet sekä taksat ja maksut, 3. oikeuttaa jaosto ja alainen viranhaltija päättämään sellaisesta asiasta, josta lautakunta voi tämän säännön, toisen johtosäännön tai taksan mukaan päättää, 4. päättää kiinteän omaisuuden vuokraamisesta ja vuokralle antamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti, 5. päättää toiminta-avustusten jaosta, 6. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä, mikäli tämä oikeus ei kuulu toiselle elimelle tai ole siirretty viranhaltijalle, 7. päättää irtaimen omaisuuden myynnistä ja tällaisen omaisuuden muusta luovuttamisesta siltä osin kuin oikeutta ei ole siirretty viranhaltijalle, 8. vastata niiden asioiden valmistelusta, joista kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto päättää sekä ratkaista sellaiset asiat, joista lautakunnalla lain, asetuksen, muun kunnallisen säännön, sopimuksen, työohjelman tai tämän hallintosäännön mukaan on oikeus päättää, 9. edustaa kaupunkia ja ajaa kaupungin asiaa lautakunnan päävastuualueeseen/vastuualueeseen kuuluvissa kysymyksissä, 10. antaa kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille ohjeita kaupungin kannanotoista käsiteltäviin asioihin, jotka kuuluvat lautakunnan päävastuualueeseen/ vastuualueeseen. 28 Lautakuntien on ilmoitettava hyvissä ajoin kokouksistaan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan määräämälle edustajalle ja kaupunginjohtajalle sekä lähetettävä näille kokouksen esityslista. 29 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja voivat päättää asian ottamisesta

kaupunginhallituksen käsittelyyn. 12 Lautakunta ja sen puheenjohtaja sekä johtosäännössä mainittu viranhaltija voivat päättää asian ottamisesta lautakunnan käsittelyyn. 30 Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat toimielimet ja viranomaiset ilmoittavat kaupunginhallitukselle päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Lautakunnan alaisuudessa toimivat toimielimet ja viranomaiset ilmoittavat lautakunnalle päätöksistä, jotka voidaan ottaa lautakunnan käsiteltäviksi. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Ellei pöytäkirjaa tarkasteta, lasketaan määräaika pöytäkirjan tai päätöksen allekirjoittamisesta lähtien. Kaupunginhallitus ja lautakunta antavat tarkemmat ohjeet siitä, kuinka päätöksistä ilmoitetaan. Kaupunginhallitus ja lautakunta voivat päättää, ettei ilmoitusta tarvitse tehdä määrätyistä tai määrättyjen toimielimien ja viranomaisten päätöksistä. Päätökset asioista, joita ei 4. momentin mukaan tarvitse ilmoittaa, voidaan panna täytäntöön ylemmän toimielimen käsittelyoikeuden estämättä, ellei kaupunginhallitus tai lautakunta yksittäisissä tapauksissa ole ilmoittanut, että sillä on aikomus ottaa asia käsittelyyn. 31 Kaupunginhallitus voi asettaa toimikuntia. Myös lautakunta voi asettaa lautakunnan alaisuuteen kuuluvia toimikuntia hoitamaan määräaikaisia selvitys-, valmistelu- tai seurantatehtäviä lautakunnan toimialueella. Asettaessaan toimikunnan kaupunginhallituksen tai lautakunnan tulee vahvistaa toimikunnan tavoitteet ja tehtävät. Kaupunginhallituksen tai lautakunnan on tarvittaessa päätettävä myös päätäntävallan antamisesta toimikunnalle hallintosäännön kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle suoman päätösvallan rajoissa. Luku IX HENKILÖSTÖ 32 Kaupungilla on perustetuissa viroissa olevia viranhaltijoita ja virkasuhteessa olevia viranhaltijoita. Työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä on niiden päätösten mukaisesti, jotka on tehty siihen oikeutetussa toimielimessä. Kaupunginhallitus tekee päätökset kaupungille työnantajana kuuluvissa asioissa, ellei hallintosäännössä, johtosäännössä tai muussa säännöksessä toisin ole määrätty.

13 Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus hyväksyvät kaupungin henkilöstöpolitiikan yleiset periaatteet. 33 Viranhaltijalle ja työntekijälle laaditaan tarvittaessa toimenkuvaus, jota säännöllisesti tarkistetaan ja erityisesti kun henkilöstön tai tehtävien osalta tapahtuu muutoksia. Valmistelu tapahtuu yhdessä asianomaisen viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen kanssa. Kaupunginjohtajan toimenkuvauksen hyväksyy kaupunginhallitus. Muun henkilöstön toimenkuvaukset hyväksytään päävastuualueen johtosäännössä säädetyllä tavalla. Luku X TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 34 Virat ja työsuhteet haettavaksi julistaa se viranomainen, joka täyttää viran tai työsopimussuhteen. Viran, jonka valtuusto täyttää, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. 35 Henkilökunnan kelpoisuusehdot määrätään laissa tai asetuksessa, päävastuualueiden johtosäännöissä, viran perustamista koskevassa päätöksessä tai erillisissä päätöksissä. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. Hallintopäällikön, sosiaalijohtajan ja teknisen johtajan virkoihin vaaditaan hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin ja suomen kielen taito. Muun henkilökunnan kielitaitovaatimuksista määrätään päävastuualueen johtosäännössä tai muussa johtosäännössä. Sellaisen henkilöstön, jota ei ole mainittu johtosäännöissä, kielitaitovaatimuksista määrätään virkaan tai työsopimussuhteeseen ottavan viranomaisen päätöksellä. Kielitaitovaatimusta koskeva päätös on tehtävä ennen viran tai työsopimussuhteisen toimen haettavaksi julistamista. Hakuilmoituksessa tulee ilmoittaa kielitaitovaatimukset, jotka ovat osa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Ruotsin ja suomen kielen kielitaitovaatimukset tulee myös ilmoittaa silloin, kun ne eivät ole kelpoisuusvaatimuksia, mutta luetaan ansioksi palvelussuhteeseen ottamisen yhteydessä. Kielitaitovaatimukset tulee määrätä siten, että otettavalla on työtehtäviin edellyttämä kielitaito. Muiden kielten kuin ruotsin ja suomen kielen taidon vaatimuksesta päättää viranhaltijan tai työsopimussuhteeseen ottava viranomainen. Niiden virkojen osalta, jotka kaupunginvaltuusto

14 täyttää, kielitaitovaatimukset määrää kaupunginhallitus. Päätöksessä tulee ilmoittaa kuuluvatko taidot erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin. Lisäksi voidaan ilmoittaa, että kielitaitoa pidetään ansiona, vaikka se ei kuulu erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin. Kielitaitovaatimusten vahvistamisessa ja ruotsin ja suomen kielen taidon arvioinnissa noudatetaan määräyksiä, jotka sisältyvät asetukseen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa. Palkkaava viranomainen voi painavien syiden perusteella myöntää virkaan tai työsopimussuhteeseen palkattavalle lievennystä johtosäännössä tai yksittäisessä päätöksessä määrätyistä kielitaitovaatimuksista. Lievennystä myönnettäessä on otettava huomioon työtehtävät ja työpaikan muun henkilökunnan kielitaito ja arvioitava henkilön mahdollisuuksia hoitaa työtehtäviään. Varsinkin sellaisten tehtävien osalta, joissa vaaditaan ainoastaan suullista taitoa, lievennystä voidaan perustella sillä, että vaikka henkilöllä ei ole muodollista todistusta kielitaidoistaan, hänen kielitaitonsa arvioidaan riittäväksi esim. haastattelun avulla tai muulla tavalla. Lievennystä hyvän suullisen ja kirjallisen taidon vaatimuksesta voidaan ainoastaan myöntää hyvin painavilla syillä kun henkilö palkataan toistaiseksi. Mikäli tällaisia perusteita ei ole, henkilö tulee palkata määräaikaisesti. 36 Kaupunginjohtajan vaalista säädetään kuntalaissa. Kaupunginvaltuusto valitsee hallintopäällikön, sosiaalijohtajan ja teknisen johtajan. Muiden viranhaltijoiden ja muun henkilökunnan vaalia koskevat määräykset sisältyvät päävastuualueiden johtosääntöihin. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 37 Kaupunginhallitus päättää palkoista yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti, mikäli päätösvaltaa ei ole siirretty toiselle toimielimelle. Perusturvalautakunta päättää lääkärisopimuksen mukaisista palkoista. Koulutuslautakunnat päättävät palkoista kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta päättää kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisista palkoista ja kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen mukaisista palkoista. Palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta palvelussuhteen alussa.

Henkilöstöpäällikkö päättää kokemuslisistä, palvelulisistä, määrävuosikorotuksista ja muista palvelusajasta johtuvista lisistä kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Kaupunginhallitus päättää henkilökohtaisen lisän myöntämisen yleisistä perusteista sekä henkilökohtaisen lisään tarvittavien varojen jakamisesta päävastuualueiden välillä. Päävastuualueen päällikkö päättää päävastuualueensa henkilökohtaisesta palkanlisästä. 15 38 Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 39 Jollei 43 :stä muuta seuraa, palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. 40 Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisesta ja pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 41 Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 42 Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 43 Kaupunginjohtaja ja päävastuualueen päällikkö ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1) myöntävät vuosiloman 2) myöntävät sellaisen virkavapauden tai työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön ja virka- ja työehtosopimusten nojalla ehdoton oikeus

16 3) myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään 6 kuukaudeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä 4) antavat alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle virkamatkamääräyksen 5) määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 6) päättävät henkilöstökoulutukseen osallistumisesta 7) vahvistavat henkilöstövalinnat, mikäli terveydentilan selvitys on varaukseton 8) vahvistavat viranhaltijan ehdollisen vaalin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) 3 :n 2. momentin mukaisesti 9) pyytävät terveydentilaa koskevia tietoja ja määrää terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Luku XI PÄÄVASTUUALUEEN PÄÄLLIKKÖ 44 Päävastuualueen päällikkö vastaa keskuksen yleisestä johtamisesta niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja vastuussa oleva lautakunta ovat hyväksyneet koko kaupungin organisaatiolle ja päävastuualueelle. 45 Päävastuualueen päällikölle voidaan myöntää päätäntävalta johtosäännössä ja kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan tai lautakunnan päätöksellä. Päävastuualueen päällikön kuuluu toimialueellaan 1. päättää niistä asioista, jotka kyseinen toimielin toimivaltansa nojalla on siirtänyt hänen ratkaistavakseen, 2. vastata tulojen, maksujen ja saatavien kannosta ja perinnästä sekä vastata valtionosuuksien ja valtionavustusten hakemisesta sekä tarvittaessa esittää oikaisuvaatimus tai tehdä valitus, 3. päättää hankinnoista ja sopimuksista johtosäännössä määrätyissä tai kaupunginhallituksen hyväksymissä rajoissa, 4. päättää korvauksista ja vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen hyväksymissä puitteissa,

17 5. päättää takuista, jotka kaupunki on saanut vakuudeksi saatavilleen ja näiden valvomisesta, kuten myös näiden muuttamisesta ja vapauttamisesta, 6. vastata kaupunginhallituksen päätösten toimeenpanosta niiltä osin kuin toimeenpano määrätään päävastuualueelle 7. vastata tiedottamisesta ja raportoinnista, 8. vastata ja huolehtia siitä, että henkilökunnan perehdyttäminen hoidetaan, toimia henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä muutoin huolehtia siitä, että henkilöstökehitystä edistetään. Luku XII VASTUUALUEEN ESIMIES 46 Vastuualueen esimies johtaa omaa osuuttaan hallinto-organisaatiosta niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka on asetettu koko kaupungille, päävastuualueelle ja vastuualueelle. Vastuualueen esimies vastaa tiedottamisesta ja raportoinnista vastuualueellaan ja edelleen päävastuualueen päällikölle. Päävastuualueen päällikölle voidaan myöntää päätäntävalta johtosäännössä ja kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, lautakunnan tai päävastuualueen päällikön päätöksellä. Luku XIII JOHTORYHMÄT JA MUUT YHTEISTOIMINTAMUODOT 47 Kaupunginjohtaja johtaa keskusjohtoryhmää. Tähän johtoryhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka on määrätty päävastuualueiden päälliköiksi. Lisäksi kaupunginjohtaja voi kutsua muita viranhaltijoita johtoryhmän kokouksiin. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida koko hallinnon toimintaa ja edistää eri päävastuualueiden välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä. 48 Päävastuualueen johtoryhmä tai muu vastaava ryhmä nimitetään johtosäännössä määrätyllä tavalla. 49 Henkilöstöllä on oikeus nimetä oma, yhteinen jäsen sekä keskusjohtoryhmään että päävastuualueiden johtoryhmiin.

18 50 Päävastuualueen päällikön ja vastuualueen päällikön tulee säännöllisesti kutsua työpaikkakokouksiin, joita järjestetään yhteisistä työtehtävistä keskustelemista ja informaation vaihtoa varten. Keskeisissä selvitysasioissa ja perinpohjaisten uudistusten yhteydessä järjestetään suurempia yhteisiä henkilöstökokouksia. Luku XIV KOKOUKSET 51 Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielinten kokouksissa sekä soveltuvilta osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 52 Jokainen toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 53 Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. 54 Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 55 Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi

19 osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 56 Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 57 Puheenjohtajan tehtävä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että kokouksessa pidetyt puheenvuorot ja annetut ehdotukset käännetään tarvittaessa tai pyynnöstä selostetaan lyhyesti. 58 Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla, I:llä ja II:lla varapuheenjohtajalla muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneille henkilöille. Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 59 Asiat päätetään kaupungin toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin

päätä. 20 Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä/toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty henkilö. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 60 Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 61 Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 62 Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi, kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko, selostus asiasta, päätösssehdotus: esteellisyys, tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos, päätöksen toteaminen, sekä eriävä mielipide.

3) laillisuustietoina oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus, pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. 21 Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä. Luku XV TALOUDENHOITO 63 Tässä luvussa annetaan kaupungin kaikille hallintoyksiköille yhteistä taloussuunnittelua, rahatointa ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset. 64 Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toiminnalliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 65 Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutosten vaikutus määrärahoihin. 66 Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti

kaupunginhallitus. 22 Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 67 Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskelman pohjaksi pienhankintarajan. 68 Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 69 Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. perusteluista päättää kaupunginhallitus. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. 70 Kaupunginhallitus vastaa siitä, miten riskinhallinta toteutetaan ja koordinoidaan ja päättää kaupungin omaisuuden ja vastuun vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Luku XVI TARKASTUSTOIMI 71 Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tilintarkastussäännössä.

23 Luku XVII ASIAKIRJOJEN ALLEKIRJOITTAMINEN 72 Kaupungin/kaupunginhallituksen puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ja varmentaa kaupunginjohtaja tai kyseessä olevan päävastuualueen päällikkö tai asian valmistellut viranhaltija tai kaupunginlakimies, jos kaupunginhallitus ei ole valtuuttanut muita henkilöitä tai toisin määrätä jäljempänä. Kaupunginhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja vahvistaa hallintopäällikkö, kaupunginlakimies, kyseessä olevan päävastuualueen päällikkö tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. Toimielimen puheenjohtaja tai kyseisen päävastuualueen päällikkö ja toimielimen pöytäkirjanpitäjä voivat toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvat asiakirjat. Esittelijällä on myös oikeus varmentaa asiakirja. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Päätökset lausuntopyynnöistä ja valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 73 Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 ja 14 :n 1. momentissa tarkoitettu kunnallinen toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Luku XVIII MUUT MÄÄRÄYKSET 74 Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kaikilla kunnan tehtäväalueilla. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan ruotsiksi ja suomeksi. Myös esityslistojen ja pöytäkirjojen selvitysten ja muiden liitteiden tulee mikäli mahdollista olla ruotsiksi ja suomeksi. Momentissa 2 oleva säännös ei koske koulutuslautakuntia. Niiden esityslistat ja pöytäkirjat

24 laaditaan joko ruotsiksi tai suomeksi, kuitenkin siten, että kielilain säännökset otetaan huomioon. Muiden toimielinten ja viranomaisten asiakirjat laaditaan viranomaisen työkielellä ottaen huomioon kielilain määräykset asianosaisasioiden käsittelykielestä. Toimielimet ja viranomaiset harkitsevat tarvetta laatia asiakirjoja molemmilla kielillä siltä pohjalta, että suunnitelmat, selvitykset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät tietoja, joilla on suuri yleinen etu, tulee laatia kokonaan molemmilla kielillä tai riittävien yhteenvetojen muodossa. 75 Kaupungille kohdistuvat haasteet ja tiedoksiannot vastaanottaa kaupunginjohtaja, hallintopäällikkö tai muu kaupunginhallituksen valtuuttama viranhaltija. 76 Kaupunginhallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kunnalle lunastusta. Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakasrekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä. 77 Vastaava lautakunta päävastuualueellaan ja muussa tapauksessa kaupunginhallitus päättää siitä, miten KuntaL 64 :ssä tarkoitetut kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi muulla tavalla kuin julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. 78 Kaupunginhallitus voi hyväksyä tämän hallintosäännön tarkemmat soveltamisohjeet 79

Tämä hallintosääntö astuu voimaan 1.1.1997. 25 Siirtymäsäännös: Päävastuualueiden johtosäännössä olevia määräyksiä toimielimistä, jotka poistuvat/lakkautetaan uuden toimikauden alusta, ei noudateta niiltä osin kuin ne ovat ristiriidassa hallintosäännön määräysten kanssa. Johtosäännössä tarkoitettuja tehtäviä hoitavat eri toimielimet seuraavan mukaisesti: Kaupunginhallitus: elinkeino- ja maatalouslautakunnalle määrätyt tehtävät, lukuun ottamatta hallintokeskuksen johtosäännön 9 kohtaa b, ei myöskään maatalousjaostolle määrättyjä tehtäviä. Maaseutuelinkeinolautakunta: maatalousjaostolle määrätyt tehtävät sekä 9 kohdassa b tarkoitetut tehtävät. Perusturvalautakunta: sosiaalikeskuksen johtosäännössä sosiaalilautakunnalle määrätyt sekä kansanterveystyöhön liittyvät, kunnalle kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu kuntayhtymälle tai isäntäkunnalle. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta: koulutus- ja vapaa-aikakeskuksen johtosäännössä kansalaisopiston johtokunnalle, vapaa-ajanlautakunnalle ja museotoimen johtokunnalle määrätyt tehtävät. Tekninen lautakunta: teknisen keskuksen johtosäännössä kaavoitus- ja rakennusvalvontajaostolle sekä tiejaostolle määrätyt tehtävät. Siirtymämääräykset ovat voimassa, kunnes päävastuualueiden johtosääntöjen muutokset on hyväksytty ja ne ovat astuneet voimaan.