Valintoja ja Yhteistyötä

Suomen Jääkiekkoliitto www.finhockey.fi Valintoja ja Yhteistyötä JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA Ismo Haaponiemi Hannu Jokinen Heikki Suutala Päivitetty 8/2010 Kari Ekman Suomen Jääkiekkoliitto ja tekijät Piirrokset: Mika Rantanen

ESIPUHE Lasten ja nuorten jääkiekkojoukkueet toimihenkilöineen ja vanhempineen ovat tärkeä perusta heidän omalle kehitykselleen, mutta ne ovat myös välttämätön perusta jääkiekkoharrastuksen tulevaisuudelle. Juniorijoukkueiden toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen. Ne tarjoavat tuhansille nuorille loistavan harrastuksen ja monipuolisen kasvuympäristön. Tämä käsikirja on tarkoitettu seurojen ja joukkueiden käytännön työkaluksi. Sen avulla halutaan antaa lukuisia esimerkkejä ja virikkeitä yksittäisten joukkueiden toiminnan järjestämiselle ja johtamiselle. Samalla käsikirjassa ovat ne asiat, jotka ovat tärkeitä joukkueiden toiminnan onnistumisen kannalta. Olemme myös pyrkineet vastaamaan monen asian kohdalla, miksi ne ovat tärkeitä ja miksi ne on hyvä tehdä. Käsikirjaa ei ole tehty orjallisesti noudatettavaksi ohjekirjaksi, koska tekijät ovat hyvin tietoisia juniorijoukkueiden toiminnasta hyvin erilaisissa olosuhteissa ja erilaisin tavoittein. Sisältöä ja sanomaa on tarkasteltava kunkin seuran ja joukkueen omasta näkökulmasta. Kuten joukkueen johtaminenkin, niin myös tämän käsikirjan työstäminen on ollut yhteistyötä. Jääkiekkoliiton toimeksiannosta käsikirjan kokoamisesta ovat vastanneet Ismo Haaponiemi, Hannu Jokinen ja Heikki Suutala. Viimeksi mainitut ovat vastanneet käsikirjan sisällön suunnittelusta ja käytetyn materiaalin kokoamisesta. Ismo Haaponiemi on puolestaan saanut laajan pohjamateriaalin lopulliseen käsikirjan muotoon, jota on yhdessä monissa palavereissa muokattu ja työstetty edelleen. Kiitos monien seurojen aktiivisen joukkueenjohtajakoulutuksen käytössämme on ollut runsaasti lähdemateriaalia. Haluamme kiittää Heikki Louhivaaraa ja koulutusvaliokunnan jäseniä hyödyllisistä kommenteista ja ehdotuksista, jotka ovat parantaneet kirjan sisältöä. Lämpimät kiitokset myös FM Mari Hankalalle käsikirjan kieliasun tarkastamisesta ja tekstin luettavuuden parantamisesta. Jyväskylä 27.12.2000 Ismo Haaponiemi, Hannu Jokinen ja Heikki Suutala JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 2

1. Suomen Jääkiekkoliiton organisaatio ja toiminta 4 2. Seuraorganisaatio ja toiminta 6 2.1 Seuratoiminnan periaatteet, tavoitteet ja säännöt 7 2.2 Seuran organisaatio ja avainhenkilöt 9 2.3 Joukkueen toiminnan periaatteet ja säännöt 12 2.4 Juniorijoukkueen organisaatio, toimihenkilöt, toimenkuvat ja vastuualueet 14 2.5 Hyvin toimivan joukkueen ominaisuuksia 18 3. Joukkueenjohtajan rooli ja asema joukkueessa ja seurayhteisössä 19 3.1 Joukkueen johtamisen periaatteet 19 3.2 Joukkueenjohtaja seuraorganisaation näkökulmasta 19 3.3 Joukkueenjohtaja valmennuksen näkökulmasta 21 3.4 Hyvän joukkueenjohtajan ominaisuuksia 21 3.5 joukkueenjohtajan valinta 23 3.6 joukkueenjohtaja ja toimihenkilöiden yhteistyö, toimihenkilöpalaverit 23 4. Joukkueenjohtajan tehtävät 25 4.1 Joukkueen vuosittaisen toiminnan suunnittelu, toimintasuunnitelma 25 4.2 Toimintakalenteri 29 4.3 Pelipassit, peliluvat, siirrot ja kilpailusäännöt 30 4.4 Joukkueen taloudenhoito 32 4.4.1 Joukkueen talousarvion, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tekeminen 32 4.4.2 Varainhankinnan ideointi ja organisointi yhdessä juniorijoukkueen vanhempien kanssa 35 4.4.3 Joukkueen rahaliikenteen seuranta 37 4.4.4 Verotus 38 4.5 Joukkueenjohtaja ja ottelut 38 4.5.1 Kotiottelut 38 4.5.2 Vierasottelut 40 4.5.3 Kansainväliset ottelut ja turnaukset 42 4.6 Joukkueenjohtaja ja turnaukset 43 4.6.1 Turnauksen järjestäminen 43 4.6.2 Vierasturnaukseen osallistuminen 45 4.7 Joukkueen tilaisuudet, oheistapahtumat ja virkistystoiminta 47 5. Joukkueenjohtaja tiedon välittäjänä, suhdetoiminnan järjestäjänä ja ongelmien ratkaisijana 49 5.1 Joukkueenjohtaja tiedon välittäjänä 49 5.2 joukkueen suhdetoiminnan järjestäminen 51 5.2.1 Joukkue ja sidosryhmät 52 5.2.2 Joukkue ja muut seurat 54 5.2.3 Joukkue ja koulu 54 5.3 Ristiriitojen ratkaiseminen ja johtamisen ongelmatilanteet 55 6. Joukkueenjohtaja ja vanhemmat 58 6.1 Vanhemmat joukkueen toiminnan tukena 59 6.2 Vanhempien suhde joukkueeseen 60 6.3 Vanhemmat ja joukkueen ilmapiiri 62 6.4 Vanhempainpalaverit 64 6.5 Vanhemmat ja seura 66 Liitteet / Linkit Liite 1. Esimerkki toimintasuunnitelmasta 67 Liite 2. Esimerkki toimintakertomuksesta 68 Liite 3. Esimerkki yhteistyösopimuksesta 69 Liite 4. Esimerkki tarjouspyynnöstä kuljetusten osalta 70 Liite 5. Esimerkki matka-aikataulusta 71 Linkkejä mm. seurojen toimintakäsikirjoihin 72 Linkkejä joukkueen talouteen 73 Linkkejä mm. toimintakertomusmalleihin ja muita hyödyllisiä linkkejä 74 JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 3

1 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ORGANISAATIO JA TOIMINTA Alue: 1.1 Suomen Jääkiekkoliitto www.finhockey.fi Yhdistyksen nimi on Suomen Jääkiekkoliitto ry ( Finlands Ishockeyförbund rf ) ja sen kotipaikka on Helsinki. Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Jääkiekkoliittoon ( IIHF ). Jääkiekkoliitto on perustettu 20.01.1929 ( jääkiekkoilu alkoi Suomessa vuonna 1927 ). Tällä hetkellä liitolla on jäsenyhdistyksiä yli 428 kpl, joukkueita 2 976 ja lisenssiöityjä jäseniä noin 67 463. Otteluita pelataan vuosittain runsaat 40 000 ja yleisöä niissä käy yhteensä yli 3 miljoonaa. Erotuomareita toimii noin 2 348 ja jäähalleja ( katettuja tekojääratoja ) on yli 242 kappaletta. Vuosittain valmistuu noin viisi uutta hallia. SJL:N STRATEGIA 2007 2010 / VISIO JA MISSIO http://www.finhockey.fi/info/toimintastrategia/ 1.2 Jääkiekkoliiton alueet Jääkiekkoliiton hallintomallin mukaisesti maa jaetaan liiton kilpailu-, koulutus-, valmennus- tai muuta sellaista toimintaa varten jääkiekkoalueisiin siten, että kukin alue muodostaa toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tällä hetkellä maa on jaettu kahdeksaan alueeseen, joiden tehtävänä on johtaa ja kehittää suomalaista jääkiekkoa jääkiekkoliiton ja alueen strategian, sääntöjen sekä alueella hyväksytyn toimintaja talousarvion mukaisesti. Tehtävien suorittamiseksi alue aktiivisesti kehittää omaa toimintaansa ja yhteistoimintaa aluehallintoviranomaisten, alueella toimivien muiden lajien, yhteisöjen ja yhteistyökumppanien kanssa. Johtaa ja kehittää alueensa koulutus-, valmennus- ja kilpailutoimintaa. Kehittää ja laajentaa jääkiekon harrastajapohjaa alueella. Tukee Alueensa seurojen toimintaedellytysten toteutumista. Huolehtii sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä alueella. Toteuttaa muut jääkiekkoilua edistävät toimenpiteet alueella. Vastaa alueen toiminnan toteuttamisesta Jääkiekkoliitolle ja alueen aluekokoukselle. 1. Etelä, 2. Häme, 3.Keskimaa, 4. Kymi-Saimaa, 5. Lappi, 6. Länsirannikko, 7. Pohjoinen ja 8. Savo-Karjala JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 4

Alueen jäsenseurat Alueen toimihenkilöt Suomen Jääkiekkoliiton jäseniä ovat alueella jäsenyhdistykset (seurat). Jokaisella jäsenvelvoitteensa suorittaneella jäsenseuralla on äänioikeus vuosittain keväisin ja syksyisin pidettävässä alueparlamentissa, joka on siis alueen jäsenseurojen kokous. Kullakin alueella toimii päätoiminen (Lapin alueella puolipäivätoiminen ) aluepäällikkö, päätoiminen aluekouluttaja ja pää- tai ototoiminen erotuomarikouluttaja sekä oto-maalivahtikouluttaja ja erilaisia tukikouluttajia. 1.3 Sarjatoiminta Jääkiekkoliitto alueineen järjestää sarjatoimintaa kaiken ikäisille pelaajille ja kaiken tasoisille joukkueille. Liiton keskustoimiston hoitamia valtakunnallisia sarjoja ovat Mestis, Suomi-Sarja, A-nuorten SM-liiga, B-nuorten SM-sarjat, C-nuorten SM-sarja sekä Naisten SM-sarja. Niistä vastaa liiton kilpailupäällikkö. Muiden valtakunnallisten sarjojen (II-divisioona, A-C nuorten sarjat, Naisten- divisioona ja Suomi-Sarja) järjestämisestä vastaavat aluepäälliköt. Kaikki muut sarjat ovat alueellisia tai alueiden yhdessä sopimia ylialueellisia sarjoja. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 5

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA 2 SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Suomalaisten jääkiekkoseurojen runsaaseen joukkoon mahtuu paljon erilaisia ja erikokoisia seuroja. Tämän käsikirjan lähtökohtana on pyrkiä ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin erilaiset toimijatahot. Käsikirja pyrkii antamaan vastauksia joukkueenjohtajien toimintaa koskeviin kysymyksiin ja esittämään ideoita erilaisista lähtökohdista toimiville jääkiekkoseuroille. 2.1 SEURATOIMINNAN PERIAATTEET, TAVOITTEET JA SÄÄNNÖT Yhdistyksen perustaminen ja tarkoitus Jääkiekkoseurat ovat perinteisesti toimineet viralliselta muodoltaan yhdistyspohjaisina. Yhdistyksellä tarkoitetaan vähintään kolmen yli viisitoista vuotta täyttäneen henkilön järjestäytynyttä yhteenliittymää jonkin tarkoituksen toteuttamiseksi. Yhdistys perustetaan rekisteröimällä se ja laatimalla sille säännöt. Rekisteröityminen ohjaa seurojen toimintaa lainopillisesta näkökulmasta. Yhdistyksen säännöistä selviää muun muassa, miksi seura on perustettu, kuinka se toteuttaa toimintaansa, miten se on organisoitu ja kuinka erilaisissa hallinnollisissa tilanteissa edetään. Lisätietoja yhdistyksen perustamisesta saat mm. Heikki Halilan ja Risto Riitesuon kirjasta Yhdistystoiminnan perusteet, jota voi tilata SLU:n Sporttikaupasta www.sporttikauppa.com e-mail sporttikauppa@slu.fi puh. (09) 34 812 266. Seuran omat toimintaperiaatteet Perustamislähtökohtien lisäksi seurassa voidaan luoda vielä omat toiminnalliset periaatteet, jotka ovat visioita, strategioita ja tavoitteita. Ne ovat punainen lanka, joka auttaa määrittelemään tarkemmin niitä toiminnan tapoja ja tyylejä, joilla seura päämääriään lähtee tavoittelemaan. Periaatteet tehdään joukkueiden ja jäsenistön käytettäviksi. Toimintaperiaatteet on hyvä julkaista kirjallisena, jolloin niitä on helppo jakaa ja niihin voidaan vaivattomasti palata. Toimintaperiaatteet apuvälineenä Toimintaperiaatteilla selkiytetään joukkueiden toimintaa ja helpotetaan ongelmatilanteiden ratkaisemista. Toimintaperiaatteista seuran toiminnassa mukana olevat ihmiset löytävät vastauksia toiminnassa kohdattaviin kysymyksiin. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 6

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Seuroissa aloittavat uudet joukkueet kaipaavat kipeästi toimintansa käynnistämiseksi ja tueksi periaatteita sekä toimintamalleja. Kirjallisilla toimintaperiaatteilla joukkueiden uudet toimihenkilöt ja lasten vanhemmat ohjautuvat helpommin sisään seuran toimintaan ja tavoitteisiin sekä toimintakulttuuriin. Toimintaperiaatteita tulee täydentää ja päivittää esimerkiksi kausittain sitä mukaa, kun toiminnan sisältö tai haasteet muuttuvat. Laatiessaan omia yksityiskohtaisia toimintatapojaan joukkueiden tulee käyttää lähtökohtanaan seuran yhteisiä toimintaperiaatteita. Kirjallisissa toimintaperiaatteissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita: perustelu siitä, miksi periaatteet on laadittu seuran perusarvot ja tehtävät toiminnan periaatteet ja tavoitteet seuran hallinnon ja urheilutoiminnan organisointi talouden organisointi (seuran ja joukkueiden taloudenhoito / varainhankinta) toimihenkilöiden tehtävät hyvään ilmapiiriin kannustaminen mahdollisten ongelmien ratkaisumenettelyt toiminnalliset linjaukset (harjoitusmäärät, joukkueiden väliset jäänjakoperusteet jne.) varusteet, edustusasut ja seuran logon käyttö Toimintaperiaatteiden avulla voidaan seuran arvomaailmaa ja toimintamalleja tuoda tunnetuksi myös tärkeille ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Seuroilla on mahdollisuus ottaa omien sääntöjensä sisällöksi myös valtakunnallisten järjestöjen, kuten Nuoren Suomen, periaatteita, joissa korostetaan kaikkien lasten ja nuorten tasapuolista liikuntaharrastusta. Suomen Jääkiekkoliiton Pelin Henki oppaasta (http://www.finhockey.fi/junnut/pelin_henki_spelets_anda/ ) löytyy arvokasta tietoa ja vinkkejä oman toiminnan kehittämiseksi. Opas on tehty erityisesti lasten ja nuorten vanhempia varten. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 7

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA JOHDA JOUKKUETTA SEURAN TEKEMIEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN MUKAISESTI. SE LUO PERUSTAN JOUKKUEEN MENESTYKSEKKÄÄLLE TOIMINNALLE PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ! Seurayhtenäisyys Yksittäiselle joukkueelle voi joskus tulla eteen tilanne, jossa olisi edullisempaa toimia seuran periaatteita ja ohjeita vastaan. Lyhyellä tähtäimellä se saattaisi hyödyttää yksittäistä joukkuetta. Tämä katsontakanta osoittautuu kuitenkin kestämättömäksi, kun tarkastellaan joukkuetta osana seuraa ja monen joukkueen yhteistä kokonaisuutta. Joukkue voi esimerkiksi jonkun sen jäsenen henkilökohtaisia suhteita hyväksi käyttämällä saada hankintoja halvemmalla kuin seuran esittämän yhteistyöyrityksen kautta. Seuran ja yrityksen yhteistyön edellytyksenä saattaa kuitenkin olla seuran ja joukkueiden kaikkien hankintojen keskittäminen yhteen paikkaan. Jos yksi joukkue oman etunsa nimissä lipsuu rintamasta ja yhteistyö purkautuu sen yrityksen kanssa, johon ostokset on keskitetty, saattavat muut joukkueet kärsiä ja joutua tekemään hankintansa entistä kalliimmalla hinnalla. Usein tällaisissa yritysten kanssa tehtävissä keskitettyjen hankintojen yhteistyösopimuksissa seura saa neuvoteltua tuntuvia alennuksia ja taloudellista tukea toimintansa toteuttamiseen. Tästä hyötyvät myös joukkueet sekä suoraan että välillisesti. Etujen ristiriita ja toimintaperiaatteiden sitovuus Jos jokainen seuran joukkueista toimisi ainoastaan omasta näkökulmastaan katsoen, taustalla olevan seuran merkitys katoaisi. Tällaisia tilanteita (ristiriitoja) kohdattaessa voi kysyä itseltään, miksi meidän joukkueemme on hyvä kuulua seuraan. Mitä hyötyä joukkueelle on seurasta? Miksi tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä seuran ja joukkueiden kesken? Näitä asioita olisi hyvä pohtia yhdessä seuran edustajien ja muiden joukkueiden johtoryhmien kesken. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 8

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Keskusteluteemoja Miksi meidän joukkueemme on osa seuraa? Mitä hyötyä joukkueellemme on seurasta? Mitä hyötyä on yhteisistä pelisäännöistä seuran ja joukkueiden kesken? Voisimmeko toimia omana yksityisenä joukkueenamme yhden joukkueen seurana? Mitä hyötyä tai haittaa itsenäisestä asemasta olisi? Mitä voittaisimme, mitä häviäisimme? 2.2 SEURAN ORGANISAATIO JA AVAINHENKILÖT Esimerkki seuraorganisaatiosta: VUOSIKOKOUS HALLITUS/PUHEENJOHTAJA PALKATUT TYÖNTEKIJÄT KIOSKIVASTAAVA JOUKKUEET VARUSTEVASTAAVA Vuosikokous Vuosikokous tai varsinainen kokous on yhdistyksen ylin päättävä elin. Varsinaiseen kokoukseen voivat osallistua yhdistykseen kuuluvat jäsenet. Se valitsee hallituksen ja voi suunnata päätöksillään seuran yleisiä linjauksia, joilla toimintaa ohjataan. Vuosikokouksessa käsitellään muun muassa toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vahvistetaan tulevan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Varsinainen kokous voidaan kutsua koolle sille säädetyllä tavalla useampiakin kertoja vuodessa. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 9

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Hallitus Laillisesti ja perinteisesti hallituksella on yhdistyksen hallitsemis- ja valvontatehtävä sekä vastuu toiminnasta. Hallitus on omalta osaltaan urheiluseuran toimeenpaneva ja päättävä elin. Sen toimintaa ohjaavat laki ja yhdistyksen laatimat omat säännöt. Hallitukselle tai jollekin osalle sen jäsenistä voidaan antaa erityisiä tehtäviä, esimerkiksi tehtävä valita seuralle palkattavat työntekijät. Päätökset hallitus tekee yhdessä ja kantaa niistä myös yhteisen vastuun. Viime kädessä hallitus vastaa myös sen jaostojen tai joukkueiden tekemisistä, elleivät ne ole nimenomaan toimineet vastoin laadittuja sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Hallituksen tehtäviä: Kutsuu koolle yhdistyksen kokouksen ja valmistelee kokouksen asiat. (YhdL) Panee yhdistyksen kokouksen päätökset täytäntöön. Huolehtii juoksevista asioista ja suhteista ulkopuolisiin. Huolehtii yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta. Merkittävistä talousasioista päättää yleensä kuitenkin yhdistyksen kokous. Palkkaa ja valvoo työntekijöitä. Pitää jäsenrekisteriä (YhdL). Toimii yhdistyksen lakimääräisenä edustajana (YhdL). Toimii selvitysmiehenä yhdistyksen purkautuessa (YhdL). (Lähde: Seurajohtajan Päätä Oikein -käsikirja, SLU) http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_tyokalut/seurajohtajan _kasikirja-paata/ Puheenjohtaja Seuran puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niiden läpiviemisen. Puheenjohtaja toimii hallituksen veturina ja aktivoijana. Valiokunnat Seuralla voi olla valiokuntia erilaisten tehtävien valmisteluun ja toteuttamiseen, esimerkiksi koulutus- ja työvaliokunta. Yleisseurat ja niiden jaostot Urheiluseura voi harjoittaa yhden lajin sijasta monia eri lajeja. Tällöin eri lajit muodostavat seuraorganisaation sisällä alajaostoja, esimerkiksi jääkiekkojaoston. Jaosto voi vielä jakautua omiin joukkueisiinsa. Jaoston tehtävänä on edistää oman lajinsa toimintaa ja edustaa seuraa ulospäin hoitamansa lajin osalta. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 10

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA SEURA JÄÄKIEKKOJAOSTO X-JAOSTO Y-JAOSTO MIEHET A-NUORET B-JUNIORIT Palkattu henkilökunta Seuratoiminnan laajetessa voi olla tarpeen palkata työntekijöitä vapaaehtoisvoimien avuksi. Palkattua henkilökuntaa voivat olla esimerkiksi toiminnanjohtaja, joka hoitaa taloudellishallinnolliset tehtävät ja valmennuspäällikkö, jonka vastuualueena ovat suoranaisesti urheiluun liittyvät asiat. Kirjanpitoa varten seura voi palkata oman kirjanpitäjän tai ostaa kirjanpidon ulkopuolisena palveluna joltain yritykseltä. Muut vastuuhenkilöt Muita vastuuhenkilöitä kannattaa nimetä toiminnan kannalta olennaisiin ja tärkeisiin tehtäviin, kuten vastaamaan seuran varusteista ja kioskitoiminnasta. Vastuuhenkilöiden nimeäminen selkiyttää ja tehostaa toiminnan organisointia ja asioiden hoitoa. Vastuuhenkilöt keskittyvät oman alueensa hoitamiseen, ja palkatun henkilökunnan resurssit vapautuvat muihin tehtäviin. Joukkueet Joukkueet muodostuvat rekisteröidyistä pelaajista, valmentajista, toimihenkilöistä sekä muista avustavista henkilöistä. Jäsenistö Urheiluseuran jäsenet valitsee hallitus ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Seura voi varainhankintaansa edistääkseen hankkia myös toimintaan kiinteästi kuulumattomia ns. kannatusjäseniä, jotka maksavat säädetyn summan kannatusjäsenmaksuna. Kannatusjäsenyyttä kannattaa pohtia yhtenä hyvänä varainhankintamuotona. Pohdittaessa miten saisi seuralle lisää kannatusjäseniä kannattaa myös miettiä, mitä seura voisi tarjota jäsenilleen palvelukseksi jäsenmaksua vastaan. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 11

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Koulutus- ja kerhotoiminta Joukkueenjohtajakerho Aika, aihe jne Huoltajakerho Aika, aihe jne Seuran tulee huolehtia joukkueiden johtoryhmien ammattitaidosta ja osaamisesta järjestämällä sekä sisäistä koulutusta että lähettämällä riittävästi joukkueiden edustajia ulkopuolisten tahojen järjestämään koulutukseen. Ulkoista koulutusta järjestävät Jääkiekkoliitto ja sen paikallistasolla toimivat alueet. Lisätietoja saa kunkin alueen aluepäälliköltä. Koulutusta järjestävät myös SLU ja sen aluejärjestöt. Joukkueiden on otettava selvää siitä, mitä koulutusta seura järjestää, ja esitettävä omia toiveitaan koulutuksen sisällöstä. Joukkueenjohtajan vastuulla on vaatia tarvittavaa koulutusta seuralta. Useissa seuroissa järjestetään sisäistä koulutus- ja kerhotoimintaa, jossa valmentajille, joukkueenjohtajille, huoltajille, rahastonhoitajille sekä muille seura-aktiiveille on tarjolla heidän toimintaedellytyksiään lisäävää tietoa. Koulutustilaisuuksissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden vastaavissa tehtävissä toimivien kanssa, ja sitä kautta voi saada uusia virikkeitä. Näin kuva omasta tehtävästä monipuolistuu. Koulutuksen järjestämisessä on saatu hyviä kokemuksia myös seurojen välisestä yhteistyöstä. Lisätietoja yhdistyksen hallinnosta saat mm. Heikki Halilan ja Risto Riitesuon kirjasta Yhdistystoiminnan perusteet ja seurajohtajan Päätä Oikein -käsikirjasta, joita voi tilata SLU:n Sporttikaupasta www.sporttikauppa.com e-mail sporttikauppa@slu.fi puh. (09) 34 812 266. Lisätietoja myös yhdistyslaista. 2.3 JOUKKUEEN TOIMINNAN PERIAATTEET JA SÄÄNNÖT Useat seurat ovat laatineet omia kaikille joukkueille yhteisiä toimintaperiaatteita helpottamaan ja auttamaan joukkueidensa toimintaa erilaisissa tilanteissa. Yhteisillä toimintaperiaatteilla on haluttu varmistaa joukkueiden urheilullinen, kasvatuksellinen ja taloudellinen toiminta. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 12

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Perustana seuran toimintaperiaatteet Joukkueen toiminnan periaatteet ja säännöt ohjaavat sen jäsenten toimintaa. Niitä laadittaessa tulee tehdä yhteistyötä johtoryhmän ja pelaajien kesken. Joukkueen periaatteiden ja sääntöjen täytyy pohjautua seuran periaatteisiin ja olla niiden kanssa sopusoinnussa. Joukkueen tulee omia sääntöjään laatiessaan varmistaa, miten seura edellyttää sen toimivan. Yhteiset toimintaperiaatteet Seuran kaikkien joukkueiden yhteiset toimintaperiaatteet helpottavat yhteistyötä eri joukkueiden välillä sekä seuran ulkopuolisten tahojen kanssa. Yhteisistä periaatteista muodostuu vakiintunut ja tuttu tapa toimia. Apua pelisääntöjen luontiin Nuori Suomi ry. Radiokatu 20 00240 HELSINKI Puh. (09) 348 121 Fax. (09) 3481 2007 etunmi.sukunimi@nuorisuomi.fi www.nuorisuomi.fi Juniorijoukkueiden sääntöjen luomista varten on saatavissa erittäin hyvää apua Nuori Suomi ry:ltä. Nuorella Suomella on käynnissä Operaatio Pelisäännöt, jossa joukkueet muodostavat omat sääntönsä toiminnan toteuttajien eli lasten ja nuorten näkökulmasta. Operaatio Pelisäännöt on levinnyt laajasti, ja se tarjoaa tervettä ideologista pohjaa lasten urheilun kehittämiseksi. Joukkueiden ohjeistus SJL:n sivuilla: http://www.finhockey.fi/junnut/joukkueen_pelisaannot/ Joukkueen jäsenten sitoutumien pelisääntöihin Kun pelisäännöt on luotu, niitä tulee soveltaa käytäntöön ja niistä on pidettävä kiinni. Pelisääntöihin sitoutumisessa johtoryhmän toiminta on tärkeää. Sen täytyy valvoa sääntöjen noudattamista ja sitoutua niihin itse. Omalla esimerkillään johtoryhmä kannustaa muita joukkueen jäseniä sääntöjen mukaiseen toimintaan. JOUKKUEEN JOHTORYHMÄ NÄYTTÄÄ OMALLA ESIMERKILLÄÄN MALLIA SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISESTA. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 13

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA 2.4 JUNIORIJOUKKUEEN ORGANISAATIO, TOIMIHENKILÖT, TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET Toimihenkilöiden vastuualueiden määrittely Joukkueen johtoryhmä koostuu valmentajista ja toimihenkilöistä. Joukkueen toimihenkilöitä ovat joukkueenjohtaja, huoltaja ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöitä joukkueessa voi olla joukkueen tai seuran käytännön mukaisesti eri tehtäviä varten nimitettynä erisuuruisia määriä. Myös toimenkuvat ja vastuualueet voivat olla erilaisia. Tärkeintä onnistuneen tuloksen kannalta kuitenkin on, että johtoryhmän jäsenten tehtävät ja vastuualueet on määritelty ennen kauden alkua vastuuvalmentajan johdolla selkeästi. Mikäli roolijako jää joukkueessa epäselväksi, se saattaa aiheuttaa epätietoisuutta omista tehtävistä ja päällekkäisiä toimintoja. Tästä seuraa herkästi turhautumista ja kitkaa vuorovaikutussuhteissa. Toimihenkilöiden yhteistyö Toimihenkilöiden ja koko joukkueorganisaation toiminnan kannalta erityisen tärkeää on toimiva yhteistyö. Yhteistyöllä sekä toimenkuvien ja vastuualueiden suunnitelmallisella jakamisella joukkue saavuttaa mahdollisimman tehokkaan tavan toimia. Esimerkki joukkueorganisaatiosta: Pelaajat Valmentajat Rahastonhoitaja Tukijat Koulu Muut harrastukset JOUKKUE Vanhemmat Vanhempien tuki- ja työryhmät Joukkueenjohtajat Huoltajat JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 14

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Joukkueen johtoryhmä: valmentajat joukkueenjohtajat huoltajat rahastonhoitajat Vastuuvalmentaja Vastuuvalmentajalle kuuluu valmennuksellisen, harjoituksellisen sekä kilpailutoiminnallisen suunnittelu- ja toteutusvastuun lisäksi kokonaisvastuu joukkueen toiminnasta. Vastuuvalmentaja vastaa kaikista pelillisistä ja pelitaktisista asioista, joiden toteuttamiseen hänen on saatava täysi työrauha. Vastuuvalmentajan apuna on joukkueen muu johtoryhmä, joka tukee ja toteuttaa toimintaa sen henkilöiden vastuualueiden ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtajan vastuualue on joukkueen taloudellisten ja hallinnollisten sekä laajasti ajateltuna urheilua tukevien taustaasioiden hoitaminen. Apuna joukkueenjohtajalla ovat joukkueen johtoryhmä sekä vanhempien tuki- ja työryhmät. Yhteistyöllä joukkueenjohtaja saavuttaa tehtävässään parhaan mahdollisen tuloksen. Jos joukkueessa ei ole rahastonhoitajaa, joukkueenjohtaja hoitaa myös nämä tehtävät. Joukkueenjohtaja turvaa tausta-asioiden hoitajana valmentajien, pelaajien ja koko joukkueen työrauhan säilymisen. Huoltaja Huoltaja on oman tehtävänsä ammattilainen, joka osaamisellaan tuo tärkeän panoksen koko joukkueen toimintaan. Huoltajan vastuualueena on joukkueen materiaalinen hyvinvointi. Huoltaja toimii pelaajien apuna varusteiden toimintakunnon varmistajana. Hän voi myös tarvittaessa hoitaa pienimuotoisia tapaturmia. Huoltajat hoitavat pelaajien nestehuoltoa harjoitusten ja otteluiden aikana pitämällä riittävää määrää juotavaa tarjolla. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 15

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Huoltajan tehtäviä ovat mm. huolto- ja ensiapulaukusta huolehtiminen luistinten ja muiden varusteiden kunnosta vastaaminen varusteiden ja huoltovälineiden hankinnasta vastaaminen joukkueen juomista harjoituksissa ja otteluissa vastaaminen seuran antamista pelipaidoista ja muista varusteista vastaaminen myönteisen ilmapiirin kehittäminen Huoltajien on oltava perillä joukkueen budjetista, jotta he voivat suunnitella joukkueen varustehuollon ja -hankinnat talousarvion mukaisesti. Ollessaan tietoisia taloudellisista rajoitteista he pystyvät asettamaan hankintoja tärkeysjärjestykseen ja miettimään, mitä hankintoja voidaan jättää tarvittaessa toteuttamatta ja mitä voidaan hoitaa esimerkiksi vanhoja välineitä korjaamalla. Usein huoltajan tehtävässä varsinaisen käytännön käsityön ohella nousee esiin rooli joukkueen ilmapiiriin vaikuttajana. Niin pelaajien omat varusteet kuin joukkueen yhteiset tavaratkin ovat pelaajien työkaluja, joiden ympärillä he ja huoltajat yhdessä tiiviisti toimivat. Useimmille pelaajille varusteiden kunto ja niiden oikea kohteleminen on erityisen tärkeää, jolloin huoltajan rooli pelaajan auttajana korostuu. Huoltajalla on mahdollisuus usein auttajana ja kaverina päästä lähemmäs pelaajan sielunelämää kuin muilla johtoryhmän jäsenillä. Tällöin hänen merkityksensä joukkueen ilmapiirin kehittäjänä näkyy selkeästi. Huoltajan tehtävä on varsinkin juniori-ikäisten joukkueissa myös kasvatuksellinen ja opetuksellinen. Hänen tulee ohjata pelaajia huolehtimaan varusteistaan ja toimintaympäristöstään. Ympäristökasvatus ja kestävään kehitykseen opettaminen ovat tärkeitä tekijöitä huoltajan opettaessa pelaajia kantamaan vastuutaan ympäristöstään ja yhteiskunnasta. Nuoria pelaajia tulee opastaa myös henkilökohtaisen hygienian huolehtimisessa ja terveyskasvatuksellisissa asioissa. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 16

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja vastaa joukkueen kirjanpidosta ja maksuliikenteestä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä joukkueenjohtajan kanssa ja suorittaa joukkueen toiminnasta aiheutuvat taloudelliset toimenpiteet, esimerkiksi laskujen maksamiset ja niiden kirjaamiset joukkueen kirjanpitoon. Rahastonhoitajalle voi usein kuulua myös talousarvion toteutumisen valvonta, osallistuminen toimintasuunnitelman laatimiseen, talousasioissa yhteydenpito emäseuraan, joukkueen tilinpäätöksen valmistaminen, joukkueenjohtajan hyväksymien laskujen maksuun hoitaminen sekä joukkueen tilien oikeellisuudesta vastaaminen. Joukkueelle on hyvä valita sen oman tilin tarkastamisesta vastaavat henkilöt, jotka valvovat joukkueen rahojen käytön oikeellisuutta. Vanhempien tuki- ja työryhmät Vanhemmista koottujen tuki- ja työryhmien tehtäviin voivat sisältyä muun muassa talkootyöt, muu varainhankinta, ottelutoimitsijatoiminta, huvitoiminnan järjestäminen ja kotiturnauksen järjestäminen. Tuki- ja työryhmien kautta vanhemmat ohjautuvat ja organisoituvat mukaan joukkueen aktiiviseen taustatoimintaan. Vanhempien suhdetta joukkueeseen käsitellään tarkemmin kappaleessa kuusi Joukkueenjohtaja ja vanhemmat. KAIKKI TOIMINNASSA MUKANA OLEVAT TYÖSKENTELEVÄT OMILLA VASTUUALUEILLAAN YHTEISEN PÄÄMÄÄRÄN SAAVUTTAMISEKSI. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 17

SEURAORGANISAATIO JA -TOIMINTA 2.5 HYVIN TOIMIVAN JOUKKUEEN OMINAISUUKSIA Joukkueen organisaatioon liittyviä ominaisuuksia Joukkueen johtoryhmän roolit ja vastuualueet ovat selkeästi määritelty. Joukkueen käytettävissä on alan asiantuntemusta. Joukkue pystyy hyödyntämään alan uusinta tietoa. Joukkue palkitsee osaamisesta ja pätevyydestä. Joukkue asettaa itselleen jatkuvasti kehittämistavoitteita. Joukkue pyrkii kilpailulliseen tulokseen terveillä keinoilla. Joukkueen ihmissuhteisiin liittyviä ominaisuuksia Joukkueessa keskustellaan yhdessä toiminnan kehittämisestä. Joukkueessa ollaan kiinnostuneita uusimmasta tiedosta. Jäsenet ovat innokkaita, ja joukkue kannustaa heitä uusien ideoiden ja näkemysten kehittämisessä. Joukkueessa ollaan halukkaita kokeilemaan uusia ideoita käytännössä. Joukkueessa arvostetaan jokaista henkilöä ja jokaisen mielipidettä. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 18

JOUKKUEENJOHTAJAN ROOLI JA ASEMA JOUKKUEESSA SEKÄ SEURAYHTEISÖSSÄ 3 JOUKKUEENJOHTAJAN ROOLI JA ASEMA JOUKKUEESSA SEKÄ SEURAYHTEISÖSSÄ 3.1 JOUKKUEEN JOHTAMISEN PERIAATTEET Aktiivisuus Joukkueenjohtajalla on keskeinen tehtävä joukkueen toiminnan koordinaattorina. Hänen täytyy olla selvillä kaikista joukkuetta koskevista asioista, jotta hän pystyisi auttamaan joukkueen toimintaedellytysten ja -olosuhteiden järjestämisessä ja turvaamisessa. Joukkueenjohtajan tehtävässä korostuu kiinteä yhteistyö joukkueen muiden toimihenkilöiden, valmentajien sekä seurajohdon kanssa. Hänen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyössä. Luottamushenkilö Joukkueenjohtaja on valmentajien, toimihenkilöiden, pelaajien, vanhempien, seuran, yhteistyökumppaneiden ja yleensäkin kaikkien toimintaan kiinteästi liittyvien tahojen luottamushenkilö. Hän valvoo joukkueensa etuja. Joukkueenjohtajana onnistuminen edellyttää, että häneen luotetaan. Ihmissuhteet ja työskentelyilmapiiri joukkueessa Joukkueenjohtajan tulee tukea hyväksyvää ja erilaisuutta kunnioittavaa ilmapiiriä. Joukkueenjohtaja huolehtii joukkueen ihmissuhteista ja ilmapiiristä. Hänen on puututtava havaittuihin ongelmiin heti, ja niihin on etsittävä jokainen osapuoli huomioon ottaen aktiivisesti ratkaisua. Ongelmatilanteet ovat usein arkoja, ja osallisena olevien on vaikea puhua niistä. Joukkueen piirissä on erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä, mikä joukkueenjohtajan on huomioitava heitä lähestyessään. 3.2 JOUKKUEENJOHTAJA SEURAORGANISAATION NÄKÖKULMASTA Linkki seuraorganisaatioon Joukkueenjohtaja on valmentajien ohella joukkueen tärkeä yhteydenpitäjä, sillä hän toimii linkkinä seuran ja joukkueen välillä hallinnollisten ja taloudellisten asioiden hoidossa. Jotta yhteys pelaisi JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 19

JOUKKUEENJOHTAJAN ROOLI JA ASEMA JOUKKUEESSA SEKÄ SEURAYHTEISÖSSÄ hyvin, täytyy osapuolten välillä vallita hyvät keskustelu- ja vuorovaikutussuhteet. Yhteydenpito tapahtuu suorilla kontakteilla seuran taloudesta ja hallinnosta vastaavien henkilöiden kanssa. Vuorovaikutusta syntyy myös seuran virallisissa elimissä, joissa joukkueista on hallinnollinen edustus, esimerkiksi joukkueenjohtajien kokouksissa. OSALLISTU AKTIIVISESTI SEURAN JÄRJESTÄMIIN KOKOUKSIIN, PALAVEREIHIN JA KOULUTUSTILAISUUKSIIN VARMISTAAKSESI HYVÄ TIEDON KULKU JOUKKUEEN JA SEURAN VÄLILLÄ. Joukkueen edustaja seurayhteisössä Joukkueenjohtaja edustaa joukkuetta ja varmistaa, että joukkue saa hyödykseen kaikki seuran sille tarjoamat palvelut ja edut. Usein seura tarjoaa joukkueilleen laajasti palveluita, joita niiden olisi itse vaikea tuottaa tai hankkia. Joukkueenjohtaja huolehtii siitä, että joukkue hoitaa omat velvoitteensa seuraa kohtaan. Seuran edustaja joukkueessa Joukkueenjohtajan rooli on kahdensuuntainen siten, että hän on myös seuran edustaja joukkueeseen päin. Joukkueenjohtajan on huolehdittava, että joukkue noudattaa toiminnassaan seuran toimintaperiaatteita ja yhteisesti sovittua linjaa yhtenä osana seurakokonaisuutta. Seuran ja joukkueiden yhdenmukainen toiminta on kaikkien etu. Seuran toimintamuotojen kehittäminen edellyttää rakentavaa keskustelua kaikkia koskevista yhteisistä periaatteista, ja joukkueenjohtaja onkin avainasemassa kuljettaessaan viestiä seuran ja joukkueiden välillä. Joukkueen tulee olla perillä toimintaperiaatteista ja noudattaa niitä ristiriitaisten tapahtumien välttämiseksi. Ristiriitoja voi syntyä esimerkiksi seuran arvoperiaatteista tai seuran yhtenäisen kuvan muodostumisesta. Esimerkiksi seura voi edellyttää juniorijoukkueiltaan Nuori Suomi -hengen mukaista toimintaa tai joukkueiden verryttelyasuissa käytettävän seuran päättämiä omia värejä ja logoa. Joukkueenjohtajan konkreettisen toiminnan kautta periaatteet siir- JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSIKIRJA 20