Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt 10.4.2019
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset, työpaikat, työllisyys, työttömyys Kuntapalvelut Espoossa Sivistystoimen palvelut Hyvinvointi Ekologisesti kestävä kehitys Kaupungin talous, tilinpäätös 2018 Kaupungin henkilöstö Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 2
Väestö ja väestönmuutokset Kuvasarjan alkuun 3
Espoon väkiluku oli 283 632 asukasta vuoden 2019 alussa. Espoo kasvaa vuosittain keskimäärin 4500 asukkaalla. Vuonna 2018 väestö kasvoi 4 588 asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvusta 75 prosenttia oli vieraskielistä. Vieraskielinen väestö kasvaa enemmän kuin kotimaankielinen. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 4
Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on pienentynyt alenevan syntyvyyden vuoksi. Kotimainen muuttovoitto oli lähes yhtä suurta kuin ulkomainen muuttovoitto vuonna 2017. Ulkomainen muuttovirta on ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 5
Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten. Kotimaankielisten muuttotase on tappiollinen 45-vuotiaista lähtien. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 6
Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä 25 64-vuotiaita. Espoolaisista 17 prosenttia oli vieraskielisiä vuodenvaihteessa 2018/2019. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Työikäisestä väestöstä 19,8 prosenttia oli vieraskielistä, lapsista 19 prosenttia. Ikäryhmä Kotimaankielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Vieraskielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Ikääntyneet 65 + 52 240 (81,0 %) 12 263 (19,0 %) 19 686 (82,9 %) 4 047 (17,1 %) 123 358 (80,2 %) 30 407 (19,8 %) 40 263 (96,7 %) 1 368 (3,3 %) 75+ 15 863 (97,8 %) 363 (2,2 %) 85+ 3997 (97,9 %) 87 (2,1 %) Yhteensä 235 547 (83,0 %) 48 085 (17,0 %) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 7
Espoon väestöennusteet Kuvasarjan alkuun 8
Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2018-2060 Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu myös tulevaisuudessa Väestö kasvaa keskimäärin 3 600 asukkaalla vuodessa vuoteen 2060 mennessä Suurin ikäryhmä on 50-64-vuotiaat ja se myös säilyy suurimpana Työikäisten määrä kasvaa Nuoria työikäisiä on iäkkäämpiä enemmän 0-6-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa 4 300 lapsella ja 7-15-vuotiaiden ikäryhmä 7 300 lapsella 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Espoon ruotsinkielinen väestö vähenee 1 800 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Lähes kaikki ikäryhmät pienenevät. Kasvu on kuitenkin voimakas 80 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Espoon väestöllinen huoltosuhde heikentyy 2030-luvulta alkaen 52 huollettavasta vuoden 2060 noin 63 huollettavaan 100 työikäistä kohden 11.4.2019 9
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035 Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Vieraskielisistä suurin osa on työikäisiä. Alle kouluikäisten lasten, perusasteen koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden määrät kasvavat Työikäisten määrä kasvaa Nuorten työikäisten ryhmä kasvaa 21 800 asukkaalla. Kantaväestö pienenee 800 asukkaalla ja vieraskielisten ryhmä kasvaa 22 600 asukkaalla. Vanhempien työikäisten ryhmä kasvaa 18 800 asukkaalla. Kantaväestö 700 ja vieraskieliset 18 100 asukkaalla. 65 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvaa 24 200 asukkaalla, joista 5 400 on vieraskielistä. 75 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvaa 18 100 asukkaalla, joista 1 700 on vieraskielistä 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 7 900 asukkaalla, joista 300 on vieraskielistä Espoon vuosittainen väestönlisäys vuoteen 2035 on keskimäärin 4 300 asukasta. Kantaväestön määrä väestönlisäyksessä pienenee ja vieraskielisten määrä kasvaa. Vieraskielisen väestön kasvu on voimakkainta muun Aasian ja Lähi-Idän ja Pohjois- Afrikan kieliryhmissä. Näissä suurimmat kielet ovat kiina, vietnam, intian kielet, arabia, kurdi, farsi (persia) ja turkki. 11.4.2019 10
Espoon väestöennuste 2019-2028 Espoon väestö 1.1.2019 oli 283 632 ja vuoden 2028 alussa 324 700 asukasta Espoon väestö kasvaa ennustekaudella 45 660 asukkaalla Lasten ja nuorten määrät kasvavat 2018-2028 0-6-v. 2 160 lapsella 7-15-v. 3 970 lapsella 16-19-v. 3 200 nuorella Työikäisten määrä kasvaa 21 800 asukkaalla Iäkkäiden määrät kasvavat yli 65-vuotiaat 14 500 asukkaalla yli 75-vuotiaat 12 000 asukkaalla yli 85-vuotiaat 2 790 asukkaalla 11.4.2019 11
Espoon väestöennuste 2019-2028 Väestönkasvu suuralueittain: - Suur-Leppävaara 11 300 - Suur-Tapiola 8 700 - Suur-Matinkylä 6 900 - Suur-Espoonlahti 9 200 - Suur-Kauklahti 3 600 - Vanha-Espoo 4 300 - Pohjois-Espoo 1 400 Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti ovat suurimmat alueet. Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto 3 600, Perkkaa 3 200, Otaniemi 2 700, Niittykumpu 2 400 ja Iivisniemi 2 100 asukkaalla 11.4.2019 12
Espoon väestöllinen huoltosuhde heikentyy 2030- luvulta alkaen 52 huollettavasta vuoden 2060 noin 63 huollettavaan 100 työikäistä kohden Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64-vuotiaiden määrään. Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti. 11.4.2019 13
Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Kuvasarjan alkuun 14
Vuonna 2018 Espooseen valmistui 3852 asuntoa, vapaarahoitteisen tuotannon osuus oli 84 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 15
Vuosina 2019 2029 Espooseen arvioidaan valmistuvan vuosittain keskimäärin 3 300 asuntoa. Tulevasta asuntotuotannosta 85 % valmistuu kerrostaloihin. (*vuodet 2019 ja 2020 arvioitu rakennuslupien ja alkaneen tuotannon perusteella vuodet 2021-2029 keskimäärin 3300 asuntoa/vuosi) Valmistumisvuosi Kaikki yhteensä Talotyyppi 2019* 2020* 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2019-2029 % Keskiarvo/vuosi KERR 3800 3300 2843 3043 2863 2810 2828 2800 2927 2872 2665 32751 84,5 2977 RIVI 200 350 174 199 223 246 223 252 208 183 122 2380 6,1 216 OMA 500 450 302 238 280 312 308 308 301 319 320 3638 9,4 331 Pientalot yhteensä 700 800 476 437 503 558 531 560 509 502 442 6018 15,5 547 Pientalojen osuus % 15,6 19,5 14,3 12,6 14,9 16,6 15,8 16,7 14,8 14,9 14,2 Kaikki yhteensä 4500 4100 3319 3480 3366 3368 3359 3360 3436 3374 3107 38796 3527 Lähde: Asuntoyksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 16
Asemakaavoituksen painopiste on kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla Vuonna 2018 kunnassa hyväksytyt asemakaavat sisälsivät uutta asumisen kerrosalaa yhteensä 360 300 k-m². Kaavoitustavoite saavutettiin. Kerrosalasta noin 75 % sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019
Yritykset, työpaikat, työllisyys, työttömyys Kuvasarjan alkuun 18
Yritysten määrä Espoossa on kasvanut viime vuosina Yritysrekisterin mukaan Espoossa oli 16 700 yritystä vuoden 2018 alussa. Luvuissa on mukana mm. asunto-osakeyhtiöt ja pöytälaatikkoyritykset. Asunto-oy:t sekä maa-, metsä ja kalatalous pois lukien yrityksiä oli vuoden 2017 lopulla noin 13 400. Lähteet: Tilastokeskus, Yritysrekisteri YritysEspoo Oy Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 19
Tuorein virallinen Espoon työpaikkamäärä on 117 000 vuonna 2016. Työpaikkaprojektion mukaan vuonna 2019 Espoossa on noin 121 000 työpaikkaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana määrä kasvaa tasaista reilun tuhannen työpaikan vuosivauhtia. Vuonna 2030 työpaikkoja olisi noin 134 000. Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto sekä Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektio 2018 (Kaupunkitutkimus TA Oy) Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 20
Espoon työllisyysaste 70,3 % vuoden 2017 lopussa Vantaalla 70,6% ja Helsingissä 69,1 % Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 21
Työttömyys on vähentynyt jo kolmatta vuotta, mutta vauhti on hidastunut viimeisen vuoden aikana. Helmikuussa 2019 työttömyysaste 7,7 % (0,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) työttömiä työnhakijoita 11 030 (626 henkeä ja 5,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) pitkäaikaistyöttömiä 3482 (561 henkeä ja 13,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Alle 25 v. työttömiä 938 (53 henkeä ja 5,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 22
Kuntapalvelut Espoossa Kuvasarjan alkuun 23
Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2018 (n=644) Espoo, 2016 (n=1265) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2018 Turku, 2018 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,76 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,65 3,56 3,59 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 11.4.2019 24
Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla 5 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. 4,5 4 3,5 3 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,81 3,76 3,78 3,76 Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 2,5 2 1,5 1 2001 2003 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 11.4.2019 25
Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1 2 3 4 5 Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. Leppävaara 2018, n=150 2017, n=142 2016, n= n. 300 2015, n=167 2014, n=163 2013, n=184 Tapiola 2018, n=102 2017, n=99 2016, n= n. 200 2015, n=98 2014, n=134 2013, n=135 Matinkylä-Olari 2018, n=99 2017, n=118 2016, n= n. 180 2015, n=90 2014, n=104 2013, n=113 Espoonlahti 2018, n=147 2017, n=138 2016, n= n. 240 2015, n=108 2014, n=128 2013, n=153 Espoon keskus 2018, n=131 2017, n=120 2016, n= n. 210 2015, n=127 2014, n=141 2013, n=143 3,77 3,80 3,86 3,81 3,67 3,8 3,77 3,76 3,76 3,76 3,74 3,76 3,71 3,82 3,60 3,78 3,78 3,73 3,80 3,78 3,71 3,70 3,73 3,76 3,68 2018 2017 2016 2015 2014 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 11.4.2019 26
Vuonna 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla Eniten kustannukset kasvoivat Espoossa Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2017 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 345 /asukas, kun se vuonna 2016 oli 318 /asukas. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Vertailukuntien joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat toiseksi pienimmät eli 4,7 % mediaanikustannuksia matalammat. Ne kuitenkin kasvoivat edellisvuodesta 1,6 %, mikä vuoden 2017 rahassa on 3,3 %. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 27
Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2017, Helsingin kustannukset lähellä mediaania 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2017 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 toiseksi pienimmät. Vuonna 2017 Espoossa terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohden nousivat vuodesta 2016. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 28
Espoossa vuonna 2017 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas 250 200 150 100 50 0 Espoo Helsinki Turku Vantaa Tampere Pori Oulu Kouvola Jyväskylä Kuopio Kaikki Mediaani Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 29
Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä 2017 36 38 40 42 44 46 48 Espoo 42,1 Helsinki 44,2 Oulu 40,4 Tampere 44,5 Turku 46,9 Vantaa 44,0 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 30
Säännöllisessä kotihoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä kuusikkokunnissa pienin Espoossa ja suurin Oulussa Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 Helsinki 12,0 Oulu 12,5 Tampere 11,9 Turku 12,3 Vantaa 8,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 31
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,6 0,5 Helsinki 6,0 2,0 Oulu 6,8 1,9 Tampere 6,2 2,6 Turku 7,0 2,9 Vantaa 7,4 0,8 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisprosenttilukua varten laskettava yhteen sekä tehostetun palveluasumisen että laitoshoidon prosentit. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 32
Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 33
Kantaa ottaneiden espoolaisten mielestä Espoossa lukiot on hoidettu hyvin Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 34
Espoossa asiasta mielipiteensä ilmaisseet tyytymättömämpiä julkiseen liikenteeseen kuin vertailukaupungeissa keskimäärin Miten hyvin julkinen liikenne on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019
Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Espoossa yritykset ovat tyytyväisimpiä toimitilojen saatavuuteen, liikenneyhteyksiin ja alihankkijoiden ja osatoimittajien saatavuuteen. Tyytymättömimpiä ollaan yritysneuvontaan, julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen sekä kaavoitukseen. Sopivan työvoiman saatavuus on ongelma lähes kolmannekselle yrityksistä. Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) 0% 50% 100% ka. Toimitilojen saatavuus 17 43 20 8 10 2 3,69 Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 4 13 11 29 27 41 34 44 25 2 15 8 14 8 12 4 5 3 3,44 3,37 3,19 Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus 3 9 24 27 51 29 4 22 10 10 9 2 3,17 3,06 Noin puolet vastanneista arvioi yritystoiminnan edellytykset kokonaisuudessaan hyviksi tai erittäin hyviksi. Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta 3 2 2 17 18 16 3 9 26 32 30 12 6 3,00 29 31 27 28 17 16 7 7 2,90 2,87 44 12 5 2,86 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 36
Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion, sopivan työvoiman saatavuus ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus ovat heikentyneet Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen Yritysneuvonta 3,69 3,44 3,37 3,19 3,17 3,06 3,00 2,90 2,87 2,86 2,82 2,95 2,86 3,06 3,06 3,30 3,21 3,14 3,413,20 3,03 2,92 2,92 3,44 2,94 3,67 3,78 3,42 3,57 3,70 Heikentynyt Heikentynyt n=kaikki vastaajat ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 37
Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion, sopivan työvoiman saatavuus ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus ovat heikentyneet Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen Yritysneuvonta 3,69 3,44 3,37 3,19 3,17 3,06 3,00 2,90 2,87 2,86 2,82 2,95 2,86 3,06 3,06 3,30 3,21 3,14 3,413,20 3,03 2,92 2,92 3,44 2,94 3,67 3,78 3,42 3,57 3,70 Heikentynyt Heikentynyt n=kaikki vastaajat ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 38
Eniten Länsimetron valmistumisesta ovat hyötyneet henkilömäärältään suurimmat yritykset, joista 42 % arvioi vaikutuksen myönteiseksi Kuinka myönteinen tai kielteinen vaikutus Länsimetron valmistumisella on ollut yrityksellenne? ESPOO 2018 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2018 (n=310) 10 20 64 3 3 3,31 TOIMIALA: Teollisuus (n=32) Tukkukauppa (n=62) Vähittäis- ja erikoiskauppa (n=18) n=kaikki vastaajat Asiantuntija ym. (n=92) Muut palvelut (n=82) Rakentaminen (n=24) YRITYKSEN KOKO: Yksinyrittäjät (n=56) 2-9 henkilöä (n=56) 10-49 henkilöä (n=129) 50+ henkilöä (n=69) 4 4 5 6 9 7 9 12 17 14 13 19 15 17 19 21 22 21 24 23 Erittäin myönteinen (5) Melko myönteinen (4) Ei myönteinen eikä kielteinen (3) Ei osaa sanoa Melko kielteinen (2) Erittäin kielteinen (1) 71 68 77 69 63 71 61 62 55 Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 57 1 5 2 5 4 4 3 5 5 5 3 4 5 3 4 2 3,31 3,10 3,27 3 2 3,50 3,23 3,36 3,16 3,04 3,23 3,57 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 39
Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen Espoossa vuoden 2015 tasolla Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 21.3.2019 40
Sivistystoimen palvelut Kuvasarjan alkuun 41
Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa Varhaiskasvatusikäinen väestö vuosina 2000 2018 (31.12.) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Tilastokeskus ja Espoo väestötilastot 42
Espoossa suurin osa 3-6 -vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus ikäluokittain vuonna 2018 (6-vuotiaat varhaiskasvatus ja esiopetus) Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset lapset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Tilastokeskus ja Espoo väestötilastot, varhaiskasvatuksen tilastot (Anne Peltonen) 43
Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nykytilasta lain edellyttämään tilaan Noin 470 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi + noin 470 opettajaa Laskenta on tehty henkilöstön määrätilanteessa syksy 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö 44
jan feb mars april maj juni juli aug sept okt nov dec Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2019 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä 2016-2018 4 6 Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/2019 72 74 26 1482 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Opettajat 65 % 61 % 67 % Lastenhoitajat 65 % 70 % 70 % Erityisopettajat 100 % 88 % 75 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Svenska bildningstjänster
Ruotsinkielisissä kouluissa on suhteellisen vähän vieraskielisiä oppilaita. Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä (ruotsi-suomi). Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvussa vaikka se on toistaiseksi suhteellisen pieni. Svebi tarjoaa ruotsi toisena kielenä-opetusta ja tarpeen mukaan valmistavaa opetusta. Pieni oppilasmäärä vaatii räätälöityjä ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Elever med annat modersmål än svenska eller finska (2018) Valtaosa ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaista opiskelee äidinkielenomaista suomea (mofi). Elever med modersmålsinriktad finska och A-finska (2018) 57 1017 1994 2938 Elever med svenska eller finska som modersmål Elever med annat modersmål Modersmålsinriktad finska A-finska Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Svenska bildningstjänster
Maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisen opetuksen kuluja / oppilas Suomenkielinen perusopetus / oppilas (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) 12 000 Hallinto, opetus ja oppilashuollossa (=avustajapalvelut) suurin menoerä on opettajien ja avustajien henkilöstömenot. 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP- 2015 TP- 2016 TP- 2017 TP- 2018 Koulukuljetukset 197 140 147 166 171 Kouluruokailu 485 484 485 497 523 TA- 2019 Kiinteistöjen hoito 2 830 2 845 2 760 2 692 2 841 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 5 978 5 997 5 738 5 839 5 977 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Sivistystoimi/Talousyksikkö
Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2018-2028 voimakkaasti suuralueilla Leppävaara, Matinkylä, Vanha-Espoo ja vähenee suuralueella Pohjois-Espoo Perusopetusikäisten väestöennuste suuralueittain, kaikki kieliryhmät yhteensä (määrät ilmoitettu kunkin vuoden syksyn tilanteesta) Suuralue 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Muutos 2018-2028 1 Suur-Leppävaara 7932 8103 8206 8352 8451 8591 8729 8918 9002 9074 9151 1219 2 Suur-Tapiola 4928 4977 5065 5111 5205 5226 5223 5241 5237 5263 5357 429 3 Suur-Matinkylä 4156 4341 4503 4627 4746 4889 4972 4967 5001 5076 5079 923 4 Suur-Espoonlahti 6812 6845 6897 7031 6983 7001 7019 7061 7088 7119 7186 374 5 Suur-Kauklahti 1596 1636 1688 1734 1760 1771 1853 1870 1868 1871 1879 283 6 Vanha-Espoo 4970 5045 5049 5071 5124 5176 5198 5304 5349 5438 5488 518 7 Pohjois-Espoo 1783 1774 1776 1745 1721 1687 1683 1686 1656 1634 1611-172 Yhteensä 32177 32720 33184 33671 33989 34341 34676 35047 35202 35475 35751 3574 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Espoon väestöennuste 2019 2028 (Espoon kaupunki, 2019) 48
Ennusteen mukaan vieraskielisten perusopetusikäisten osuus nousee 34 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, vuonna 2018 osuus 16% Perusopetusikäisten (6-14 v) lkm. Espoossa äidinkielen mukaan 2018-2035 35000,0 30000,0 25000,0 20000,0 15000,0 10000,0 5000,0 0,0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Vieraskieliset 5262 5842 6394 6963 7444 7991 8414 8822 9233 9590 9884 10191 10474 10793 11030 11372 11703 12034 Vieraskieliset % 16,1 17,5 18,8 20,1 21,4 22,9 24,2 25,4 26,7 27,9 28,9 29,9 30,7 31,5 32,1 32,8 33,4 34,1 Kantaväestö 27394 27529 27644 27636 27291 26889 26373 25923 25315 24772 24363 23935 23589 23477 23351 23314 23286 23230 Kantaväestö % 83,9 82,5 81,2 79,9 78,6 77,1 75,8 74,6 73,3 72,1 71,1 70,1 69,3 68,5 67,9 67,2 66,6 65,9 Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018 2035 (Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, 2019)) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 49
Tyttöjen, poikien ja S2-oppilaiden lukutaidossa on merkittäviä eroja ja 4. luokalla erot ovat vielä suurempia kuin 2. luokalla 100 ALLU*-tulokset 2018: Kuinka suuri osa (%) saavutti testissä riittävän lukutaidon tason 80 60 61 62 59 67 59 52 2. luokka 40 33 26 4. luokka 20 0 Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *S2-oppilaat suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi 50
Oman äidinkielen opetuksen oppilasmäärät kasvussa Oppilasmäärät vuosina 2012-2018 5000 4000 3000 2000 1000 0 2400 2759 3001 3004 3400 3820 4336 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lukuvuonna 2018-2019 oppilaita osallistui eniten venäjän (732), arabian (519), somalin (376), mandariinikiinan (272), englannin (257) ja viron (197) kielen opetukseen. Peruskoulussa opetettavat kielet lukuvuonna 2018-2019 albania, amhara, arabia, bengali, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, hindi, hollanti, indonesia, italia, kreikka, kurdi, kurmandzi, liettua, malajalam, mandariinikiina, nepali, norja, pashtu, portugali, puola, ranska, romani, romania, saksa, serbokroatia, somali, suahili, tagalog, tamili, thai, tsekki, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro. Yhteensä 40 kieltä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, perusopetuslinja 51
Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1821 oppilaalla v. 2019-2027 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Peruskoulun päättävät Espoo 2795 2818 2949 3111 3143 3175 3130 3360 3376 Lisäopetus 71 80 80 80 80 80 80 80 80 LUVA Lukion valmistava koulutus Peruskoulun päättävät Kauniainen Peruskoulun päättävät Espoo ja Kauniainen yhteensä 11 20 20 20 20 20 20 20 20 119 119 119 119 119 119 119 119 119 2996 3037 3168 3330 3362 3394 3349 3579 3595 Espoo % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % Paikkatarve Espoo + Kauniainen 1916 1942 2026 2130 2150 2171 2142 2289 2299 Ykköset Kauniainen 134 134 134 134 134 134 134 134 134 Ykköset Espoo 1782 1808 1892 1996 2016 2037 2008 2155 2165 Aloituspaikkamäärän muutos Espoo 121 26 84 104 20 20-29 147 10 Lukiolaisia Espoossa 5163 5189 5273 5377 5397 5418 5389 5536 5546 Kasvu vuodesta 2019 0 26 136 350 584 839 1065 1438 1821 Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2019 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan vuodesta 2019 lähtien 63,96 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2027 mennessä tarvitaan 382 aloituspaikkaa lisää vuoteen 2019 verrattuna. Lähde: Peruskoulun päättävät: POR-tilasto 20.9.2018; Lukiolaisten määrä, arvio 20.9.2019. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö 25.3.2019. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019
Kirjastot vastaavat asukkaiden moninaisiin toiveisiin - Lasten ja nuoren kirjojen lainausmäärät kovassa kasvussa Kaupunginkirjasto on kohdannut vuoden 2018 aikana 80 % espoolaisista 4,3 miljoonaa kävijää (3,7 milj. v. 2016). Kahden vuoden aikana kasvua yli 15 %. Sähköisiä asiointitapahtumia oli vuoden aikana yli 2,6 miljoonaa. Lainamäärät voimakkaassa kasvussa erityisen voimakasta kasvua lastenkirjallisuudessa Uusien kirjastokorttien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 21 %. Kirjastokorttiaan vuoden aikana käyttäneiden määrä on kasvanut 22 % aiemmasta vuodesta. 4,2 miljoonaa fyysistä aineistolainaa sekä yli 78 000 e-kirjalainaa. Kirjalainojen osalta kasvu edellisestä vuodesta 7%. Kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyö lasten ja nuorten lukemisen lisäämiseksi kantanut hedelmää Lastenkirjojen lainamäärät kasvaneet eniten (kasvu 10 % vuodesta 2016 ja peräti 25 % vuodesta 2015). 58 % vuoden 2018 hankintamäärärahasta lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Omatoimikirjastopalveluiden saatavuus parani entisestään Omatoimikirjastojärjestelmä mahdollistaa kirjastopalveluiden käyttämisen kirjastokortilla silloinkin kun paikalla ei ole henkilökuntaa. Vuoden 2018 lopussa omatoimikirjastopalveluita oli tarjolla kymmenessä espoolaiskirjastossa. Palvelut vastasivat hyvin kuntalaisten toiveita ja odotuksia Espoolaisista 89 % piti kirjastopalveluja hyvin hoidettuina, vain 1% sitä mieltä, että ne on hoidettu huonosti (EOS 10 %). Käyttäjien antamien arvosanojen (asteikko 1-5) keskiarvo 4,55 ja kaikkien arvioiden keskiarvo 4,50 Kuntaliiton ja Kirjastoseuran Vuoden kirjastokunta -palkinto myönnettiin heti palkinnon ensimmäisenä myöntämisvuonna Espoon kaupunginkirjastolle. Lähteet: Espoon kaupunginkirjaston toimintatilastot sekä Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 53
Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin tavoin: lapset ja nuoret Kulttuurineuvola vie kulttuuria neuvoloiden odotustilaan. Kulttuurineuvolan tavoittamat asiakkaat: 1100 1050 1000 950 900 850 800 979 906 1055 2016 2017 2018 Kerhomuotoisia helposti saavutettavia taideharrastuksia (ns. HOP-kerhot) kehitettiin ja kokeiltiin 2018 eri alueilla eri ikäisille lapsille ja nuorille. Keväällä 2018 toimi 14 eri kerhoa, syksyllä 2018 yhteensä 8 kerhoa. Kulttuurin ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhanke 2017-19 Hankkeessa luodaan pysyvä kulttuurin yhteistyörakenne ja kulttuurikasvatussuunnitelma kaikille Espoossa varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille. Syksyllä 2018 toimintaa pilotoitiin 27 päiväkodissa. Pilottiin osallistui yhteensä 964 lasta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsentä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Kulttuurin tulosyksikön tilastot 2018 54
Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin eri tavoin: seniorit ja uudet kansalaiset Kulttuuritarjotin vie kulttuuria seniorien palvelukeskuksiin ja hoivakoteihin. 2018 Kulttuuritarjottimen kautta toteutettiin yhteensä 210 esitystä ja työpajaa, jotka tavoittivat 6500 asiakasta (2017:5681 / 2016:5244) Vapaaehtoisia kulttuurikavereita voi pyytää tueksi ja seuraksi mukaan kulttuuriesityksiin. Vuonna 2018 toteutui 328 kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntiä (2017:332 / 2016:390) Uusien kansalaisten kulttuuriedun 2018 saivat yhteensä 1084 espoolaista, jotka olivat edellisenä vuonna saaneet Suomen kansalaisuuden. 2018 uusien kansalaisten kulttuurietuun kuului mm. puolen vuoden maksuton sisäänpääsy 9 espoolaiseen museoon, maksuttomia esityksiä Espoon kulttuuritaloissa, Tapiola Sinfoniettan konserteissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Teatteri Hevosenkengässä, Urkuyö ja Aaria -festivaalilla, April Jazz Clubille ja Tapiolan kuoron joulukonserteissa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Kulttuurin tulosyksikön tilastot 2018 55
Espoon uimahallien vesipinta-ala riittämätön hallien kävijämäärät korkeat ja eri käyttäjäryhmät moninaiset Espoossa on allaspinta-alaa 9.9 m 2 tuhatta asukasta kohden. Vastaavasti Helsingissä 12.4, Oulussa 15.5, Turussa 14.6, Vantaalla 12.8 ja Tampereella 15,7. Vuonna 2018 uimahallikäyntejä 1 178 572 (2017=1 175 295) - Espoonlahden uimahalli, käyntimäärä 353 331 (2017=356 801) - Keski-Espoon uimahalli, käyntimäärä 224 828 (2017=233 629) - Leppävaran uimahalli, käyntimäärä 585 172 (2017=570 142) - Leppävaaran maauimala, käyntimäärä 197 275 (2017=156 897) - Olarin liikuntakeskuksen uimahalli, käyntimäärä 15 241 (2017=14 723) - Tapiolan uimahalli suljettu 6/2016 lähtien Erityisryhmien uimarannekkeiden määrä 2 964 (2017=2 902) ja erityisryhmien uimahallikäynnit 81 074 (2017=81 382) +68 uintia uimahalleissa tuetaan uintiystävä-edulla, jossa rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen uintiystävän. Uintiystäväkäyntejä kirjattiin 24 743 (2017=17 650) Omaishoitajat maksutta uimaan 844 käyntiä ja kuntosalille 126 käyntiä (2017=563 ja 46) Alakoulujen uimaopetus 59 840 käyntiä. 7 valvottua uimarantaa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 56
+68 rannekkeen käyttäjämäärät kasvaneet kaikissa tarjotuissa liikuntamuodoissa +68 ranneke mahdollisti ikäihmisten liikkumisen maksutta kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla, ohjatuissa liikuntaryhmissä ja kesällä kaupungin saaristoveneliikenteessä. Vuonna 2018 +68 rannekkeella oli 13 418 (2017=9 501) käyttäjää. (+41%) +68 uimahalliliikuntakäyntejä kirjattiin 194 090 (2017=182 193). (+6,5%) 68 vuotta täyttäneille ikäihmisille tarjottiin 103 ohjattua +68 liikuntaryhmää viikossa ja 16 ohjattua +75 liikuntaryhmää viikossa. +68 saaristoveneliikennekäyntejä kirjattiin 3 392 (2017=2 443) ja näillä 1492 kertaa mukana oli saaristoystävä. (+39%) Rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen saaristoystävän. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 57
Nuorisopalveluissa kohdattujen nuorten määrä kasvoi 5,5 % 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 108 164 Nuorten kohtaamiskerrat 2014-2018 150 259 143 070 142 409 135 397 Nuorisopalveluilla on 16 nuorisotilaa ja Gräsassa toimiva kädentaitojen keskus. Toimintaa järjestettiin lisäksi Mankkaan makasiinilla, Laajalahden nuortentilassa ja sateenkaarevassa nuorisotila Kirjavassa. Muita toimintamuotoja nuorisotiloilla tehtävän työn ohella ovat jalkautuva nuorisotyö, liikkuva nuorisotyö (Nuori Espoo -paku), pop up-toiminta ja digitaalinen nuorisotyö. 20 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 Nuorisopalvelujen liikkuvassa ja jalkautuvassa nuorisotyössä nuorten kohtaamiskertoja oli 11 706, joka on 20 % suurempi kuin edellisvuonna. Luku sisältää Raiteilla-tiimin, NE pakutoiminnan ja mopotoiminnan kohtaamiskerrat. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Nuorisopalveluiden tilastot 2014-2018
Ohjaamotalon toimintaa kehitettiin Ohjaamotalon keskeisenä mittarina on asiakkaiden työllisyyden muutos Vuonna 2018 516 asiakasta, joille tehtiin työllistymis- tai aktivointisuunnitelma. Heistä 411 on sijoittunut työhön, työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin tai opiskeluun. Ohjaamotalon rekrytointitilanteisiin osallistui 399 ja kesärekry-tilaisuuteen 563. Ohjaamotalossa aktivointisuunnitelmia tehtiin yhdessä sosiaaliohjaajien kanssa 185. Suomenkielisellä etsivällä nuorisotyöllä Espoossa ja Kirkkonummella oli 959 asiakasta. Ohjaamotalon asiakkaan ohjaustilanteista 30 % oli monialaisia ja asiakastilanteissa 26 %:ssa asiakas oli vieraskielinen. Lukujen vertailutietoa ei vielä ole saatavilla. Ohjaamotalo-toiminta siirtyi Omnialta nuorisopalveluiden vastuulle 1.1.2018 aiemman ESR-hankkeen päätyttyä. Ohjaamotalon palvelukonseptin kehittäminen oli yksi ydintoimintamme vuonna 2018. Keskeinen yhteistyökumppani Ohjaamotalossa on Te-toimisto, joka toimii valtion rahoittamien Ohjaamo-asiantuntijoiden työnantajana. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Nuorisopalveluiden tilastot 2018
OMNIAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELESSÄ SUURI MUUTOS 2008-2017 2017 2016 2015 2014 2013 2 355 (23 %) 2 101 1 729 1 461 muut kielet ja tuntematon 1 180 Omnian vieraskielisten opiskelijoitten osuus oli 1 012 984 vuonna 2017 23%, vuonna 2009 osuus oli 10%. 982 944 779 (10 %) ruotsi 284 297 291 287 305 307 284 284 295 285 (3 %) (4 %) suomi (sis. saame) Luvut sisältävät ammatillisen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat. 6 367 7 803 8 064 7 709 7 497 7 359 7 331 7 383 7 134 7 119 (86 %) (74 %) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 Lähde: Omnia
ERI KIELIRYHMIEN TYÖLLISTYMISESSÄ EROJA: AMMATILLISEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN SIJOITTUMINEN VUODEN JÄLKEEN VALMISTUMISESTA ÄIDINKIELEN MUKAAN OMNIA 2016 Yhteensä 0,6 % 8,2 % 16,1 % 6,1 % 69,0 % Muu 0,9 % 7,8 % 4,3 % 18,3 % 67,8 % Ruotsi Suomi 5,3 % 10,5 % 5,3 % 0,5 % 8,4 % 15,8 % 6,3 % 68,9 % 78,9 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Vipunen
OMNIAN OSAAMISKESKUKSEN TOIMINTA ALKOI 2019 Asiakasmäärät: TE-toimistosta tammikuusta lähtien ohjattu 150 asiakasta Tilanne 25.3.2019: kartoituksessa tai koulutuksessa 92, vuositavoite yleisesti 500 Yrityskoordinaattoreilla ohjauksessa 30 asiakasta Henkilökunta: 3 uraohjaajaa, 3 yrityskoordinaattoria, Sosiaaliohjaaja, S2 opettajat 2,5 htv, Työelämävalmentaja, Erityisopettaja, Opinto-ohjaaja, Assistentti ja Palvelupäällikkö TE-asiantuntija 2 htv Toiminta on käynnistyi Omnian Espoon keskuksessa, Kirkkokadun toimipisteessä 1.1.2019 Henkilöstön taustoista: Työntekijöillä eri kieli- ja kulttuuritaustoja Rekrytoinnit ovat onnistuneet (edellytys soveltuva korkeakoulututkinto) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Omnia
Hyvinvointi Kuvasarjan alkuun 63
Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Väestö- ja perherakenne Espoon väkiluku oli vuoden 2019 alussa 283 632 asukasta. Väestö kasvoi 4 588 asukkaalla eli 1,6 prosenttia vuoden 2018 aikana. Viime vuosina väestö on kasvanut keskimäärin 4 500 asukkaan vuosivauhtia, väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä. Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on ollut laskussa, kotimainen ja ulkomainen muuttovoitto ovat olleet samaa suuruusluokkaa. Väestöstä yli puolet on työikäisiä 25 64-vuotiaita. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin. Vieraskielisten osuudet ovat suurimpia kaupunkikeskuksissa, vieraskielisten määrä kasvaa lähes kaikilla alueilla. Puhutuimmat vieraat kielet Espoossa ovat venäjä, viro, arabia ja englanti. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yhden vanhemman lapsiperheitä oli 21 prosenttia lapsiperheistä vuonna 2017. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa pienempi kuin koko maassa. Kuolleisuus ja sairastavuus on Espoossa matalampaa kuin muissa kuusikkokunnissa. Espoossa vain muutamilla alueilla sairastavuus on lähellä koko maan keskiarvoa. Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019
Väestöstä yli puolet on työikäisiä 25 64- vuotiaita. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Ikäryhmä Kotimaankielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Vieraskielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Ikääntyneet 65 + 52 240 (81,0 %) 12 263 (19,0 %) 19 686 (82,9 %) 4 047 (17,1 %) 123 358 (80,2 %) 30 407 (19,8 %) 40 263 (96,7 %) 1 368 (3,3 %) 75+ 15 863 (97,8 %) 363 (2,2 %) 85+ 3997 (97,9 %) 87 (2,1 %) Yhteensä 235 547 (83,0 %) 48 085 (17,0 %) Toimintaympäristön tila 2019 10.4.2019 65
Vieraskielisten osuudet ovat suurimpia kaupunkikeskuksissa, vieraskielisten määrä kasvaa lähes kaikilla alueilla Toimintaympäristön tila 2019 66 10.4.2019
Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Koulutus, työ ja toimeentulo Yli puolella 30 64-vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Työttömyyden tilanne helmikuussa 2019 Espoossa: 11 030 työtöntä työnhakijaa, 626 henkeä (5,4 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 7,7 % (0,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (tammi-helmikuun keskiarvo) oli 6,9 % (0,3 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi). Ulkomaalaisten työttömyysaste oli 18,6 % (tammi-helmikuun keskiarvo). Samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2017 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa. Pienituloisuusaste Espoossa on noussut, asuntokuntien pienituloisuus yleisintä kaupunkikeskuksissa ja rantaradan vyöhykkeellä. Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut. Valtaosa asukkaista on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019
Espoon työttömyysaste on kuuden suurimman kaupungin alhaisin Työttömyyden tilanne helmikuussa 2019 Espoossa: -11 030 työtöntä työnhakijaa, 626 henkeä (5,4 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. -Työttömyysaste oli 7,7 % (0,5 %- yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). -Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (tammi-helmikuun keskiarvo) oli 6,9 % (0,3 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi). -Ulkomaalaisten työttömyysaste oli 18,6 % (tammi-helmikuun keskiarvo). Samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintaympäristön tila 2019 10.4.2019 68
Pienituloisuusaste Espoossa on kääntynyt nousuun vuonna 2016 Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 69
Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut Perustoimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä on kasvanut. Perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on hieman noussut. Toimintaympäristön tila 2019 10.4.2019 70
Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 80 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on pysynyt lähes ennallaan. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Toimintaympäristön tila 2019 10.4.2019 71
Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: asuminen Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja: viime vuonna aloitettiin 4 095 uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Asunnottomuuden kasvua on pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi vuonna 2018 Kaupungin vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut viime vuodesta Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin 2 000 hakijataloutta Toimintaympäristön tila 2019 10.4.2019 72
Asunnottomien osuus on suurin Helsingissä, jossa asuu yli puolet Suomen asunnottomista. Espoossa osuus on koko maan arvoa suurempi Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019 Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)
Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: elinympäristö Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen laski keväällä 2018, mutta nousi taas syksyllä Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus kasvaa hitaasti Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintaympäristön tila 2019 10.4.2019 74
Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Julkiseen liikenteen hoitoon tyytymättömien osuus kasvoi kaikilla alueilla vuonna 2018. Eniten tyytymättömiä oli Espoonlahden alueella, lähes 60 %. Tapiolassa muutokset olivat pienimpiä, tyytyväisten osuus on lähes 70 %. Toimintaympäristön tila 2019 Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut 2018 29.3.2019 75
Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019 Lähde: Ilmanlaadun seurantaindeksi, HSY, Espoon ympäristökeskus
Lähiympäristön turvallisuus Espoolaiset pitävät yleistä järjestystä ja turvallisuutta pääsääntöisesti hyvin hoidettuna. Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on kuusikkokunnista turvallisin. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena useita vuosia ja on kuusikkokuntien alhaisin. Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena viime vuosina. Määrä selvästi pienempi kuin kuusikkokunnissa. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. Tieliikenneonnettomuuksien määrä suhteessa asukaslukuun on pienentynyt viime vuosina ja määrä on selvästi koko maan keskiarvoa pienempi. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli viime vuosia pienempi. Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 77
Espoon katuturvallisuusindeksi on kuusikkokuntien paras 160,00 Katuturvallisuusindeksi: 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 78
Sairastavuus ja kuolleisuus Sairastavuus on kuusikkokuntia vähäisempää. Espoon eri alueiden välisessä tarkastelussa sairastavuus on vain muutamilla alueilla lähellä koko maan keskiarvoa. Espoolaisten kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää 65 vuotta täyttäneiden espoolaisten kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019
Sairastavuus kuusikkokuntia vähäisempää Vain muutamilla alueilla sairastavuus lähellä koko maan keskiarvoa 120 100 80 60 40 20 0 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 107,3 96,5 97,9 88,5 88,6 76,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikäja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Lähde: Kelan tilastot 2017 Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 80
Kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / 100 000 asukasta Vantaa 616,7 Turku Tampere Oulu 626,8 825 946,3 2017 2016 2015 2014 2013 Helsinki 788,8 2012 2011 Espoo 520,2 2010 2009 Koko maa 975,3 0 200 400 600 800 1000 1200 Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus) Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 81
65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 82
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Terveys Elämäntavat Hyvinvointikartta-kyselyn tulosten perusteella 8.-luokkalaisilla ja lukion 1. vuosikurssin opiskelijoilla on huolia erityisesti uneen, masentuneisuuteen sekä seksuaaliterveyteen liittyen. Vieraskielisillä nuorilla on huolia masentuneisuuteen liittyen enemmän kuin kantaväestöllä. Nuorten tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet ja raittius lisääntynyt 2000-luvulla. Samanaikaisesti nuuskan käyttö ja kannabiskokeilut ovat lisääntyneet. Ammattiin opiskelevilla tupakointi ja päihteiden käyttö on huomattavasti yleisempää kuin samanikäisillä lukiolaisilla. Hyvinvointikartasto-kyselyssä 20 %:lla vastaajista oli päihteisiin liittyviä huolia jonkin verran tai paljon. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin lapsen tai nuoren päihteidenkäytön vuoksi yhä enemmän. Varhaiskasvatus, koulunkäynti, opiskelu Vuonna 2018 kaikille perusopetuksen päättäneille tarjottiin koulutuspaikkaa. Espoolaisista 2. asteen koulutukseen 2018 valituista 74 % sai lukiopaikan (valtakunnallinen keskiarvo 56 %). Vanhempien hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin Lastensuojelun asiakkuuksien yleisimmät syyt olivat lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen, merkittävät perheristiriidat sekä kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila. Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019
Masentuneisuuteen liittyviä huolia erityisesti vieraskielisillä nuorilla Masentuneisuus (perusopetuksen 8.lk ja lukion 1.vsk) Vuosi 2018 12 10 78 Äidinkieli suomi 11 9 80 Äidinkieli ruotsi 14 12 74 Muu äidinkieli 21 14 65 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimintaympäristön tila 2019 Lähde: Hyvinvointikartta 2018 29.3.2019 84
Alle prosentti yhdeksäsluokkalaisista jäi ilman päättötodistusta Lukuvuosi Päättötodistuksen saaneet Päättötodistus jäi saamatta 2017-2018 99,4 % (n=2767) 17 oppilasta 2016-2017 99,3 % (n=2779) 20 oppilasta 2015-2016 98,8 % (n=2729) 34 oppilasta 2014-2015 98,8 % (n=2695) 33 oppilasta Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster - Vuonna 2018 kaikille perusopetuksen päättäneille tarjottiin koulutuspaikkaa - Espoolaisista 2. asteen koulutukseen 2018 valituista 74 % sai lukiopaikan (valtakunnallinen keskiarvo 56 %) - Espoon lukioissa oli vuonna 2018 5406 opiskelijaa, joista ruotsinkielisessä Mattlidenin lukiossa 563 - Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on noussut vuosittain, mutta on edelleen vähäinen verrattuna peruskoulun päättävien vieraskielisten määrään - 2017: 363 opiskelijaa (7,8 %), 2018: 414 (8,5 %) Toimintaympäristön tila 2019 85
Väkivaltaa perheessä Toimeentulo Merkittävät perheristiriidat Lapsen väkivaltaisuus Lapsen terveydentlia Lapsen sosiaaliset suhteet Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Lapsen psyykkinen terveydentila Lapsen peliriippuvuus Lapsen pahoinpitely Lapsen lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen haitallinen työnteko/vastuunotto Lapsen fyysinen terveydentila Lapsen eristäytyminen Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Koulunkäynti tai opiskelu Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Kasvatuksesta vastaavan lainvastainen toiminta Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Huoltajan kuolema/lapsen jääminen ilman huoltajaa Asuminen Asiakkuuden siirto toiseen yksikköön Lastensuojelun asiakkuuksien yleisimmät syyt olivat lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen, merkittävät perheristiriidat sekä kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Lastensuojelun uudet asiakkuudet (n=1108) ja asiakkuuksien syyt vuonna 2018 Toimintaympäristön tila 2019 129 26 282 52 26 62 14 56 163 7 75 27 33 67 310 14 2 13 21 34 114 43 139 231 24 21 8 49 95 Lähde: Effica 0 50 100 150 20029.3.2019250 300 350 86
Työikäisten hyvinvointi Työikäisten terveydentila ja työkyky ovat keskimääräistä parempia Sekä sairauspäivärahaa että mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrät kääntyivät kasvuun. Osuudet ovat edelleen kuitenkin keskimääräistä pienempiä. Lääkekorvauksia saavien osuus on keskimääräistä pienempi. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on keskimääräistä vähemmän. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on vähentynyt tasaisesti viime vuosina. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus ei ole kuitenkaan pienentynyt samassa suhteessa. Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on keskinkertainen 25 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai tätä huonommaksi Lähes 40 % on tyytymätön elämänlaatuunsa 9 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti 30 % ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia Koetusta hyvinvoinnista ja terveyskäyttäytymisestä on saatavissa uutta tietoa huhti-toukokuussa 2019. Em. tiedot perustuvat vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteeseen. Arjen haasteet Tyypilliset arjen ongelmat liittyvät sairauksiin, aikapulaan, liian suureen työmäärään tai taloudelliseen tilanteeseen. Moniin näistä ei haeta apua, vaan ongelmista yritetään selvitä itse. Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 87
Sairauspäivärahaa saavien määrä kääntyi kasvuun. Osuus pienempi kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 140 Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 120 100 80 60 74 83 79 84 85 86 84 85 80 77 77 76 72 72 70 65 68 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 40 Koko maa 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 88
Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä kääntyi kasvuun 30 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 - vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä 25 20 15 18 19 19 20 20 18 17 15 15 14 15 14 15 17 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 10 Vantaa Koko maa 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 89
Arjen ongelmina useimmin sairaudet, aikapula, liian suuri työmäärä tai taloudelliset ongelmat Moniin näistä ei haeta apua vaan ongelmista yritetään selvitä itse Asian ongelmana maininneiden osuus, % vastaajista (koko palkki) ja avun saaminen arjen ongelmiin, % vastaajista (värit) Elämää vaikeuttava sairaus Aika ei riitä Liikaa työtä Taloudellisia ongelmia Työttömyys Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömäksi joutumisen pelko Yksinäisyys Liian suuria lainoja hoidettavaksi Ihmissuhdevaikeudet Vaikeus järjestää vanhuksen hoito Kiusaaminen Liikaa aikaa, ei tekemistä Liiallinen päihteiden käyttö Pitkäaikainen lomautus Vaikeus saada päivähoitopaikkaa Nälkä, puute ruuasta Oma yritys talousvaikeuksissa Peliongelma Perheväkivalta 2 3 3 3 3 3 4 4 4 4 0 5 5 0 7 7 7 1 1 0 0 1 0 0 1 0 0 9 9 9 1 2 1 0 1 0 0 1 0 5 1 1 2 17 1 1 0 19 1 1 1 0 1 Toimintaympäristön tila 2019 90 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 2 4 1 0 13 1 4 1 1 0 5 10 15 20 25 30 Ei haettu Saatu riittävästi Ei saatu riittävästi Ei saatu lainkaan 2 2 1 0 7 1 1 1
Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa noin joka neljännen elämää Espoossa Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä? Oma tai perheenjäsenen sairaus Toimintaympäristön tila 2019 11.4.2019
Ikäihmisten hyvinvointi Elinolot Suuri osa ikäihmisistä elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa pienempi kuin kuusikkokunnissa 75 vuotta täyttäneiden kotona asuminen on Espoossa hieman keskimääräistä yleisempää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan lähes kaikilla alueilla Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi on ollut useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Uutta tietoa ikääntyneiden koetusta hyvinvoinnista ja terveyskäyttäytymisestä on saatavissa huhti-toukokuusssa 2019. Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 92
65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan lähes kaikilla alueilla Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 93
Espoossa kotona asuu hieman keskimääräistä useampi 75 vuotta täyttänyt 94 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 92 90 91,6 91,6 92 91,2 90,8 90,3 90,6 89,5 89,4 92,9 92,3 91,9 91,6 91,8 91,1 90,6 90,7 90,9 Koko maa Espoo 88 Helsinki Oulu Tampere 86 Turku Vantaa 84 82 200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017 Toimintaympäristön tila 2019 Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL) 29.3.2019 94
Järjestöt tärkeä kumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä Järjestöjen toimintaan kohdennetaan huomattava määrä julkista rahaa 4 472 000 Kaupungin myöntämät avustukset järjestötoimintaan vuonna 2017 Sote 2 175 000 Kulttuuri 374 000 Nuoriso 423 000 Liikunta 1 500 000 + tilatuki 1 900 000 33 140 000 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) vuonna 2019 myöntämät tuet Espoon alueella tapahtuvaan toimintaan. Tukea sai 102 järjestöä. Tilatukea ei ole laskettu avustusten yhteissummaan Lähde: Kumajan kuntakartoitus 2018 ja STEA Toimintaympäristön tila 2019 29.3.2019 95
Ekologisesti kestävä kehitys Kuvasarjan alkuun 96
Kasvihuonekaasupäästöt laskevat edelleen, kokonaispäästöissä vuoden 1990 lähtötaso lähes saavutettu vaikka asukkaita 100 000 lisää Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa, 1 000 tonnia CO 2 -ekv 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 200 0 1990200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017 Lähde: HSY Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 97
Espoolaiset investoivat maalämpöön 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2 017 2018 poratut kaivot yhteensä kpl 806 1372 1768 2093 2482 2700 3273 3430 3846 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 98
milj. ajoneuvokm / vuosi Liikennesuorite on tasaantunut vaikka asukasmäärä kasvaa asukasluku Espoon asukasluku ja liikennesuorite v. 2000 2017 3000 300000 2500 250000 2000 200000 1500 150000 1000 100000 500 50000 0 0 liikennesuorite asukasluku Lähde: Espoon kaupunki, liikennesuunnittelu Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 99
Kaupungin talouden toimintaympäristö Tilinpäätös 2018 Kuvasarjan alkuun 100
Kaupungin keskeiset tunnusluvut 2018 2017 Toimintakate -1 379-1 343 heikentynyt Toimintakatteen eli nettomenojen muutos-% 2,5 % 3 % parantunut (vrt.kelp 2017) Toimintatuotot/kulut 21,7 19,4 parantunut Verotulojen kasvu-% 0,8 % 1,3 % heikentynyt Vuosikate/poistot % 121,3 159,9 hyvä +100 % Omavaraisuusaste % 72,1 71,6 hyvä +70 % Suhteellinen velkaantuneisuus %* 54,0 57,1 parantunut Lainanhoitokate** 3,2 3,6 hyvä yli 2 Nettoinvestoinnit 271 266 kasvaneet Investointien tulorahoitus % 72,3 86,7 heikentynyt Lainakanta, tp /asukas 2 812 2 888 parantunut Pitkäaikainen lainakanta, M 731 686 kasvanut Kaupungin talouden tunnusluvut heikentyivät vuodesta 2017 *Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. **Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 101
Konsernin keskeiset tunnusluvut 2018 2017 Toimintakate -1 283-1 251 heikentynyt Toimintatuotot/kulut 46,3 44,7 Vuosikate/poistot % 98,7 119,2 heikentynyt Tilikauden tulos -6,1 52,5 heikentynyt Omavaraisuusaste % 40,5 40,9 heikko (hyvä +70%) Suhteellinen velkaantuneisuus %* 143,5 147,3 parantunut Lainanhoitokate** 1,8 2,0 tyydyttävä 1-2 Investointien tulorahoitus% 65,4 56,2 Pitkäaikainen vieras pääoma (milj. ) 3 365 3 311 Lainakanta eur/as 12 336 12 280 heikentynyt * Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 102
Verotulojen rakenne ja kehitys Espoossa Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 10.4.2019 103