Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry
KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana jonkun toimenkuvaan. Vapaaehtoiset varainhankkijat (27 %) ja palkatut varainhankkijat (22 %) mainitaan melko usein. Varainhankinta kuuluu yleensä toiminnanjohtajan (56 %) tai viestinnästä vastaavan toimenkuvaan (18 %).» Tärkeimpiä lahjoitus- ja tukimuotoja ovat: jäsenmaksut (62 %, kertalahjoitukset (59 %), julkiset avustukset (52 %) sekä tapahtumat ja tuotemyynti (39 %). Jäsenmaksujen, julkisen avustuksen ja tapahtumien/ tuotemyynnin osuus on suurempi kuin vuoden 2011 tutkimuksessa.» Eri lahjoitus- ja tukimuotojen merkitystä seuraavan 12 kk aikana arvioidaan seuraavasti: kasvua kertalahjoitukset (25 %), jäsenmaksut (19 %), yritysyhteistyö (14 %) ja vähenemistä seuraavissa: kertalahjoitukset (11 % ), tapahtumat ja tuotemyynti (7 %) sekä julkiset avustukset (6 %).» Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite on keskimäärin 459 000, josta valtakunnalliseksi estimaatiksi saadaan laskemalla 238 680 000. Estimaatti olisi tarkempi, jos käytettävissä olisi rahankeräysluvan omaavien järjestöjen lukumäärä järjestöryhmittäin, eikä vain kokonaislukumäärä.» Järjestöt kertovat toiminnan tuloksista yleisimmin järjestön verkkosivuilla (70 % ). Moni myös viestii jäsenpostin yhteydessä tai uutiskirjeillä (54 %), järjestämissään tilaisuuksissa 50 %) tai oman asiakaslehden kautta (45 %). Myös rahoittajan edellyttämää raportointia noudattamalla saa paljon mainintoja (47 %). Lisäksi mainintoja saavat toiminta- ja vuosikertomukset (23 % ) ja sosiaalisen median kautta (11 %).» Varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä haasteet ovat suurelta osin sisäisiä: henkilöresurssit (41 %), järjestön julkisuuskuva / tunnettuus / näkyvyys (18 %), toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan (13 %), taloudelliset resurssit (12 %) ja varainhankkijoiden ammattitaito (7 %). Ulkoisista haasteista mainintaan uusien lahjoittajien löytäminen (8 %) ja muiden rahankeräystahojen kilpailu (7 %).
KESKEISET TULOKSET 2(2) 3 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi Kysyttäessä millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehittää, kaikki esillä olleet vaihtoehdot saavat vahvan kannatuksen: Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä (79 %), lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen (69 %) ja kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista (66 %). Lisäksi useita mainintoja byrokratian vähentäminen ja joukkorahoituksen kehittäminen. Tarkasteltaessa mistä eri lähteistä haastatellut järjestöt ovat saaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana, neljän kärki on selvä: Opetus- ja kulttuuriministeriö (50 % järjestöistä saanut julkista rahoitusta tai avustuksia), Sosiaali- ja terveysministeriö (41 %), kunta (36 %) ja Ulkoministeriö (36 %). Järjestöistä 10 % kertoo, että eivät ole vastaanottaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana.» Haastatelluista järjestöistä 22 % kertoo saavansa rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Järjestöryhmittäin suurin osuus (37 %) on ryhmällä Kehitysyhteistyö (kehy) ja pienin osuus (10 %) ryhmällä Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi. EU mainitaan useimmin (43 % vastaajista, joiden järjestö saa Suomen ulkopuolelta rahoitusta, n=28). Toisena Pohjoismaiset lähteet (18 %) ja kolmantena yksityiset (11 %).» Kolmasosa (32 %) järjestöistä on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia. Järjestöryhmien kesken ei ole eroja. Useimmiten koettuja ongelmia: Muutokset prosesseissa, aikatauluongelmat, muutokset järjestelmässä, ongelmat yhteyksissä (38 % ongelmia kokeneista, n=40), raportointi kankeaa, monimutkaista, puutteelliset raportointiohjeet, epäselvyyksiä raportoinnissa (28 %) ja työläs/ byrokraattinen, käytännöt epäyhtenäiset (23 %). Lopuksi käsiteltiin järjestöjen varainhankinnan tehostamista, miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä. Vastaajien mielestä tätä voidaan parhaiten kehittää vaikuttamalla päättäjiin (61 %), jakamalla tietoa (59 %) ja koulutuksella (54 %).
Vastaajat järjestöryhmi/äin 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 / KMI, KN, mn 4
Vastaajien tausta2edot 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 / KMI, KN, mn 5
Miten järjestön varainhankinta on järjeste/y 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 / KMI, KN, mn 6
Järjestön varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuonna 2014 keskiarvo 459 000 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 8
Millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehi/ää 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 9
Mistä eri lähteistä järjestö on saanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana (maaliskuun 2013 jälkeen) 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 10
Saako järjestö rahoitusta Suomen ulkopuolelta 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 11
Onko järjestö kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportoin2in lii/yviä ongelmia viimeisen 12 kk aikana 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 12
Eri asioiden merkitys järjestön varainhankinnan kannalta 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 13