Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Samankaltaiset tiedostot
BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

STORMWATER -väliaikatuloksia

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

17VV VV 01021

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

BIOHIILI BIOSUODATUSRAKENTEISSA:

Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen. Case Lahden Kytölä

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Hulevesien haitta aineet

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Diplomityö TKK:n v esihuoltotekniikkaan aiheesta: Metals in Stormw ater Pollution Hulevesien metallit

BioTar-hankkeen yleisesittely

Hulevesien suodatusarkku

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Vesiensuojelukosteikot

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Transkriptio:

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki lahti.fi/puhdashulevesi 1

Esityksen sisältö Hanke-esittely Biosuodatuksesta lyhyesti Pilottikohteiden (2 kpl) esittely Tausta, tavoitteet Tutkimustulokset Yhteenveto lahti.fi/puhdashulevesi 2

Hule S&C -hanke pähkinänkuoressa Hanketta toteutettu seitsemässä pilottikohteessa Hulevesien laadullisen hallinnan suunnittelu- ja rakennuskohteita Toimintaa seurattu ja dokumentoitu Tuotekehitysalusta yrityskumppaneille Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen Toteutusaika 1/2018 4/2019 Uudenmaan liitto rahoittaa hanketta (AIKO-rahoitus) Kokonaisbudjetti n. 1,3 M Suunnittelu, rakentaminen, seuranta, dokumentointi lahti.fi/puhdashulevesi 3

Hankeorganisaatio Osatoteuttajat Yhteystyökumppanit Toteutuksessa myös mukana lahti.fi/puhdashulevesi 4

Biosuodatus Biosuodatuksella tarkoitetaan huleveden johtamista ja suodattamista kasvillisuuden peittämien maarakenteiden ja mahdollisesti erilaisten suodatusmateriaalien läpi, jolloin epäpuhtauksia pidättyy biologisten, kemiallisten ja mekaanisten prosessien kautta. Suodatusmateriaalien tehokkuus eri haitta-aineiden puhdistamisessa? Toimivat rakenteelliset ratkaisut? Piirros: Mohanty et al. 2018 Sci. Tot. Env. 625: 1644-1658 lahti.fi/puhdashulevesi 5

Pilottikohde 1: Hennala (Lahti) Kehittyvälle alueelle rakennettu hulevesijärjestelmä Käsiteltäviä hulevesiä sekä alueen omalta valumaalueelta että Lahden keskustasta (tulevaisuudessa) Tarve puhdistaa hulevesistä erityisesti fosforia ja raskasmetalleja Biosuodatus Suodatusmateriaalien testaus esikokein ennen rakennusvaihetta (HY) Hennalan varuskunta-alue Lahden keskusta lahti.fi/puhdashulevesi 6

Järjestelmä rakennettiin kesällä 2018 lahti.fi/puhdashulevesi 7

Rakentamista edelsi 17 viikon koe viidellä eri suodatusmateriaalilla (HY toteuttaja) Kasvillisuus: viiruhelpi, Phalaris arundinacea Leca-murske (Leca) Kuusipohjainen biohiili Leca-murskeeseen sekoitettuna (Leca+bc) - biohiiltä 30% tilavuudesta Filtralite P (Filt) Betonimurske (Beto) Perinteinen suodatushiekka (Hiek) kutakin 5 kasvillista ja 1 kasviton, yht. 30 koeastiaa Poistoletkut rakenteiden läpi suotautuneen huleveden keräämiseksi 8

Hulevedessä runsaasti kiintoainetta 97-100% pidättyi huleveden pitoisuus kasvillinen kasviton suodatetun veden pitoisuus Valuntatapahtumien keskimääräiset pitoisuudet, joissa huomioitu veden määrä (ns. EMC-arvot). Tuloksissa molemmat kastelut yhdistetty keskiarvoiksi. lahti.fi/puhdashulevesi 9

Hulevedessä paljon kokonaisfosforia, joka pidättyi tehokkaasti Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori PO 4 kasvillinen kasviton pidättyminen: 85% 75% 99% 95% 96% Sisään menneestä kokonaisfosforista 0-20% suotautui ulos liukoisena fosfaattina (Kokonaispitoisuus = mukana sekä partikkeleihin sitoutuneet että liuenneet aineet) lahti.fi/puhdashulevesi 10

Hulevedessä paljon kokonaismetalleja, joista 80-100% pidättyi, esim: Kupari Nikkeli Kromi Lyijy kasvillinen kasviton lahti.fi/puhdashulevesi 11

Suodattuneessa vedessä yhtä paljon tai enemmän typpeä kuin hulevedessä Kokonaistyppi Kasvit pidättivät nitraattia (t-testi p = 0.038) Nitraatti kasviton kasvillinen lahti.fi/puhdashulevesi 12

Hulevesikastelujen jälkeen Mikromuovikastelu valossa pimeässä 13

Yhtään mikromuovia ei 5 viikon aikana huuhtoutunut rakenteiden läpi, muovi kerääntyi erityisesti juurikanaviin Kuvat: prof. Stephan Pflugmacher Lima valossa pimeässä lahti.fi/puhdashulevesi 14

Pilottikohde 2: Merituulentie (Espoo) lahti.fi/puhdashulevesi 15

Niittykummun hulevesien hallinta biopidätysaltaat (4 kpl) vaihtoehtona lahti.fi/puhdashulevesi 16

Tutkimuksen tavoitteet Biosuodatuksen vaikutus huleveden määrään ja laatuun Huleveden laadun mittareiden tarkastelu Alkuhuuhtouman tarkastelu Oppeja rakenteen toiminnasta lahti.fi/puhdashulevesi 17

Mittausjärjestelyt 1/2 Hiekka- ja biohiili+sora -rakenteet Sisään ja ulos Vain autotieltä tuleva vesi Jatkuvatoimiset mittaukset Sadanta Virtaama Sameus Sähkönjohtokyky Aikaväli: 1 minuutti Kuva: Ramboll Oy lahti.fi/puhdashulevesi 18

Mittausjärjestelyt 2/2 Näytteenotto 10x litran näytettä per mittauspiste per sadetapahtuma Aluksi tarkoituksena käsinäytteenotto, siirryttiin automatisoituun (kuvassa) Näytteet laboratorioon Sameus, sähkönjohtokyky, ph Kiintoaine Ravinteet (fosfori, P/PO4, typpi, N/NOx) Orgaaninen hiili (TOC) Metallit (10 eri metallia, kokonais- ja liukois-) Sensmetin alkuaineanalysaattori lahti.fi/puhdashulevesi 19

Tulokset: Pitoisuuksien muutokset Kokonaisfosfori Fosfaatti Kokonais- Nitraatti Kiintoaines TOC (P/PO4) typpi (N/Nox) mg/l mgc/l µg/l µg/l µg/l µg/l Keskimääräinen pitoisuus, sisään 564 13 197 6 1494 583 Keskimääräinen pitoisuus, ulos 9 8 73 41 1102 847 Keskimääräisen pitoisuuden muutos -98,4 % -40,5 % -62,9 % 606,0 % -26,3 % 45,4 % Puhdistustarpeen raja-arvo, kirjallisuus 40 160 2000 Co Cr Cu Mn Ni Fe Zn V As µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Keskimääräinen pitoisuus, sisään 10 21 47 142 7 11640 227 34 3 Keskimääräinen pitoisuus, ulos 1 5 16 44 3 915 42 3 3 Keskimääräisen pitoisuuden muutos -88,7 % -74,6 % -65,5 % -68,7 % -63,4 % -92,1 % -81,3 % -90,3 % -10,6 % Puhdistustarpeen raja-arvo, kirjallisuus 10 18 15 75 Co Cr Cu Mn Ni Fe V As liukoinen liukoinen liukoinen liukoinen liukoinen liukoinen liukoinen liukoinen µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Keskimääräinen pitoisuus, sisään 1 1 5 12 1 44 1 1 Keskimääräinen pitoisuus, ulos 1 2 10 23 6 206 2 2 Keskimääräisen pitoisuuden muutos -55,5 % 54,6 % 75,2 % 80,5 % 565,9 % 364,2 % 36,8 % 83,6 % Puhdistustarpeen raja-arvo, kirjallisuus lahti.fi/puhdashulevesi 20

Kertynyt massa / kokonaismassa Kertynyt massa / kokonaismassa Tulokset: Alkuhuuhtouma, onko sitä? Yleinen olettama, että valtaosa kadun huleveden haitta-aineista kulkeutuu sadetapahtuman alussa Kiintoaineen alkuhuuhtouma, näytteet 1 Kiintoaineen alkuhuuhtouma, sameus 1 0,8 0,8 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Virtaaman kertymä / kokonaisvirtaama 0 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Virtaaman kertymä / kokonaisvirtaama Lineaarinen 1 2 Lineaarinen 1 2 3 4 5 lahti.fi/puhdashulevesi 21

Yhteenveto Huleveden sisältämät haitta-aineet ovat suurelta osin sitoutuneina kiintoaineeseen Käsittelytarve hulevesille on olemassa mitattujen haittaainepitoisuuksien perusteella arvioituna Kaikki tutkitut suodatusmateriaalit ja kasvillisuus poistivat haittaaineita hulevedestä: kiintoainetta, mikromuovia, ravinteita, metalleja Perinteinen hiekka suoriutui testeissä erityisen hyvin: pidättää sekä ravinteita että metalleja Alkuhuuhtoumailmiöstä ei tutkimuksellista näyttöä Suomen olosuhteissa -> ei kannata ottaa sinällään suunnittelun perustaksi lahti.fi/puhdashulevesi 22

Kiitos! Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki Juhani.jarvelainen@lahti.fi Lisätietoja: - Hankkeen nettisivut: www.lahti.fi/puhdashulevesi - Loppuseminaarin materiaalit! - Vesitalouslehden teemanumero 2/2019 - Nordiwa 2019 Helsingissä 23 25. syyskuuta lahti.fi/puhdashulevesi 23