Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Samankaltaiset tiedostot
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Ajankohtaista vesienhoidosta

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Lapinlahden Savonjärvi

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Vanajavesi Hämeen helmi

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Helsingin pienvesiympäristöt

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Vesienhoidon suunnittelu

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Sanginjoen ekologinen tila

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Loimijoen alueen veden laatu

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Pohjois-Karjalan - virka- ja luottamusmiehet POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2010

Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Työryhmän tapaaminen

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten ja tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus: Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Lestijärven tila (-arvio)

BioTar-hankkeen yleisesittely

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Transkriptio:

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus

Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät Uusia tietolähteitä Onkivesi Lapinlahdella

Vesistöjen ekologinen tila määräytyy ensisijassa vesieliöstön tilan perusteella Planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole vaikuttaneet eliöstöön. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Lisäksi otetaan huomioon myös veden laatutekijät (ravinteet, ph, näkösyvyys) ja hydromorfologiset tekijät (esim. keskimääräinen talvialenema, vaellusesteet).

Mistä tietoa vesin tilasta?

Tilanarvioinnin lähtökohtana vesien luontaisesti erilaiset ominaisuudet - tyypittely Iisalmen reitillä luontainen rehevyys huomioitu olemassa olevan tiedon perusteella Runsasravinteisia (Rr) tai runsaskalkkisia (Rk) järviä 12 kpl (yht. 84 vesimuodostumaa) Savimaan jokia (PSa, KSa, SSa) 8 kpl (yht. 41) Tarkennukset Tammelinin ym. tutkimusten perusteella meneillään olevan luokitteluntyön yhteydessä

Iisalmen reitin järvet ovat myös matalia ja tummavetisiä Suuri turvemaiden osuus valuma-alueella ja vesistöjen korkea humuspitoisuus myös luontaisesti Turvemaiden käyttö (metsätalous, turvetuotanto) Järvien lkm > Suomen järvet yleensä (otos; n= 2421) Iisalmen reitin järvet (otos; n= 58) Turvemaiden osuus valuma-alueella kasvaa > Kuvan aineisto: Tattari & Riihimäki, SYKE

Vesien tilaan vaikuttavat tekijät Iisalmen reitillä Maanviljely (39) Sisäkuormitus (33) Haja-asutuksen jätevedet (14) Metsätalous (11) Jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto tai muu pistekuormitus (7) Säännöstely (6) Tulvasuojelupato (3) (Suluissa oleva luku: ko. tekijä arvioitu merkittäväksi näin monella tilaltaan heikentyneellä Iisalmen reitin järvellä)

Ravinteiden vapautuminen järvisedimentistä Sisäinen kuormitus palauttaa levien käyttöön ulkoisen kuormituksen aiemmin tuomaa, sedimentoitunutta fosforia Voi olla ongelma silloinkin kun ulkoista kuormitusta on vähennetty Iisalmen reitillä sisäinen ravinnekuormitus on arvioitu useilla järvillä merkittäväksi tilaa heikentäväksi tekijäksi

Iisalmen reitin ekologinen tila laajasti heikentynyt Oheinen kartta julkaistu jo 2013 Perustui vuosien 2007-2012 seurantatietoihin Tilaluokittelun päivitys meneillään juuri nyt ELYkeskuksissa Valmistuu kesäkuussa 2019 Vuosien 2012-2017 seurantatiedot Iso kuva tuskin muuttuu, mutta tieto tarkentuu ja tavoitteet toivottavasti täsmentyvät uusien tietojen avulla

Vaikuta vesiin kartta Monipuolisesti tietoa vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä http://paikkatieto.ymparisto.fi/ vaikutavesiinviewers/html5vie wer_2_9_2/index.html?config Base=http://paikkatieto.ympar isto.fi/geocortex/essentials/r EST/sites/VaikutaVesiin/viewe rs/vesikarttahtml5/virtualdire ctory/resources/config/defau lt

Mihin suuntaan vesien tila kehittyy? Ilmaston lämpeneminen Routa-aika lyhenee, talvisateet ja ravinnevalumat lisääntyvät, vesien lämpötila nousee Vesistöt tummuvat Levämäärien kasvua esim. eräillä suurilla järvillä Biotalousbuumi Lisääntyvä metsien käyttö vs. vesiensuojelu? Turvemaiden kuivatusojituksilla suurempi vaikutus ravinnehuuhtoumiin kuin aiemmin ajateltu? Vesienhoidon vaikuttavuus?

Uudet tietolähteet Visualisointi Pohjois-Savon järvien (havaintopaikkakohtaisesta) vedenlaadusta ja sen kehityksestä vuosina 2000-2018 (viisi jaksoa) Tämän aineiston perusteella Iisalmen reitillä enemmän parantuvaa kuin heikentyvää kehitystä! https://arcg.is/0fjba9

Luontotyyppien (ja lajien) uhanalaisuusarviot päivitetty Sisävesien luontotyypeistä esimerkiksi runsasravinteiset järvet arvioitu erittäin uhanalaiseksi E-Suomessa Syyt käytännössä samoja kuin vesien ekologisen tilaan suhteen yleisemminkin Virtavedet ja lähteiköt uhanalaistuneet järviä ja lampia voimakkaammin Koko valuma-alueen kattavat toimenpiteet tarpeen vesiluonnon suojelemiseksi! Lammi ym. 2018 Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi-fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/vesikirje/uhanalaisuustarkastelussa_on_mukana_uusi(49619)

Kiitos mielenkiinnosta! Iisalmen Haapajärvi