Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia Farid Ramadan 6.6.2019
Malminkartano Sijaitsee Länsi-Helsingissä, noin 8500 asukkaan kaupunginosa. Keskitulot noin 20% pienemmät kuin Helsingissä keskimäärin Työttömyysaste hieman kaupungin keskiarvoa korkeampi 13% (Helsingin työttömyysaste 11,9%, esikaupunkien työttömyysaste 12,2%) Malminkartanon ja sen lähikaupunginosien väestöstä 22-29% ulkomaalaistaustaisia. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus Kuntoutussäätiön alueverkostotyö Malminkartanossa 3.6.2019 Kuntoutussäätiö Sivu 2
Kuntoutussäätiön aluetyön tavoite ja toimintaajatus Kuntoutussäätiön paikallistyön tavoitteena on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja työstä syrjäytymisen ehkäiseminen. 1) Suunnitella ja toteuttaa matalan kynnyksen toimintaa alueella. Sekä tukea ja olla muuten mukana aluetoimijoiden yhteisissä toiminnoissa ja tapahtumissa 2) Tuoda Kuntoutussäätiön palvelut ja toiminnat paremmin alueen asukkaiden saataville Sivu 3
Kaupunkien sosiaalisen kestävyyden rakentamiseen tarvitaan kaikkien panosta Sosiaalista kestävyyttä ei synny ilman kaupungin laajaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja sen ulkopuolella. Kestävyyden aikaansaamiseksi kaupungin toimijoiden on välttämätöntä käydä vuoropuhelua alueen järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden, yritysten, vapaaehtois-toimijoiden ja viime kädessä myös asukkaiden kanssa. Sosiaalinen kestävyys ei ole pelkästään kaupunkisuunnittelun asia. Se on mitä suurimmassa määrin sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyksen ja varhaiskasvatuksen, kulttuurin sekä vapaa-ajan toimen asia. Kuitunen 2019: Olisiko jo sosiaalisesti kestävien kaupunkien aika? - Selvitys sosiaalisen kestävyyden käsitteestä, tulkinnoista ja määrittelystä kaupunkien kehittämisessä Sivu 4
Huomioitavia seikkoja alueellista toimintaa suunniteltaessa Ymmärrämmekö ihmisten tarpeita, yhteisöön kuulumisen merkityksiä, siteitä asuinalueeseensa? Mitä ovat ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden kokemuksia rakentavat tilat, paikat ja mahdollisuudet? Miten ymmärrämme alueen resurssit? Näemmekö alueella olevat resurssit monitahoisesti järjestöt, yksittäiset asukkaat, vapaaehtoistoiminnan? Naapurit auttamassa toinen toisiaan? Kuitunen 2019: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/03_kuntoutussa%cc%88a%cc%88tio%cc%88% 20Mitka%CC%88%20asiat%20haastavat%20hyvinvointia_Kuntaliitto%2015052019_final.pdf Sivu 5
Toiminnan sisältöjen suunnittelun lähtökohtia Ne joille tehdään tulee ottaa mukaan suunnittelupöytään Matalan kynnyksen toiminnoissa mahdollisimman vähän ylhäältä tulevaa: annetaan tuki ja puuttuvat resurssit, sisällöt toimintoihin osallistuvilta Toisaalta aluetyön avulla voidaan tuoda Kuntoutussäätiön monipuolisia palveluja paremmin alueen asukkaiden saataville Miten varmistetaan että muutkin kuin aktiivisimmat ihmiset saavat ajatuksensa esille? Sivu 6
Sosiaalinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys on toimintaa, jossa pyritään luomaan hyvinvoinnin edellytyksiä kaikille. Syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja osattomuuden ehkäisy liittyvät tähän syvästi. Kestävyysaspekti ottaa huomioon myös sen, että hyvinvointia luodaan siten, että se on mm. taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Elämme kuplautumisen aikakautta, jossa kokemusmaailmamme eroavat riippuen siitä, minkälaisia resursseja omaamme. Tässä maailmassa on tärkeää luoda yhteisymmärrystä ja dialogia, jotta ratkaisuja ja päätöksiä tehtäessä otetaan huomion ja ymmärretään vaikutukset eri ihmisryhmiin (Kuitunen 2019) Sivu 7
Pohdintaa Elämisen ja asumisen ympäristöt vaikuttavat tutkitusti ihmisten hyvinvointiin. Miten meidän tulisi kehittää kaupunkiympäristöjä, jotka vahvistavat kaikkien asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia? Miten tavoitteiden toteutumista voidaan todentaa? Sivu 8
farid.ramadan@kuntoutussaatio.fi @faridramadanfin