Kiikunsuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kouvola

Etelä-Suomi Päätös Nro 174/2012/2 Dnro ESAVI/177/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2012 ASIA HAKIJA Kiikunsuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kouvola Raussin Energia Oy Raussinkuja 30 46710 SIPPOLA HAKEMUS Raussin Energia Oy on 28.6.2011 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Sippolan kylässä Kouvolan kaupungissa sijaitsevan Kiikunsuon 164 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Kiikunsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 25.4.2005 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 40/05/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 30.6.2011 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli luvan saaja aikoi jatkaa päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2011 jälkeen. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 25.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 40/05/2 myöntänyt Raussin Energia Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Anjalankosken kaupungin Sippolan kylässä sijaitsevalla noin 174 ha:n suuruisella tuotantoon otetulla Kiikunsuon tuotantoalueella. Päätöksen lupamääräykset 1 3, 8 ja 20 kuuluivat seuraavasti: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

1. Kiikunsuon tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Kiikunjokeen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. 2. Vesienkäsittelymenetelmänä ovat sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Sekä vanhalla että uudella alueella on viimeistään vuoden 2006 tuotantokauden alkuun mennessä oltava käytössä neljä laskeutusallasta. Laskeutusaltaisiin on sijoitettava pintapuomit ja poistopäihin virtaamaa säätelevät patolaatikot. Laskeutusaltaiden sijainti on merkitty 7.10.2004 päivättyyn tämän päätöksen liitteeksi otettuun tuotanto- ja kunnostussuunnitelmakarttaan. Altaiden mitoituksessa on otettava huomioon Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste 117) annetut mitoitussuositukset niin, että mitoitusvaluma on 300 l/s/km 2 ja lietetila vähintään 4 m 3 /ha. 3. Vesienkäsittelyä on tehostettava rakentamalla tuotantoalueiden kokoojaojiin virtaamansäätöpatoja niin, että alueen ojasto toimii mahdollisimman tehokkaasti virtaamahuippujen tasaajana. 8. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Pölyämistä aiheuttavat tuotantotyöt on keskeytettävä, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. 20. Luvan saajien on maksettava Kaakkois-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 700 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen hankkeen vaikutusalueella Summanjoen vesistön yläosalla. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksusta voidaan enintään kolmannes käyttää kalatalousmaksun käytön tuloksellisuuden seurantaan. 2 Alueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriö on 14.12.2010 vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan, maaseutu ja luonto, jossa Kiikunsuon tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt-alue).

3 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Voimassa olevan luvan mukainen turvetuotantoalue muodostuu Kiikunsuon vanhasta, alkuaan 120 ha:n suuruisesta itäisestä osasta sekä uudemmasta 54 ha:n suuruisesta läntisestä osasta (Kiikunsuo W). Hakemuksen vireille tullessa vanhasta alueesta oli poistunut 10 ha tuotannosta. Toiminnassa olevan tuotantoalueen pinta-ala oli yhteensä 164 ha ja aumaalueiden 3,2 ha. Tuotanto on energia- ja ympäristöturvetta. Turve kootaan pneumaattisilla pölynerottimilla varustetuilla kokoojavaunuilla. Vuotuinen turpeen tuotantomäärä on ollut 80 000 150 000 m 3. Keskimääräiseksi vuotuiseksi tuotantomääräksi arvioidaan noin 140 000 m 3 turvetta, jonka kuljetukset edellyttävät noin 1 400 rekkakuormaa vuodessa. Turve kuljetetaan yleistä tietä pitkin, jonka varrella oleville kiinteistöille voi ajoittain aiheutua pöly- ja meluhaittaa. Tuotannon on arvioitu jatkuvan vuoteen 2025. Hakemuksen vireille tullessa vanhan alueen tuotannosta jo poistunut 10 ha:n suuruinen alue on taimettunut luontaisesti ja osa vanhan alueen tuotannosta poistuu tuotantokaudella 2011. Tuotannosta poistuneita alueita voidaan käyttää viljelysmaana, ruokohelpin kasvatukseen, metsittää tai tukkia lasku- ja kokoojaojat, jolloin alue muuttuu suhteellisen nopeasti jälleen suoksi. Vesienkäsittelyyn kuuluu nykyisin sarkaojien päissä olevat lietesyvennykset, virtausta hidastavat lietteenpidättimet ja rumpuputket, virtaamansäätöpadot ja neljä laskeutusallasta. Suunnitelman mukaan kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan sulan maan ajan kemikaloinnilla, jonka jälkeen vedet johdetaan laskeutusaltaisiin ja pumpataan Kiikunjokeen. Talvella vedet puhdistetaan laskeutusaltailla. Hakijan aluehallintovirastoon 24.10.2011 toimittaman täydennyksen mukaan annostelusukka, joka voi toimia ympärivuotisesti, ja mittapato sijoitetaan eristettyyn tilaan, joka ottaa veden alakautta jäätymisen estämiseksi. Liete poistetaan pumpulla ja sijoitetaan välivarastoon altaisiin ja voidaan myöhemmin sekoittaa turpeen sekaan. Sopiva annostelu riippuu turvelajista ja etsitään kokeilemalla. Hakija on 10.4.2012 aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että kemikalointilaitteen käyttö on tarkoitus aloittaa kevättulvan alkaessa ja päättyvän suon jäätyessä, muuna aikana ovat käytössä virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat. Keskimääräisen 140 000 m 3 :n suuruisen turvemäärän tuottamisessa käytetään noin 140 000 l polttoainetta, joka on sijoitettu asianmukaiseen säiliöön varasto- ja huoltoalueelle. Voiteluöljyä käytetään noin 400 l ja voiteluaineita 60 90 kg vuodessa. Käytetyt voiteluöljyt varastoidaan 200 l:n tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojen peitteenä käytetään noin 6 000 kg muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen. Rikkoutunut muovi poltetaan voimalaitoksessa. Kierrätyskelpoiset jätteet kuten metalliromu kierrätetään. Muut jätteet käsitellään kunnallises-

sa jätehuollossa. Kannot ja muu puuaines jyrsitään tarvittaessa turpeen sekaan ja käytetään polttoaineena. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden, laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Kiikunsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Kiikunjokeen, josta vedet virtaavat Saveronjoen, Silmunjoen ja Sippolanjoen kautta Summanjoen alaosalle ja edelleen Suomenlahteen. Kiikunjoen rautapitoisuudet ovat suovesille korkeita. Vesi on humuspitoista sekä erittäin kiintoainepitoista ja rehevää. Myös veden typpipitoisuudet ovat hyvin ruskeiden vesien tasolla. Kiikunjoessa ei ole seurantaa tuotantoalueen yläpuolella. Veden laadun yleisluokituksen kriteerien perusteella Kiikunjoen veden laatu on välttävää. Myös Saveronjoen, Silmunjoen ja Sippolanjoen vedenlaatu on välttävää. Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu on toteutettu erillistarkkailuna Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry:n 19.9.2000 laatiman ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 30.1.2001 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Ohjelmaa on täydennetty Itä- Suomen ympäristölupaviraston 25.4.2005 antaman lupapäätöksen (nro 40/05/2) mukaisesti rankkasateiden yhteyteen sijoittuvalla näytteenotolla ja tarkistettu näytteenottopaikkojen sijaintia. Kiikunsuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailu on tapahtunut Kiikunjoen kalataloustarkkailun avulla. Kiikunsuon tuotantoalueen vuotta 2010 edeltävien vuosien tarkkailuja ei voida käyttää keskimääräisten kuormitusten laskennassa, koska vuosi 2010 oli kuiva. Kuormituslaskentatavan vaihtaminen tekee vertailun edellisvuosien kanssa vaikeaksi. Käyttäen Etelä-Suomen perustason turvetuotantoalueiden keskimääräisiä ominaiskuormituksia 2003 2008 ja nettokuormitusten laskemisessa yleisesti Pohjois-Suomessa sijaitsevan luonnontilaisen Vitmanojan taustakuormitusarvoja Kiikunsuon brutto- ja nettokuormitus alapuoliseen vesistöön alkuperäisellä 174 ha:n pinta-alalla on arvioitu nykyisellä perustason vesienkäsittelyllä seuraavaksi: Bruttokuormitus 4 Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 8 900 kg/a 1 900 kg/a 65 kg/a Nettokuormitus: Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 7 200 kg/a 1 400 kg/a 49 kg/a

Tuotantoalueen pohjamaalaji ei ole sulfidipitoista. Tarkkailun mukaan vesi on vuosina 2005 2010 ollut neutraalia. Myöskään elohopeapitoisuudessa ei ole odotettavissa nousua turvetuotannon vuoksi. Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun vuoden 2010 vuosiraportin kuormituslaskennan tulosten mukaan vuoden 2010 kuormituksen voitiin olettaa laskevan huomattavasti edellisvuoden tasosta. Erityisesti tulokseen vaikuttavat vuoden 2010 kuivuudesta johtuen puuttumaan jääneet rankkasateiden aikaiset näytteet. Kuormituslaskennan tarkentaminen edellyttäisi tulevaisuudessa vähintään nykyistä tiheämpää virtaamanmittausta kaikilta tarkkailupisteiltä. Kiikunsuon tuotantoalueen sulan maan aikainen arvioitu tuleva osuus Kiikunjoen kuormituksista mittauspisteessä VI arvioidaan seuraavaksi: Kiintoaine 17,1 % Kokonaisfosfori 15,4 % Kokonaistyppi 47,7 % Kiikunjoen kalataloudellisen tarkkailun vuodelta 2009 perusteella Kiikunsuon tuotantoalueen vaikutukset Kiikun-, Saveron- ja Simunjoen kalastoon arvioidaan olleen lieviä vuonna 2009. Tutkimuksen perusteella Kiikunjoessa ei esiinny lainkaan rapua ja Saveronjoen rapukanta on heikko joen alaosaa lukuun ottamatta. Tuloksesta voi päätellä turvetuotannon vaikuttaneen haitallisesti lähialueen rapukantaan, mutta ei vaikuttaneen enää Silmunkoskelle asti. Summan-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueen kalakantoja on hoidettu istutuksin, joiden arvellaan menneen osittain hukkaan joen huonon vedenlaadun vuoksi ja sen vaikuttavan myös alueella todettuun taimenen ja harjuksen luontaiseen lisääntymiseen. Kiikunsuon tuotantoalueen vaikutus alueen jokirapukantoihin arvioidaan kuitenkin vähäiseksi. Turveteollisuusliiton laskemien Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät mukaan kemiallisen menetelmän puhdistusteho sulan maan aikana on: kemiallinen hapenkulutus 70 90 % kiintoaine 30 90 % kokonaistyppi 30 90 % kokonaisfosfori 75 95 % Kiikunsuon kuormitus alapuoliseen vesistöön kemikaloinnilla varustettuna on reduktioprosenttien alarajalla arvioitu seuraavaksi: Bruttokuormitus: 5 Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 6 900 kg/a 1 500 kg/a 32 kg/a

6 Nettokuormitus: Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 5 600 kg/a 1 200 kg/a 24 kg/a Pöly ja melu Kiikunsuon turvetuotannolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 Summanjoki- Sippolanjoki on tyypitelty kuuluviksi keskisuuriin savikkoalueiden jokiin. Sippolanjoki ei täytä vedenlaatunsa eikä Summanjoen alaosa kalaston perusteella nykytilassaan hyvän tilan tavoitetta. Kangasmaiden jokityyppiin kuuluvan Summanjoen keskiosan tilaa ei ole voitu arvioida, koska joelta ei ole riittävästi näytteenottoja vesikemian osalta. Ekologisen luokituksen mukaan Summanjoki-Sippolanjoen tila on tyydyttävä. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää lisätoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannossa perustoimenpiteiden lisäksi kemiallinen käsittely saattaa olla paikoitellen tarpeen. Lähin asuttu talo on noin 300 m:n etäisyydellä. Tuotannon pitoisuuslisä 300 m:n etäisyydellä tuulen nopeuden ollessa 3 m/s (± 45º) on alle 2 µg/m 3, arvo jää alle ilmanlaadun PM 10 -pitoisuuden raja-arvon. Tuotantoalueella on tuulipussit ja tuotanto keskeytetään tuulen suunnan ollessa asutukseen päin. Kuljetuksissa käytetään suojattua kalustoa ja lastauksessa kuljetusvälineen päälle pudonnut turve karisee pois ennen saapumista yleiselle tielle. Tuotannossa käytetään vetokoneina tavallisia maataloustraktoreita, joiden melutaso on alhainen. Myös tuotantokoneiden aiheuttama melu on vähäistä. Arvion mukaan melu lähimmän asutun talon alueella ei nouse päivällä yli A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) 55 db eikä yöllä yli 50 db. Kaakkois-Suomen ELY keskukselle ei ole valitettu Kiikunsuon melu- tai pölyhaitasta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakijan mukaan toiminta täyttää BAT- ja BEP-periaatteen vaatimukset. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehostaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset hakija on esittänyt kalatalouskorvauksen pysyttämistä ennallaan 700 euroa vuodessa.

7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 24.10.2011 toimittanut aluehallintovirastoon puuttuvan maanomistajatiedon, kaivannaisjätehuoltosuunnitelman, kuvan virtaamansäätöpadosta sekä kuvat kemikalointiasemasta ja ilmoittanut, että ympärivuotisesti toimiva annostelusukka ja mittapato sijoitetaan eristettyyn tilaan, joka ottaa veden alakautta jäätymisen estämiseksi. Hakija on 30.11.2011 toimittanut aluehallintovirastoon esityksen virtaamansäätöpatojen sijainnista ja mitoituksesta sekä suunnitelman laskeutusaltaiden toiminnasta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa 25.1. 24.2.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kouvolan kaupungilta ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Kiikunsuon tuotantoalueen lisäksi Sippolanjoen alueella turvetuotannon kuivatusvesiä johdetaan Kiikunjokeen Vapo Oy:n Haukkasuon turvetuotantoalueelta (tuotantoala 619 ha), Saveronjokeen PJ-Turve Oy:n Sikasalonsuon turvetuotantoalueelta (90,5 ha) sekä Ruusutarhat Suutari Oy:n Laihalamminsuon turvetuotantoalueelta (37 ha). Sippolanjoen valuma-alueella on kaikkiaan ympäristöluvan saaneita turvetuotantoalueita yli 900 ha (runsas 6 % valumaalueen pinta-alasta). Koko Summanjoen vesistöalueella on käytössä olevia turvetuotantoalueita tai varauksia yhteensä noin 1 300 ha (yli 2 % vesistöalueen pinta-alasta), mikä nostaa turvetuotannon huomionarvoiseksi kuormituslähteeksi Summanjoen vesistöalueella. Summanjoki ja Sippolanjoki kuuluvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja Kaakkois-Suomen toimenpideohjelma-alueeseen. Sippolanjoki on vesienhoidon mukaisessa tarkastelussa tyypitelty keskisuureksi savimaiden joeksi, mutta ensimmäisellä kierroksella joen latvaosia (Kiikunjoki, Saveronjoki ja Silmunjoki) ei otettu erikseen mukaan tarkasteluun eikä niitä rajattu vesimuodostumiksi. Summanjoki ja Sippolanjoki arvioitiin olemassa olevan kalastotiedon ja veden fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella tilaltaan tyydyttäväksi, mikä edellyttää toimenpiteitä vesistön tilan parantamiseksi. Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuormituksen vähentämisellä ei kuitenkaan ole mahdollista päästä alapuolisen vesistön hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä.

Kiikunsuon ja läheisen Vapo Oy:n Haukkasuon turvetuotantoalueen vesistökuormituksen vähentämisellä on merkitystä Kiikunjoen ja alapuolisen Summanjoen-Sippolanjoen vesistön tilan parantamisessa. Muita keskeisiä tavoitteita vesistössä ovat erityisesti maa- ja metsätalouden sekä hajaasutuksen ravinnepäästöjen rajoittamiseen tähtäävät toimet sekä virtavesien elinympäristökunnostus. Kiikunsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostamisella kemiallisella käsittelyllä on mahdollista vähentää tuotantoalueelta purkautuvien vesien korkeita fosforipitoisuuksia ja kemiallista hapenkulutusta aiheuttavaa humuspitoisuutta ja siten alapuolisen vesistön kuormitusta. Laitteiston käyttö ja kemikaalin annostuksen seuraaminen vaativat kuitenkin tarkkuutta ja jatkuvaa seuraamista. Suunnitelman mukaisesti tehostuva vesienkäsittely on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja sen Kaakkois-Suomen alueen vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaista. Yhtenäisen tila- ja vaikutusarvion saamiseksi Summanjoen vesistöstä olisi tarkoituksenmukaista muodostaa koko vesistön kattava yhteistarkkailualue, jossa olisivat mukana kaikki vesistön kuormittajat. Mikäli yhteistarkkailu on mahdollista käynnistää, tulee Kiikunsuon turvetuotantoalueenkin liittyä mukaan. Lähin asutus sijaitsee vain noin 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kiikunsuolla on ollut turvetuotantoa vuodesta 1986 lähtien. ELY-keskuksen suorittamien valvontakäyntien yhteydessä toiminnanharjoittaja on kertonut keskeyttävänsä toiminnan aina, kun pölyhaitan aiheutuminen asutukselle on ollut mahdollista. Lupamääräykseksi tulee asettaa velvoite keskeyttää toiminta tarvittaessa pölyhaitan ehkäisemiseksi. Kaakkois-Suomen ELY keskukselle ei ole valitettu Kiikunsuon melu- tai pölyhaitasta. 2) Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että hakemus on vesistökuormituksen osalta ylimalkainen eikä siinä tuoda selkeästi esille, muuttuvatko kuivatusvesien käsittelymenetelmät nykyisestä. Ilmoitetut vesienkäsittelymenetelmät ovat perustason puhdistusmenetelmiä nykyaikaisella turvetuotantoalueella, joten ne lienevät jo käytössä. Turvetuotannon nykyaikaisen kuivatusvesien BAT-periaatteen mukaiseen käsittelyyn kuuluvaa kasvillisuus- tai pintavalutuskenttää tuotantoalueelle ei ole suunniteltu. Hakemuksessa ei ole esitetty, mihin aikaan vuodesta kemikalointi keskimäärin on käytössä. Tällä on merkittävä vaikutus kuormituksen määrään, koska sulan maan ajan ulkopuolella ainoina puhdistusmenetelminä ovat laskeutusaltaat. Veden humuspitoisuutta kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen puhdistustehoa ei ole esitetty. Kemiallisen puhdistuksen tehon kiintoaineelle ja humukselle on todettu vaihtelevan ja olevan pahimmillaan hyvin heikon. Tutkimuksissa on todettu pintavalutuskentän toimivan osittain myös talvella kiintoaineen ja fosforin pidättämisessä. Tämän vuoksi on syytä tutkia, onko Kiikunsuon turvetuotantoalueella kasvillisuus- tai pintavalutuskenttä ensisijainen vesienkäsittelymenetelmä kokonaiskuormitusta ajatellen. Kaikille käsittelymenetelmille 8

Muistutukset ja mielipiteet tulee asettaa puhdistustehovaatimukset fosforille, typelle ja kiintoaineelle. Vesien käsittelymenetelmät tulee määrätä käytettäväksi ympärivuotisesti. Tuotanto voi lisätä laskeuman määrää lähimpien asuinrakennusten pihaalueilla. Ympäristöluvassa on annettava määräys siitä, millä tuulennopeudella ja -suunnalla toimintaa saa harjoittaa. Ympäristöluvassa tulee antaa määräys siitä, että melun ohjearvot eivät saa ylittyä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Polttoainesäiliöille tulee vaatia lapon- ja ylitäytönestimen sekä lukituksen lisäksi joko kaksoisvaipparakenne tai suoja-allas, johon sadeveden pääsy on estetty. Tuotannossa oleva alue tulee tuotannon loppumisen jälkeen edellyttää ennallistettavaksi, jotta minimoidaan toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. 3) Kouvolan kaupunki on ilmoittanut yhtyvänsä Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 2) asiassa antamaan lausuntoon. 4) AA ja BB (Niittyranta RN:o 1:58, Sippolan kylä, Kouvola) ovat todenneet, että reitillä Kiikunjoki Saveronjoki Silmunjoki Sippolanjoki jokiuoma on täysin ummessa. Lisääntyneet tulvat syövät joenpenkat ja kaivovedet ovat sekaisin. Laskujoet on syytä käydä kartoittamassa. Toimenpiteinä voi tulla kyseeseen ruoppaus ja paalutus. 9 Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta. Hakija on todennut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 2) sekä Kouvolan kaupungin 3) lausunnoista, että sarkaojissa on lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja padottavat rumpuputket. Alueella ei ole tilaa kasvillisuus- tai pintavalutuskentälle. Kemikaloinnilla on saatu hyviä tuloksia kiintoaineen ja ravinteiden poistolle, myös humuksen (COD) poisto on ollut keskimäärin 68,6 %. Kemikalointilaitteen käyttö on tarkoitus aloittaa kevättulvan alkaessa ja päättyvän suon jäätyessä, muuna aikana ovat käytössä virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat. Pölyn ja melun osalta hakija on todennut, että pölyhaittojen estämiseksi tuotanto keskeytetään, kun tuuli voi aiheuttaa haittaa lähiasutukselle. Nykyaikaiset traktorit ja tuotantokoneet ovat hiljaisia. Melusta ja pölystä ei ole valitettu. Alueen polttoainesäiliöt ovat asianmukaiset ja Kaakkois-Suomen turvetuotannosta vastaava tarkastaa tuotantoalueen joka vuosi ennen tuotannon aloittamista.

Kiikunsuon tuotantoalue on vuokrattu ja vuokranantaja päättää alueen jälkikäytöstä. Hakija on todennut AA:n ja BB:n 4) muistutuksesta, että Kiikunsuon turvetuotanto ei lisää joen tulvaherkkyyttä eikä tuotannon kiintoainekuormitus aiheuta joen merkittävää mataloitumista. 10 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 40/05/2 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Kiikunsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 25.4.2005 antaman ympäristölupapäätöksen nro 40/05/2 lupamääräykset jäljempänä esitetyllä tavalla. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 167,2 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen Kiikunsuo ja Kiikunsuo W, Kouvola, tuotantosuunnitelma, mittakaava 1:8 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kiikunjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen Kiikunsuo ja Kiikunsuo W, Kouvola, tuotantosuunnitelma, mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

11 Tuotantoalueen vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisesti. Kemiallisen käsittelyn poistotehon keskiarvon mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava vähintään seuraava: Sulan maan aikana Muuna aikana % % COD Mn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 40* Kokonaistyppi 30 * tavoitearvoja Päästöt ilmaan ja melu 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 28.2.2013 mennessä ja ne on otettava käyttöön 30.4.2013 mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee luoteen ja pohjoisen väliseltä sektorilta. Alueilla on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

Varastointi ja jätteet 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. 12

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 12. Vesistö- ja kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitettyjen tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Summan-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on pidettävä laskuojat kunnossa. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 600 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 13

14 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan saajan on viimeistään 31.3.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 25.4.2005 antamassa päätöksessä. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Vesienkäsittelyä tehostetaan kuivatusvesien ympärivuotisella kemiallisella käsittelyllä, mikä vähentää päästöjä. Toimittaessa

Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Tarkkailut hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Aluehallintovirasto katsoo, että nyt määrätyt Kiikunsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmät ja puhdistustehovaatimukset huomioon ottaen Kiikunsuon turvetuotanto ei estä Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteuttamista. Kiikunsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaminen kemiallisella käsittelyllä on vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukainen toimenpide. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. Lähin asutus on noin 300 metrin etäisyydellä. Valvontaviranomaiselle ei ole tehty ilmoitusta asutukselle aiheutuvasta pöly- tai meluhaitasta. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen lupamääräyksen mukaisesti rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 15

16 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulosten ja hintatason nousun perusteella kalatalousmaksua korotetaan. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimus asettaa lupamääräyksiin velvoite toiminnan keskeyttämisestä pölyhaitan ehkäisemiseksi tarvittaessa otetaan huomioon lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 2) ja Kouvolan kaupunginhallituksen 3) vaatimukset lupamääräyksen asettamisesta siitä, millä tuulennopeudella ja -suunnalla toimintaa saa harjoittaa, otetaan huomioon lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset siitä, että melun ohjearvot eivät saa ylittyä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, otetaan huomioon lupamääräyksestä 6 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset polttoainesäiliöille edellytettävistä lapon- ja ylitäytönestimistä sekä lukituksen lisäksi joko kaksoisvaipparakenteesta tai suoja-altaasta, otetaan huomioon lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset tuotannossa olevan alueen ennallistamisesta tuotannon loppumisen jälkeen otetaan huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. AA:n ja BB:n 4) muistutuksesta todetaan, että lupamääräyksessä 13 luvan saajalle on asetettu velvollisuus osallistua laskuojien kunnossapitoon. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a ja 103 c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Päätös Raussin Energia Oy Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat(sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-177-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Juha Helin ja ympäristölakimies Anne Valjakka, joka on myös esitellyt asian. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.9.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Kartta Liite 2

KIIKUNSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen kemikalointiasemaa ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4. 31.12. kahden viikon välein ja 1.1. 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4. 15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu analyysivalikoima. ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe

Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.