Kirjallisen työn ohjeet. Oppimistehtävien kirjoittaminen Hyvinvointi ja toimintakyky -korkeakouluyksikössä

Kirjallisen työn ohjeet Oppimistehtävien kirjoittaminen Hyvinvointi ja toimintakyky -korkeakouluyksikössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Suomen kielen ja viestinnän opettajat sekä tietotekniikan opettajat 28.8.2013

Sisällys 1 Johdanto 1 2 Laajan kirjallisen työn malli 1 2.1 Rakenne 2 2.2 Asettelut 2 2.2.1 Kansilehti eli nimiösivu 2 2.2.2 Tekstisivut ja sivunumerointi 3 2.2.3 Kursiivin käyttö 4 2.2.4 Kuvio- ja taulukkotekstit 4 3 Vakioasettelumalli 5 4 Lähteiden merkitseminen 6 4.1 Lähdeviitteet 6 4.2 Lähdeluettelo 9 5 Lopuksi 13 6 Tukea kirjoittamiseen opintojen alusta opinnäytetyöhön 13 Liitteet Liite 1. Opinnäytetyön kansimalli Liite 2. Sisällysluettelon malli Liite 3. Lähdeluettelon malli Liite 4. Opinnäytetyön tiivistelmän malli Liite 5. Vakioasettelumalli

1 1 Johdanto Tämä ohje on tarkoitettu Hyvinvointi ja toimintakyky -korkeakouluyksikön (HyTon) opiskelijoille. Ohjeistus koskee oppimistehtävien ja opinnäytetyön kirjoittamista ja antaa myös valmiuksia työelämään, jossa vaaditaan monenlaisia kirjallisen raportoinnin taitoja. Tämä ohje on saatavissa sähköisenä Metropolia Ammattikorkeakoulun Tuubiportaalissa Hyvinvointi ja toimintakyky -klusterin opinnäytetyön työtilasta, joka kannattaa tilata jo ennen opinnäytetyövaihetta. Työtilasta on saatavana myös valmiita Word-tekstimalleja sekä muita ohjeita. Hyvinvointi ja toimintakyky -korkeakouluyksikön kirjoittamisohje esittelee kaksi erilaista raportin mallia: laajan kirjallisen työn mallin ja vakioasettelumallin eli asiakirjastandardin, joka sopii lyhyisiin oppimistehtäviin ja virallisiin asiakirjoihin. Laajan kirjallisen työn perusrakennetta havainnollistetaan myös ohjeen omassa asettelussa. Lisäksi esitellään HyTon keskeiset ohjeet lähteiden dokumentoinnissa eli lähteiden merkitsemisessä tekstiin ja lähdeluettelon laatimisessa. Lopussa on luettelo kirjallisuudesta, jotka tukevat ja täydentävät ohjeita. 2 Laajan kirjallisen työn malli Laajoja kirjallisia töitä ammattikorkeakouluopinnoissa ovat useat oppimistehtävät sekä opinnäytetyöteksteistä työsuunnitelma ja varsinainen opinnäytetyön raportti. Oppimistehtävät kirjoitetaan asiatyylillä. Persoonamuodon valinta liittyy tekstin tarkoitukseen ja eri koulutusalojen perinteeseen on tärkeä tuntea oman alansa keskustelu myös tästä näkökulmasta. Tyyliin ja oikeakielisyyteen saa neuvoja esimerkiksi painetuista ja verkossa julkaistusta teoksista, joita esitellään tämän ohjeen kirjallisuusluettelossa (luku 6). Tietokoneiden oikolukuohjelmista on myös apua, mutta on muistettava, että ne eivät tunnista kaikkia virheitä.

2 2.1 Rakenne Eheässä tekstissä on alku, keskikohta ja loppu. Opintoihin liittyvät laajat kirjalliset työt koostuvat seuraavista osista: Kansilehti eli nimiösivu Tiivistelmä suomeksi (vain opinnäytetyössä) Abstract in English (vain opinnäytetyössä) Sisällys Johdanto Aihetta käsittelevät luvut ja alaluvut Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Liitteet Aloituksella ja lopetuksella on suuri lukuarvo. Johdanto on aina laajan työn ensimmäinen luku. Siinä kirjoittaja esittelee työnsä aiheen, tarkoituksen ja näkökulman lukijalle. Usein lukija tarvitsee myös taustatietoa ymmärtääkseen aiheen ja työn tarkoituksen. Laajan työn viimeinen luku puolestaan on keskusteleva osuus, joka koostuu yhteenvedosta ja arvioinnista. Viimeisen luvun nimenä voi olla esimerkiksi Pohdinta, Lopuksi tai Yhteenvetoa. Kaikissa otsikoissa tulee panostaa ytimekkyyteen, informatiivisuuteen ja täsmällisyyteen. Päälukujen alle rakennetaan alalukuja tilanteen mukaan. Otsikkotasojen määrän on oltava suhteessa työn laajuuteen otsikkotasojen runsaus ei ole itsetarkoitus. Alalukuja on oltava vähintään kaksi (esim. 2.1 ja 2.2). Tekstissä kannattaa varoa pirstaleisuutta: yhden kappaleen pää- tai alalukuja ei voi käyttää, ja yhden virkkeen kappale on asiatekstissä turhan lyhyt. 2.2 Asettelut 2.2.1 Kansilehti eli nimiösivu Oppimistehtävän kansilehtenä käytetään Metropolian opinnäytetyön kansisivua. Sen malli on Metropolian sähköisissä tekstipohjissa. Kansisivun fonttikoot ovat seuraavat:

3 tekijän nimi 18 työn nimi 22 työn alaotsikko 18 tutkinto- ja koulutusohjelmatiedot 11 työn valmistumispäivämäärä 11 2.2.2 Tekstisivut ja sivunumerointi Laajan kirjallisen työn asettelut ovat seuraavat: fontti Arial, pistekoko 11 leipätekstissä ylämarginaali 2,5 cm vasen marginaali 4 cm oikea marginaali 2 cm alamarginaali 3 cm leipätekstin riviväli 1,5 tiivistelmän, kuvio- ja taulukkotekstin, lähdeluettelon, luettelon, luetelman ja pitkien suorien lainausten sekä pitkien sisällysluetteloiden riviväli 1 tavutus käytössä molempien reunojen tasaus käytössä sivunumero sijoitetaan oikeaan yläreunaan. Päälukujen otsikot lihavoidaan, fonttikoko on 12 pt. Kappaleet ja otsikot alkavat sivun vasemmasta marginaalista. Mikäli ei käytetä Metropolian valmista Word-pohjaa, ennen pääluvun otsikkoa lisätään kaksi tyhjää riviä, ennen alalukua yksi. Otsikon jälkeen ja kappaleiden väliin jätetään aina tyhjä rivi. Opinnäytetyössä pääluvut alkavat omilta sivuiltaan, pienemmät oppimistehtävät kirjoitetaan ilman sivun vaihtoa päälukujen välissä. Ensimmäinen sivunumero tulee johdantosivulle oikeaan yläkulmaan. Kansilehteä, tiivistelmää ja sisällystä ei numeroida. Liitteet numeroidaan juoksevasti. Monisivuisen liitteen juokseva numero merkitään tunnisteriville liite-sanan alle, ja suluissa on liitteen kokonaissivumäärä (ks. tämän ohjeen liitteet). Huomaa, että tiivistelmään lasketaan mukaan vain numeroidut sivut (eli sivunumerot johdannosta lähdeluettelon loppuun), sen lisäksi merkitään erikseen liitesivut.

4 2.2.3 Kursiivin käyttö Kursiivia kannattaa käyttää tekstissä harkiten. Vieraskieliset sanat tai määritelmät voi kuitenkin kursivoida: Osaamiseen liittyvät myös esimerkiksi sisältöjen ja keskeisten käsitteiden tunteminen (know what), taitojen hallitseminen (know how) sekä havaintojen ja diagnoosien tekeminen (know why) (Palonen 2011). Kursiivi sopii myös tilanteisiin, joissa jokin keskeinen termi mainitaan ensimmäisen kerran tai kun työssä viitataan jonkun tutkijan artikkelin tai kirjan nimeen: Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan toimijoiden omaa asiantuntijuutta. Asiantuntijuutta voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Työmme kannalta keskeinen näkökulma on pedagogisen asiantuntijuus, jota käsitellään kirjassa Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Heikkilä Kalli Ranne 2009). 2.2.4 Kuvio- ja taulukkotekstit Jos tekstissä on kuvioita (kuvia, piirroksia, graafeja ym.), ne numeroidaan juoksevasti ja varustetaan selittävällä kuvatekstillä, jonka fonttikoko on 10 pt. Teksti merkitään kuvion alapuolelle (ks. kuvio 1). Lähde tulee aina mainita. Kuvio 1. Optometrian koulutusohjelman esittelymateriaalia (Metropolia 2010)

5 Myös taulukot numeroidaan juoksevasti. Selittävä teksti eli taulukon otsikko tulee taulukon yläpuolelle. Muualta sellaisenaan lainatun taulukon lähde merkitään näkyviin. Mikäli lähdettä ei ole merkitty, oletetaan, että taulukko on tekijän itse tekemä. Taulukko 1. Metropolian nuorten koulutuksen aloituspaikat, ensisijaishakijat ja vetovoimaluvut 2008 2009 (Metropolian vuosikertomus 2009) Aloituspaikat Hakijat Vetovoima 2008 Kulttuuri 320 2491 7,2 7,8 Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne Vetovoima 2009 890 4757 4,9 5,3 1390 3830 2,8 2,8 Liiketalous 224 1082 5,5 4,8 Ennen kuvion tai taulukon esittämistä se tulee mainita tekstissä; luku ei voi alkaa suoraan kuviolla tai taulukolla. Kuviota tai taulukkoa ei myöskään saa jättää puhumaan omasta puolestaan keskeinen merkityssisältö on esitettävä myös tekstissä. 3 Vakioasettelumalli Vakioasettelu eli asiakirjastandardi sopii lyhyeen raportointiin ja moniin asiakirjoihin, esimerkiksi lupa-anomuksiin, hakemuksiin, kokousasiakirjoihin ja liikekirjeisiin. Mikäli ammattikorkeakoulun oppimistehtävässä on vähän sivuja eikä siihen tarvita nimiösivua eikä sisällysluetteloa, käytetään vakioasettelumallia. Vakioasettelumallin tarkemmat ohjeet ovat tämän ohjeen liitteenä 5. Ohjeesta näkee, mitkä ovat otsikoiden ja kappaleiden aloituskohdat ja miten sivunumerot merkitään. Vakioasettelumallin perusasettelut ovat seuraavat: marginaalit: vasen 2 cm, oikea 1 cm, ylä 1 cm, ala 1 cm sarkainväli 2,3 cm ja riviväli 1 sivunumero sekä suluissa kokonaissivumäärä oikealla ylhäällä fonttityypit ja -koot: Tahoma 11.

6 4 Lähteiden merkitseminen Opiskelukirjoittaminen noudattelee tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Lähteiden huolellinen merkitseminen on tärkeää, koska se varmistaa tarkastettavuuden ja vertailtavuuden. 4.1 Lähdeviitteet Sosiaali- ja terveysalalla on tapana käyttää lähteen merkitsemiseen teksti- eli sisäviitettä. Kun lainataan jonkun toisen tekstiä, kuten tutkimustuloksia, taulukoita, kuvioita, lähde on pantava tekstiin näkyviin, vaikka asia kerrottaisiin omin sanoin. Viite koostuu kolmesta osasta: tekijän sukunimi tai (jos tekijää ei ole) teoksen nimi; joskus julkaisijan nimi (ns. yhteisökirjoittaja) julkaisuvuosi sivunumero tai sivunumerot. Pisteen paikka viitteen yhteydessä riippuu siitä, viitataanko sillä yhteen vai useaan virkkeeseen. Kun viitataan yhteen virkkeeseen, piste merkitään sulkumerkin jälkeen. Pintaverenkierron avautumiseen vaikuttaa neurohormonien, kuten histamiinin ja serotoniinin vapautuminen kudoksista (Ylinen 1994: 15). Kun viitataan useampaan kuin yhteen virkkeeseen, piste on sulkumerkin sisäpuolella. Tutkimusten mukaan hierotun kudoskohdan verenkierto lisääntyy joksikin aikaa, koska hieronta aukaisee lukuisia sulkeutuneita hiussuonia erityisesti lihaskudoksissa. Hiussuonten aukeamiseen vaikuttavat pääasiallisesti paikalliset kudoshormonit ja hermostollinen säätely. (Arponen 1988: 50 60.) Kun viitataan useisiin lähteisiin, eri lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu muihin teksteihin viittaaminen ja oman tekstin rakentaminen niiden varaan. Viittaaminen tehdään lähdeviitteen avulla. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon vastaavuudesta kirjoittajan tulee huolehtia hyvin. (Hirsjärvi Remes Sajavaara 1997: 327; Luukka 2002: 19.) Sosiaali- ja terveysalalla on

7 tapana käyttää tekstiviitettä, kun taas tekniikan koulutusalalla numeroviite on yleisempi. Internet-lähdeviite tehdään samoin kuin muut viitteet. Verkko-osoitetta ei koskaan merkitä viitteeseen, vaan ainoastaan lähdeluetteloon. Mikäli tekijää ei tiedetä, viitteessä käytetään sivuston otsikkoa, dokumentin tai yhteisön nimeä. Valinta kannattaa tehdä johdonmukaisesti lähteen löydettävyyden ja sisällön arvioinnin kannalta. Mikäli lähteen julkaisuvuosi ei ole tiedossa, sen kohdalle merkitään n.d. (no date, ei päiväystä). (Jurvainen 2001) (Avonäytteenotto 2006) (Suomen Punainen Risti n.d.) Tietosanakirjaan tai sanakirjaan viitataan näin: (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. 2008. s.v. pulssi) Viittaus lakiin tai säädökseen merkitään tähän tapaan: (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 7) Seuraavassa on esimerkki, jossa näkyy viitteiden sijoittuminen tekstiin. Kolmannen kappaleen Tiilikka-viite edustaa kirjoittajakeskeistä viittaustekniikkaa, muut asiakeskeistä viittaustekniikkaa. Arjen tilanteissa vanhempien on tärkeää saada positiivisia kokemuksia siitä, että heitä kuunnellaan ja heidän näkemyksiään arvostetaan. Tällaiset kokemukset vahvistavat vanhemmuuden merkitykselliseksi kokemista ja ovat edellytyksenä vuorovaikutussuhteen syntymiselle. (Karila 2001: 281.) Sosiaalipedagoginen toiminta perustuu aina dialogiin eli ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja siihen, että ihmiset osallistuvat itse kaikkiin toimintaprosessin vaiheisiin (Hämäläinen Kurki 1997: 49). Tiilikan (2003: 2) mukaan perheen erilaisten arvovalintojen hyväksyminen ja etenkin perheiden erilaisuuden ymmärtäminen on kumppanuuden edellytys. Henkilöstön ymmärtämättömyys perheen valintoja ja

8 elämäntilannetta kohtaan saattaa pahimmillaan synnyttää kumppaneiden välille voimakkaita ristiriitoja ja johtaa suhteen murtumiseen. Perheen erilaisuuden ymmärtäminen on kuitenkin mahdollista vain kun tunnetaan yhteistyökumppani tarpeeksi hyvin. Laadukkaan päivähoidon toteutumiseen vaikuttaa se, missä määrin lapsen kasvatukseen osallistuvat aikuiset kokevat sen yhteisenä hankkeena. Perheeltä saatu tuki ja tietämys helpottavat arjen kasvatustilanteiden ratkontaa. Kontekstuaalisuuden haaste päiväkodille on, että kasvatusprosessi täytyy ymmärtää osaksi sitä todellisuutta, jossa lapsi elää. Lapsen näkeminen erottamattomana osana sosiaalista ympäristöään luo pohjan yhteistoiminnalle kasvatuksessa ja toimii myös hyvänä perustana perhelähtöisille toimintatavoille. (Hujala ym. 1998: 17 18.) Kun teoksessa on tekijöitä kolmesta viiteen, viitteeseen merkitään ensimmäisen kerran kaikki tekijät. Myöhemmin merkitään vain ensimmäinen tekijä ja sen perään ym. ja vuosiluku. Mikäli tekijöitä on kuusi tai useampi, lyhennemerkintää käytetään heti. Kun teoksella on vain kaksi tekijää, molemmat mainitaan viitteessä aina. Mikäli lähteinä on samalta tekijältä samana vuonna ilmestyneitä teoksia, teokset erotetaan lähdeluettelossa ja viitteissä merkitsemällä vuosiluvun perään pienaakkosin a, b, c (esim. 2001a). Lyhyet suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä. Jos siteeraus on usean rivin mittainen, se sisennetään ja kirjoitetaan rivivälillä 1; tällöin lainausmerkkejä ja kursivointia ei tarvita. Suoraa lainausta käytetään vain perustellusti, esimerkiksi määritelmissä ja aineistoesimerkeissä. Niin sanottuja toisen käden lähteitä ei tule käyttää opinnäytetöissä. Jos sekundaarilähteitä joutuu esimerkiksi vaikean saatavuuden vuoksi käyttämään oppimistehtävissä, merkintä voi olla esimerkiksi seuraava: Kauppinen ja Laurinen (1988) ovat kehittäneet merkityssuhdekaavion tekstin sisältämien käsitteiden analysoimiseksi (Hirsjärven ym. 2007: 35 mukaan). Kuvia voi julkaistavissa töissä, kuten opinnäytetyössä, käyttää vain tekijän tai kuvaajan luvalla. Tämä koskee sekä verkossa että painetuissa teoksissa jo julkaistuja kuvia. Lähdemerkintä tarvitaan aina.

9 4.2 Lähdeluettelo Lähdeluettelomerkinnän ja viitteen on alettava aina samoilla sanoilla. Viite toimii hakusanana, jonka avulla lukija löytää lähdeluettelosta tarkat tiedot käytetystä lähteestä. Lähdeluettelossa olevan lähdetiedon perusrakenne on neliosainen: kuka (tekijä) milloin (julkaisuvuosi) mitä (teoksen nimi ja alaotsikot) missä (kustantajan toimipaikka ja julkaisija/kustantaja). Lähteet aakkostetaan. Seuraavassa on luokiteltuna erilaisia esimerkkejä lähdeluettelomerkinnöistä: 1 Tekijöitä on yksi tai useampia. Suomennetusta teoksesta merkitään myös suomentaja. Jos teos kuuluu julkaisusarjaan, sarjan nimi ja teoksen saama numero mainitaan. Heir Bunkan, Berit 2003. The comprehensive body examination (CBE). A psychometric evaluation. Faculty of medicin. University of Oslo. Lauri, Sirkka Eriksson, Elina Hupli, Marja 1998. Hoidollinen päätöksenteko. Helsinki: WSOY. Makkonen, Saara Tuokko, Seija 1998. Näytteenotto. 4. 5. painos. Helsinki: Opetushallitus. Olsbo-Rusanen, Leena Väänänen-Sainio, Rauni 2003. Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi. Selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseksi liittyvistä toimenpiteistä. Ympäristöministeriön julkaisusarja Suomen ympäristö 646. Helsinki: Ympäristöministeriö. Taube, Karin 1998. Portfolio. Oppimisen suunnittelu ja arviointi. Tillmann, Maarit (suom.). Helsinki: Gummerus. 2 Toimitettu teos aakkostetaan kokonaisuudessaan toimittajan nimen mukaan, joskus teoksen nimen mukaan. Mallia voi katsoa myös kirjaston tavasta luokitella teos pääsanansa mukaan. Merkintätapaa ei kuitenkaan saa vaihdella saman työn sisällä. Katso myös kohtaa 4: jos artikkelin tai luvun kirjoittaja ilmenee teoksesta, viite ja lähdetieto aakkostetaan aina kirjoittajan nimen mukaan.

10 Koulu yhteisöllisenä toimijana 2005. Rautiainen, Asta (toim.). Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B: oppimateriaalit 4. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Rautiainen, Asta (toim.) 2005. Koulu yhteisöllisenä toimijana. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B: oppimateriaalit 4. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. 3 Jos tekijää ei ole, aakkostetaan teoksen nimen mukaan. Joskus tekijäksi on selkeää merkitä ns. yhteisökirjoittaja (esimerkiksi jokin järjestö tai viranomainen). Koulussa on kuulovammainen oppilas 2003. Esite. Helsinki: Kuulonhuoltoliitto ry. Lääkeopas 2008 2009 2007. 12., uudistettu painos. Helsinki: Otava. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002. Kuntoutusselonteko 2002. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002: 6. Helsinki: Edita Publishing. Suomen standardisoimisliitto SFS 2004. SFS-EN ISO 9241 13. Näyttöpäätteellä tehtävän toimistotyön ergonomiavaatimukset. Osa 13. Käyttäjäopastus. 4 Lehtiartikkeli ja toimitetun teoksen artikkeli tai luku aakkostetaan tekijänsä mukaan. Perään lisätään tiedot, mistä lehdestä tai kokoomateoksesta artikkeli on peräisin. Myös artikkelin alku- ja loppusivu merkitään. Sama käytäntö koskee toimitettuja kirjoja, joiden eri luvuilla on eri tekijä. Järvikoski, Aila 2008. Kuntoutuskäsityksen muutos ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimus. Teoksessa Mäkitalo, Jorma Turunen, Jari Vilkkumaa, Ilpo (toim.): Vaikuttavuus muutoksessa. Oulu: Verve. 49 59. Reisenauer, Eveline Faist, Thomas 2010. Theorizing Transnationalisation and Institutional Transformations. In Faist, Thomas Pitkänen, Pirkko Gerdes, Jurgen Reisenauer, Eveline (eds.): Transnationalisation and Institutional Transformations. Collected Working Papers from the TRANS-NET project. Working Paper 87/2010. COMCAD Center on Migration, Citizenship and Development. University of Bielefeld, Faculty of Sociology. 6 91. Sandström, Marita 1998. Kävelyn neuraalinen säätely. Teoksessa Ahonen, Jarmo (toim.): Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. Lahti: VK-Kustannus Oy. 18 49. Tupakan korvikkeille harkitaan lääkekorvausta 2004. Helsingin Sanomat 31.8. A 6. Uusikylä, Petri 1997. Lastensuojeluverkostot. Verkostoanalyysi kahden kunnan yhteistyörakenteista lastensuojelun päätöksenteossa. Janus 3. 271 294.

11 Woollacott, Marjorie 1997. Balance control during walking in the older adult: research and it s implications. Physical Therapy 77 (6). 7 9. [Huom. 77 on lehden volyymi eli vuosikerta, 6 lehden numero.] HUOM. Jos kirja on julkaistu sekä painettuna että sähköisesti, lähdeluetteloon on hyvä merkitä niin painetun kuin sähköisenkin version bibliografiset tiedot: Laitinen, Tarja Kallio, Heli 2011. Tule ja kysy jalkautuvaa sosiaaliohjausta. Teoksessa Kaljonen, Päivi Matinheikki-Kokko, Kaija. (toim.): Osallistuva monikulttuurinen sosiaaliohjaus. Helsinki: Metropolian julkaisusarja. 88 98. Saatavilla myös sähköisesti osoitteessa: <http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/ Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/TAITO/PDF/245366_METROPOLIA_TAITO2.pdf>. Luettu 28.5.2012. 5 Jos lähde on jokin muu kuin teos tai artikkeli, merkitään nimen perään dokumentin laji. Airimo, Liisa 2004. Passiivisen mobilisaation vaikutus isovarpaan tyvinivelen liikerajoitukseen. Opinnäytetyö. Helsingin ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Jalkaterapian koulutusohjelma. Alkoholistien aikuiset lapset n.d. Opetusvideo. Hämeenlinna: Koulujen AV-palvelu. Keksi, Emmi 2000. Pätkätyö uran alussa. Posteriesitys. Hamokin syyspäivät. Helsinki. 22.10. Ole sydämen sankari 2003. Esite. Helsinki: Suomen Sydänliitto ry. Stakes 2004. ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Ohjeita ja luokituksia 4. World Health Organization. Opinnäytetyössä voi siis viitata myös seminaarissa tai konferenssissa pidettyyn esitelmään. Jos esitelmää ei ole julkaistu avoimesti esimerkiksi verkossa, esitelmän pitäjältä on kysyttävä lupa siihen, saako esitelmässä kerrottuihin tietoihin viitata. Yleensä on hyvä pyytää puhujaa myös tarkistamaan viitteessä olevat tiedot. Jos seminaarin tiivistelmä on saatavissa netistä ja työssä viitataan siihen, nettiosoite laitetaan näkyviin. Muuten seminaarista kerrotaan lähdeluettelossa aina tarkemmat tiedot niin, että lukijalle tulee selväksi se, että kyseessä on puheenvuoro tai esitelmä, ei siis julkaistu artikkeli. Lähdemerkintä tehdään tähän tapaan:

12 Tainio, Liisa 2011. Perusopetuksen oppimateriaalit sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Puheenvuoro 27.10. tasa-arvoasiain neuvottelukunnan seminaarissa Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa. Helsinki. TAI Tainio, Liisa 2011. Perusopetuksen oppimateriaalit sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tiivistelmä puheenvuorosta 27.10. tasa-arvoasiain neuvottelukunnan seminaarissa Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasaarvoa. Helsinki. Verkkodokumentti. Päivitetty 24.11.2011. <http://www.tane.fi/fi/julkaisut/seminaarimateriaalit/27102011>. Luettu 28.5.2012. 6 Internet- ja muut sähköiset lähteet merkitään kuten muutkin lähteet aloittaen dokumentin tekijästä. Mikäli tekijää ei tiedetä, lähdemerkintä aloitetaan dokumentin otsikolla. Seuraavaksi merkitään sivun ylläpitäjä, dokumentin laji, Internet-osoite kulmasulkeisiin ja lopuksi lukemispäivämäärä. Avonäytteenotto 2006. Tutkimusohjekirja. Verinäytteenotto-ohjeet. HUSLAB, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. <http://huslab.fi/ ohjekirjan_liitteet/no_kasikirja/verinaytteenotto_ohjeet/avonaytteenotto.pdf>. Luettu 7.1.2008. CD-Fakta: elektroninen tietosanakirja 1992. Versio 1.0. CD-ROM. Helsinki: WSOY. Hamilas, Marjo Hämäläinen, Harri Koivunen, Mirja Lähteenmäki, Leena Pajala, Satu Pohjola, Leena 2000. TOIMIVA-testit. Iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn mittausmenetelmä. TOIMIVA-testiraportti. Verkkodokumentti. <http://www. valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=59615&guid={7606cf81-dda4-4a37-8f16- d55d74410ee3}>. Luettu 20.9.2007. Jurvainen, Olli 2001. Hammasimplantit kuin omat hampaat. Lääkäriasema Pulssi. Verkkodokumentti. Päivitetty 16.3.2001. <www.pulssi.fi>. Luettu 22.8.2001. Suomen lääketilasto 2006. Lääkelaitos. Verkkodokumentti. <http://www.nam.fi/laake tieto/kulutustiedot/laaketilasto_2006/index.html>. Luettu 7.1.2008. 7 Haastattelut aakkostetaan haastateltavan nimen mukaan. Tiedoista on käytävä ilmi haastateltavan tehtävänimike tai se rooli, jossa häntä haastatellaan. Lisäksi mainitaan haastattelupaikka ja -päivämäärä.

13 Aholaita, Sirkka 2004. Osastonhoitaja. HYKS, virologian laboratorio. Helsinki. Haastattelu 3.3. Petäjistö, Oiva 2008. Lastenlääkäri. Helsinki. Suullinen tiedonanto 9.10. 8 Laki ja säädökset (esimerkiksi asetukset) merkitään lähdeluetteloon näin: Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003. Annettu Helsingissä 15.5.2003. Verkko-osoitetta tai kustantajaa ei säädöksistä merkitä. 5 Lopuksi Suomen kielen ja viestinnän sekä tietotekniikan opettajat ottavat tästä ohjeesta mielellään vastaan palautetta ja kehittävät ohjeistusta sen perusteella. Ohje on päivitetty lukuvuodelle 2013 2014. 6 Tukea kirjoittamiseen opintojen alusta opinnäytetyöhön Hakala, Juha T. 2004. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus. Hirsjärvi, Sirkka Remes, Pirkko Sajavaara, Paula 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Husu, Milja Tarkoma, Elise Vuorijärvi, Aino 2006. Ammattisuomen käsikirja. 6. 9. painos (tai uudempi). Helsinki: WSOY. Kielijelppi jelppiä akateemiseen viestintään 2008. Helsingin yliopiston kielikeskus. Verkkodokumentti. <www.kielijelppi.fi>. Luettu 18.8.2009. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2009. Kankaanpää, Salli Heikkilä, Elina Korhonen, Riitta Maamies, Sari Piehl, Aino (toim.). Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Kinnunen, Merja Löytty, Olli (toim.) 2002. Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

14 Kirjoittajan ABC-kortti 2006. Verkkodokumentti. Suomen virtuaalikielikeskus. <http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/>. Luettu 27.8.2008. Koskela, Lasse Koskinen, Jari Lankinen, Pasi 2007. Viestintä verkostoissa ja innovaatioissa. Helsinki: WSOYpro. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 2008. MOT sanakirjasto. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone. Mäkinen, Olli 2005. Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Tammi. Niemi, Terttu ym. 2006. Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita. Roivas, Marianne Karjalainen, Anna Liisa 2013: Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Helsinki: Edita. Suomen kielen perussanakirja 1990. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisusarja. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Vanhanen-Nuutinen, Liisa Lambert, Pirjo 2005. Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Helsinki: Edita. Verkkokirjoittaminen 2005. Virtuaaliamk:n viestinnän tuotantorenkaan teemakokonaisuus. Verkkodokumentti. <www.amk.fi/verkkokirjoittaminen1>. Luettu 18.8.2009. Vilkka, Hanna Airaksinen, Tiina 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

Opinnäytetyön sekä oppimistehtävien kansimalli Liite 1

Sisällysluettelon malli Liite 2

Lähdeluettelon malli Liite 3 1 (3) Lähteet Aholaita, Sirkka 2004. Osastonhoitaja. HYKS, virologian laboratorio. Helsinki. Haastattelu 3.3. Airimo, Liisa 2004. Passiivisen mobilisaation vaikutus isovarpaan tyvinivelen liikerajoitukseen. Opinnäytetyö. Helsingin ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Jalkaterapian koulutusohjelma. Alkoholistien aikuiset lapset n.d. Opetusvideo. Hämeenlinna: Koulujen AV-palvelu. Avonäytteenotto 2006. Tutkimusohjekirja. Verinäytteenotto-ohjeet. HUSLAB, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. <http://huslab.fi/ ohjekirjan_liitteet/no_kasikirja/verinaytteenotto_ohjeet/avonaytteenotto.pdf>. Luettu 7.1.2008. CD-Fakta: elektroninen tietosanakirja. 1992. Versio 1.0. CD-ROM. Helsinki: WSOY. Hamilas, Marjo Hämäläinen, Harri Koivunen, Mirja Lähteenmäki, Leena Pajala, Satu Pohjola, Leena 2000. TOIMIVA-testit. Iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn mittausmenetelmä. TOIMIVA-testiraportti. Verkkodokumentti. <http://www. valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=59615&guid={7606cf81-dda4-4a37-8f16- c d55d74410ee3}>. Luettu 20.9.2007. Heikkilä, Henna Kalli, Pekka Ranne, Kaarina 2009 (toim.): Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Heir Bunkan, Berit 2003. The comprehensive body examination (CBE). A psychometric evaluation. Faculty of medicin. University of Oslo. Jurvainen, Olli 2001. Hammasimplantit kuin omat hampaat. Lääkäriasema Pulssi. Verkkodokumentti. Päivitetty 16.3.2001. <www.pulssi.fi>. Luettu 22.8.2001. Järvikoski, Aila 2008. Kuntoutuskäsityksen muutos ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimus. Teoksessa Mäkitalo, Jorma Turunen, Jari Vilkkumaa, Ilpo (toim.): Vaikuttavuus muutoksessa. Oulu: Verve. 49 59. Keksi, Emmi 2000. Pätkätyö uran alussa. Posteriesitys. Hamokin syyspäivät. Helsinki. 22.10. Koulu yhteisöllisenä toimijana 2005. Rautiainen, Asta (toim.). Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B: oppimateriaalit 4. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Koulussa on kuulovammainen oppilas 2003. Esite. Helsinki: Kuulonhuoltoliitto ry.

Liite 3 2 (3) Lauri, Sirkka Eriksson, Elina Hupli, Marja 1998. Hoidollinen päätöksenteko. Helsinki: WSOY. Lääkeopas 2008 2009 2007. 12., uudistettu painos. Helsinki: Otava. Makkonen, Saara Tuokko, Seija 1998. Näytteenotto. 4. 5. painos. Helsinki: Opetushallitus. Ole sydämen sankari 2003. Esite. Helsinki: Suomen Sydänliitto ry. Olsbo-Rusanen, Leena Väänänen-Sainio, Rauni 2003. Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi. Selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseksi liittyvistä toimenpiteistä. Ympäristöministeriön julkaisusarja Suomen ympäristö 646. Helsinki: Ympäristöministeriö. Rautiainen, Asta (toim.) 2005. Koulu yhteisöllisenä toimijana. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B: oppimateriaalit 4. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Palonen, Tuire 2011: Mitä asiantuntijuus on ja miten sitä on tutkittu? Future Experts blogi. Verkkodokumentti. Päivitetty 2.2.2011. <http://futurex.utu.fi/blogi/?p=17>. Luettu 28.5.2012. Petäjistö, Oiva 2008. Lastenlääkäri. Helsinki. Suullinen tiedonanto 9.10. Reisenauer, Eveline Faist, Thomas 2010. Theorizing Transnationalisation and Institional Transformations. In Faist, Thomas Pitkänen, Pirkko Gerdes, Jurgen Reisenauer, Eveline (eds.): Transnationalisation and Institutional Transformations. Collected Working Papers from the TRANS-NET project. Working Paper 87/2010. COMCAD Center on Migration, Citizenship and Development. University of Bielefeld, Faculty of Sociology. 6 91. Sandström, Marita 1998. Kävelyn neuraalinen säätely. Teoksessa Ahonen, Jarmo (toim.): Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. Lahti: VK-Kustannus Oy. 18 49. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002. Kuntoutusselonteko 2002. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002: 6. Helsinki: Edita Publishing. Stakes 2004. ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Ohjeita ja luokituksia 4. World Health Organization. Suomen lääketilasto 2006. Lääkelaitos. Verkkodokumentti. <http://www.nam.fi/laake tieto/kulutustiedot/laaketilasto_2006/index.html>. Luettu 7.1.2008. Suomen standardisoimisliitto SFS 2004. SFS-EN ISO 9241 13. Näyttöpäätteellä tehtävän toimistotyön ergonomiavaatimukset. Osa 13. Käyttäjäopastus. Taube, Karin 1998. Portfolio. Oppimisen suunnittelu ja arviointi. Tillmann, Maarit (suom.). Helsinki: Gummerus.

Tupakan korvikkeille harkitaan lääkekorvausta 2004. Helsingin Sanomat 31.8. A 6. Liite 3 3 (3) Uusikylä, Petri 1997. Lastensuojeluverkostot. Verkostoanalyysi kahden kunnan yhteistyörakenteista lastensuojelun päätöksenteossa. Janus 3. 271 294. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003. Annettu Helsingissä 15.5.2003. Woollacott, Marjorie 1997. Balance control during walking in the older adult: research and it s implications. Physical Therapy 77 (6). 7 9.

Opinnäytetyön tiivistelmän malli Liite 4

Liite 5 1(2) Vakioasettelumallin malli

Liite 5 2(2)