Esimerkki jätevesisuunnitelmasta Kyrönmaan hajajätevedet-hanke Syksy 2011 1
Sisältö 1. Lyhyesti mallisuunnitelmasta... 3 2. Perustiedot... 4 2.1 Kiinteistön tiedot... 5 2.2 Kiinteistön vesihuolto... 5 2.2.1Vedenhankinta-ja käyttö... 5 2.2.2 Jäteveden laatu ja synty... 5 2.2.3 Saneerattava jätevesijärjestelmä... 6 2.2.4 Sade-, hule-, ja perustusten kuivatusvesien johtaminen... 6 3. Kiinteistön olosuhteet... 6 3.1. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset... 6 3.2 Kaavatilanne, maasto ja maaperä... 7 3.3 Vesistöt ja pohjavesiolosuhteet... 8 4. Järjestelmän valinta... 8 5. Uusi jätevesijärjestelmä... 9 5.1 Mitoitus... 9 5.2 Rakenne ja toimintaperiaate... 9 5.3 Jätevesijärjestelmän asentaminen... 9 5.2 Normaali käyttö... 10 5.4 Ylläpitotoimet ja omavalvonta sekä näytteenotto... 10 6. Puhdistustehon arviointi... 10 6.1 Arvioitu kuormitus... 10 6.2 Puhdistusteho... 11 6.3 Käsittelyvaatimusten täyttäminen... 11 7. Liitteet... 11 Käyttö- ja huolto-ohjeet... 11 Asemapiirros 1:50... 13 Pituusleikkaus 1:30... 14 Asennus- ja mittapiirustukset... 15 2
1. Lyhyesti mallisuunnitelmasta Kyrönmaan hajajätevedet-hanke on toimintansa aikana järjestänyt useita kyläiltoja ja osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja markkinoihin. Tapahtumissa käydään hajajätevesiasioita yleisesti läpi ja pohditaan saneeraamisen eri vaiheita sekä tutustutaan erityyppisten jätevesijärjestelmien vaatimuksiin. Näissä tilaisuuksissa hankevastaava on huomannut toistuvasti, että kiinteistönomistajilla on tarve saada tutustua mallisuunnitelmaan. Monet ovat ennen lisäinformaatiota luulleet, että ns. jätevesiasetuksen vaatima suunnitelma on sama asia kuin jätevesiselvitys ja että sen voi vaivattomasti tehdä itse. Tosiasiassa asianmukainen jätevesisuunnitelma koostuu ammattilaisen tekemästä maastokartoituksesta, jonka pohjalta pyritään löytämään kokonaisedullisesti järkevin sekä toimintaedellytyksiltään sopivin järjestelmä kiinteistölle ja sen asukkaille. Tästä ajatuksesta lähti idea, että hanke tilaisi jätevesisuunnittelijalta yhden kohteen suunnittelun, jonka jälkeen jätevesisuunnitelmaa hyödynnettäisiin tulevissa tiedotusilloissa - luonnollisesti ilman tunnistetietoja. Näin saataisiin levitettyä tietoa suunnitelman yleisistä vaatimuksista. Suunnittelijan valitsemisessa pääpaino oli ammattiosaamisessa, työkokemuksessa, jätevesiasioihin liittyvässä erityisosaamisessa, kokonaiskustannuksissa sekä sitoutumisessa sovittavaan aikatauluun. Mallisuunnitelma oli Kyrönmaan jätevesimessujen arvontapalkintona, jonka jälkeen voittaja arvottiin Isonkyrön kunnantalolla. Näin ollen ainakin kaikilla hankealueen kiinteistön omistajilla oli yhtäläinen mahdollisuus voittaa jätevesisuunnitelma, jonka pääasiallinen käyttö olisi toimia mallisuunnitelmana. Arvonnasta tiedotettiin jätevesimessujen mainoksen yhteydessä seuraavissa sanomalehdissä: Ilkka, Pohjalainen ja Pohjankyrö. Arvontalipukkeita palautettiin yhteensä 240 kappaletta. Mallisuunnitelman tekijäksi karsiutui isokyröläinen suunnittelija-urakoitsija, jolla voidaan katsoa olleen parhaat taidot tehdä suunnitelma. Hän on käynyt vuonna 2010 Hämeenlinnassa vesihuollon suunnittelijakoulun ja suorittanut FISE-pätevyyteen vaadittavan testin. Tämän lisäksi hänellä on aikaisempaa työkokemusta jätevesisuunnitelmien tekemisestä sekä yleisimmin urakoinnista ja vesitekniikasta. Pohjakoulutukseltaan hän on AMK-agrologi. Edellä mainittujen lisäksi hän on suorittanut erilaisia lyhyempiä täydennyskoulutuksia. Mallisuunnitelmaan liittyvä maastokartoitus tehtiin 31.8.2010. Mukana olivat kiinteistönomistajien lisäksi, suunnittelija ja hankkeen puolesta jätevesitiedottaja Virve Rinnola. 3
2. Perustiedot Kiinteistö sijaitsee Laihialla suurehkolla tontilla, joka rajoittuu metsään ja ympäröiviin peltoihin. Kiinteistö sijaitsee kadun varrella, jossa on useita naapureita. Kiinteistö saa puhtaan veden kunnan vesijohtoverkostosta. Kiinteistöllä asuu kaksi henkilöä ja heidän vedenkulutuksensa on ollut keskimäärin 200l/vrk/hlö vesilaskun mukaan. Laihian kunnan vesihuoltomestarin mukaan kiinteistö ei tule olemaan tulevaisuudessakaan viemäröinnin toiminta-aluetta. Alueella noudatetaan ympäristönsuojelulain ja talousjätevesiasetuksen (209/2011) mukaista normaalin vaatimustason puhdistusvaatimuksia, jotka ovat orgaanisen aineksen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Asuinrakennus on peruskorjattu vuonna 1984, jolloin laitettiin myös 3 betonista saostuskaivoa toimimattoman imeytyskentän tilalle, joka oli virheellisesti alun perin rakennettu saviperäiseen maaperään. Asuinrakennuksessa on asuinneliöitä 162 m2 ja se on jaettu kahteen erilliseen asuntoon. Pienempi 32 m2 asuintilat eivät ole enää nykyisin käytössä. Pienemmässä tilassa ovat myös wc- ja pesutilat, joita käytetään erittäin satunnaisesti. Nämä jätevedet on johdettu betoniseen umpikaivoon, joka on myös rakennettu 1984. Kiinteistöllä on myös oma puhdasvesikaivo, joka ei ole tällä hetkellä juomavesikäytössä. Tulevaisuudessa kaivon vettä saatetaan käyttää myös talousvesikäyttöön, jota ennen siitä on suositeltavaa tutkia veden laatu. Tontilta löytyy keskimääräistä enemmän korkeuseroja verrattaessa sitä tavanomaisiin pohjalaisiin tasaisiin tontteihin. Sakokaivot ovat jo iäkkäitä, joten niiden hyödyntämistä ei nähty järkevänä eikä taloudellisena. Kiinteistönomistajia mietitytti myös umpikaivon kohtalo, johon ratkaisuja löytyi useita. Esimerkiksi umpikaivon voi ohittaa ja johtaa myös nämä jätevedet suunnitteilla olevaan jätevesijärjestelmään. Umpikaivon voi uutta järjestelmään rakennettaessa myös jättää entiselleen, jolloin se pitää tulpata. Tällöin varmistetaan se, ettei jätevettä valu maaperään. Näin ollen sen voi myöhemmin liittää tarvittaessa helposti uuteen järjestelmään. 4
2.1 Kiinteistön tiedot Omistaja: Malli Mattila Osoite: Jätevedenkatu 1 Kunta, kylä, tila: Laihia, Järvelä, Pajunen (katso liite 1. sijaintikartta) Kiinteistörekisteri: 123-456-02-123 Käyttötarkoitus: Jatkuva asuinkäyttö Rakennukset: Asuinrakennus ja piharakennus Huoneistoala: 160 m2 Kiinteistökäynti: Elokuu 2010 Asukkaat: kaksi aikuista Erikoista: Päärakennuksessa tilat on jaettu kahteen asuintilaan, joista isompi on 128 m2 ja pienempi on 32 m2. Pienenpää asuintilaa käytetään vain poikkeustilanteissa. 2.2 Kiinteistön vesihuolto 2.2.1Vedenhankinta-ja käyttö Kiinteistö saa talousvetensä kunnan vesijohtoverkostosta ja vesimittarin mukaan sitä käytetään 200l/hlö/vrk eli yhteensä 400l/vrk. Tämän lisäksi kiinteistöllä on toimintakuntoinen kaivo, jota ei kuitenkaan ole käytetty. Mikäli tontin kaivo otetaan käyttöön, tulee siitä ensin tehdä laatuanalyysi. 2.2.2 Jäteveden laatu ja synty Kiinteistössä syntyy tavanomaista asumisjätevettä, joka koostuu pesuvesistä (harmaat jätevedet) ja wcvesistä (mustat jätevedet). Kaikki jätevedet syntyvät asuinrakennuksessa, jossa on kolme vesivessaa. Vuodessa tuotetaan siis 146 m3 jätevettä. Tuotetun jätevesimäärän ei oleta muuttuvan oleellisesti. Käyttämällä fosfaatittomia pesuaineita ja vettä säästäviä lvi-kalusteita, voidaan vähentää syntyvää kuormitusta. 5
2.2.3 Saneerattava jätevesijärjestelmä Kiinteistöllä on tällä hetkellä käytössä kolme betonista saostuskaivoa, jotka ovat rakennettu vuonna 1984. Saostuskaivoista on purku ojaan ja kaivot maastokäynnillä havaittu korjauskelvottomiksi. Lisäksi pienemmän asuintilan jätevedet johdetaan betoniseen saostuskaivoon. Betoninen umpisäiliö korjataan siten, että siitä tulee tiivis umpisäiliö. Nykyinen järjestelmä ei täytä ympäristönsuojelulain ja jätevesiasetuksen(209/2011) vaatimuksia. Lisäksi voidaan katsoa, etteivät kiinteistön omistajat kuulu ns. automaattisen ikälievennyksen piiriin eivätkä muutenkaan täytä määräaikaisen lykkäyksen ehtoja. 2.2.4 Sade-, hule-, ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Kiinteistönomistajalla ei ollut tietoa, ovatko myös kuivatusjätevedet johdettu myös jätevesijärjestelmään. Kun jätevesijärjestelmä saneerataan, tulee silloin varmistaa että kuivatusvesiä ei johdeta uusittuun jätevesijärjestelmään. Liialliset kuivatusvedet voivat laimentaa jätevettä liikaa, jolloin sitä on vaikeampi puhdistaa. 3. Kiinteistön olosuhteet 3.1. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Puhdistusvaatimukset Laihialla on voimassa ympäristönsuojelumääräykset, ja näin ollen myös niitä tulee noudattaa jätevesiasetuksen lisäksi. Määräyksissä on eritelty ne alueet, joilla sovelletaan ankarampia puhdistusvaatimuksia. Ankarampia puhdistusvaatimuksia voi olla esimerkiksi pohjavesi- ja ranta-alueilla. Kiinteistö sijaitsee normaalin vaatimustason alueella ja puhdistusvaatimukset ovat näin ollen seuraavat: Kuormitustekijä: Normaali puhdistusvaatimus (%): Kuormitusluku hlö/d: Orgaaninen aines BHK 7 80 % 10,00 g Kokonaisfosfori P 70 % 0,66 g Kokonaistyppi N 30 % 9,80 g 6
Suojaetäisyydet: Kohde: Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä - hyvin läpäisevä maaperä Vähimmäisetäisyys (m): -40 m (tutkittava tapauskohtaisesti) Vesistö -20 m laitteistosta -30 m purkupaikasta Tontin rajasta - 5 m laitteistosta - 5 m kentästä - 5 m umpisäiliöstä Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - 0,25 m maasuodatuksessa - imeytyksessä 1,00 m 3.2 Kaavatilanne, maasto ja maaperä Kiinteistö sijaitsee alueella, jossa ei ole kaavaa. Naapurit ovat kohtuullisella etäisyydellä ja tuleva jätevesijärjestelmän purkuputki ohjataan kiinteistönomistajien omaan ojaan. Mikäli purkuputki johtaisi naapurien kanssa yhteiseen rajaojaan, pitää siitä saada kirjallinen suostumus Tontilta löytyvät riittävät korkeuserot, jotta jätevesi pääsee kulkemaan putkistoissa. Tontin maaperä on savensekaista moreenia. Maastokartoituksessa mitatut korkeuslukemat ovat esitetty ohessa. Vaaituspöytäkirja 31.8.2010 Laihia kohde lattalukema korkeusasema kp.veranta tolppa 10.00 018 konekorkeus 10.18 tulo saostuskaivoon 230 7.70 tulo umpikaivoon 127 8.91 maanpinta saos.kaivolla 102 8.98 mp.kivijalan vieressä 079 9.21 mp.ennen purkuojaa 362 6.38 purkuojan pohja 456 5.44 pelto ojan takana 392 6.26 7
3.3 Vesistöt ja pohjavesiolosuhteet Lähistöllä ei ole vesistöjä eikä kiinteistö sijaitse pohjavesialueella tai muuten herkällä alueella. 4. Järjestelmän valinta Järjestelmän valintaan kohdistuvat rajoittavat tekijät aloitettiin varmistamalla, että kiinteistö ei ole kunnan viemäröinnin kehittämissuunnitelmassa mukana. Mikäli kiinteistö sijaitsee tulevalla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, on siihen liittymisvelvollisuus. Tämän lisäksi todettiin, että erillisviemäröinti ei ole taloudellisesti järkevää, koska se edellyttäisi myös mittavan sisäremontin. Jos saneeraamiskohteessa on sisätiloissa suunnitteilla muutenkin peruskorjaus, on kaksoisviemäröinti hyvä myös hyvä vaihtoehto. Näin ollen päädyttiin etsimään sopivaa jätevesiratkaisua kaikille jätevesille (harmaat ja mustat vedet). Kiinteistön maaperä tutkittiin silmämääräisesti ja sen todettiin olevan savista. Imeyttämiskenttä on mahdollista ajatella jätevesijärjestelmäksi vain silloin, kun maaperäolosuhteet ovat otolliset eli maaperä on riittävän karkeaa hiekkapohjaista ja kiinteistö ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Imeytyskentän maaperävaatimukset eivät siis täyttyneet kyseisellä kiinteistöllä. Lisäksi imeytyskentän mahdottomuutta tuki kiinteistönomistajien kokemus vuosikymmeniä aikaisemmin kokeillusta imeytyskentästä, joka ei toiminut ja joka aiheutti mm. vakavia hajuhaittoja. Sen sijaan suodatinkenttä olisi ollut toteutettavissa, koska siinä vaihdetaan kentän maa-ainekset. Tällöin on tärkeää, että tontilta löytyy riittävästi korkeuseroja sekä riittävästi pinta-alaa kentälle. Yleisesti yhden kiinteistön suodatinkenttä vie noin 25-30m2 tilan. Kiinteistönomistajat kokivat kuitenkin tonttinsa sen verran pieneksi, että eivät halunneet poistaa puutarhakäytöstä suodatinkentän vaatimaa 25-30m2 alaa. Tavalliselle suodatinkentälle olisi ollut vaihtoehtona ns. kasetti tai moduulikentät, mutta asukkaat olivat enemmän mieltyneet pienpuhdistamoihin. Umpisäiliötä ei voi ajatella kaikille jätevesille normaaliin asuinkäyttöön kuin poikkeustapauksissa kustannussyistä. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi, jos kiinteistöllä käytetään erityisen vähän vettä tai jostain syystä halutaan hankkia väliaikainen ratkaisu jätevesien varastoimiseen. 8
Loppujen lopuksi jätevesijärjestelmän valinta oli helppoa, kun ottaa huomioon sekä kiinteistön olosuhteet sekä omistajien kiinnostuneisuus pienpuhdistamoita kohtaan sekä halukkuus sitoutua hoitamaan teknistä laitetta. Pienemmän asuintilan betoninen umpisäiliö korjataan tiiviiksi tai uusitaan. Tietenkin edessä oli vielä valita useista pienpuhdistamo- merkeistä se sopivin. 5. Uusi jätevesijärjestelmä 5.1 Mitoitus Jätevesiasetuksen mukaan jätevesiasetus on mitoitettava vähintään viidelle hengelle tai mitoitettava huoneistoalan mukaisen asukasluvun mukaan (huoneistoala m2/30). Mitoitus tulee tehdä sille henkilömäärälle, jolloin asukasvastineluku on suurempi. Asukkaita asuu kiinteistöllä kaksi, mutta huoneistoalan mukainen asukasvastineluku on 5, 4. Jätevesijärjestelmät ovat kuitenkin teknisiä ratkaisuja, jolloin äskeisen toimintaohjeessa pitää huomioida käytännön vaatimukset. Esimerkiksi pienpuhdistamo toimii ja puhdistaa tutkitusti paremmin lievällä ylikuormalla kuin selkeällä alikuormalla. Esim. pienpuhdistamoissa on usein valittavina vain joko viidelle tai kymmenelle ihmiselle suunniteltu ratkaisu. Näin ollen asiakkaalle valitaan pienpuhdistamo, joka on mitoitettu viidelle hengelle. 5.2 Rakenne ja toimintaperiaate Valittu pienpuhdistamo toimii biologis-kemiallisella toimintaperiaatteella hyödyntäen mm. jätevedessä eläviä pieneliöitä (aktiivilietepuhdistusta) ja fosforin kemiallista saostamista. Jäteveden käsittelyn järkeen laite purkaa puhdistetun jäteveden yli 100 litran panoksina purkupaikkaan. Pienpuhdistamo on muovinen ja se sisältää kaikki tarpeelliset osiot, kuten esisaostussäiliön ja kemikaalisäiliön. Tämän takia vanhat sakokaivot poistetaan käytöstä ja pienpuhdistamo asennetaan joko niiden tilalle taikka niiden jälkeen, jolloin sakokaivot tulee ohittaa. Tämä on tärkeää, jotta uuteen jäteveden käsittelyjärjestelmään ei joudu sinne kuulumattomia sade-, hule- ja kuivatusvesiä, jotka laimentavat jätevettä turhaan ja tekevät puhdistamisesta vaikeampaa. 5.3 Jätevesijärjestelmän asentaminen Uusi jätevesijärjestelmä asennetaan entisten saostuskaivojen tilalle. Tällöin voidaan olettaa, ettei kyseisellä paikalla ole louhintaa vaativaa kiviä tai kalliota. Järjestelmää asennettaessa on noudatettava laitevalmistajien antamia asennusohjeita sekä suunnitelman piirroksia. Mikäli rakentamisvaiheessa tehdään suunnitelmasta poikkeavia muutoksia, tulee ensin ottaa yhteys sekä suunnittelijaan että kunnan raken- 9
nusvalvontaan sekä dokumentoida muutokset. Piirroksissa ilmoitettujen korkeuspisteiden nollapiste on rakennuksen verannan tolppa. Puhdistamo lämpöeristetään ja ankkuroidaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. 5.2 Normaali käyttö Kaikkien jätevesijärjestelmien tulee kestää vaihtelevaa kuormitusta, kuten hetkittäistä kuormittamattomuutta ja ylikuormitusta. Pitkien käyttökatkojen aikana eloperäinen puhdistustoiminta (aktiiviliete) voi häiriintyä, mutta käytön tasaantuessa sen toiminta tehostuu useimmiten uudelleen. Näin ollen käyttökatkoilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta jätevesijärjestelmän toimivuuteen. Pienpuhdistamoon kuten muihinkin jätevesijärjestelmiin tulee johtaa vain wc-vesiä ja tiski- ja pesuvesiä. Viemäriin ei saa johtaa ruuantähteitä, vahvoja kemikaaleja, öljyjä, rasvoja ja muita putkistoa tukkivia tai aktiivilietettä häiritseviä esineitä. 5.4 Ylläpitotoimet ja omavalvonta sekä näytteenotto Kiinteistön omistajien on seurattava jätevesijärjestelmän toimintaa säännöllisesti ja tärkeimmät huoltotoimet on kirjattava ylös. Tarkemmat käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteenä. Jätevesijärjestelmän ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä. 6 Puhdistustehon arviointi 6.1 Arvioitu kuormitus Yleisesti on arvioitu, että yksi ihminen tuottaa jätevesien sisältämänä orgaanista ainetta, BHK 7 50g/hlö/vrk, fosforia 2,2 g/hlö/vrk ja typpeä 14g/hlö/vrk. Kuten aiemmin on esitetty näiden aineiden ja ravinteiden puhdistusvaatimukset ovat seuraavat: Kuormitustekijä: Normaali puhdistusvaatimus (%): Kuormitusluku hlö/d: Orgaaninen aines BHK 7 80 % 10,00 g Kokonaisfosfori P 70 % 0,66 g Kokonaistyppi N 30 % 9,80 g 10
6.2 Puhdistusteho Kyseistä pienpuhdistamon puhdistustuloksia on tutkittu useissa tutkimuksissa, jotka löytyvät koottuina seuraavasta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=53988&lan=fi. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn toimivuusselvitys panospuhdistamoilla Vihdissä ja Lohjalla (Kosunen & Yli-Tolppa 2003) mukaan valittu panospuhdistamo täyttää vaaditut käsittelyvaatimukset. 6.3 Käsittelyvaatimusten täyttäminen Tämä suunnitelma ja suunniteltu jätevesijärjestelmä täyttävät Valtioneuvoston asetuksen 209/2011, ympäristönsuojelulain sekä Laihian kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Laihialla, 20.3.2011 Sipi Suunnittelija Jätevesiratkaisijat Oy 7 Liitteet Käyttö- ja huolto-ohjeet Valmistajan luovuttamat käyttö- ja huolto-ohjeet toimitetaan toimenpidelupahakemuksen yhteydessä kuntaan. Kiinteistöllä tulee myös säilyttää kyseiset asiakirjat sekä merkitä niihin huoltotoimenpiteet. 11
Asemapiirros 1:50 13
Pituusleikkaus 1:30 14
Asennus- ja mittapiirustukset: 15
Kyrönmaan hajajätevedet-hanke Hanke on käynnissä 1.1.2010 31.12.2011 välisenä aikana Kyrönmaan kunnissa. Rahoitus tulee Yhyres-kehittämisyhdistykseltä ja se koostuu EU:n valtion ja alueen kuntien osuuksista. Hankkeen tavoitteena on välittää haja-asutusalueen asukkaille jätevesitietoutta sekä edistää jätevesiasetuksen toimeenpanoa Kyrönmaalla. Hanke tarjoaa kiinteistönomistajille sekä tiedotusta että henkilökohtaista neuvontaa. Hankeen kotisivut: www.isokyro.fi/hajajatevedet 16