pam Nro 1/2015 23.1. pamlehti.fi 16. vuosikerta "Pakkohan siitä oli biisi tehdä." simo willberg, sivu 38 Ravintolat Onko sääntelyä liikaa vai ei? sivu 22 Gigantti Oikeus vahvisti irtisanomisen laittomaksi. sivu 10 Puhdas työyö marko pasanen käy kovin ottein likaa vastaan. Työ on rankempaa kuin valvominen. kannen kuva:
Tervetuloa Neste Oilin asiakkaaksi! Ota käyttöösi Suomen kattavin asemaverkosto. Palvelualojen ammattiliiton jäsenenä Sinun on nyt mahdollista tankata Neste Oil -palveluasemilta jäsenetualennuksin. Lue lisää www.pam.fi/edut. www.neste.fi/asemahaku palvelun avulla löydät juuri Sinun ajoreitillesi parhaiten soveltuvat tankkauspaikat. Tervetuloa tankkaamaan. 2 Pam 23.1.2015
1/2015 Internet: pamlehti.fi Sähköposti: toimitus@pam.fi Puhelin: 020 774002 Osoite: Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54, 00531 Hki Facebook: Pamlehti Twitter: @pamlehti Kansi Marko Pasasen työväline on 25 metrin letku. Hän aloittaa märän työvuoronsa siihen aikaan kun muut hankkiutuvat yöpuulle. Kannen kuva ja tämä kuva: Veera Korhonen Garage-bändi Ville Ylitapio ja muut Bermudan Cruiserit täydentävät toisiaan. Kahden siivoojan ja yhden ravintolatyöntekijän bändi sai apurahan, jonka avulla syntyi tuplalevy. 4-8 Aika 4 Keskusjärjestöt etsivät lisävoimaa yhdistymisestä. 6 Lidlin palkankorotukset puhuttivat lukijoita. 7 Puh.joht. Jaana Ylitalo ihmettelee sairausloma- karenssia. 20 Irja askolan mukaan kirkko on työpaikka siinä missä muutkin. 21 Suomalaisyritysten työntekijät kovilla Venäjällä. 22 ravintola-alan ammattilaiset eivät hätkähdä sääntelyä verot harmittavat. 8 Eurassa on vanha ruuk- kialue. 9-18 Työ 9 Lukkoseppä ei suinkaan vain viilaile avaimia. 10 Korkein oikeus linjasi: Yksi työnantajan mittari ei riitä irtisano- misperusteeksi. 12 Mustaa valkoisella lumilähdöistä ensimmäi- sen kerran. Jyväskylä s. 13 Eura ja Kokemäki s. 8, 14, 24 Turku s.38 Lahti s. 10 Pääkaupunkiseutu s. 9, 10, 22, 31 TäSSä numerossa Euran juttumatkalta jäi toimittaja Marja Ikkalalle mieleen nuori kokki, joka näytti osaavan kaikki Kauttuan Klubin työt. Tämä tunsi myös työpaikkansa arvokkaan historian ja tiesi kertoa, mikä on Eurassa ykköspuheenaihe. Kiitos, Jenni Helin (s. 8)! Maija Talas harmittelee ravintolaa perustavan eteen nousevaa sääntöviidakkoa. Kuva: Lassi Kaaria 13 restel varoitti, muttei kuitenkaan lomauttanut. Miksi ihmeessä? 14 17 Marko Pasaselle yötyö sopii. Siitä on tullut hänelle elämäntapa. 19-30 Yhteiskunta 19 Kauppojen työntekijät ovat aiempaa tyytyväisempiä. 24 Harjavallan ja Kokemäen paikallisosasto valitsi kevyemmän linjan. 31-39 Elämä 31 Tekee hyvää: Karate kehittää kroppaa ja mieltä. 32 Kaipaatko muutosta? Asiantuntija kertoo, kuinka onnistut askel kerrallaan. 37 Sanaristikko. 38 Junavarikolta raikaa rock'n roll. Pam 23.1.2015 3
Aika & 3+3 viikkoa Kovemmat volyymit Tällä hetkellä eniten kiinnostusta uuden palkansaajien keskusjärjestön perustamiseen on ollut SAK:n ja STTK:n liitoissa. Akavalaisissa liitoissa kiinnostus on ainakin vielä ollut laimeampaa. SAK:n ja STTK:n isot linjat ovat viime vuosina olleet aika lailla samankaltaisia. Se kertoo työelämästä, jonka ongelmat ovat yhteisiä eri työntekijäryhmille. Yksittäisen pamilaisen kannalta keskusjärjestö on melko kaukainen. Jäsen kuuluu jatkossakin PA- Miin ja sen ammattiosastoon. PAM on äänessä ja tekee päätökset silloin, kun kyse on nimenomaan pamilaisia koskevista asioita. Keskusjärjestö ei silti ole merkityksetön yksittäiselle jäsenellekään. Ne antavat lausuntoja ja neuvottelevat siitä, millainen talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka olisi parasta. Yhdistetyillä tutkimus- ja asiantuntijaresursseilla kyky vaikuttaa työnantajiin, politiikan päättäjiin,yleiseen mielipiteeseen ja kansainvälisiin kumppaneihin olisi todennäköisesti parempi.hallinnossa ja rakenteissa voisi säästää. Keskusjärjestön jäsenmaksu ei ole mitätön erä ammattiliittojen taloudessa. Suuressa joukossa yksittäisen liiton ääni uhkaa kuitenkin kuulua heikommin. Liittojen pyrkimys turvata asemansa tietää vielä monta vääntöä. Ne lienevät kuitenkin vaivan väärtejä, koska yhteinen ääni vahvistuisi. Näkyvissä ei ole työntekijöiden edunvalvonnan kannalta helppoja aikoja. Auli Kivenmaa päätoimittaja Uutiset ja mää Näin kynitään Laitilan kukko, uutisoi Ilta-Sanomat joulukuun lopussa jutussa, jossa kerrottiin uudesta alkoholin mainontaa rajoittavasta laista. Valvirankin kritisoimalla lailla pyritään suojelemaan etenkin nuoria. Luin kännykästä Ilta-Sanomien uutisia ja tämä iski sieltä vastaan. Siis niin naurettava ajatus, että nuorten alkoholin käyttö riippui- si siitä, ajaako nuoren ohi tiellä joku rekka, jonka kyljessä mainostetaan olutta. Tupakan mainonnan rajoittaminen on yhtä hyödytöntä. Kyllä nuorten käyttäy-ytymiseen vaikuttaa kasvatus. Ongelma onkin se, että nykyään vanhemmat eivät enää saa kieltää nuorilta mitään. Ja ristiriitaistakin tämä on: mistä ne verorahat valtiolle tulis, jos ei kukkaan enää joiskaan? Pirjo Hovi-Hairisto on turkulainen työtön tussuunnittelija, jonka aika kuluu lukuisissa luottamustehtävissä mm. ammattiosasto valais- 069:ssä. Yksi keskusjärjestö on vahvempi kuin kolme Joukko nykyisten SAK:n, STTK:n ja Akavan alaisia ammattiliittoja on päättänytkoota voimansa ja perustaa Suomeen yhden, kaikkien palkansaajien etuja ajavan keskusjärjestön vuoden 2016 aikana. Liittovetoisen hankkeen suunta oli selkeä, kun 73 liittojen edustajaa tapasi 16. tammikuuta Helsingissä: kolme keskusjärjestöä ei enää ole palkansaajan kannalta paras vaihtoehto. Työmarkkinaneuvotteluissa yhtenäinen rintama on tehokkaampi nykyistä työnantajavetoisuutta vastaan. Kokousta johti kolme liittojohtajaa, mm. Vakuutusväen liiton Liisa Halme. Hän painotti yhden keskusjärjestön Nyt mietitään uusia toimintatapoja, kuten työnjakoa liittojen välillä. Esimerkiksi kansainvälisiin asioihin tarvitaan uudenlaista panostamista. Toistaiseksi Insinööriliit- Vakuutusväen liiton Liisa Halme johti liittojen kokousta Helsingissä. Kuva: Lehtikuva tehtävää monimuotoisena erikokoisten liittojen erilaisten toimialojen etujen ajajana. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Jarkko Eloranta uskoo uuden keskusjärjestön selkiyttävän julkisuuskuvaa. 4 Pam 23.1.2015
Aika & 3+3 viikkoa Kolme tulevaa 1 YmPäri ma AiLmAn 6.2. Tyttöjen ympärileikkauksen vastaisella teemapäivällä Maailman terveysjärjestö WHO haluaa muistuttaa ihmisiä räikeistä loukkauksista, joiden uhriksi lukuisat tytöt joutuvat jatkuvasti. Suomessa ei ole ympärileikkauksia säätelevää lakia, vaan poliisi tutkii sekä tyttöjen että poikien ympärileikkauksia törkeinä pahoinpitelyinä. Maailman kuva Lake Chad, Ngouboua 19.1. Samalla viikolla, kun Pariisi ja koko maailma järkyttyivät 12 ihmisen hengen vieneestä terrori-iskusta Charlie Hebdo-lehden toimitukseen, islamistinen terroristijärjestö Boko Haram hävitti Nigeriassa kokonaisia kaupunkeja tappaen tuhansia ihmisiä. Pariisia vähäisemmän mediahuomion kohteena olevat nigerialaiset pakenevat tasaisena virtana muun muassa Chad-järven poikki. Lehtikuva/Reuters/ Emmanuelk Braun. 2 LAHti 7. 8.2. Ammattiosastojen nuorisovastaavat eri puolilta maata tapaavat. Mukana on sellaisiakin, jotka vasta harkitsevat nuorisovastuun ottamista. Paikkoja voi vielä kysyä: nuoret@pam.fi. Nuorisovastaavia on pamilaisissa osastoissa tammikuun puolivälin rekisteritiedon mukaan 89. 3 HELSinki 10.2. Viimeistään tänä päivänä ammattiliitot ilmoittavat, ovatko ne mukana yhdistämässä ammatillisia keskusjärjestöjä yhdeksi suureksi. Palkansaajien keskusjärjestöjä on nyt kolme: SAK, STTK ja Akava. Lyhyet to on ainoa mukana oleva akavalainen. Sen puheenjohtaja Pertti Porokari ilmoitti, että ovet ovat auki hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada vähitellen kaikki suomalaiset ammattiliitot saman kattojärjestön alle. Ensi kuussa pidettävään käynnistämiskokoukseen halajavien on ilmoittauduttava mukaan 10. helmikuuta mennessä. Sen jälkeen alkaa varsinainen selvitystyö. Lähtölaukauksen hankkeelle antoi PAMin puheenjohtaja Ann Selin, joka marraskuussa kutsui liitot koolle ensimmäiseen tunnustelevaan tapaamiseen. PAM on nykyisellään SAK:n jäsen. Sini Saaritsa SeSoNKityötä riittää LApiSSA Sesonkityötä on Lapissa tarjolla entiseen malliin, kun suomalaiset, aasialaiset ja keskieurooppalaiset korvasivat venäläisturistit vuodenvaihteessa. Venäläisten osuus ei tosin ole Lapin matkailussa yhtä merkittävä kuin koko maassa. Esimerkiksi Rukakeskus on palkannut sesonkityöntekijöitä saman verran kuin vuosi sitten. patonkiyrittäjä VAiHtui HeLSiNgiSSä Helsinkiläisen Columbuskauppakeskuksen Subway-ravintolan yrittäjä on vaihtunut. Yenkki Sub Oy nousi viime marraskuussa kohun keskel- le. Nuoria työntekijöitä oli kohdeltu kaltoin, kertoi myös Pam-lehti 12/14. Ravintolan asiakkaista ja erään työntekijän isästä koostuva tukiryhmä vaati ammattiliitolta, työsuojeluviranomaisilta ja Subwayketjulta, että ongelmille on pantava piste. Vanha henkilökunta jatkaa tammikuussa aloittaneen uuden yrittäjän palveluksessa. pienet KASSAt: A At: yhdistykää SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (kuvassa) haluaisi kääriä hihat ja yhdistää työttömyyskassoja toimialakohtaisiksi. Ne korvaisivat nykyiset 29 eri- kokoista kassaa. Taantuman myötä 17 niistä joutui vuoden alusta nostamaan jäsenmaksuaan. Pienille kassoille investoinnit voivat olla kalliita. Palvelualojen työttömyyskassan johtaja Markku Virtanen pitääkin Huutolan ajatuksia oikeansuuntaisina. Palvelualoille syntyi toimialakohtainen kassajärjestelmä jo vuonna 2000, jolloin PAM perustettiin usean ammattiliiton yhdistyessä. Pallo vierimään! Lappeenrannassa ja Kajaanissa pääsee nyt keilaradalle edullisesti. Osastoilmoitukset sivulla 25. Pam 23.1.2015 5
Aika & Keskustelua Paminat Palaute Pam-lehdestä Lehden 15/2014 jutuista kaksi sai lukijoilta äänivyöryn. Niukasti ykköseksi nousi teatterin siivoojan työstä kertonut Työpäivän käsikirjoitus, kakkoseksi taas hämeenlinnalaisesta Salesta kertonut Hyvän palvelun hiekkalaatikko. Internet: pamlehti.fi Sähköposti: toimitus@pam.fi Tekstiviesti: 040 809 9958 Osoite: Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54, 00531 Hki Kirjoita 500 1000 merkkiä. Toimitus voi lyhentää tekstejä. Vaikka kirjoitat nimimerkillä, liitä kirjoitukseen yhteystietosi. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Osoita teksti Paminat-palstalle. lidl yllätti palkankorotuksilla Pam-lehti uutisoi joulun alla verkkosivuillaan, että Lidl maksaa pääkaupunkiseudun myymälöiden sekä Laukaan ja Janakkalan jakelukeskusten työntekijöille ylimääräiset palkankorotukset. Uutinen keräsi joukon lukijakommentteja, joista osan kokosimme tähän. Jaana Reiju: Tämä on yritykselle todella kannattavaa. Jos henkilökunta on sitoutunutta ja pysyy duunissa, ei tule uusien työntekijöiden koulutuskuluja niin paljon, henkilökunta osaa asiat ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä, kun paikalla on osaavaa henkilökuntaa. Kaikki voittaa. Päivä Estradilla -juttu piristi päivääni, koska olen siivoojana itsekin ja samantyyliset harrasteet yhdisti Maritta Molanderiin kovasti! Olen kulttuurin suurkuluttaja, ja tuollainen työympäristö sai sydämeni sykkimään! Mäkin haluun töihin teatteriin! Siivoojan työ voi olla mielenkiintoista ja työntekijän asenne työhönsä on kohdallaan. Muuta: Vuosien mittaan lehti on tullut mielenkiintoisemmaksi. Olette ottaneet hyvin huomioon toivomukseni, ei tekstiä liian tummalle pohjalle. Toiveet ristikon vastausajan pidentämisestä taas eivät ole menneet läpi. Arvonnan voittajat: Raili Viita, Kemi; Teija Nivalinna, Halikko ja Salme Väisänen, Pelsonsuo. Palkinto: Pam-lehden 12/2014 kansi valittiin parhaaksi Palkansaajalehtien (PALE ry) kilpailussa. Oikaisu: Pam-lehdessä 15/2014 (s. 8) kirjoitettiin, että Halpa-Halli ja Kokkolan Halpa-Halli olisivat kaksi eri yritystä. Halpa-Halli-ketjun omistavan yrityksen virallinen nimi on Kokkolan Halpa-Halli Oy. Lähetä palautetta Sähköpostiosoite on toimitus@ pam.fi. Palautelomake netissä pamlehti.fi. Vastanneiden kesken arvomme tyylikkäitä palkintoja. Lukijaraati Onko lisäeläke hyvä tapa palkita työntekijöitä? Ikea maksaa ensimmäistä kertaa kaikille työntekijöilleen, myös Suomessa, lisäeläkkeitä. KyLLä: Näin eläkeläisenä lisätulo ei ole ollenkaan huono asia, kun rahat eivät muutenkaan tahdo riittää. Täytyy vain huolehtia siitä, että lisäeläke ei ainakaan kokonaisuudessa mene veroihin. Tämä olisi kannustavaa palkitsemista ja oikeanlaista huomioitsemista. Aivan kaikki mahdollinen ns. 'lisä' on huonosti arvostetulle ja KyLLä 85% EI 15% kelvottoman matalapalkkaiselle ammattikunnalle tervetullutta. Edistää sitoutumista. Tästä lähtee tapa ajatella työntekijöiden hyvinvointia. Ehkä tämä edesauttaa muitakin tavalla tai toisella ajattelemaan työntekijöiden hyvinvointia. Kaikki työntekijälle tulevat etuudet ovat plussaa. Hyvä tapa, jos se koskee kaikkia työntekijöitä, eikä vain 'herroja'. Eläkkeet heilahtelevat jatkuvasti alaspäin, joten tieto tulevasta plussasta ilahduttaa! EI: Pitäisi olla jotain muuta. Kaikki eivät voi saada samaa etua ja kaikki eivät pääse/halua Ikeaan. Juhani eljas oksanen: Samaan aikaan S- ja K- ryhmä irtisanoo työntekijöitä ja teetättää osaaikatyötä niilläkin, jotka haluaisivat tehdä kokopäivätyötä. Lisäksi vuokratyövoimalla kiristetään vakituista henkilöstöä. Petri leskelä: Esimerkillistä yritysjohtamista! mikatenhu: Rahaa on paljon takana... omistajina yksi maailman rikkaimmista perheistä. mika Ruusunen: Siksi se onkin yksi maailman rikkaimmista perheistä. Länsimaissa joutuu oikeasti kilpailemaan työntekijöistä ja Lidl on varmasti laskenut tämän olevan kannattavaa. Win-win-tilanneko kaikille? marko suominen: Iso hansikas Lidlin johdolle! Niina hietalahti: Hieno esimerkki siitä, miten paikallinen sopiminen toimii! Omaan oikeustajuun ei tosin mahdu se, että yleiskorotus tulee koskemaan myös näitä jo valmiiksi yli sopimustason maksavia. KananenVille: Mahti juttu. Noin sen pitäs aina mennä. Joskus pomot ei ymmärrä, miten paljon he takaisin saavat. Tuskin kolahtaa nuorempiin työntekijöihin. Heti maksettava parempi palkka sitouttaa paremmin ja kerryttää eläkettä. Mieluummin palkkana nyt, kun on epävarmaa, ovatko kyseiset yhtiöt tulevaisuudessa vastaamassa vastuistaan. NyT KySyMME: Kannattaako työntekijöiden keskusjärjestöjen yhdistyä? SAK, johon PAM kuuluu, ja muista keskusjärjestöistä ainakin STTK pohtivat yhdistymismahdollisuutta. Liity nettiraatiin Täytä lomake Pam-lehden verkkosivuilla ja saat jatkossa kysymykset sähköpostiisi. 6 Pam 23.1.2015
Aika & Keskustelua Puh.joht. Liitto uudistuu Pätkävuorot kuriin Liityin jäseneksi 2008 ja olen siitä lähtien lukenut lehteä aktiivisesti. Lehti on sisällöltään asiallinen ja hintaansa nähden palvelee lukijoita hyvin. On kuitenkin muutama seikka, joihin toivon muutosta. Ensinnäkin: en ymmärrä koko sivun tai jopa koko aukeaman kuvia lehdessä. Ylisuuret kuvat syövät arvokasta tekstitilaa. Teksti kiinnostaa ainakin minua sata kertaa enemmän kuin kuvat. Lisäksi layout paranee huomattavasti, jos suurin kuvakoko olisi vaikka puolikas sivu. Palvelualojen ammattiliitto PAM on uudistanut sääntöjään ja siirtymässä yhden puheenjohtajan aikaan. Samalla pienennetään hallitusta ja perustetaan uusi liittovaltuusto entisen edustajiston tilalle. Tällä kaikella on tarkoitus saada selkeyttä sekä tehokkuutta liiton toimintaan ja jäsenten etujen ajamiseen. Toteutuuko tämä, se jää nähtäväksi. PAMilla on liittokokous kesäkuussa. Sinne valitaan noin 400 edustajaa koko maasta, ja tämä väki tulee valitsemaan liiton tulevan johdon sekä päättää keskeisistä linjoista seuraavaksi 4 vuodeksi. Näin suurta kokousta ei ole ollut koko PAMin historiassa, ja se voi aiheuttaa omia ongelmiaan, sillä totta kai näitä valittuja edustajia pitää esimerkiksi kouluttaa kokouksen toimintatapoihin. Liittokokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja sekä hänelle henkilökohtainen varaedustaja. Varajäsenen toimi on aivan uusi, ja siihen valittavan henkilön toimenkuva on auki. Toivottavasti tehtävä selkeytyy ennen kokousta. Uusi 15 hengen hallitus on myös aika pieni liiton jäsenmäärään nähden. Toivon että näistä muutoksista on todellista apua liiton edunvalvontatyössä, joka on kuitenkin se tärkein työsarka. Se liiton pitää kaikessa toiminnassaan huomioida. Markku Saarinen Pääluottamusmies, ISS Palvelut Kirjoittaja on ehdolla puheenjohtajan henkilökohtaisen varaedustajan tehtävään. Mielestäni tessiä voisi kehittää paremmaksi ainakin kaupan alalla. Esimerkiksi nykyiset alle kuuden tunnin työvuorot ovat aivan turhia. Monilla menee työmatkoihinkin jo 2 tuntia päivässä, ja siihen 4 5 tuntia töitä, niin ei kannata ajella... Palkat ovat hyvät, mutta nollatuntisopimukset saisi poistaa aivan kokonaan, ja sitäasiaa kai ajetaankin jo? Samoin nykyisiä osa-aikatöitä pitäisi miettiä paremmin. Jos työntekijä on ollut töissä samalla työnantajalla yli 10 vuotta, ei silloin osa-aikainen sopimus saisi olla enää pätevä. Vähimmäisraja tuntisopimuksiin esimerkiksi 25h/vko, niin tulee jo toimeen töillä. Onneksi on mahdollisuus lisätunteihin muissa toimipaikoissa samalla työnantajalla. Eija Heikkilä Jos työntekijä on ollut töissä samalla työnantajalla yli 10 vuotta, ei osa-aikainen sopimus saisi olla pätevä. Enemmän tekstiä, vähemmän kuvaa Toinen omituinen juttu on lehden jakaminen "osioihin" (yhteiskunta, elämä, työ). Lehti on kuitenkin sisällöltään tarkkaan rajattu ammattikuntalehti melko suppealle lukijakunnalle, joten miksi rajata jo rajattua? "Elämä" on käsitteenä liian ylimalkainen, joten se ainakin pois näistä osioiden nimistä! Kolmantena, toivon, että artikkelisarja, jossa esiteltiin eri paikkakuntia, lopetetaan. Sen sijaan esitelkää vaikka eri ammatteja tai työpaikkoja eri kaupungeissa, joissa jäsenet työskentelevät, ne kiinnostavat ihmisiä aina. Viimeisenä toivon, että "Postikortti maailmalta" menee myös takaisin sinne mistä on tullutkin. Ketäkiinnostaa, miten ay-asiat jossain kaukaisessa maassa ovat? Pitäydytään kotimaan asioissa. Vaikkei lehti ole täydellinen, jatkan liiton jäsenenä ja lehden lukijana. Kilpailevien liittojen julkaisut ovat mitä ovat PAM vetää niistä pisimmän korren. Tomi Aunio VTM JAANA ylitalo PAMin 1. varapuheenjohtaja #Eduskuntavaaleihin on aikaa kolmisen kuukautta. #Työelämäasioissa jakolinjat alkavat muotoutua. KaNsaNedustaJa harri Jaskari (kok.) esitti Iltalehdessä 14.1., että ensimmäisen sairauslomapäivän tulisi olla palkaton. Karenssipäivä onkin jo vuosia ollut poliittisen kentän oikean laidan patenttiratkaisu työelämän uudistamiseksi. En väitä, etteivätkö sairauslomat aiheuttaisi yrityksille kustannuksia. Niiden määrää on syytä tarkastella kriittisesti. Se vaatii kuitenkin perehtymistä teemaan halpojen mantrojen hokemisen sijasta. Ensiksi on hyvä huomioida, että Suomessa sairauspoissaolopäivien määrä on EU:n keskitasoa. Määrä on myös pysytellyt pitkään aikaa suhteellisen vakaana, 4 5 prosentissa säännöllisestä työajasta. Poissaolojen määrät vaihtelevat ala- ja ammattikohtaisesti. Pamilaisittain niitä on eniten siivousalalla, jonka työ on fyysisesti kuormittavaa ja tehdään usein urakkavauhdilla. Työntekijän mahdollisuudet järjestellä työtään ovat rajalliset: hotellihuonetta ei voi jättää yhtenä päivänä siivoamatta tai hoitaa työtä etänä. Jos sairastuu, on vaihtoehtona tehdä työ sairaana entiseen tahtiin tai jäädä kotiin. Hotellihuonetta ei voi jättää yhtenä päivänä siivoamatta tai hoitaa työtä etänä. Voi toki olla, että karenssipäivän myötä raskaan fyysisen työn tekijä menisi nykyistäkin useammin sairaana töihin. Jo päivän palkka kun tekee tuntuvan loven muutoinkin pieniin ansioihin. Mitä sillä sitten saavutettaisiin? Uskallan väittää, että vain lisää sairastuneita ja entistä vakavampia sairauksia. Pitkän päälle siis kasvavia kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle, inhimillisistä vaikutuksista puhumattakaan. Poissaoloja voidaan tutkitusti vähentää panostamalla työhyvinvointiin. Se tarkoittaa työn järkevää mitoitusta, työolosuhteiden parantamista, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja hyvää johtamista, työterveyshuoltoa unohtamatta. Lähinnä siis tahtoa pureutua poissaolojen syihin. Jaskaria on toki pakko kiittää rehellisyydestä. Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän nimittäminen krapulapäiväksi kertoo paljon hänen (ja edustamiensa tahojen?) suhtautumisesta työntekijöihin. Pam 23.1.2015 7
Aika & Paikka Syy Käydä: KauTTuan ruukinpuisto 1 Kauttuan Ruukinpuisto syntyi 1689, jolloin paikalle perustettiin rautaruukki. 2 1800-luvun kartanossa toimii nykyään hotelli-ravintola Kauttuan Klubi. 3 Paperitehtaat ympärillä jatkavat yhä alueen teollista perintöä 4 Eurajoki virtaa vieressä. 5 Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia ihailtavana. Kuva: Veera Korhonen Juttumatkalla: Eura 17.1.2015 klo 14.57 Pam-lehti kiertää Suomea. Tässä numerossa matkustimme Satakuntaan. Lisää Eurasta sivulla 14 ja Kokemäeltä sivulla 24. Polttavin puheenaihe Tänä keväänä päätetään, yhdistyykö Eura Raumaan. Valmistumassa oleva selvitystyö määrittää, miten julkiset palvelut järjestetään lähivuosina. Väkiluku: 12 368 ( 0,3 %). Tulot keskimäärin: Eura 26 600 Koko maa 28 700 Kaupunginvaltuusto: 35 paikkaa. SDP, 13 Vuokra-asujien osuus: Eura 15,9% Koko maa 30,6% Työttömiä: 569 (+16,6 %) Työttömyysaste: Eura 10,1% Koko maa 13,9% Kannatatko euran liittymistä raumaan? Keskusta, 10 Kokoomus, 6 Vasemmistoliitto, 5 Perussuomalaiset, 2 Murrelohkaisu tai -sana: kakko... eli ohrainen hiivaleipä. (Suom. huom.) Mikä liikuttaa: Euran Raiku, lentopallo. Suosituin karaokekappale: Lapin kesä, Vesa-Matti Loiri. Kirjaston lainatuin kirja: Toinen silmä päivä, toinen yö, Pirjo Tuominen. lähteet: Euran kunnanvirasto, Euran kunnankirjasto, Osmantupa, Tilastokeskus ja TEM. EuRa Jenni Helin, kokki, Rauma Minulla ei ole mitään yhdistymistä vastaan, mutta se mietityttää, että tuleehan siitä hirveän laaja alue. Täältä Eurasta on vajaa nelisenkymmentä kilometriä Raumalle. Pysyvätkö tiet kunnossa ja saadaanko kaikki julkiset palvelut toimimaan? MirVa MäKinen, kokki, Eura Juuritänä aamuna meillä puhuttiin töissä kuntaliitoksesta. Sanoin pomolle, että ei anneta sen tapahtua. Euran terveyskeskusta remontoidaan parhaillaan. Ajettaisiinko se alas yhdistymisessä mittavien investointien jälkeen? Entä miten käy Euran kauppojen? JoHanna Mäenpää, myyjä, Köyliö Jos autoni olisi rikki, en kävisi Köyliöstä Eurassa töissä. Maaseudulla auto on oltava. Itselleni olisi sama, ajaisinko saman tien vähän pidemmälle kaupunkiin, kunhan vain saisin hyvää palvelua. 8 Pam 23.1.2015
Työ Työntekijä voitti irtisanomisriidan 10 Tosiaan: Tupakalle altistuminen vähentynyt 11 Lumilähdöistä ensimmäinen sopimus 12 Restel varoitti, muttei lomauttanut 13 Yötyöläisen vuorokausirytmi 14 Vuorossa arvostus syntyy luottamuksesta Nimi: Mikki Anttila. Ammatti: Lukkoseppä. Ikä: 28. Työpaikka: Turvaykköset Oy. Kotipaikka: Vantaa. Perhe: Yksi lapsi. Tässä työssä: Pian 9 vuotta. Päädyintähäntyöhön armeijan jälkeen. Olin töissä raksoilla ja katselin koulutuksia. Huomasin turvalaiteasentajan koulutuksen. Ystävän eno oli alalla, ja hän neuvoi kysymään oppisopimusharjoittelijan paikkaa nykyisen työnantajani edeltäjästä Avain-Aitasta. Soitin sinne perjantaina, haastattelu oli maanantaina ja sillä tiellä ollaan. Ammattitutkinto tuli valmiiksi palkkatöiden ohessa. Nyt käynnissä on lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto. työni on Minusta mielekästä ja vaihtelevaa.se on kaikkea avaimien viilaamisesta lukituksen suunnitteluun asiakkaan kanssa. Tehtäviin kuuluu paljon sähkötöitä, sillä huollamme sähkölukkoja, jotka puolestaan ovat yhteydessä kulunvalvontaan. Vedämme kaapelia ja meidän tulee osata lukea sähkökuvia. Alalle tuleekin usein sähkö- tai elektroniikka-asentajia. Tällä hetkellä teen myös myyntityötä projektimyyjänä. Siinä tärkeintä on tunnistaa asiakkaan tarpeet ja löytää niihin oikea ratkaisu. projektimyyntiä ja sähkökaapelia. Mikki anttilan työ on muutakin kuin lukkojen asentamista. Kuva: Terhi Korhonen ihmiset arvostavat suuresti lukkosepän ammattia, ja siksi työssäni tulee olla ehdottoman luotettava. Meillä on pääsy koteihin ja me myös lukitsemme niitä. Kodithan ovat kuitenkin usein ihmisten arvokkainta omaisuutta. Matias Manner Pam 23.1.2015 9
Työ & Pinnalla Työnantaja ei määritä irtisanomiskynnystä Työnantaja ei voi irtisanoa vain siksi, ettei hän ole tyytyväinen johonkin asiaan työntekijässä, tiivistää PAMin lakimies Liisa Aro korkeimman oikeuden päätöksen. Gigantin pitkä irtisanomisriita päättyi työntekijän voittoon. Tuuli humisee puhelimessa, ja on ajoittain vaikea saada selvää, mitä kävelyllä oleva mies puhuu. Mutta hän kuulostaa helpottuneelta ja naurahtelee vastaustensa välillä. Gigantti irtisanoi hänet vuoden 2011 alkupuolella kahden varoituksen jälkeen. Syyksi työnantaja sanoi, että hän ei yltänyt vaadittuun myyntikateprosenttiin. Mistään muusta häntä ei moitittu. Eihän tämä näin voi mennä, mies ajatteli, ja kertoi asiasta PAMille. Liitto myönsi hänelle oikeusavun ja vei riidan käräjäoikeuteen, jonka mielestä irtisanomiselle ei ollut perusteita. Gigantti valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta päätös ei siellä muuttunut. Korkein oikeus otti työnantajan pyynnöstä asian käsittelyyn, ja joulukuussa 2014 tulleen tuomion mukaan irtisanominen oli laiton. Gigantti joutuu maksamaan entiselle työntekijälleen korvauksena 8 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Korkeimman oikeuden päätös on lopullinen. PAmin lakimies liisa Aro iloitsee tuomiosta. Korkein oikeus linjasi, että pelkkä työnantajan määrittämän tunnusluvun alittaminen ei oikeuta irtisanomaan, vaan aina on tehtävä kokonaisarvio. Irtisanomiseen on oltava painava ja asiallinen syy. Gigantin tapauksessa tuo ainoa tunnusluku oli myyntikate. Aro yksinkertaistaa vielä: työnantaja ei määrää irtisanomiskynnystä. Lakia täytyy noudattaa. Myyjä sai oikeudessakin tunnustusta hyvästä asiakaspalvelusta. Hän oli saavuttanut hy- Liisa Aro ajoi Gigantin irtisanomisriitaa kolmen ja puolen vuoden ajan. Kuva: Pekka Sipola Myyjän selkänahasta ei ihan kaikkea voi korkeimman oikeuden mukaan repiä. Kuva: Juha Tanhua 10 Pam 23.1.2015
Työ & Pinnalla Vein asiaa eteenpäin, koska oikeuden pitää tapahtua. vin euromääräiset myyntitavoitteensa. Hän myi tuotteita, joita asiakkaat halusivat ostaa, muttei tyrkyttänyt heille puoliväkisin esimerkiksi suurikatteisia vakuutuksia ja rahoituksia. Aro uskoo, että nyt saatu selkeä korkeimman oikeuden linjaus on avuksi arvioinnissa silloin, kun oikeusistuimet tulevaisuudessa pohtivat työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneita irtisanomisia. Kaikki oikeusjutut ovat kuitenkin erilaisia eivätkä aina ennustettavissa. Tuomio antoi Aron mielestä myös työnantajille viestin siitä, etteivät he voi siirtää yrittäjäriskiätyöntekijöilleen. Eivoi pannatyöntekijää vastaamaan omalla työsuhteellaan siitä, saako hän myytyä tietynkatteisia tuotteita pystymättä vaikuttamaan katteen määräytymiseen. Mikä sitten voi olla painava ja asiallinen syy sanoa työsuhde irti? Pamilaisessa maailmassa se on joskus ollut esimerkiksi se, että työntekijä on toistuvasti laiminlyönyt ohjeita. Varastamisen takia on joskus purettu työsuhteita, mikä on rankempi toimenpide. Aro korostaa, että tällaisetkin tapaukset on arvioitava huolellisesti. irtisanottu myyjä sanoi Pam-lehden haastattelussa kesällä 2012, että hän vie tarvittaessa jutun loppuun asti. Tuolloin oli juuri saatu tieto käräjäoikeuden päätöksestä. Pitkä urakkahan siitä tuli. Vein asiaa eteenpäin, koska oikeuden pitää tapahtua, hän sanoo kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vapaapäivän lenkiltään. Hänestä jutun voittaminen oli tärkeää, sillä jos se olisi hävitty, työnantajat olisivat tavallaan saaneet selvän luvan käyttää numeroita irtisanomisen perusteena. Kaupan alalla pysynyt mies sai pian irtisanomisensa jälkeen uuden työpaikan. Vaikka potkut veivät tapahtumahetkellä mielen matalaksi, hän pääsi uudessa työssä ainakin aika ajoin irti oikeustaistelusta. Siellä keskitytään eri asioihin. Gigantin tyyli on erilainen: se panostaa myyntiin niin tiukasti, että se tuntuu hiillostamiselta ja kuumottamiselta. Kaikille sellainen ei sovi. GiGAnTTi oli vuodenvaihteen aikaan esillä toisestakin oikeusjutusta. Käräjäoikeus tuomitsi terveydentilan takia irtisanotun myyjän potkut laittomiksi. Tapauksen etenemistä voi seurata verkossa: pamlehti.fi. Tiina Ritala Miten on? Asiantuntijat vastaavat työtä ja työsuhdetta koskeviin kysymyksiin. Mikä työssäoloehto minua koskee? Miksi työttömyysturvassa on kaksi eri työssäoloehtokertymää? Ansiopäivärahahakemuksessa on vaihtoehdot 26 tai 34 kalenteriviikkoa edellisen 28 kuukauden aikana, riippuen siitä, onko tehnyt vähintään 18 tunnin työviikkoja 30.12.2013 jälkeen. Minulla ei ole yhtään työviikkoa siltä ajalta. Pitäisikö minun siis nyt olla yhtämittaisesti töissä 34 viikkoa,tai en saa ansiosidonnaista päivärahaa lainkaan? Tietämätön 37500 Työttömyysturvalakiin tuli paljon muutoksia vuoden 2014 alussa. Ansiopäivärahan työssäoloehto lyheni tuolloin 26 viikkoon. Uutta lyhyempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos työttömällä on ollut vähintään yksi työviikko vuonna 2014 tai sen jälkeen. Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään 7 vuodella. Syynä voi olla mm. sairaus, asevelvollisuus, vuorotteluvapaa, lapsen syntymä, alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittu työllistymistä edistävä palvelu. Jos työttömäksi jäävällä henkilöllä on yksikin työviikko vuonna 2014 tai sen jälkeen ja koko tarkastelujaksolla vähintään 26 työviikkoa, on hänellä oikeus ansiopäivärahaan. Tomi-Pekka Auranen Korvataanko matkakuluni? Kauppias lähettää minut työhöni liittyvään yhden työpäivän koulutukseen toiselle paikkakunnalle. Lähden mielelläni, mutta pulma on, että minun pitäisi itse järjestää matkat ja kustannukset. Kauppias sanoi, että hän jo maksaa palkan koulutusajalta, ja se riittää. Pitäisikö myös matkakulut korvata? Kaupan työehtosopimuksen ja siihen liittyvän koulutussopimuksen perusteella työnantajan pitää korvata matkakulut työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen sekä työnantajan lähettäessä työntekijän ammatilliseen koulutukseen. Muunlaisten koulutusten osalta korvauksista pitää erikseen sopia ennen koulutukseen lähtöä. Timo Reinikainen ravintolaa ja myymälää on mukana Oiva-järjestelmässä. Elintarvikkeiden turvallisuutta valvova Evira laajentaa järjestelmää kaikkiin elintarvikealan yrityksiin. Valvojat tarkastavat mm. yrityksen yleistä hygieniatasoa, elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Tosiaan! Tupakansavu kiusaa yhä harvempia Tomi-Pekka Auranen suunnittelija Timo Reinikainen sopimusasiantuntija Lyhyempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos työttömällä on ollut vähintään yksi työviikko vuonna 2014 tai sen jälkeen." Tupakoimattomista työikäisistä vain 4 prosenttia altistui viime vuonna tupakansavulle työpaikallaan. Vuonna 1985 tupakansavulle altistujia oli 37 prosenttia. Kehitykseen on vaikuttanut vuonna 1995 voimaan tullut lakimuutos, joka kielsi tupakoinnin työpaikoilla. Ravintoloihin kielto tuli 2007. 15 64-vuotiaista suomalaisista noin 16 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2013. Miehistä päivittäin tupakoi 19 ja naisista 13 prosenttia. Vuodesta 2005 naisten päivittäinen tupakointi on kasvanut 3 prosenttiyksikköä, kun samaan aikaan miesten tupakointi on laskenut prosenttiyksikön. Nuorten tupakointi on vähentynyt lähes puoleen 2000-luvun kuluessa. Viime vuonna 8.- ja 9.-luokkalaisista 13 prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää uusia tiukennuksia tupakkalakiin. Se haluaa mm. bussikatokset savuttomiksi ja tupakkaaskeista tuotemerkit pois. Lähde: Tupakkatilasto 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Pam 23.1.2015 11
Työ & Pinnalla Kun seuraavaksi pitää jostain neuvotella, se on paljon helpompaa. MAK Oy:n pääluottamusmies Tapani Id solmi työnantajansa kanssa alan ensimmäisen lumilähtösopimuksen. Kuva: Annika Rauhala Tervemenoa, lumilähtökiistat! Kaikkien aikojen ensimmäinen lumilähtösopimus on nähnyt päivänvalon. Nyt MAKissa on lumilähtövalmiudessa vain neljä työntekijää kerrallaan, ei koko porukka. Kun taivaalta alkaa tuiskuttaa, kiinteistönhoitaja tietää, että vapaa-ajan suunnitelmat on syytä haudata kinokseen. Kutsu lumilähtöön voi napsahtaa illalla tai aamuyöstä kenelle tahansa työntekijälle. Valmiudessa on oltava kaikkien vaikka 40 tuntia viikossa, mutta siitä ei makseta palkkaa. Tämä yleinen tilanne on ollut tuttu myös helsinkiläisessä kiinteistöpalveluyritys MAK Oy:ssä. Vajaa vuosi sitten firman ensimmäiseksi pääluottamusmieheksi valittu tapani id sai heti myös uraauurtavan tehtävän: lumilähtösopimuksen solmimisen työnantajan kanssa. PaMiin on tänäkin vuonna tullut runsaasti kiinteistönhoitajien yhteydenottoja liittyen lu- milähtöihin. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus ei määrittele, millä ehdoilla ja korvauksella työntekijän on oltava vapaa-ajallaan valmiudessa lähtemään auraushommiin, mutta lumilähtösopimus kertoo sen nyt MAKin osalta. Pääluottamusmiehen tukena neuvotteluihin osallistui PAMin sopimusasiantuntija Reijo Mattila. Hän tietää kokemuksesta, että firmoissa sekoitetaan usein käsitteet, kuten päivystys-, hälytys- ja hätätyö. Viimeksi mainittu tarkoittaa esimerkiksi luonnonmullistuksen aiheuttamaa yllättävää ja pakottavaa työtehtävää. Mattila tähdentää, että työehtosopimukseen kirjattu päivystyssopimus ei korvaa lumilähtösopimusta. Päivystäjä tekee vain välttämättömät: kiireisimmät korjaustoimenpiteet, joille ilmenee tarve päivystysvuoron aikana. Päivystäjälle ei voi sälyttää mia. Sen sijaan lumitöihin lähtevä on sitoutu- auraushomnut tekemään kaikki määrätyt lumityöt, tila sanoo. Matyritykset in- Hän toivoo, että muutkin nostuvat solmimaan lumilähtösopimuksia, jotka selkiyttävät talvista lumenaurausrumbaa myös joka- työnantajan kannalta. tapani id työkavereineen on sopimukseen kohtuullisen tyytyväinen. Se ei johdu vain siitä, että lumentulo ei enää aiheuta muun elämän loppumista, vaan myös siitä, että uusi neuvottelukulttuuri rantautui työpaikalle. Tämä on alku kaikelle yhteistoiminnalle työpaikalla. Kun seuraavaksi pitää jostain neuvotella, se on paljon helpompaa. Sini Saaritsa Lumilähtösopimus MAKin malliin Valmiudessa: 4 työntekijää kerrallaan. Miten vuorot jaetaan: kiertävä lista, joka laaditaan viimeistään viikkoa aikaisemmin. Korvaus valmiudessaolosta: 1,50 e/h tai 100 e/viikko (ei sisällä työntekoa). Korvaus lumityöstä: tehtäväkohtaisen palkan lisäksi työehtosopimuksen mukaista palkkaa korotettuna arkisin 100% ja sunnuntaisin 200%. Apuvoimien hälyttäminen: Mikäli 4 valmiudessaolevaa ei riitä, hälytetään lisää työntekijöitä. Ei edellytä valmiudessaoloa. Velvoittaa lumilähtöön, ellei pätevää estettä ole. Korvaus lumityöstä sama kuin valmiudessaolevilla. Sekä työntekijät että työnantaja voivat irtisanoa sopimuksen 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. 12 Pam 23.1.2015
Työ & Pinnalla Lomautusvaroitus varmuuden vuoksi Restel antoi marraskuussa lomautusvaroituksen kaikille paitsi Burger Kingin työntekijöille. Lomautuksia oli joulun aikaan kuitenkin vähän, esimerkiksi Keski-Suomessa ei lainkaan. Hotelleja ja ravintoloita koko maassa pyörittävässä Restelissä on käyty lomautuksia koskevia yt-neuvotteluja jo monta vuotta hiljaisten talvikuukausien varalle. Nyt neuvotteluilla oli yhtiön johdon mukaan vielä parempi syy, sillä toimialalla menee huonosti. Lomautusvaroituksella yhtiö varaa mahdollisuuden lomauttaa paikallisen tarpeen mukaan. Jokaisessa toimipaikassa on vielä pidettävä omat neuvottelut. Lomautusvaroituksen sai loppuvuonna yli 5 000 työntekijää. Restelin luottamusmiesten mukaan vuosittain toistuva lomautusuhka ei aiheuta joukkopaniikkia. Kun tieto todennäköisesti suljettavista paikoista tulee ajoissa, pystymme varautumaan, sanoo Restelin Keski-Suomen pääluottamusmies Luottamusmies Päivi Aaltola Jyväskylän Cumuluksessa. Hotelli oli joulun aikaan kiinni, mutta lomautukset vältettiin. Kuva: Mikko Vähäniitty Kolme knoppia lomauttamisesta Jos yrityksessä on työntekijöitä 20 tai enemmän, on [1] ennen lomautuspäätöksiä käytävä yt- eli yhteistoimintaneuvottelut. Lomautuksesta pitää ilmoittaa työntekijöille vä- [²] hintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai ti- [³] lapäinen. Tilapäinen lomautus kestää enintään 90 päivää. Päivi aaltola. Varautuminen voi olla vapaapäivien tai vuosiloman sijoittamista sulkuaikaan, tai osa-aikaisilla sitä, että heille tarjotaan kaikki mahdollinen lisätyö ennen sulkua tai lomautusta. Jotkut lähtevät sulkuajaksi toiseen yksikköön. Tähän on meillä totuttu. Tietysti se on palkasta pois, jos joutuu lomautetuksi, Aaltola sanoo. Lomautuksiin on Keski- Suomessakin menty, kun pyhät ovat pidentäneet joulun ajan hiljaisuuden pitkäksi. Nyt se kesti vain viikon. Lomautuksia tulee joskus myös pitkään kestävien remonttien takia. Etelä-Suomen pääluottamusmies sinikka anttila kertoo, että myös hänen alueellaan onnistuttiin työvuorosuunnittelulla välttämään viime jouluna isot lomautukset. Toimipaikkoja on alueella yli 50, ja lomautuksia jaettiin neljässä yksikössä, jotka suljettiin joulun ajaksi. Isossa yrityksessä on myös aina jossain remontti menossa. Anttilan mukaan vaihtopaikkoja tarjotaan paljon. Nämä ovat paljolti järjestelykysymyksiä, hän sanoo. Restel pyrkii säästöihin myös tarjoamalla mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaisiin. Vaihtaminen on vapaaehtoista, eikä sijaista saa siksi ajaksi palkata. Lomarahan vaihtaminen on aina työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, Aaltola muistuttaa. lomautukset erityisesti jouluna ovat alalla jokavuotinen puheenaihe. Laki ei estä yrityksiä varautumasta hiljaisiin kausiin. Sopimusasiantuntija Markku Björn PAMin maravayksiköstä muistuttaa, että jos lomautuksiin sitten mennään, siitä pitää ilmoittaa työntekijöille viimeistään 14 päivää etukäteen ja yt-neuvottelut on käytävä lain mukaisesti. Alan synkistä näkymistä huolimatta Restel avaa tänä vuonna uusia toimipaikkoja ja rekrytoi satoja uusia työntekijöitä. Tiina Ritala Oikeat vastaukset: 1 B, 2 C, 3 C, 4 A. Testi Tunnetko työelämän säännöt? Vastaa, niin tiedät. Kuinka pitkä koeaika saa olla? 1. Kuinka pitkä saa työsopimuksessa määritelty koeaika pisimmillään olla lain mukaan? A) Kaksi kuukautta. B) Neljä kuukautta. C) Kuinka pitkä tahansa. 2. Milloin työntekijällä ei ole oikeutta sairasajan palkkaan? A) Oikeus palkkaan on aina, kaikissa olosuhteissa. B) Jos poissaolo johtuu kämmenluun mur- tumasta tai lintuinfluenssasta. C) Jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. 3. Kuinka pitkä on työsopimuksen irtisanomisaika kahden vuoden työsuhteen jälkeen, ellei muuta ole erikseen sovittu? A) Se aika, jonka työnantaja parhaaksi katsoo. B) Puoli vuotta. C) Kuukauden. 4. Mitä työsuhteen päättyessä annettavasta työtodistuksesta pitää vähintään lain mukaan ilmetä? A) Työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. B) Työsuhteen kesto, työtehtävien laatu, palkka ja arvio työtaidoista. C) Työsuhteen kesto, työtehtävien laatu, arvio työtaidoista sekä ns. pärstäkerroin asteikolla 4 10. 14 vuotta sitten Jos alkoholiveroa ei alenneta ajoissa, harmaa talous uhkaa riistäytyä viimeistään 2004, kun alkoholin matkustajatuonti EU:sta vapautuu. Entä nyt? Ravintola-alan työnantajaliitto, silloiselta nimeltään SHR, oli puheenjohtajansa Juha Rydmanin äänellä huolissaan verotuksesta Pam-lehdessä 1/2001. Huolissaan se on edelleen, ja matkustajatuonti on kuuma peruna myös alkoholilain kokonaisuudistuksen vuoksi. Viime syksynä työnantajien liitto, nyt nimeltään Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, vaati alan verotuksen keventämistä myös venäläismatkailijoiden vähentymisen vuoksi. Pam 23.1.2015 13
Työ & Yövuoro Vampyyrivuoro Harva jannu kestää pitkään Marko Pasasen hommissa. Yövuoro elintarviketehtaalla on karski homma, mutta Suomi on vapaa maa. Se tekee, jolle se sopii. 14 Pam 23.1.2015
Työ & Yövuoro Teksti: Marja Ikkala Kuvat: Veera Korhonen Marko Pasasella on yllään sadeasu ja kasvojen edessä suojapleksi. Ote työvälineestä, letkusta, on rento. Hana auki. Vesi suihkuaa terävänä piikkinä, säädön jälkeen leveämpänä suihkuna. Vesi sen työn tekee, me vain ohjataan sitä, Pasanen sanoo. Mitä lyhyempi letku, sitä enemmän painetta, mutta siivousväline ei silloin yllä joka paikkaan. Enimmäkseen Pasanen käyttää 25 metrin pituista letkua. Vettä tulee yleensä 70 litraa minuutissa. Siivoaminen on tekninen laji. Jos pelkällä voimalla koittaa, siitä ei tule mitään. Letkua pitää oppia pitämään niin, ettei rasita itseään. Pasanen on tehnyt jatkuvaa yötyötä ruokatehtaassa ensi kesään mennessä jo 20 vuoden ajan. Hän on siivousyritys Euran Urakointipalvelun palveluksessa. Ruokatehdas on säilynyt samana, palkan maksava aliurakoitsija on vuosien aikana vaihtunut kolmesti. Pasanen tuli tänne töihin armeijan jälkeen, kun ei löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä, eikä nirsoilemiseen ollut varaa. Hän on kouluttautunut automatiikka-asentajaksi. Olisi pitänyt nekin 3 vuotta vain tienata, Pasanen sanoo nyt. vedenjakaja. Marko Pasasen työvälineenä on letku. Työ Tekijänsä kastelee Pasasen työtä sanotaan matalapainepuhdistukseksi. Menetelmä on yleisesti käytössä elintarvikelaitoksissa. Hän näyttää työotteensa varastotilassa siksi, että ruokatehtaan sisälle ei ulkopuolisia päästetä hygieniasyistä. Täällä varastossa märästä työstä saa kuitenkin vain kalpean aavistuksen. Pasanen pesee ruokatehtaassa kaiken lattiasta kattoon asti, ja 50 60-asteista vettä roiskuu väkisinkin päälle. Työssä kastuu läpimäräksi, sillä sadeasu suojaa vain isommilta vesimääriltä. Kuumaan veteen tottuu. Hän ei vuoronsa aikana pidä sadeasun alla muita vaatteita. Ruokatehtaan lattiaviemäri vetää niin hyvin, että vedessä ei tarvitse kahlailla. Pam 23.1.2015 15
Työ & Yövuoro Olen ylpeä tästä työstä. Tämä ei ole joka jannun heiniä." Pasasen mukaan vaikeimpia pestäviä ovat ne koneet, jotka pidetään puhdistuksen aikanakin käynnissä. Koko ajan on oltava hereillä, ettei telo itseään koneitten teräviin osiin. Niin työturvallisuus- kuin hygieniavaatimukset ovat tiukat. Puhdasta jälkeä on tehtävä, sillä muuten eivät suomalaiset saisi lihatuotteita lautaselleen. Työ on fyysisyyden lisäksi vaarallista, sillä käytettävät pesuaineet ovat erittäin syövyttäviä. Ne eivät ole mitään shampoita. Selkä, jalat ja kädet ovat kovilla. Pasanen näyttää ranteitaan. Molemmista on leikattu rannekanavan ahtauma. Voisi luulla, että veden roiskiminen on helppoa hommaa, mutta alalla tiedetään, että tämä on kovan luokan ammattilaistyötä. Urakkatyöstä maksetaan myös kunnon palkka. Olen ylpeä tästä työstä. Vuosien varrella lukematon määrä ihmisiä on käynytkoittamassa tätä, mutta valtaosa ei ole pystynyt suoriutumaan tehtävistä tai sitten yötyö ei sovi. Tämä ei ole joka jannun heiniä. Pitkän loman jälkeen hänenkin kroppansa totuttelee työhön uudelleen: Ensimmäisenä aamuna olo on kuin olisi hakattu, Pasanen sanoo. aamukahvit Päiväkahvin aikaan Tällä miehellä on oma vuorokausirytminsä. Pasanen vetää ylleen kumiset työvaatteensa yleensä klo 22:30, kun me muut vetelemme jo pyjamia päälle. Tuohon aikaan hän on kerännyt varusteensa ja aloittaa yksinäisen yötyönsä omassa siivouslohkossaan elintarvikelaitoksen ns. puhtaalla puolella. Taukoja hän ei yleensä pidä noin kuusituntisen vuoronsa aikana. Nukkumaan Pasanen menee tyypillisesti aamuyöllä klo 5, kun aamuvirkut heräilevät. Aamukahvit hän keittelee klo 13, tyypilliseen päiväkahviaikaan siis. Työ on yötyötä siksi, että pesuaineiden kanssa ei voi lutrata silloin, kun ruokatuotanto on käynnissä ja elintarvikkeet ovat pöydillä. Euran Urakointipalvelussa on 85 työntekijää. Ruokatehtaissa olevista yrityksen siivoojista 60 prosenttia on Pasasen tavoin jatkuvassa yötyössä. He ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Tarkkoja työaikoja ei ole. Kotiin saa lähteä, kun homma on hoidettu. Kellokortin puute tuo vapautta työhön, mutta se työn huono puoli onkin jo tullut selväksi: Työolosuhteet ovat epämiellyttävät, Pasanen sanoo. Työpäivä-sana vilahtaa puheessa usein. Helpolla et työpäivää tee. Työyö, Pasanen testailee korvaavaa sanaa ja päättelee, että sellaista ei sivistyssanakirja tunne. Hänen tapanaan on miettiä, mitä sanoo. Ei kaikkien tarvitse olla ADHD-tapauksia, hän selittää rauhallisuuttaan. Pasanen siis elää Suomessa jatkuvasti ikään kuin Brasilian ajassa. Ellei hän viihtyisi niin hyvin omissa oloissaan, hänen kannattaisi ystävystyä jonkin Brasiliassa asuvan kaverin kanssa. Skype-ajat osuisivat mukavasti yksiin. Mutta Pasanen ei kysele muiden ihmisten kuulumisia eikä tuhlaa aikaa Facebookissa. Marko Pasasen päivä 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 1 2 3 4 5 6 7 8 9 nukkuu VaPaa-aIKa töissä nukkuu Herää. Kahvi Tekee Vie lapsia harrastuksiin. hetkellisesti. virkeimmilläni. kotiin. lähtö ei Väsyttää, Työ alkaa. Olen Palaa töistä Lasten kouluun aamupalaksi. ruokaa. herätä Lapset tulevat koulusta klo 13 15 Perheen yhteinen ruokahetki. Television katselua klo 20 22. Lähtee ajamaan töihin. Menee nukkumaan. 16 Pam 23.1.2015
Työ & Yövuoro Marko Pasanen Ikä: 40. Ammatti: Elintarviketehtaan siivooja. Koulutus: Sähköalan automatiikka-asentaja. Perhe: Vaimo ja 17-, 13- ja 10-vuotiaat lapset. Kulttuuri: Sarjakuva Fingerpori. Huumori: Stand up -komiikka, muun muassa Ismo Leikola. Musiikki: Metalli. Luottamustehtävä: Pääluottamusmies. Ratti. Yötyötä tekevän Marko Pasasen autossa ohjauspyörä on väärällä puolella. Ei sellaisesta olisi minulle mitään hyötyä, jos ei haittaakaan. Pasanen viihtyy vapaa-aikoinaan kotioloissa. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä lasta ja vaimo. rytmi Pysyy Täytyy varovaisesti kysyä, miten ihmeessä Pasanen jaksaa jatkuvaa yötyötä vuodesta toiseen. Onhan ihmisen elimistö kumminkin tarkoitettu päivärytmiin. Tämä ei ole vuorotyötä, vaan työaika on säännöllinen, ja siksi tämä ei varmaan olekaan niin raskasta. En joudu jatkuvasti muuttamaan rytmiä. Hän työskentelee viitenä yönä viikossa, mutta ei viikonloppuisin. Ylimääräisiä vapaapäiviä ei kerry. Miten yötyö verottaa perhe-elämää ja muuta elämää? Yötyö ei vie paljon, vaan se antaa paljon enemmän kuin normaalityö. Olen hereillä, kun lapset tulevat koulusta. Ja kun he menevät nukkumaan, lähden töihin. Näen perhettä enemmän kuin muut. Olen heidän kanssaan ehkä klo 13:sta klo 22:een asti. Viikonloppuisin hän lähenee muun perheen vuorokausirytmiä: nukkuu lauantaina puolille päivin ja valvoo lauantai-illalla vain 02:een asti. Sunnuntaina hän herää tyypillisesti jo klo 10 ja menee puoliltaöin nukkumaan. Kesälomistaan hän siirtää yleensä puolet talviaikaan, jolloin perhe reissaa etelään. Nytkin kasvoissa on tuore Kanarialta hankittu rusketus. Sen, jolle yötyö ei sovi, on vaikea saada nukuttua päivällä. Pasasen ei tarvitse etsiä hiljaista ja pimeää nukkumissoppia saunan lauteilta. Hän nukkuu omassa sängyssään vaimon vierellä. Nukun sikeästi. Olen aina nukkunut sikeästi. Se on varmaan pelastukseni. Rullakaihtimia kummempaa nukahtamista edistävää niksiä hänellä ei ole. Aamuyöllä töistä palattuaan hänen tulee syötyä jotain ja selattua kännykällä uutiset ennen nopeaa uneen vaipumista. Yötyötä kohtaan on hänen mukaansa usein ennakkoluuloja. Hänen fysiikkaansa tämä vain sattuu sopimaan. Olisinko ollut vampyyri edellisessä elämässä? Suomi on vapaa maa, jokainen tekee mitä haluaa. Ei täällä pakotetaolemaan. Hänellä ei myöskään ole aikomusta vaihtaa päivätöihin edes nyt, kun 40 ikävuotta on täynnä. Tilipäivä kahden viikon välein on hyvä motivaattori. autonrassaus rentouttaa Matkustelusta pitävä hevidiggari rentoutuu parhaitenautoja rassaamalla. Hänelläonkolme autoa: matkailuauto, harrasteajoneuvo ja tehokas käyttöauto. Ja jotenkin tälle oman tiensä kulkijalle sopii, että japanilaisen käyttöauton ratti on Suomen oloihin väärälläpuolella autoa. Ei se ole laitonta, Pasanen sanoo. Usein yövuoron jälkeistä oloa kuvataan jonkinasteiseksi humalatilaksi, mutta Pasanen sanoo, ettei yöllisessä ajomatkassa kotiin ole mitään ongelmaa. Matka on 20 kilometriä Eurasta Kokemäelle. Pasanen arvostaa työteliäisyyttä. Nykyään ihmiset on teknologisoituneet. Ihmiset pelkäävät työntekoa, he nysväävät Facebookissa eivätkä halua tehdä fyysistä työtä, hän ihmettelee. Haastattelu on lopetettava. Pasanen kokkailee melkein aina perheen ateriat ja ruoka-aika lähestyy. Hänen työnsä alkaa tänään poikkeuksellisesti jo klo 18, sillä hän tekee kaksi vuoroa peräkkäin paikatessaan isyyslomalla olevaa työkaveriaan. Pasanen istuu autoonsa ja kurvaa vauhdilla Euran Urakointipalvelun pimentyneeltä pihalta tielle. Jälkeen jää pöllyävä lumisuihku. Pam 23.1.2015 17
kassa INFO POissAOlOt työllistymistä edistävistä PAlveluistA ilmoitetaan suoraan työttömyyskassalle Yhteystiedot: Työttömyysturvaneuvonta Ma pe klo 9 16 puh. 020 690 211 Työttömyyskassan verkkopalvelu www.pam.fi/tyottomyyskassa Keskustoimisto PL 93, 00531 Hki Aluetoimistot HELSINKI Siltasaarenkatu 6, 4. krs, 00530 Hki; TURKU Yliopistonkatu 33 G, 4. krs, 20100 Turku; TAMPE- RE Aleksis Kiven katu 18 B, 3. krs, 33210 Tampere; KUOPIO Ajurinkatu 29, 70110 Kuopio; OULU Uusikatu 22, 90100 Oulu. Työttömyysturvalakiin tuli vuodenvaihteessa muutoksia, jotka koskevat mm. poissaoloilmoituksia työllistymistä edistävistä palveluista ja ansiopäivärahan laskentaperusteita. Poissaolot työllistymistä edistävistä palveluista Työ- ja elinkeinotoimisto antaa vuonna 2015 alkavien palvelujen osalta työvoimapoliittisen lausunnon vain työllistymistä edistävän palvelun aloittamisesta ja palvelun päättymisestä. Te-toimisto ei anna työvoimapoliittista lausuntoa poissaoloista, vaan työnhakija ilmoittaa itse poissaoloistaan työttömyyskassalle etuushakemuksessa. Työttömyysetuus voidaan työttömyyskassan harkinnan mukaan maksaa hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella. Myös työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ilmoittaa poissaoloista etuuden maksajalle. Jos palvelun järjestäjän ilmoitus poissaolosta tulee sen jälkeen, kun työttömyysetuus on jo maksettu, palvelun järjestäjän ilmoitusta käytetään hakijan ilmoittamien tietojen oikeellisuuden tarkistamiseen. Työttömyyskassa on ratkaissut työnhakijan omasta tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon vaikutuksen etuuden saamiseen vuoden 2013 alusta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa poissaoloista lausunnon, jos palvelu on alkanut viimeistään 31.12.2014. Jos palvelu järjestetään jaksoissa, ratkaisevaa on ensimmäisen jakson alkamispäivä. Työvoimakoulutuksen ja omaehtoisten opintojen ajalta poissaoloilla ei ole vaikutusta ansiopäivärahaan. Uudessa ansiopäivärahahakemuslomakkeessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän poissa työllistymistä edistävistä palveluista. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan myös poissaolon syy, jos se johtuu omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta tai työhaastattelusta. Ansiopäivärahan taitekohdan alentaminen Ansiopäivärahan taitekohtaa alennettiin. Aikaisemmin taitekohta oli yhtä suuri, kuin 105-kertainen peruspäiväraha (3 444 vuonna 2015). Uusi taitekohta on 95-kertaisen peruspäivärahan suuruinen (3 116 vuonna 2015). Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden päiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Jos työssäoloehtoon laskettava viimeinen työpäivä on 31.12.2014 tai aiemmin ja päivärahan perusteena oleva palkka tulee laskettavaksi, ansiopäiväraha lasketaan vanhan laskentasäännön mukaan. Jos työssäoloehtoon luetaan työssäoloa 1.1.2015 tai sen jälkeiseltä ajalta, ansiopäiväraha lasketaan uuden laskentasäännön mukaan. Korotetun ansiopäivärahan korvausprosenttien alentaminen Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laski taitekohtaan asti 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Korotetun ansio-osan laskentasäännöt määräytyvät sen mukaan, onko hakijan päivärahan määrän laskennassa sovellettu uutta vai vanhaa laskentasääntöä. Jos normaalin ansiopäivärahan laskennassa on noudatettu vanhaa laskentasääntöä, myös korotetun ansio-osan laskennassa sovelletaan vanhoja sääntöjä niin kauan, kunnes ansiopäivärahan määrä tulee laskettavaksi uudelleen. Perhepäivähoitajan oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella Perhepäivähoitajalla on oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella työnteon ja palkanmaksun keskeydyttyä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lapsia hoidettavanaan hänestä itsestään riippumattomasta syystä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Oikeus työttömyysetuuteen työvapaan ajalta Henkilön itse hakeman työ- tai muun vastaavan vapaan ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautukseenrinnastettavan syyn perusteella, jos henkilön tarkoitus on ollut mennä muuhun työhön vapaan ajaksi, mutta hän jää tästä työstä työttömäksi tai lomautetuksi, eikä voi palata aiempaan työhönsä kesken vapaan. Yrittäjiin liittyvät muutokset Yrittäjän työssäoloehto lyheni 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Lyhyempää 15 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan niihin yrittäjiin, joiden yritystoiminta päättyi 1.1.2015 tai sen jälkeen. Yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavan työtulon määrä nousi 12 326 euroon. Työtulon määrää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. Kassan etuudet ovat veronalaista tuloa Ansiopäiväraha ja vuorottelukorvaus ovat veronalaista tuloa. Työttömyyskassa perii ennakonpidätyksen yleensä suoraan verottajalta saatujen pidätystietojen mukaisesti. Verotus kaikkien etuuksien kohdalla perustuu verohallinnon ohjeisiin. Ansiopäivärahaa maksettaessa ennakonpidätyksen perus- ja lisäprosentteja korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, jos verokortti on annettu palkkaa varten. Jos hakija saa päivärahaansa korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, ennakonpidätys tehdään neljällä prosenttiyksiköllä korotettuna. Ennakonpidätys on näiden etuuksien kohdalla kuitenkin aina vähintään 20 prosentin suuruinen. Vuorottelukorvauksen ennakonpidätys toimitetaan puolestaan aina kolme prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin verokorttiin merkityt perus- ja lisäprosentit. Muutosverokortti etuutta varten Jos päivärahan saaja hakee muutosta pidätysprosenttiin, ennakonpidätys toimitetaan aina muutosverokortin tietojen mukaisesti. Muutosverokortin tulee olla nimenomaan etuutta varten ja se on toimitettava työttömyyskassalle alkuperäisenä. Palkkaa varten annetun muutosverokortin veroprosentteja korotetaan, kuten edellä on kerrottu. Ns. portaikkoverokorttia käytettäessä veroprosentteja ei koroteta. Verotus on tässä tapauksessa aina vähintään 20% suuruinen. 18 Pam 23.1.2015
Yhteiskunta Irja Askola: Hullu on solvaava sana 20 Suomalaisfirmojen työntekijät tiukoilla Venäjällä 21 Lisää mutta rennompaa valvontaa 22 Mitä tehdä, jos ammattiosasto on kaukana? 24 Viihtyminen kaupan töissä parani Enemmistö kaupan väestä kokee vahvuuden ja tarmon tunteen työn lomassa monta kertaa viikossa. Työhyvinvointi kehittyi monilta osin parempaan suuntaan vuodesta 2008 vuoteen 2013. Silloin taantuma ei ollut myllertänyt palvelualoja vielä kovin pahasti. TunneTko itsesi vahvaksi ja Tehokkaaksi Työssäsi? 2008 2013 oletko innostunut TyösTäsi? 2008 2013 60% vastaajista koki itsensä vahvaksi ja tehokkaaksi useammin kuin kerran viikossa. 77% vastaajista koki itsensä vahvaksi ja tehokkaaksi useammin kuin kerran viikossa. 63% vastaajista oli innostunut työssään useammin kuin kerran viikossa. pystytkö TyöskenTelemään ammatissasi vanhuuseläkkeelle asti? 2008 Tuskin, 17% En ole varma, 36% Melko varmasti, 47% 2013 Tuskin, 15% En ole varma, 30% Melko varmasti, 55% koetko stressiä Työssäsi? Kuinka suuri osa vastaajista koki jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon stressiä. 2008 57% 2013 47% onko esimiehesi oikeudenmukainen? Aina tai lähes aina 2008: 50% 2013: 61% Harvoin tai joskus 2008: 50% 2013: 39% 72% vastaajista oli innostunut työssään useammin kuin kerran viikossa ota kantaa! Onko työpaikkasi ilmapiiri kehittynyt hyvään vai huonoon suuntaan viimeksi kuluneen vuoden aikana? Miksi? Lähetä viesti sähköpostilla toimitus@pam.fi tai nettisivuilla pamlehti.fi. lähde: Esimiehenä kaupan alalla ESIKA. Tutkimuksen on tehnyt Työterveyslaitos PAMin ja Kaupan liiton kanssa, rahoittaja Työsuojelurahasto. Hanke on tuottanut mm. oppaan Esimiehenä kaupan alalla. Lisätietoja sivuilla www.ttl.fi. Graafi: Tiina Ritala ja Janne Hulkkonen Pam 23.1.2015 19
Yhteiskunta & Väitteet Kirkko on ollut armoton Kuusi väitettä Irja Askolalle: Helsingin piispa väittää, että kirkko on kuin mikä tahansa muukin työpaikka. Samaa uupumusta, huonoa johtamista ja tyytymättömyyttä palkkoihin. Irja Askolan hälytyskellot alkavat soida, kun puhutaan nollasopimuksesta ja sen kieltämisestä lailla. Lehtikuva / Tommi Tuomi TyönTekijöiden asemaa palkkauksen, työehtojen ja työolojen osalta säätelevät paitsi lait ja työmarkkinoiden myllerrykset, myös yleiset asenteet. Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurimpana kirkkokuntana yksi tärkeä yhteiskunnan asenteiden muokkaaja. Maan ensimmäinen naispiispa Irja Askola on todennut, että kristityn velvollisuus on aina pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä ihmisen näkökulmasta (HS 15.3.14). Hän on myös puolustanut avoimesti seksuaalivähemmistöjä ja pyrkinyt edistämään oman kirkkonsa ja islamilaisen seurakunnan välistä vuoropuhelua. Työntekijöiden palkkoja on laskettava, [1] jotta suomi selviää taantumasta. Ei se ainakaan ainoana keinona nosta meitä taantumasta. Tuon ratkaisun kohdalla pelkäisin myös sitä, että ne, jotka jo nyt elävät toimeentulon rajamailla, joutuisivat kärsimään eniten. Talouskeskusteluun tarvitaan eettisiä ulottuvuuksia. nollasopimus vastoin työntekijän toivetta pitäisi kieltää lailla. [²] En ole työlainsäädännön asiantuntija, mutta pi- dän aina tärkeänä sitä, että lait ja säädökset vahvistavat oikeudenmukaisuutta ja tukevat eritysesti heikoimmassa asemassa olevia. Tämän väitteen kohdalla vähän hälytyskellot soivat. Toisille nollasopimus tuo työtilaisuuksia, toisille se tuo kohtuutonta turvattomuutta. seksuaalinen identiteetti ei kuulu työpaikoille. [³] Työhönottohaastattelussa ja rekrytoinnin kriteerinä seksuaalinen identiteetti ei kuulu keskusteltaviin asioihin. Toisaalta seksuaalivähemmistöille on tärkeää, että työpaikan ilmapiiri on sellainen, ettei kenenkään tarvitse pelätä sitä, että seksuaalinen identiteetti käy ilmi. Pitää olla tunne, että halutessaan voi puhua työtovereilleen vaikkapa sateenkaariperheestään. kirkko on mallikelpoinen työyhteisö. [4] Työyhteisönä kirkko on kuin mikä tahansa muukin inhimillisten ihmisten työpaikka. Sellaiselle ominaiset lainalaisuudet näkyvät kirkossakin. On uupumusta, epäonnistuneita esimiehiä ja alaisia, tyytymättömyyttä palkkaukseen. Viimeaikaisten työolobarometrien mukaan seurakuntien työilmapiiri ja työskentelyolosuhteet ovat kohentuneet. Myös kirkossa on kehitetty varhaisen puuttumisen välineitä ja johtajia koulutetaan ongelmien käsittelyyn. kirkon tulisi pyytää homoilta anteeksi. [⁵] Kirkko on kohdellut seksuaalivähemmistöjä ja heidän läheisiään tuomitsevasti, ymmärtämättömästi ja armottomasti. Viime kesänä Suomi-Areenalla arkkipiispa pyysikin homoilta julkisesti anteeksi. Myös omissa puheenvuoroissani olen selkeästi tuonut esiin sen, että homojen ja lesbojen kohtelu ei kirkossa ole ollut ihmisarvoista. Hullu kristitty on yhtä hullu kuin hullu [⁶] muslimi. Juuri viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ovat havahduttaneet ihmiset siihen, että käytämme solvaavia sanoja toisistamme. Hullu on tällainen solvaava sana, joka ei kuulu omaan sanavarastooni. Sokeuttavaa fundamentalismia ja viholliskuvien ylläpitämistä löytyy kaikkien uskontojen historiasta. Sellainen on uskon väärinkäyttöä, koska tehtävämme on edistää rauhaa ja oikeudenmukaisuutta kaikille ihmisille. Sini Saaritsa 20 Pam 23.1.2015