TAMPEREEN veto- ja pitovoima Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019
Tampere on Suomen kiinnostavin, houkuttelevin, mukavin, hauskin,vetovoimaisin ja herratiesmitämuutakaikkea superlatiivi paikka vai onko sittenkään?
Mutta mistä me puhumme, kun puhumme Tampereen vetovoimasta ja pitovoimasta?
TAMPERE KUKOISTAVAN ALUEEN VIITEKEHYKSESSÄ? 01 02 03 04 05 Elinvoima Vetovoima Pitovoima Valovoima Kipinä- tai kitkatekijät - Kasvun ja menestymisen perusta - Kaikki kasvuun liittyvät osatekijät - Alueen sisäinen ja ulkoinen elinvoima - Muuttovetovoima - Sijaintivetovoima - Paikkavetovoima - Kiertovetovoima - Ihmisten omat kokemukset ja havainnot - Tyytyväisyys, viihtyvyys ja mukavuus - Hyvinvointi ja turvallisuus - Sujuva arki - Wau! - Erottautuminen - Merkittävää, spesiaalia - Ilmapiiri - Luottamus - Yhteinen tekeminen - Tulevaisuususko, - Tahto - Tunne
VETOVOIMA = mikä tekee alueesta kiinnostavan, houkuttelevan tai vetovoimaisen ULKOPUOLISTEN näkökulmasta 1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus jne., joka vetää puoleensa uusia muuttajia tai potentiaalisia muuttajia 2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin jne., joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja 3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, elävyyteen, luontoon ja ympäristöön liittyvät veto-voimatekijät jne., joka vetää puoleensa matkailija-, tapahtuma-,vierailija- ja kävijävirtoja 4. Kiertovetovoima: paikan kyky houkutella takaisin sieltä lähteneitä (paluumuutto ja aivokierto) ja joka toimii alustana muualta tuleville niin sanotuille alumnikehittäjille, jotka ovat alueelta kotoisin tai sinne on jokin vahva tunneside
PITOVOIMA = mitkä tekijät saavat alueella olevat viihtymään ja jäämään alueelle sekä kuinka tyytyväisiä he ovat palveluihin, omaan asuin- ja elinympäristöönsä ja valintoihinsa 1. Tyytyväisyys: alueen toimijoiden tyytyväisyys ja omakohtaiset kokemukset alueen lähi- ja vetovoimapalveluista, omasta asuin- ja elinympäristöstä, omasta työpaikasta tai alueen urakehitys- ja työpaikkamahdollisuuksista 2. Viihtyvyys ja mukavuus ja onnellisuus: alueen toimijat tuntevat ja kokevat oman arkensa sujuvaksi, viihtyisäksi, hauskaksi jne. sekä samaistuvat vahvasti alueen elävöittämiseen ja kehittämiseen 3. Koettu hyvinvointi ja turvallisuus: arkikokemukset, havainnot ja tunne omasta asuin- ja elinympäristöstä sekä kokemukset hyvän arjen kannalta merkityksellisistä asioista 4. Ilmapiiri, identiteetti ja maine: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, paikkaan liittyvät siteet, juuret ja perinteet, omaleimaisuus, hyvä maine ja imago, tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta jne.
1. Tampere on kasvanut viime vuodet yli 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupungistuminen jatkuu voimakkaana ja olemme tällä kasvu-uralla myös tulevaisuudessa
Tampereen väestöennuste MDI:n ennusteen mukaan Tampereen kaupunki kasvaa vuosien 2018-2040 aikana: +26 013 asukkaalla +11,1 prosentilla MDI:n ennusteen mukaan Tampereen väkiluku kasvaa vuosittain keskimäärin 1131 henkilöä vuoteen 2040 saakka eli selvästi vähemmän kuin Tampereen asettamassa strategisessa tavoitteessa 300000 290000 280000 270000 260000 250000 MDI:n ennuste TK2015 Tampereen väestösuunnite 2018 Tampereen asuntop. 2010 suunnite Tampereen strateginen tavoite 2030: 275 000 asukasta 261252 Tampereen strateginen tavoite 275 000 asukkaasta jää MDI:n ennusteessa yhteensä noin -19 000 henkilöä alhaisemmaksi vuonna 2030 kuin Tampereen oma tavoite MIKSI? 240000 230000 220000 Lähde: MDI:n ennuste 2040; Tampereen väestösuunnite 2018; Tampereen seudun asuntopoliittinen ohjelma 2010
KOLME TÄRKEINTÄ SYYTÄ JA LIIKKUMAVARA 1. Syntyvyyden aleneminen vuoden 2015 jälkeen (328 lasta vähemmän 2018 kuin 2010 = 4300 lasta vähemmän vuoteen 2030 mennessä) 2. Muuttoalttiiden ikäluokkien merkittävä oheneminen eli potentiaalisten maan sisällä muuttavien nuorten ja nuorten aikuisten väheneminen 2030-luvulla Tampereen elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrä vuosina 2010-2018 2700 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1600 1500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Elävänä syntyneet Tampereen tulomuutto seuduittain 2015-2017 (N=47 952) Kuolleet 3. Tampereen tulomuuton kannalta tärkeiden lähtöalueiden vähittäinen tyhjeneminen 2030- luvulle tullessa 25,6 % 15,8 % 8,6 % 3,7 % 3,2 % 3,4 % 2,8 % 3,3 % 2,1 % LIIKKUMAVARA: maahanmuuttajien merkittävä kasvu, lähtömuuttojen määrän väheneminen pkseudulle ja kehysalueelle (veto- ja pitovoima kasvaa) ja syntyvyys kääntyy nousuun 4,8 % 3,1 % 1,8 % 1,6 % 1,2 % Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Helsingin seutu ja Tampereen kehysalue avainroolissa Tampereen muuttotappiot Helsingin seudulle olivat yhteensä noin 4 900 henkilöä vuosina 2010-2017 eli keskimäärin -611 henkilöä vuodessa. Tampereen muuttotappiot Helsingin seudulle ovat kasvaneet 2010-luvun aikana 3500 3300 3100 2900 2700 2500 2300 2100 1900 1700 1500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tulomuutto Tampereelle Helsingin seudulta Lähtömuutto Tampereelta Helsingin seudulle 5500 Tampereen muuttotappiot Tampereen kehysalueen kunnille olivat yhteensä noin -7 600 henkilöä vuosina 2010-2017 eli keskimäärin -952 henkilöä vuodessa. Tampereen muuttotappiot ovat vähentyneet kehysalueelle 2010-luvun aikana. Vuonna 2017 (-338) pienempi kuin kertaakaan lähihistorian aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tulomuutto Tampereelle muulta Tampereen seudulta Lähtömuutto Tampereelta muulle Tampereen seudulle
TAMPEREEN SEUDUN VÄESTÖNMUUTOS 5 X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA 2010-2017 - jatkuuko siirtymä reunoilta kohti ydintä? Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto
VÄITE 1 Tampere on kasvanut viime vuodet yli 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupungistuminen jatkuu voimakkaana ja olemme tällä kasvu-uralla myös tulevaisuudessa
2. Tampere on monella mittarilla vetovoimainen (muuttohalukkuus ja suositelluin opiskelupaikka). Olemme pystyneet hyödyntämään vetovoimamme
TAMPEREEN MUUTTOVETOVOIMA 1990-2018 4000 3500 Tampere on ollut muuttovetovoimainen yhden sukupolven aikana sekä maan sisäisen että kansainvälisen muuttoliikkeen osalta 3000 2500 Tampereen muuttovetovoima on ollut suurimmillaan vuosina 2017-2018 ja ylittänyt 3000 henkilön määrän: vetovoima jopa samalla tasolla kuin kotikuntalain jälkeen vuosina 1994-1996 2000 1500 1000 Tampereen muuttotaseessa maan sisäisellä muuttoliikkeellä erittäin suuri merkitys: 2010-luvun muuttovoitosta 73 pro-senttia tullut muualta Suomesta ja vain 27 prosenttia ulkomailta 500 0 Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
VETOVOIMA Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (37 kaupunkia) 31 31 32 32 32 33 33 33 35 38 38 38 38 39 39 40 40 40 40 41 41 41 41 42 42 43 43 45 45 46 46 47 47 47 25 26 20 Tampere Turku Jyväskylä Hämeenlinna Kuopio Espoo Naantali Porvoo Vantaa Lahti Oulu Helsinki Hyvinkää Lappeenranta Vaasa Savonlinna Järvenpää Mikkeli Rovaniemi Seinäjoki Kotka Pori Kerava Kokkola Lohja Rauma Joensuu Salo Kouvola Pietarsaari Tornio Raahe Kajaani Varkaus Iisalmi Imatra Kemi Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
VETOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (37 kaupunkia) Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot Kaupunkien keskiarvo 6,88 8,07 7,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22 7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 6,71 6,64 6,6 6,59 6,58 6,57 6,56 6,38 6,29 6,28 6,27 6,26 6,23 6,22 6,22 6,12 6,04 5,99 5,95 Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Helsinki Oulu Naantali Espoo Hämeenlinna Porvoo Lahti Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Vaasa Savonlinna Joensuu Mikkeli Seinäjoki Kotka Hyvinkää Järvenpää Pori Rauma Kokkola Lohja Salo Kajaani Kerava Kouvola Tornio Pietarsaari Imatra Iisalmi Raahe Kemi Varkaus Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
PITOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina, joissa asuu nyt tai on asunut aikaisemmin Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) 9,17 Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot 8,98 8,85 8,71 8,67 8,66 8,66 Kaupunkien keskiarvo 8,50 8,63 8,59 8,59 8,57 8,55 8,53 8,42 8,4 8,36 8,34 8,34 8,24 8,24 8,24 8,17 8,12 8,11 8,08 8,03 8,02 8,01 7,98 7,95 7,92 7,84 7,78 7,74 7,74 7,64 7,59 Naantali* Tampere Helsinki Seinäjoki Rovaniemi Kuopio Espoo Vaasa Jyväskylä Kokkola Turku Oulu Hämeenlinna Lohja Järvenpää Joensuu Lappeenranta Tornio* Vantaa Mikkeli Iisalmi Hyvinkää Rauma Lahti Varkaus Kajaani Kerava Imatra Kouvola Kotka Porvoo Raahe* Pori Salo Kemi Pietarsaari* Savonlinna Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
SUOSITTELUINDEKSI Kaikkien vastanneiden henkilöiden suosittelu kaupungista asuinpaikkana Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Tampere Turku Helsinki Jyväskylä Espoo Kuopio Oulu Naantali Hämeenlinna Porvoo Vantaa Lappeenranta Lahti Vaasa Kaupunkien Rovaniemi Joensuu Savonlinna Seinäjoki Hyvinkää 38 24 30 23 24 21 19 14 11 11 11 12 9 13 12 9 11 6 8 7 51 37 52 41 45 46 47 49 51 46 42 47 39 39 42 37 47 38 39 45 17 25 33 26 35 33 35 39 40 38 43 46 44 48 48 48 52 47 54 55 21 0-3 -3-12 -12-16 -24-28 -28-32 -34-35 -35-36 -39-40 -41-46 -48 Järvenpää Mikkeli Kotka Rauma Pori Kokkola Lohja Kajaani Kerava Tornio Salo Pietarsaari Iisalmi Imatra Kouvola Kemi Raahe Varkaus 7 8 5 5 4 5 4 4 5 3 3 2 4 3 2 2 2 2 39 36 39 38 38 34 33 33 32 34 31 34 28 29 30 29 24 25 55 56 56 57 58 61 63 63 63 63 66 65 68 68 68 70 74 73-48 -48-52 -53-54 -55-58 -59-59 -60-62 -63-64 -65-66 -68-71 -71 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016 Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, 20-39 hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos
KOKONAISVAIKUTELMA 36 suurimman kunnan kokonaisvaikutelma vastaajien näkökulmasta Kokonaisvaikutelma kunnasta, kun annetut arvosanat vaihtelivat 4-10 välillä Yhteensä 1 456 vastaajaa 36 suurimmasta kunnasta Vastaajina vain elinkeinoelämän edustajat (pääosin toimitus- ja talousjohtajat) 8,2 8,06 7,84 7,81 7,76 7,67 7,64 7,6 7,58 7,57 7,56 7,48 7,47 7,46 7,46 7,43 7,42 7,39 7,38 7,35 7,27 7,22 7,21 7,21 7,16 7,14 7,11 7,11 7,06 7,06 7,05 7,05 7,04 6,93 6,69 6,43 Kaarina Kuopio Seinäjoki Rauma Oulu Helsinki Vaasa Joensuu Nurmijärvi Ylöjärvi Tampere Porvoo Järvenpää Turku Rovaniemi Espoo Jyväskylä Hyvinkää Nokia Kotka Kangasala Kerava Salo Hämeenli Lappeenr Lahti Vantaa Pori Kouvola Mikkeli Kajaani Lohja Tuusula Kokkola Kirkkonu Savonlinna Lähde: Taloustutkimus Oy, Kuntien imagotutkimus 2017
VÄITE 2 Tampere on monella mittarilla vetovoimainen (muuttohalukkuus ja suositelluin opiskelupaikka). Olemme pystyneet hyödyntämään vetovoimamme
3. Tampereen strategian tavoiteltavana tuloksena 2030 on olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki. Tampereen veto- ja pitovoima ovat vahvistaneet tämän tavoitteen toteutumista.
TAMPEREEN KANSAINVÄLINEN HOUKUTTELEVUUS 1 (2) Tampere on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta koko 2000-luvun ajan muiden suomalaisten kuntien tavoin. Tampereen nettomaahanmuutto oli yhteensä noin 9 500 henkilöä vuosina 2000-2018 eli keskimäärin noin 500 henkilöä vuodessa Helsinki sai määrällisesti viisi kertaa sekä Espoo ja Vantaa 2,5 kertaa enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin Tampere vuosina 2010-2018. Tampereen kansainvälinen muuttovoitto määrällisesti hieman suurempi kuin Oulussa ja hieman pienempi kuin Turussa Vieraskielisten osuus (%) korkein pääkaupunkiseudulla: Vantaa (18,9 %), Espoo (17,0 %) ja Helsinki (15,7 %). Tampereella vieraskielisten osuus 7,7 %, Turussa 11,4 % ja Oulussa 4,2 % 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Maahanmuutto Suomeen Maastamuutto Suomesta 2010 2011 2013 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
TAMPEREEN KANSAINVÄLINEN HOUKUTTELEVUUS 2 (2) Helsingin yliopisto Aalto-yliopisto Jyväskylän yliopisto 2236 3150 3987 Graafissa on tarkasteltu ulkomailta Suomeen vaihtoon tai harjoitteluun tulevia yliopisto-opiskelijoita vuosien 2015-2017 aikana. Kyse on jokaisen alueen kannalta merkittävästä potentiaalireservistä Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon tuli vaihtoon tai harjoitteluun 2 774 ulkomaista yliopisto-opiskelijaa eli määrällisesti kolmanneksi eniten Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston jälkeen vuosina 2015-2017 Olennaiset kysymykset ovat: 1. millaisia jälkiä Tampere jättää vaihdon tai harjoittelun jälkeen, 2. kuinka moni päättää jäädä tai palata myöhemmin alueelle ja 3. millaisia alueen puolestapuhujia tai alumnikehittäjiä opiskelijoista on mahdollista saada? Oulun yliopisto 1892 Turun yliopisto 1756 Itä-Suomen yliopisto 1712 Tampereen yliopisto 1463 Tampereen teknillinen yliopisto 1311 Åbo Akademi 869 Lapin yliopisto 758 Lappeenrannan-Lahden teknillinen 649 Vaasan yliopisto 624 Svenska handelshögskolan 531 Taideyliopisto 378 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Lähde: OKM, vipuset -tilastotietopalvelu
VÄITE 3 Tampereen strategian tavoiteltavana tuloksena 2030 on olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki. Tampereen veto- ja pitovoima ovat vahvistaneet tämän tavoitteen toteutumista.
4. Kaupunkien ns. pehmeät tekijät ohjaavat tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisten muuttopäätöksiä ja työpaikat siirtyvät sinne missä on osaavaa työvoimaa.
OK! OK! OK! Työpaikkatarjonta Koulutustarjonta Alue- ja paikallistalouden kehitys Yritysdynamiikka Alueen koko jne. Sijainti: sijaintietu sijaintihaitta Liikenneväylät, -käytävät ja vyöhykkeet Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus Asemanseudut jne. Tapahtumat, elämykset ja kokemukset Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnelma Vetovoimapalvelut Vetovoimakohteet Porina jne. OK! OK!? Paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat Talousmaine Tarinamaine Toimintamaine Tunne: syntymä-, koti-, opiskelutai asuinpaikka Henkilökohtaiset siteet ja kytkökset Historia, tarina(t), kulttuuri, kieli/murre jne. Paikka itsessään
ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA KOROSTUVAT PAIKAN VALINTAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT 1.Mitä siellä on? 2.Keitä siellä on? 3.Mitä siellä tapahtuu? 4.Miten sinne pääsee?
VÄITE 4 Kaupunkien ns. pehmeät tekijät ohjaavat tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisten muuttopäätöksiä ja työpaikat siirtyvät sinne missä on osaavaa työvoimaa.
5. Mahdollinen tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välille vahvistaisi Tampereen houkuttelevuutta asuinpaikkana
Tunnin juna(t) nopeuttaisivat Etelä- ja Lounais-Suomen yhteisen suuralueen tai työssäkäyntialueen muodostumista
Tampere HML Tampere TAMPEREEN JA HELSINGIN VÄLISEN LIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN KOROSTUU KAIKESSA JA KAIKKIALLA PÄÄRATA: Noin 5-6 miljoonaa kaukoliikenteen junamatkaa vuodessa Helsingin ja Tampereen välillä (vilkkain väli koko maassa) VALTATIE 3: Noin 12 miljoonaa matkaa vuorokausiliikenteen mukaan omalla autolla MUUTTOLIIKE: Joka kolmas kuntien välinen muutto tehdään kasvukäytävän alueella (noin 100 000 muuttoa vuodessa) PENDELÖINTI: Yli puolet (52,7 %) maan pendelöinnistä tapahtuu kasvukäytävän alueella (noin 400 000 työllistä pendelöi kasvukäytävän alueella tai alueelta) TYÖASIALIIKKUVUUS: Kasvukäytävän alueella sijaitsevat yritykset tekevät toimialasta riippuen keskimäärin 4 5 työasiamatkaa henkilöä kohti vuodessa sijaintikunnan ulkopuolelle. Arviolta yhteensä noin 400 000 työasiamatkaa vuodessa MOBIILIPAIKANNUS: Mobiilipaikannustietojen mukaan kasvukäytävän alueella tehdään joka päivä 11,5 miljoonaa matkaa, joista 15 % ylittää kuntien väliset rajat Lähde: Tilastokeskus, väestö; yritykset; työssäkäynti; aluetilinpito; koulutus; rakentaminen; tutkimus- ja tuotekehitys; väestörakenne
TAMPEREEN ROOLI JA MERKITYS LAAJAN VAIKUTUSALUEEN PELINTEKIJÄNÄ JA EDUNAJAJANA KOROSTUU Tampere Tampereen tunnin vyöhykkeellä (tumman sininen alue kartassa) asuu yhteensä noin 547 000 asukasta ja kahden tunnin vyöhykkeellä noin 3,2 miljoonaa asukasta Tampereen laajan 1,5 tunnin vaikutusalueen rajoilla ovat Lahti, Hyvinkää, Forssa, Pori, Parkano, Keuruu ja Muurame Tampereen rooli ja merkitys pelintekijänä ja edunajajana korostuu alueellisella, ylialueellisella ja kansallisella tasolla (vrt Oulun polis verkoston luominen ja kasvusopimukset 2000- luvun vaihteessa laajalla vaikutusalueella) Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto
VÄITE 5 Mahdollinen tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välille vahvistaisi Tampereen houkuttelevuutta asuinpaikkana
LOPUKSI NELJÄ ISOA JOHTOPÄÄTÖSTÄ 1. Tampereen veto- ja pitovoiman suunnitemallinen ja pitkäjänteinen palastelu 2. Tampereen kansainvälinen kiinnostavuus ja houkuttelevuus 3. Tampereen ja Helsingin välisen liikkuvuuden edistäminen kaikin käytettävissä olevin keinoin 4. Tampereen pelintekijän rooli ylialueellisena ja kansallisena tekijänä
MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI