VIRVE Viranomaisradioverkko 3/2013 IH
VIRANOMAISRADION HISTORIAA Tarve siirtyä sähkötyksestä puheliikenteeseen Kotimaista laitekehitystyötä Jokaisella viranomaisella oma järjestelmä Aaltoalueet muuttuivat kohti korkeampaa taajuutta.. (VHF-alue lopulta yleisessä käytössä) Kanavajako tihentynyt tekniikan parantuessa ja taajuusavaruuden täyttyessä (=taajuuskaistan tehokkaampi hyödyntäminen) Pelastustoimella ja poliisilla yhteinen kanava jo 1970- luvulta lähtien käyttö kuitenkin vähäistä Tukiasemajärjestelmien ohjausyhteydet (kiinteitä lankayhteyksiä) aiheuttivat suuria kustannuksia
ENSIMMÄISET KÄSIRADIOT SRC- 536-7 MHz, kuuluvuus max n. 2 km, paino 2,3 kg Made in USA (mukana Normandiassa..) koska sopivia paristoja ei ollut meillä saatavilla, radion mukana piti kuljettaa itse laitetta isompaa vanerista paristokoteloa
TETRA Alkujaan eurooppalainen, nykyään globaali standardi TErrestial Trunked RAdio Digitaalinen, aikajakoinen radiojärjestelmä Laitteita monilta eri valmistajilta Käytössä yli 110 eri maassa Viranomaisverkkoja Yritysverkkoja
TETRA-HISTORIAA Suunnittelu alkoi 1980-luvulla TETRA release 1 valmiina 1996 Ensimmäinen TETRA-verkko Suomessa Helsingin Energian Helenet 1997 Ensimmäinen valtakunnallinen TETRAverkko Suomen VIRVE VIRVEN sisaria RAKEL (se), TETRON (au), ASTRID (be), BOSNET (ge), SIRESP (pt), SINE (de), SEGI (ma), Airwave (uk) jne.
Miksi TETRA on parempi kuin GSM Matalampi taajuus kantaa pitemmälle Vähemmän tukiasemia (vaikuttaa kustannuksiin) Tehokas taajuuskaistan käyttö 200 KHz kaistalla: TETRA 32 kanavaa, GSM 8 kanavaa Nopea yhteyden avautumisaika TETRA n. 0,3 s GSM n. 8 s Suunnittelussa huomioitu ruuhkatilanteet
DIGITAALINEN TRUNKED-VERKKO Yhdessä kantoaallossa neljä aikaväliä (=yhtäaikaista puheyhteyttä) Osassa tukiasemia vain yksi kantoaalto Tukiasema jakaa aikavälejä päätelaitteiden käyttöön: Ensiksi ehtinyt saa yhteyden käyttöönsä Keskustelun jatkamiseen prioriteetti Tarvittaessa jonotetaan (tangentti alhaalla) Tavoitteena taajuuskaistan mahd. tehokas käyttö
AIKAJAKOKANAVOINTI Datavirta jaetaan osiin (kehys) Kehys jaetaan neljään aikaväliin Aikaväli kuljettaa käyttäjän dataliikenteen TDMA TIME DIVISION MULTIPLE ACCESS - AIKAJAKOKANAVOINTI
TURVALLISUUS Tilaaja-autentikointi Ulkopuoliset eivät pääse verkkoon Puheen, datan ja signaloinnin salaus Radiotien salaus Myös päätelaitteelta - päätelaitteelle salaus mahdollinen Varastettujen tai kadonneiden laitteiden eliminointi hallintakeskuksesta PIN-koodin käyttö mahdollinen VIRVEssä ei SIM-korttia (puhelimessa voi olla paikka)
VIRVE SUOMEN TETRA Ensimmäinen maanlaajuinen TETRA Kaikkien keskeisten turvallisuustoimijoiden käytössä Hajautettu rakenne Taajuusalue 380..400 MHz Tukiasemia n. 1350 kpl Käyttäjiä n. 32.000 kpl Operaattori Suomen Erillisverkot Oy
VIRVEN HALLINNOINTI Hallintakeskus HalK (Jyväskylä) Toimialojen/tahojen pääkäyttäjät Kunkin tahon alueelliset/laitoskohtaiset pääkäyttäjät Parametroijat Ohjelmoivat päätelaitteet Parametrointi voidaan myös ulkoistaa, jolloin sen hoitaa yleensä päätelaitteen maahantuoja tai huoltoliike
VIRVE-OPERAATTORI: SUOMEN ERILLISVERKOT OY Tuottaa viranomaisille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tietoverkko- ja tietojärjestelmäpalveluja Per. 1999, valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Omistajaohjaus sisäasianministeriöstä. N. 80 henkilöä, liikevaihto 31,6 M (2011) Yhtiö toimii valtakunnallisesti, toimipaikkoja on yhdeksän: pääkonttori Helsingissä, asiakaspalvelu- ja hallintakeskus Jyväskylässä. Lisäksi 7 toimipistettä, huoltokeskus Tampereella.
VIRVE TUOTTEET JA PALVELUT OY Suomen Erillisverkkot Oy:n tytäryhtiö Päätelaitteiden myynti (Cassidian) Päätelaitteita voi ostaa muualtakin jos omaa osto-oikeuden.. Parametrointipalvelut Huolto Varaosat, tarvikkeet Lisävarusteet Toimipiste Tampereella
VIRVE-liittymät Suomessa 2004-2010 Lähde: Suomen Erillisverkot Oy
VIRVEn KÄYTTÄJÄT SUOMESSA 1/2010 Lähde: Suomen Erillisverkot Oy
VIRVE esimerkki turvallisuusjohdon verkottumisesta SOSIAALI- JA TERVEYS- MINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaali- ja terveystoimi Säteilyturvakeskus LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA Ilmailulaitos Ilmatieteenlaitos Merenkulkulaitos Tielaitos Yleisradio VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Tullihallitus ja tullipiirit Suomen Pankki OIKEUSMINISTERIÖ Onnettomuustutkintakeskus Vankeinhoito KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Huoltovarmuuskeskus Elintarvikevirasto Turvatekniikan keskus MUITA KÄYTTÄJÄRYHMIÄ mm. Energiayhtiöt Tehdaspalokunnat Turvallisuusvalvonta SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavartiolaitos Hätäkeskuslaitos Väestönsuojelu YMPÄRISTÖHALLINTO Ympäristökeskukset Öljyntorjunta-alukset PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Rauhanajan turvallisuustehtävät Viranomaistenvälinen yhteistyö YLIN VALTIONJOHTO Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia Oikeuskanslerinvirasto Ministeriöt Lähde: Suomen Erillisverkot Oy
VIRVE-puhelimesta on moneksi.. - Järjestelmätila (peruskäyttöasetus) - Yhteys tukiasemaan - Kaikki järjestelmän palvelut käytettävissä - Suorakanavatila (erityiskäyttöasetus) - Ei tukiasemayhteyttä - Ei järjestelmäpalveluita - Puheyhteys vain lähialueen päätelaitteisiin - Päätelaite muuttuu perinteiseksi radiopuhelimeksi
Ryhmäpuhelut Data-. SDS- ja statusviestit JÄRJESTELMÄTILA Yksilöpuhelut Turva- ja turvallisuusominaisuudet
JÄRJESTELMÄTILA Tukiasemayhteyden kautta kaikki sallitut palvelut käytössä Yksilöpuhelu Ryhmäpuhelu SDS-tekstiviesti, status- ja hälytysviesti Datapuhelu Hätäpuhelu Dynaaminen puheryhmän siirto Salaus (jos käytössä) Toimii huonosti tai ei lainkaan raskaiden rakenteiden sisällä ja erämaassa
YKSILÖPUHELU Vastaa käyttäjien kannalta tavanomaista gsm-puhelua. Voidaan soittaa verkon sisällä tai yleiseen puhelinverkkoon/puhelinverkosta Virven suuntanumero on 04452 Yksilöpuhelu varaa enemmän resursseja kuin ryhmäpuhelu käyttöä säännösteltävä ankarasti!!! Virven puhelinnumeroita ei syytä julkaista
RYHMÄPUHELU Käyttäjä valitsee haluamansa ryhmän Puhelu aloitetaan painamalla tangenttia Kuin perinteinen radioliikenne vastaanottajaa kutsutaan.. järjestelmä muodostaa puhelun ja varaa tarvittavat resurssit. Näytössä näkyy puhujan numero (tai nimi, jos löytyy päätelaitteen puhelinluettelosta) Puheenvuoron luovutus toisille vapauttamalla tangentti Järjestelmä jakaa automaattisesti puheenvuorot ryhmän sisällä riippuen kunkin prioriteeteistä Puhumaan voi jonottaa pitämällä tangenttia alhaalla Kun kukaan ei enää jatka puhelua purkaa järjestelmä sen automaattisesti.
VIRVEN PUHERYHMÄT VIRVEn järjestelmätilassa käyttäjä ei valitse kanavaa, vaan puheryhmän Käytännössä puheryhmä toimii kuin kanava Käyttävän taajuuden määrää järjestelmä käyttäjä ei sitä tiedä, eikä sillä ole hänelle merkitystä Päätelaitteisiin parametroidaan puheryhmiä eri tarkoituksiin Puheryhmät voidaan jakaa kansioihin (päätelaitteesta riippuen), jolloin kansiota vaihtamalla päätelaite soveltuu eri käyttötilanteisiin Käyttäjälle keskeinen ryhmä määritellään KOTIRYHMÄKSI
PUHERYHMIÄ ERI TARKOITUKSIIN Operaattorin/päivystäjän/johtokeskuksen puheryhmät Paikalliset/alaosaston ja alueelliset/osaston puheryhmät Viranomaistahojen yhteistyöpuheryhmät Yleiset yhteistyöpuheryhmät Eri käyttötilanteisiin parametroidut puheryhmät järjestään kansioiksi kansiota vaihtamalla käyttäjä muuttaa radionsa tilanteen vaatimusten mukaiseksi.
PUHERYHMIÄ 1 Radioon parametroidaan tarpeen mukaan erilaisia puheryhmiä: Kutsuryhmät vain kutsuja varten Toimintaryhmät varsinainen työskentely Johtamisryhmät johtamistoimintaa Yhteistoimintaryhmät eri tahojen väliseen yhteistoimintaan Viranomaisryhmät - viranomaisyhteyksiin Hätäkeskuksen ryhmät eri asiakastahoille ANTO yksisuuntainen liikenne (hälytykset) INFO yhteydet kentältä hätäkeskukseen Erikoisryhmät Taustaryhmät Tilatietoryhmät
PUHERYHMIÄ 2 Hätäkeskusalueen kaikkien yhteiset ryhmät XYZ YLKUTSU vain kutsuliikenteeseen! XYZ YL1 toimintaryhmä XYZ YL2 toimintaryhmä XYZ YL3 toimintaryhmä Viranomaisten yhteiset ryhmät Voivat tietyin ehdoin olla myös muiden päätelaitteissa NN MOVI JOHTO NN MOVI 1 Jne,
PUHERYHMIÄ 2 Organisaatioiden väliset yt-ryhmät (esim.) Po Pe (poliisi-pelastus) EH-PE (ensihoito pelastus) NNN_SVP Meripelastuskeskusten yt-ryhmät Mepe TKU (Länsi-Suomen MV) Mepe HKI (Suomenlahden MV)
YHTEISTOIMINTAPUHERYHMÄT JA NIIDEN KÄYTTÖALUEET Suomen Erillisverkot Oy
SKANNAUS Päätelaite voi kuunnella yhtäaikaisesti useita puheryhmiä Turhaa skannausta tulee välttää rasittaa järjestelmää Yhtäaikaisesti skannattavien ryhmien tulee olla samassa kansiossa Kansion sisällä käyttäjä voi muuttaa skannauksia Eri puheryhmille voidaan antaa eritasoisia prioriteetteja Korkeampi prioriteetti syrjäyttää alemman Kutsuttu voi vasta skannatussa ryhmässä tulleeseen kutsuun tarttumalla häntään
SKANNAUSPRIORITEETIT Käyttäjä voi muuttaa skannattujen ryhmien prioriteetteja Vaihtoehdot: Korkea Normaali Matala Jos et varmasti tiedä, mihin prioriteettien muuttaminen vaikutta, älä tee muutoksia!
SKANNAUSPRIORITEETIT 2 Skannatessa puheryhmiä, ryhmien liikenne tulee kuuluviin sen mukaan, mille tasolle skannaus on radiopuhelimessa asetettu. Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C Ryhmä D Ryhmä E Tasot: Korkea Valittu Normaali Matala Ei skannauksessa Ryhmän E liikenne ei kuulu radiosta lainkaan, koska sitä ei ole valittu kuunteluun. Jos liikenne tulisi järjestyksessä alkaen ryhmästä D ja jatkuen ryhmään A, niin aina korkeammalla tasolla olevan puheryhmän radioliikenne tulee matalammalla tasolla olevan puheryhmän liikenteen päälle. Valittu ryhmä asettuu aina normaalin ja korkean prioriteettitason väliin, riippumatta asetetusta skannaustasosta. Suomen Erillisverkot Oy
RYHMÄPUHELU, VIIMEISEN PUHUJAN PRIORITEETTI A C B B Kaksi painaa tangenttia yhtä aikaa, vain toinen (A) saa puheenvuoron. C painaa tangenttia B:n puhuessa. A C B Myös A painaa tangenttia B:n puhuessa. A C A saa puheenvuoron ennen C:tä. Suomen Erillisverkot Oy 31
PIKAPUHELU Mahdollista vain VIRVEstä VIRVEen: Näppäile numero johon soitat / valitse numero Nimet listalta. Jatka puhelua painamalla tangenttia ja kutsu ko. tahoa, jolle soitat. Huomaa! vastakkaisessa laitteessa ei kuulu hälytysääntä, vaan kutsujan puhe kuuluu. Käytät tangenttia puhuessasi vapauta tangentti kuunnellessa. Puhelu päätetään painamalla punaista luuria. Pikapuhelu on tietosuojan varmistava viestintätapa. Muista puhelun aloittaessasi kertoa vastapuolelle, että soitat pikapuhelua.
KUULUTUS Voidaan suorittaa vain päivystäjän työaseman (DWS) kautta Yhteen tai useampaan valittuun ryhmään Kuuluu kaikissa ko. ryhmää/ryhmiä skannaavissa/kuuntelevissa radioissa Käytetään nopeaan tiedottamiseen monelle vastaanottajalle yhtä aikaa Suorakanavatilassa tai yksilö- ja pikapuhelun aikana kuulutusta ei kuule
KUULUTUS TAUSTARYHMÄÄN Radioihin voidaan parametroida taustaryhmiä, joiden skannaukseen käyttäjä ei voi vaikuttaa Käyttäjä ei voi liikennöidä taustaryhmässä DWS:stä taustaryhmään suoritettu kuulutus kuuluu kaikissa radioissa, johon taustaryhmä on parametroitu riippumatta siitä, mitä puheryhmiä skannataan Taustaryhmään tehty kuulutus ei kuulu suorakanavatilassa eikä yksilö- tai pikapuhelun aikana.
TEKSTIVIESTIT (SDS) VIRVE:llä voidaan lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä. Viestit voidaan lähettää joko yksittäiselle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle (puheryhmään). VIRVE:ssä on vastaajapalvelu sekä sanomakeskus. Tekstiviestit muistuttavat gsm-verkon viestejä, mutta ne välitetään paljon nopeammin. Tekstiviestin voi lähettää yleisen verkon gsmpuhelimesta VIRVEen tai VIRVEstä yleiseen gsm-verkkoon. Edellyttää, että VIRVE laitteeseen on tallennettu viestiliikennekeskuksen numero.
STATUSVIESTIT Statusviesteillä voidaan nopeasti välittää ennalta sovittuja tietoja Parametroidaan päätelaitteeseen Lisäävät luotettavuutta ja turvallisuutta. Sanomien välittäminen kuormittaa verkkoa hyvin vähän. Statusviestien käyttö säästää aikaa. Statusviestin voi lähettää joko yksittäiselle käyttäjälle tai puheryhmälle
STATUSVIESTIT 2 Esimerkkejä statusviesteistä: Soittopyyntö status: tarkoittaa soita minulle. Näkyy vastaanottajan radion näytöllä tekstinä Soittopyyntö. Hälytys status: lähetetään radiopuhelimelle tiettynä statusviestinä, joka aktivoi ko. radion hälytysäänen (vaikka käyttäjä olisi valinnut äänettömän profiilin).
HÄTÄPUHELU Hätäpuhelu on tarkoitettu tapauksiin, joissa puhelun läpimeno on tärkeää. Esim. ihmishenkiä ja omaisuutta uhkaavat tilanteet. Hätäpuhelu purkaa tarvittaessa altaan muut puhelut lukuun ottamatta muita hätäpuheluita. Hätäpuhelu voi olla yksilö - tai ryhmähätäpuhelu riippuen päätelaitteen ohjelmoinnista. Yleensä hätäpuhelun ohjataan ryhmän käyttöpaikkaan tai hälytyskeskukseen.
VUOROTTAINEN PUHELIIKENNE SUORAKANAVATILA LYHYILLÄ ETÄISYYKSILLÄ
SUORAKANAVATILA Valitaan käyttäjän toimesta Ei yhteyttä tukiasemaan Käytettävissä parametroinnista riippuva määrä simplex-kanavia Kuuluvuusalue tyypillinen UHF-käsiradiolle Vain samalla suorakanavalla olevien liikenne mahdollista Hätäpuhelu avaa yhteyden tukiasemaan (jos ollaan kuuluvuusalueella)
SUORAKANAVIA 1 Yhteistoimintasuorakanavat Kaikkien VIRVE-käyttäjien yhteistoimintaan S YLKUTSU, S YL 1 Viranomaisten yhteistoimintaan S MOVI 1, S MOVI 2 Käyttäjäorganisaatioiden keskinäiset kanavat Organisaatiot sopivat keskenään Yleiseurooppalaiset viranomaisverkkojen suorakanavat EURO 1 5 saa käyttää Suomessa EURO 6 10 ei saa käyttää Suomessa
SUORAKANAVIA 2 Eurosuorakanavien käyttö Vain kansainvälisessä yhteistyökäytössä Kaikissa VIRVE-radioissa tulee olla EURO 1 Muut EURO-kanavat on jaettu: EURO 2 Rajavartiolaitos EURO 3 pelastustoimi EURO 4 poliisi EURO 5 tulli
VIRVE:n ERIKOISOMINAISUUKSIA Päätelaitteeseen voi lähettää uusia puheryhmiä ilmateitse (dynaamiset pr:t) GATEWAY-laitteella voidaan yhdistää suorakanavatilassa olevia laitteita järjestelmään Erikoisvarusteltu liikkuva asema voi toimia muiden päätelaitteiden linkkinä järjestelmään Toistimien avulla voidaan luoda kenttiä sisätiloihin tai esim. tunneleihin
VIRVE JOHTAMISVÄLINEENÄ Radiopuhelimen menestyksellinen käyttö johtamisvälineenä edellyttää, että: kaikki toimintaan osallistuvat radiopuhelinkäyttäjät osaavat asiansa ja noudattavat viestiliikenneohjeita ja määräyksiä. viestiliikennettä on ennakolta suunniteltu ja harjoiteltu. radiopuhelimia on vain niiden henkilöiden käytössä, jotka välttämättä sitä tarvitsevat.
PELASTUKSEN TOIMINTAMALLI
PELASTUSKOMPPANIA NN PE ANTO NN PE INFO NN PE KUTSU XX TOJE TOJE XX JOKE NN PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät KAISTA 1 JOUKKUE 1 JOUKKUE 2 JOUKKUE 3 ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: NN PE ANTO- ja NN PE INFO- ryhmät Kenttätoiminnassa keskinäiset yt- ryhmät.nn Po Pe- ryhmät
PELASTUSYHTYMÄ NN PE ANTO NN PE INFO NN PE KUTSU PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät TOJE 1 NN JOKU1 TOJE NN PEL JOKE TOJE 2 NN JOKU2 TOJE NN JOUKKUE1 NN JOUKKUE2 NN JOUKKUE3 NN JOUKKUE4 NN JOUKKUE5 NN JOUKKUE6 M i e h i s t ö t a s o / t o i m i n t a r y h m ä t Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. NN Po Pe- ryhmät
SUURONNETTOMUUSTILANTEEN VIESTILIIKENNEMALLI Yleisjohtajana pelastustoiminnan johtaja NN MOVI JOH NN PE INFO HÄKE Pelastus P3 Poliisi Terveystoimi L4 / L3 Rajavartiolaitos Puolustusvoimat NN XXX TOJE Xxx LääkJohto Xxx Pol johto Xxx Rvl johto Xxx PV johto. Kaista 1 Kaista 2 Kaista 3 poliisi sisäinen Luokittelu Hoito Kuljetus raja sisäinen PV sisäinen NN JOUKKUE 1 NN JOUKKUE 2 NN JOUKKUE 3 poliisi sisäinen Xxx Luokit Xxx Hoito Xxx Kuljet raja sisäinen PV sisäinen poliisi sisäinen raja sisäinen PV sisäinen Suuronnettomuustilanteessa tehtävää johtavien tahojen viestintä tapahtuu toimintaa johtavan nimeämässä ryhmässä. Suomen Erillisverkot Oy
VIRVE-PÄÄTELAITEET Käsi- ja ajoneuvoasemia lisävarusteineen Eri päätelaitetoimittajia VIRVEssä yleisimpiä Nokian kehittämät EADS (Cassidian) 880-sarjan laitteet Käyttäjäorganisaatioille luodaan omat asetuksensa, jotka ohjelmoidaan laitteeseen Eri käyttäjäryhmille omat asetuksensa Yksilölliset tarpeet voidaan huomioida Paikannus ja paikkatietojen siirto
DWS - TYÖASEMA Dispatcher WorkStation päivystäjän työasema Erikoisvarusteltu PC lisälaitteineen ja yhteyksineen Yhteydessä järjestelmään lankateitse Useiden puheryhmien päivystys, puhetallennus, statusviestit jne. Parametrointi Puheryhmien lähetys ilmateitse päätelaitteeseen
PÄÄTELAITTEIDEN RADIOTEKNISIÄ OMINAISUUKSIA Ajoneuvoradiot antennin korkeus n. 1,5 m vahvistus 2dBi lähetysteho 10 w Käsiradiot antennin korkeus n. 1,5 m vahvistus 4dBi lähetysteho 1 w
TEOREETTISET YHTEYSETÄISYYDET Tilanne Maasto Ajoneuvoasema Käsiradio paikalla maaseutu 22,3 km 8,5 km paikalla kaupunki 13,3 km 5,1 km liikkuva maaseutu 16,9 km 6,5 km liikkuva kaupunki 10,1 km 3,9 km Suurin teoreettinen kantama on n. 56 km
LAKI RADIOTAAJUUKSISTA JA TELE- LAITTEISTA 1015/2001 37 Radioviestinnän luottamuksellisuus: Radioviestintä on luottamuksellista ja sitä saa vastaanottaa vain se, jolle se on tarkoitettu. Se, joka on ottanut vastaan tai muutoin saanut tiedon luottamuksellisesta radiolähetyksestä, jota ei ole hänelle tarkoitettu, ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää hyväksi tietoa lähetyksen sisällöstä tai olemassaolosta.
Radiosalaisuus Sujuva liikennöinti RADIOLIIKENNE Yhteyden parannuskeinot Eräitä käytäntöjä
RADIOKUTSUJÄRJESTELMÄ Avain toimivaan radioverkkoon on selkeä radiokutsujärjestelmä. Radiokutsu on asemalle annettu nimi, jolla se radioverkossa tunnetaan. Kutsujen yleisiä vaatimuksia erityisesti: selkeys toisista kutsuista erottuminen lyhyys Kutsutunnukset voivat olla: Pysyviä, ennalta määrättyjä Tilapäisiä, toiminnan aikaisia
LIIKENNEKURI Radioliikenteestä annettuja määräyksiä ja ohjeita noudatetaan tinkimättä Liikennekuri ei ole ns. liikennekaavojen eli sanamuotojen ja -kaavojen orjallista noudattamista, vaan niiden soveltamista. Liikennekuri on ennen kaikkea itsekuria huolellinen kuuntelu liikenne vain tarpeen sanelemaa puhuminen lyhyttä ja asiallista puhuminen toimintaan liittyvää kielenkäyttö asiallista
RADIOLIIKENTEEN KULTAISET SÄÄNNÖT 1. Harkitse ensin, mitä aiot sanoa 2. Kuuntele, onko puheryhmä vapaa 3. Muista puhepainikkeen oikea käyttö 4. Älä huuda, puhu normaaliäänelläsi 5. Rajoita antovuorosi n. 20 sekunttiin 6. Kuuntele vasta-aseman antovuoro loppuun 7. Seuraa liikennettä - pysy tilanteen tasalla 8. Lopeta yhteys selvästi 9. Noudata liikennekuria
HYÖDYLLISIÄ SANOJA.. Toista Vertaa xxx (jostain lähtien tai joku asia) Odota (vasta-aseman pitää olla hiljaa..) Sain (viesti vastaanotettu) Loppu = lopetan yhteyden Kuuntelen = antovuoron vaihto Muista aakkosnimet!
AAKKOSNIMET A - Aarne, B - Bertta, C - Celsius, D - Daavid, E - Eemeli, F - Faarao, G - Gideon, H - Heikki, I - Iivari, J - Jussi, K - Kalle, L - Lauri, M - Matti, N - Niilo, O - Otto, P - Paavo, Q - Kuu, R - Risto, S - Sakari, T - Tyyne, U - Urho, V - Vihtori, W - Wiski, X - Äksä, Y - Yrjö, Z Tseta, Å - Åke, Ä - Äiti, Ö Öljy A - Alfa, B - Bravo, C - Charlie, D - Delta, E - Echo, F - Foxtrot, G - Golf, H - Hotel, I - India, J - Juliett, K - Kilo, L - Lima, M - Mike, N - November, O - Oscar, P - Papa, Q - Quebec, R - Romeo, S - Sierra, T - Tango, U - Uniform, V - Victor, W - Whiskey, X - X-ray, Y - Yankee, Z Zulu Å - AA - AlfaAlfa, Ä - AE - AlfaEcho, Ö - OE OscarEcho
KÄYTÖNNÖN LIIKENNE Kun aloitat liikennöinnin, sano ketä kutsut ja kuka kutsuu Kun vastaat ensi kertaa, sano kenelle vastaat ja kuka vastaa Tämän jälkeen voidaan siirtyä lyhennettyyn liikenteeseen: joka antovuoron alussa vain ketä puhutellaan Myönteinen vastaus tai liikenteen lopettaminen: sano vain oma kutsusi
YHTEYDEN PARANTAMINEN 1 TARKISTA kentän voimakkuus akun varaustila jos olet sisällä, siirry ikkunan / oven luo (vaikka ei olisikaan ulko-ovi) vaihda paikkaa tarvittaessa pidä radiopuhelimen antenni pystyasennossa nouse seisomaan, kiipeä korkeammalle jos mahdollista siirrä tarvittaessa ajoneuvoa kokeile suorakanavayhteyttä
YHTEYDEN PARANTAMINEN 2 VÄLTÄ voimalinjat ja suuret muuntajat tms. aiheuttavat voimakenttiä, jotka haittaavat yhteyksiä jyrkät mäet, syvät kuopat tms. haittaavat yhteyttä raskaiden rakenneosien rajaamat tilat, luolat, laivojen sisätilat tms. ovat yleensä heikon kuuluvuuden tai katveen alueita
YHTEYDEN PARANTAMINEN 3 MUISTA jos et rakennuksissa sisällä saa yhteyttä, palaa paikkaan jossa on kenttää sinulla on kuunteluvelvoite - varmista, että täytät sen, jos et muuten kuule, järjestä yhteydenpito muulla tavoin (naruyhteys, mies ja radio toimimaan välittäjänä yms.) HUOMIOI kun kenttä häviää, puhelu katkeaa ja kuuluu varoitusääni suorakanavalla voit saada yhteyden
ISÄNMAALLISUUS VAPAAEHTOISUUS OSAAMINEN