Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p <, 5 Ikä aktiivihoidon alkaessa: 2 44 v 99 22 5 2 25 Vuosia aktiivihoidossa 98 989 965 99 3 35
Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 22 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 22...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 992 22... Aluejako sairaanhoitopiireittäin... Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain 22...2 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 992 22...2 Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 998 22...3 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta 992 22...3 Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin 965 22...4 Aktiivihoidon ilmaantuvuus, kansainvälinen vertailu 2...5 Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 998 22...6 Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain 22... Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain 992 22... Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 3.2.22...8 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain 965 22...9 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin 965 22...9 Aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2, kansainvälinen vertailu... Hoitomuodon muutokset vuoden 22 aikana... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain 99 22...2 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain 992 22...2 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta kuolleet on poistettu analyysistä) 992 22...2 Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan 99 22...3 Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys hoidon aloituskauden mukaan ikäryhmittäin 965 22...4 Eri muuttujien vaikutus aktiivihoitopotilaiden eloonjäämiseen 998 22...5 Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämisen monimuuttujamalli 998 22...6 Peritoneaalidialyysi- ja hemodialyysipotilaiden Kt/V 999 22... Seerumin kreatiniini hoitomuodon mukaan 99 22... Seerumin albumiini dialyysimuodon mukaan 99 22...8 Plasman ionisoitunut kalsium dialyysimuodon mukaan 99 22...8 Seerumin fosfaatti dialyysimuodon mukaan 99 22...8 Verenpaine hoitomuodon mukaan 99 22...9 Pulssipaine hoitomuodon mukaan 99 22...9 Seerumin kolesteroli hoitomuodon mukaan 999 22...2 Seerumin LDL-kolesteroli hoitomuodon mukaan 999 22...2 Seerumin triglyseridit hoitomuodon mukaan 999 22...2 Seerumin HDL-kolesteroli hoitomuodon mukaan 999 22...2 Seerumin CRP hoitomuodon mukaan 22...22 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit vuosilta 998 22...24
Suomen munuaistautirekisteri 22 Suomen munuaistautirekisterin vuoden 22 raportti esittää demografiset tiedot kroonisen uremian aktiivihoidosta Suomessa 3.2.22 asti. Aikaisempi suuntaus jatkuu ja aktiivihoidon esiintyvyys suurenee koko maassa; toisin sanoen dialyysija munuaisensiirtopotilaiden määrä kasvaa väestömäärään verrattuna. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ei ole kasvanut viiteen vuoteen, ja kansainvälisessä vertailussa Suomessa oli toiseksi pienin aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 2 (ks. sivu 5). Myös esiintyvyys on pieni kansainvälisen mittapuun mukaan (ks. sivu ). Peritoneaalidialyysin osuus on selvästi vähentynyt: vuonna 992 kaikista potilaista 5 prosenttia oli peritoneaalidialyysissä, vuonna 22 osuus oli vain 8 prosenttia. Samassa ajassa hemodialyysipotilaiden osuus on kasvanut 24 prosentista 33 prosenttiin ja munuaisensiirtopotilaiden osuus on ollut 6 62 prosenttia. Aktiivihoitopotilaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus on kymmenessä vuodessa vähentynyt 26 prosenttia, ja vuonna 22 se oli 9 kuolemantapausta/ potilasvuotta (ks. sivu 2). Aktiivihoitopotilaiden ikäspesifinen eloonjääminen on myös selvästi parantunut. Vuosina 965 99 vain 49 prosenttia 2 44-vuotiaista potilaista eli viisi vuotta aktiivihoidon aloittamisen jälkeen. Vuosina 98 989 vastaava osuus oli 68 prosenttia ja vuosina 99 22 se oli 6 prosenttia (ks. kansikuva ja sivu 4). Tämänvuotisessa raportissa on analysoitu, mitkä tekijät ennustavat potilaan eloonjäämistä. Korkea ikä, pieni seerumin albumiinipitoisuus sekä suuret seerumin fosfaatti- ja kreatiniinipitoisuudet ovat yhteydessä huonoon ennusteeseen (ks. sivut 5 ja 6). Munuaistautidiagnoosi on myös tärkeä ennustetekijä. Kaikkien aktiivihoitopotilaiden laboratorioarvot raportoidaan Suomen munuaistautirekisteriin kerran vuodessa. Sivuilla 22 on esitetty laboratorioarvot hoitomuodoittain vuosina 22 ja 99 (tai vuonna 999, jos kyseistä muuttujaa ei raportoitu vuonna 99). Suomen munuaistautirekisterin toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Tietokantaohjelman uusimiseen rekisteri on lisäksi saanut tukea Stockmann-säätiöltä, MCP Medicarelta, Janssen-Cilagilta ja Baxterilta. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty valtakunnallisen, HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää kaikkia tukijoita ja raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 6. lokakuuta 23 Patrik Finne Vastuullinen lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja
Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Patrik Finne, LT Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Erkki Lampainen, LKT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo, nefrologian erikoislääkäri OYS Kaj Metsärinne, dosentti, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, LKT, lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LKT, vs. osastonylilääkäri TYKS
Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Sairaanhoitopiiri 992 995 998 Vuosi 999 2 2 22 Muutos (%) 992 22 3 4 5 6 8 9 2 3 4 5 6 8 9 2 2 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 25 435 239 64 429 28 9 32 2 8 259 259 22 6 9 354 92 2 3 25 36 44 23 65 435 28 88 3 9 258 26 2 6 8 36 9 2 3 25 358 449 234 65 443 2 85 3 8 68 6 255 263 98 6 9 365 88 2 26 35 45 232 65 446 2 84 3 6 4 254 263 9 66 9 36 8 69 25 26 389 453 23 65 448 2 83 3 6 3 252 264 96 66 8 369 86 69 23 26 44 455 23 66 452 2 82 3 6 66 2 25 265 95 66 8 32 84 68 2 26 45 456 229 66 455 2 82 29 5 65 25 265 95 66 34 83 6 2 26 2,6 4,94 4,24,93 6,23,2 4,23 2,8 5, 8,9 4,3 3,2 2,32 3,9,5 2,33 5, 9,2,2,26 5,6 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 59 699 88 2 625 4 6 89 33 63 8 8 8 28 689 9 8 866 26 2 9 83 862 25 5 85 86 23 26 89 85 23 9,34,8,62 2,6,6 Koko maa 555 5 56 5 58 595 526 2,99 Vuoden 22 lopussa Suomessa oli 5,26 miljoonaa asukasta (Taulukko ). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 992 väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 4 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 22 Pohjoinen alue 2 2 Läntinen alue Lounainen alue 22 6 5 4 3 6 5 8 4 8 3 9 9 2 Eteläinen alue Itäinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Alue Ikäryhmä, v 9 (%) 2 44 (%) 45 64 (%) 65 4 (%) 5 (%) Koko väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä 28 2 48 (25) (22) (24) 33 32 625 (38) (35) (36) 22 243 4 (2) (2) (2) 55 25 () (8) () 3 68 98 (4) (8) (6) 833 893 26 () () () Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 83 9 63 (24) (22) (23) 5 3 228 (33) (3) (32) 2 (29) (2) (28) 29 36 65 (8) () (9) 8 38 56 (5) () (8) 346 366 () () () Läntinen Miehet Naiset Yhteensä 44 38 283 (25) (23) (24) 94 82 36 (33) (3) (32) 65 65 33 (28) (2) (28) 48 6 (8) () (9) 3 62 92 (5) () (8) 58 68 89 () () () Itäinen Miehet Naiset Yhteensä 3 99 23 (24) (23) (24) 34 26 26 (32) (29) (3) 26 9 245 (3) (2) (29) 3 46 83 (9) () () 22 45 6 (5) () (8) 422 435 85 () () () Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä 99 95 94 (2) (26) (2) 2 9 229 (33) (3) (32) 99 94 94 (2) (26) (2) 28 33 6 (8) (9) (8) 6 29 45 (4) (8) (6) 362 36 23 () () () Koko maa Miehet Naiset Yhteensä 638 62 25 (25) (23) (24) 86 842 8 (34) (32) (33) 8 2 439 (28) (2) (28) 9 244 44 (8) (9) (8) 6 242 358 (5) (9) () 2545 266 526 () () () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain. Eteläisellä alueella työikäisten (2 64 v) osuus on koko maan suurin (63 prosenttia) ja eläkeikäisten osuus on pienin (3 prosenttia). Muualla maassa vastaavat osuudet ovat 59 prosenttia ja prosenttia. Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 992 22 tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 3.2.22 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 992 22 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 998. Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 Itäinen Lounainen Läntinen Koko maa Pohjoinen Eteläinen 6 5 4-92 -93-94 -95-96 -9-98 -99 - - -2 Vuosi 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 998 22 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Uusia potilaita/ miljoona asukasta 998 999 2 2 22 998 22 keskimäärin 998 999 2 2 22 998 22 keskimäärin 3 4 5 6 8 9 2 3 4 5 6 8 9 2 2 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 25 42 2 6 49 4 2 6 4 34 2 5 22 6 4 8 44 8 5 5 9 6 3 5 5 2 2 9 8 35 2 9 44 26 6 52 3 6 2 6 8 6 36 24 6 5 39 2 9 6 4 44 24 8 45 9 4 9 4 6 38 24 6 49 8 2 8 39 33 4 43 3 9 6 25 29 2 28 2 3 28 2 5 6 2 43 24 6 48 9 5 2 8 9 33 23 9 6 35 6 9 2 92 94 86 9 68 65 84 93 234 8 33 8 6 2 89 6 68 5 63 39 85 98 9 2 92 8 4 48 86 6 3 86 54 2 95 38 56 39 8 9 3 9 6 63 8 54 56 2 92 43 9 82 3 9 6 4 3 3 55 2 9 5 9 92 69 4 6 93 5 9 8 42 32 95 3 58 6 85 44 84 94 49 5 54 6 92 46 6 9 44 2 39 5 44 4 5 38 8 94 5 96 93 84 92 3 3 99 3 89 95 6 9 94 93 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 48 63 95 4 46 63 84 69 45 4 2 9 83 24 6 93 34 3 28 88 54 39 69 9 66 88 89 94 9 65 86 89 93 9 95 85 4 86 4 4 2 99 89 8 6 8 3 8 3 5 82 9 94 4 9 Koko maa Lapset < 5 v 464 9 42 494 8 4 4 8 45 9 9 9 8 95 9 9 2 92 9 92 Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Koko maassa ilmaantuvuus on viiden viime vuoden aikana kasvanut 2 prosenttia. Lounaisella, läntisellä ja pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli 4 6 prosenttia suurempi vuonna 22 kuin vuonna 998. Eteläisellä alueella ilmaantuvuus oli vähentynyt 2 prosenttia ja itäisellä 6 prosenttia. Vuosina 998 22 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin itäisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli 6 3 uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 6 5 4-92 -93-94 -95-96 -9-98 -99 - - -2 Vuosi Läntinen Lounainen Itäinen Koko maa Pohjoinen Eteläinen 3
Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 965 22 Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 35 Tyypin ja 2 diabetes yhteensä 3 25 2 5 5 Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti 965 9 95 98 985 99 995 2 Vuosi Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin ja 2 diabetes ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Vuonna 22 kaikista uusista aktiivihoitopotilaista 4 prosenttia oli diabeetikoita; vuonna 992 osuus oli 25 prosenttia. Glomerulonefriitin aiheuttama ilmaantuvuus ei ole muuttunut oleellisesti kymmenessä vuodessa. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 2. Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 2 Yhdysvallat Japani Saksa Belgia, ranskankielinen Kreikka Belgia, hollanninkielinen Espanja, Katalonia Espanja, Valencia Tanska Itävalta Ruotsi Espanja, Baskia Skotlanti Alankomaat Norja Englanti ja Wales Suomi Islanti 5 5 2 25 3 35 Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuviossa 5 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 2 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa (USRDS, Report 23). Suomessa ilmaantuvuus oli vertailussa toiseksi pienin. Tanskassa ja Ruotsissa ilmaantuvuus on kasvanut enemmän kuin Suomessa. Vuonna 2 Tanskan ja Ruotsin ilmaantuvuusluvut olivat 5 ja 4 prosenttia suurempia kuin Suomessa, kun vuotta aikaisemmin ero molempien maiden lukuihin oli 36 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 5
Taulukko 4. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 998 22 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Potilaita/ miljoona asukasta 998 999 2 2 22 998 999 2 2 22 3 4 5 6 8 9 2 3 4 5 6 8 9 2 2 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 28 24 3 64 26 2 92 6 4 4 92 86 9 82 85 28 54 4 3 62 93 265 34 65 28 3 95 68 4 43 92 99 24 88 4 32 69 49 3 6 6 835 282 4 3 295 4 96 83 52 46 2 28 9 4 35 98 53 38 65 862 294 63 83 38 2 2 8 6 45 9 223 32 9 2 36 22 54 43 6 9 888 294 8 8 3 2 6 8 62 45 9 23 32 3 8 32 24 6 4 68 8 536 535 556 388 589 493 49 46 435 6 524 29 452 44 59 355 422 46 429 489 663 5 58 56 393 624 498 56 524 438 63 528 84 4 446 445 48 46 564 448 488 622 6 623 63 442 658 53 525 64 488 69 583 833 485 464 446 448 536 68 554 528 66 64 64 5 68 493 56 6 566 683 632 888 499 46 434 464 6 639 634 55 3 628 644 9 524 683 59 583 62 59 689 694 99 498 529 489 43 642 9 564 686 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 88 38 594 485 35 956 45 68 55 342 4 446 63 53 389 5 46 656 569 42 8 493 2 588 44 526 546 53 55 432 566 585 55 583 4 596 629 539 623 53 63 6 553 66 59 626 693 59 686 69 Koko maa 266 2826 323 39 33 56 546 583 62 636 Taulukossa 4 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 998 22. Vuonna 22 esiintyvyys oli suurempi kuin vuonna 998 kaikissa sairaanhoitopiireissä paitsi yhdessä. Koko maassa esiintyvyys kasvoi 23 prosenttia vuodesta 998. Vuoden 22 lopussa esiintyvyys oli suurin lounaisella alueella ja pienin läntisellä alueella. Vuodesta 998 esiintyvyys oli kasvanut nopeimmin pohjoisella alueella (43 prosenttia) ja hitaimmin läntisellä alueella ( prosenttia). 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 22 Alue Potilaiden määrä Esiintyvyys/ miljoona asukasta 9 v 2 44 v 45 64 v 65 4 v > 5 v Kaikki 9 v 2 44 v 45 64 v 65 4 v > 5 v Kaikki Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä 25 5 4 24 2 236 38 28 526 6 93 99 38 42 8 6 4 8 2 5 98 396 359 38 399 85 9 943 326 596 26 69 86 33 526 626 Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 9 6 59 43 2 29 89 28 64 5 2 6 2 36 2 26 493 8 88 98 52 382 448 293 889 9 223 588 863 88 529 644 8 59 693 Läntinen Miehet Naiset Yhteensä 8 28 94 64 24 5 329 8 4 2 29 3 6 435 26 2 25 2 99 485 384 436 294 69 996 66 688 2 96 49 649 48 44 59 Itäinen Miehet Naiset Yhteensä 9 26 9 44 34 9 268 6 52 9 2 4 4 38 28 588 84 28 62 348 55 4 62 93 98 4 43 23 33 65 9 48 686 Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä 8 4 2 58 5 8 33 8 2 4 4 82 8 6 34 258 89 44 8 42 62 484 458 4 33 829 9 456 256 349 56 544 56 2 525 69 Koko maa Miehet Naiset Yhteensä 9 43 22 425 39 44 9 58 552 358 284 642 28 23 25 96 35 33 24 98 485 39 433 353 85 8 89 64 45 58 5 636 Kuvio 6. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Vakioitu esiintyvyys/ miljoona asukasta 65 6 55 Lounainen Itäinen Eteläinen Koko maa Pohjoinen Läntinen Taulukossa 5 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.22 ikäryhmittäin ja sukupuolittain eri alueilla. Koko maassa aktiivihoidon esiintyvyys oli miehillä 52 prosenttia suurempi kuin naisilla. Esiintyvyys oli suurin 65 4-vuotiaiden ikäryhmässä ( 45 potilasta/ miljoona ikäryhmän asukasta) ja pienin alle 2-vuotiailla (98 potilasta/ miljoona ikäryhmän asukasta). Kuviossa 6 alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 3.2.22 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 992 22 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. 5 45 4 35-92 -93-94 -95-96 -9-98 -99 - - -2 Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 3.2.22 Suomen munuaistautirekisteri 22 Lappi 564 potilasta/ milj. as. Koko maa 636 potilasta/ milj. asukasta Ryhmä < 58 potilasta/ milj. as. Ryhmä 2 58 684 potilasta/ milj. as. Ryhmä 3 > 684 potilasta/ milj. as. Länsi- Pohja Pohjois- Pohjanmaa 642 Kainuu 9 Keski- Pohjanmaa 43 Vaasa 489 Etelä- Pohjanmaa 529 Keski-Suomi 498 Pohjois-Savo 99 Pohjois-Karjala 694 Ahvenanmaa 686 Satakunta 69 Varsinais- Suomi 644 Pirkanmaa 683 Kanta- Häme 524 Helsinki- Uusimaa 628 Päijät- Häme 59 Etelä-Savo 59 Kymenlaakso 583 Etelä- Karjala 62 Itä-Savo 689 Kuviossa 9 sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 3.2.22 seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 58, seitsemässä 58 684 ja seitsemässä yli 684 potilasta/ milj. asukasta. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita (alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla). 8 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Kuvio 8. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 965 22 Esiintyvyys/ miljoona asukasta 65 6 Peritoneaalidialyysi 55 5 45 Hemodialyysi 4 35 3 25 2 Munuaisensiirto 5 5 965 9 95 98 985 Vuosi 99 995 2 Kuvio 9. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 965 22 Esiintyvyys/ miljoona asukasta 6 4 2 8 Tyypin ja 2 diabetes yhteensä Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi Tyypin diabetes Monirakkulatauti 6 4 2 Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi 965 9 95 98 985 99 995 2 Kuviossa 8 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 965. Kymmenen viime vuoden aikana peritoneaalidialyysipotilaiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa 9. Vuoteen 2 glomerulonefriitti oli kroonisen uremian tavallisin syy. Vuoden 22 lopussa diabetes oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 63/ miljoona asukasta). Vuoden 22 lopussa 26 prosentilla kaikista aktiivihoitopotilaista oli diabetes; vuotta aiemmin osuus oli 2 prosenttia. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 9
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 2 Japani Yhdysvallat Espanja, Katalonia Espanja, Valencia Saksa Espanja, Baskia Belgia, hollanninkielinen Kreikka Belgia, ranskankielinen Itävalta Ruotsi Tanska Skotlanti Alankomaat Suomi Norja Englanti ja Wales Islanti 2 4 6 8 2 4 6 8 Esiintyvyys/ miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa (USRDS, Report 23). Suomen esiintyvyys oli vertailussa neljänneksi pienin. Norjassa esiintyvyys oli miltei yhtä suuri, Tanskassa ja Ruotsissa ja 2 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa 5. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Kuvio. Hoitomuodon muutokset vuoden 22 aikana Suomen munuaistautirekisteri 22 Kaikki uudet potilaat 48 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 3 Uudestaan hoitoon Ulkomailta 4 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 2 365 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 254 Potilaita vuoden lopussa 25 Hoito keskeytetty 3 58 59 2 49 58 Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 99 Potilaita vuoden lopussa 96 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 6 Potilaita vuoden lopussa 85 35 94 Hoito keskeytetty 22 3 66 22 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta Palautunut toiminta potilaat 343 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet Vuoden 22 aikana aktiivihoitoon tuli 48 uutta potilasta (Kuvio ). Kaksi potilasta tuli uudestaan hoitoon ja neljä potilasta tuli ulkomailta. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 9 potilasta. Vuoden aikana kuoli 343 potilasta ja 8 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 66:lla oli toimiva siirtomunuainen, 58 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 94 hemodialyysissä. Kahdenkymmenenviiden potilaan hoito keskeytettiin ja he kaikki kuolivat vuoden aikana. Kaksi potilasta, joiden hoito keskeytettiin vuonna 2, kuoli vuonna 22 (ei kuviossa mukana). Uuden siirtomunuaisen sai potilasta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Taulukko 6. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 99 22 Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) 99 998 999 2 2 22 99 22 99 998 999 2 2 22 99 22 Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 8 83 22 23 5 9 32 9 26 94 54 5 23 8 96 88 8 8 25 93 9 9 4 3 85 9 9 26 2 3 9 5 5 2 2 94 93 22 6 2 89 33 5 2 8 9 9 85 5 6 83 8 86 9 99 8 86 84 5 95 Koko maa 3 3 9 9 95 9 4 5 5 9 9 85 93 96 ) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio 2. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Kuolleisuus/ potilasvuotta 6 Kuvio 3. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 992 22 Kuolleisuus/ potilasvuotta 6 4 4 2 8 6 Läntinen Itäinen Koko maa Pohjoinen Eteläinen Lounainen 2 8 6 Läntinen Itäinen Koko maa Eteläinen Pohjoinen Lounainen 4 4 2 2-92 -93-94 -95-96 -9-98 -99 - - -2 Vuosi -92-93 -94-95 -96-9 -98-99 - - -2 Vuosi Taulukossa 6 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain. Alueittaisten kuolleisuuserojen on epäilty johtuvan osittain siitä, että potilaista, jotka kuolevat lyhyen dialyysijakson jälkeen, raportoidaan Suomen munuaistautirekisteriin vaihtelevasti. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina 99 22 kuolleisuus oli esitystavasta riippumatta keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin lounaisella alueella. Kuvioissa 2 ja 3 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueittaiset kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 22 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 992 22 on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 3. Koko maassa vakioitu kuolleisuus oli 26 prosenttia pienempi vuonna 22 kuin vuonna 992. Kun alle 9 päivää aktiivihoidossa olleet potilaat poistettiin analyysistä, vakioitu kuolleisuus oli 25 prosenttia pienempi kuin vuonna 992. 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Taulukko. Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 99 22 Diagnoosiryhmä 99 Potilasvuosia (%) 22 Muutos (%) 99 22 Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Muut systeemisairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 695 448 28 24 6 84 96 5 84 8 44 4 5 2 8 (28,5) (8,4) (,5) (,) (4,8) (3,4) (3,9) (4,3) (3,4) (3,2) (3,) (,8) (,6) (2,) (,5) (,3) 8 56 46 284 258 9 2 25 2 55 54 48 8 3 (24,5) (,2) (2,) (8,) (,9) (5,8) (3,9) (3,8) (3,4) (3,) (3,) (,) (,) (,5) (,6) (,4) 5 25 48 5 23 2 33 9 32 3 3 25 29-6 5 55 Kaikki 244 () 3262 () 34 Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 99 ja 22. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Glomerulonefriitti on tavallisin yksittäinen diagnoosi, jos tyypin ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 99. Tyypin diabetes on toiseksi tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabetesta sairastavien osuus potilasvuosista on kasvanut huomattavasti, ja se on viidenneksi tavallisin diagnoosi. Monirakkulatautipotilaiden osuus potilasvuosista on kasvanut ja pyelonefriittipotilaiden osuus on vähentynyt. Kaikkiaan potilasvuosien määrä on kasvanut 34 prosenttia vuodesta 99. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 3
Kuvio 4. Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys hoidon aloituskauden mukaan ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 965 22 Eloonjäämistodennäköisyys Ikä aktiivihoidon alkaessa:,9,8 99 22 9 v, 98 989,6,5 Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5 Ikä aktiivihoidon alkaessa: 45 64 v,4,3 965 99,4,3 99 22,2,,2, p <, p <, 5 5 2 25 3 35 5 Vuosia aktiivihoidossa 98 989 965 99 5 2 25 Vuosia aktiivihoidossa 3 35 Eloonjäämistodennäköisyys,9 Ikä aktiivihoidon alkaessa: 2 44 v Eloonjäämistodennäköisyys,9 Ikä aktiivihoidon alkaessa: > 65 v,8,8,,,6,5 99 22,6,5,4,3,2, 98 989,4 99 22,3 98 989,2 965 99, 965 p <, 99 p =,9 5 5 2 25 3 35 5 5 2 25 3 35 Vuosia aktiivihoidossa Vuosia aktiivihoidossa Kuviossa 4 on esitetty aktiivihoitopotilaiden eloonjääminen hoidon aloituskauden mukaan ikäryhmittäin. Ikäryhmityksellä on pyritty poistamaan iän vaikutus eloonjäämislukuihin. Iän keskiarvo on kuitenkin muuttunut myös ikäryhmien sisällä: alle 2-vuotiaiden ryhmässä keskimääräinen aloitusikä on laskenut ja muissa ikäryhmissä keskimääräinen aloitusikä on noussut (p <,). Iän vaikutuksesta huolimatta eloonjäämisluvut ovat vuodesta 965 parantuneet kaikissa ikäryhmissä. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22
Taulukko 8. Eri muuttujien vaikutus aktiivihoitopotilaiden eloonjäämiseen Suomen munuaistautirekisteri 998 22 Muuttuja (ennen ensimmäistä hoitoa) Muutos (lisäys) p-arvo Suhteellinen riski 95 %:n luottamusväli N Ikä Seerumin albumiini Diagnoosi Seerumin kreatiniini Seerumin fosfaatti Seerumin triglyseridit Diastolinen verenpaine Paino Veren hematokriitti Pituus Painoindeksi Seerumin CRP Veren hemoglobiini Systolinen verenpaine Ensimmäinen hoito (HD vs PD) Seerumin HDL-kolesteroli Seerumin kolesteroli Seerumin urea Glykoitunut hemoglobiini-a c Plasman ionisoitunut kalsium Pulssipaine Seerumin LDL-kolesteroli Sukupuoli (nainen vs mies) v g/l Glomerulonefriitti Monirakkulatauti IDDM NIDDM Pyelonefriitti Amyloidoosi Muu määritetty Määrittämätön µmol/l mmol/l mmol/l mmhg kg % cm kg/m 2 mg/l g/l mmhg mmol/l mmol/l mmol/l %, mmol/l mmhg mmol/l <, <, <,,5 <, <,,2 <,,,26 <, <,,,5,,,8,8,93,32,253,262,455,544,66,6,3,55,99,993,5,94 (viiteryhmä),66 2,5 2,2,63 2,5,2,5,9,26,2,9,93,98,9,98,3,93,98,2,8,98,98,,9,,99, (,4,6) (,93,95) (,4,4) (,5 3,6) (,6 3,) (,36,3) (,93 3,92) (,25 2,36) (,5 2,) (,8,94) (,2,42) (,4,9) (,85,9) (,88,98) (,96,99) (,84,9) (,9,) (,,6) (,85,2) (,95,) (,92,3) (,6,25) (,92,4) (,9,6) (,9,4) (,54,54) (,9,5) (,9,9) (,85,) 224 243 224 323 228 36 394 4 4 452 22 296 22 923 248 23 232 23 282 849 6 248 223 92 653 289 896 26 248 849 224 Taulukossa 8 on laskettu Cox-regressiomenetelmällä eri muuttujien vaikutus aktiivihoitopotilaan eloonjäämiseen. Muuttujiin liittyvä suhteellinen riski on ikävakioitu. Muuttujat on lajiteltu tärkeysjärjestyksessä niin, että merkitsevimmät tulevat ensin (ks. p-arvo). Diagnoosi on ryhmämuuttuja, jossa glomerulonefriittiä on käytetty referenssinä (suhteellinen riski = ), johon muita diagnooseja verrataan. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 5
Taulukko 9. Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämisen monimuuttujamalli Suomen munuaistautirekisteri 998 22 Muuttuja (ennen ensimmäistä hoitoa) Muutos (lisäys) p-arvo Suhteellinen riski 95 %:n luottamusväli Ikä Seerumin albumiini Diagnoosi Seerumin fosfaatti Seerumin kreatiniini v g/l Glomerulonefriitti Monirakkulatauti IDDM NIDDM Pyelonefriitti Amyloidoosi Muu määritetty Määrittämätön mmol/l µmol/l <, <, <,,696 <, <,,348 <,, <, <, <,,5,95,9 2,53 2,,5 2,34,63,9,38,9 (viiteryhmä) (,5,6) (,94,96) (,5,46) (,3 3,) (,45 2,8) (,4,36) (,62 3,38) (,2 2,3) (,36 2,64) (,2,5) (,86,94) n = 22 Taulukkoon 9 valittiin muuttujat asteittaisella menetelmällä (backward stepwise selection). Monimuuttujamalliin otettiin mukaan kaikki merkitsevät muuttujat (p <,5) taulukosta 8, paitsi triglyseridiarvo (pieni potilasmäärä). Lopulliseen malliin valikoituivat tärkeysjärjestyksessä ikä, seerumin albumiini, diagnoosi, seerumin fosfaatti ja seerumin kreatiniini. 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22