Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin- tai jopa moninkertaistua. Karjan lisääminen omasta eläinaineksesta vähentämällä karsintaa veisi aikaa vuosia, joten eläimiä on väistämättä myös ostettava. Laajuudeltaan ja taloudellisesti isojen investointien jälkeen uusi tuotantorakennus on saatava tuottamaan hyvin mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Talousnäkökulmasta katsottuna on aikaa noin vuosi käyttöönotosta saada uusi navetta tuottamaan liki täydellä teholla. Eläinten lisäyksen strategiat Laajentavalla tilalla eläinaineksen hankinta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen varsinaista rakennusvaihetta. Hyvissä ajoin mietitty strategia lisäyseläinten hankinnassa turvaa määrän riittävyyden, kun navettainvestointi on valmis. Tapoja lisätä eläinmäärää on monia ja useimmilla investoivilla tiloilla eläinmäärän lisäys koostuu monista eri tavoista. Omasta karjasta saatavaa lisäystä voidaan tehostaa sukupuolilajitellun sperman ja alkioiden käytöllä. Ostoeläimet voivat olla
iältään aina pienistä vasikoista lypsäviin lehmiin. Alla on pohdittu erilaisten lisäystapojen ja ostoeläinten hyviä ja huonoja puolia. Sukupuolilajiteltu siemen Edut enemmän lehmävasikoita omasta karjasta, valituista yksilöistä edullinen sukupuolilajiteltuja siemenannoksia hyvin saatavilla Riskit hidasta, käyttö aloitettava hyvissä ajoin ja suurella volyymilla ennen laajennusta heikompi tiinehtyvyys vaativat lisää kasvatustilaa, kun lehmävasikoiden osuus kasvaa Alkionsiirto Edut lisää omaa uudistusta mahdollisuus sukupuolilajitteluun geneettiseltä tasoltaan hyviä jälkeläisiä myös heikoimmilta yksilöiltä Riskit kalliimpi riskialttiimpi ei tuntuvasti lisää eläinmäärää
Ostoeläimet vasikoina ja nuorina hiehoina Edut Riskit hankintahinnaltaan edullisia, hyvin saatavilla vaativat kasvatustilaa aikaa etsiä sopivia eläimiä lisäävät työtä, rehuntarvetta ja kustannuksia kasvatukseen voi vielä vaikuttaa hankintaulkoistettavissa (INTO) kasvatus ulkoistettavissa (sopimuskasvatus) Ostoeläimet tiineinä hiehoina Edut kasvatuskustannuksiin nähden edullisia Riskit kasvuun ja kehitykseen ei voi enää vaikuttaa yleensä hyvin saatavilla oikeaan aikaan poikivien saatavuus suuri taloudellinen sijoitus lyhyellä aikavälillä uusiin olosuhteisiin sopeutuminen Ostoeläimet lehminä Edut valmiita tuotantoeläimiä tuotos-, käyttö ja rakenneominaisuudet tiedossa Riskit tautiriskit suuremmat sopeutumattomuus uusiin olosuhteisiin saatavuus
Eläinaineksen laatu investoivilla tiloilla Vaikka eläinten riittävä määrä onkin tärkeää uutta navettainvestointia suunnitellessa ja käyttöön otettaessa, myös eläinainekseen laatuun kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota. Tuottava, terve ja kestävä lehmä antaa parhaan taloudellisen tuloksen, jolloin myös eläinten hankintaan tehdyt sijoitukset antavat parhaan tuoton. Eläinten hankintaa suunnitellessa kannattaa pohtia myös laadulliset kriteerit hankittaville eläimille, jotta myös ostoeläimet olisivat tilan olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden sopivia. Parhaimmillaan uusien eläinten hankinta on samalla myös karjan perinnöllisen tason parantamista! Karjakohtaiset tavoitteet Hankittavien eläinten laatuvaatimuksia määritettäessä tulee ensisijaisesti huomioida tilan omat tavoitteet ja olosuhteet. Navettatyyppi ja lypsyjärjestelmä asettavat omat vaatimuksensa eläinainekselle. Esimerkiksi automaattilypsyyn siirryttäessä korostuvat utareen ja jalkojen rakenne sekä lypsettävyys. Samoin takalypsyasemalla sopiva utareen tasapaino ja vetimien sijainti helpottavat lypsytyötä. Tilan olosuhteisiin sopivalla eläinaineksella on suuri merkitys työn sujuvuuden, mielekkyyden ja taloudellisen tuloksen kannalta. Uudistuseläinten tarve Karjan uudistukseen tarvittavien eläinten määrää ja samalla tarvittavien nuoren karjan tilojen kapasiteettia kannattaa miettiä jo navettaa suunniteltaessa. Samoin jatkossa, kun karjan eläinmäärä on saatu tavoitteissa asetettuun määrään, kannattaa miettiä tarvittavien uudistushiehojen määrää siemennyksiä suunniteltaessa. Riittävä tulevien lehmien emien valinta edesauttaa tehokkaasti myös karjan jalostuksellisen tason paranemisessa. Uudistushiehojen kasvattaminen vie aikaa, työvoimaa sekä aiheuttaa kustannuksia, joten pääsääntöisesti ei ole kannattavaa kasvattaa suurempaa määrää kuin hiehoja kuin oma uudistustarve edellyttää. Korkeatasoisissa karjoissa ylimääräisten jalostuseläinten myynti tilan ulkopuolelle voi olla merkittäväkin lisätulojen lähde, kun myytävä eläinaines on korkeatasoista ja kasvatuskustannukset kohtuulliset.
Karjan viiden viimeisen vuoden uudistusprosentti (Tilakunto, Vuosivertailu) kertoo karjan normaalin uudistuskierron. Sen, jolla ylläpidetään nykyistä keskilehmälukua karjan olosuhteissa. Luku kertoo, kuinka monta uudistushiehoa tarvitaan vuotta kohti. Esimerkiksi 30 lehmän karjassa 35 %:n uudistustahdilla tarvitaan 10,5 uudistushiehoa vuodessa (0,35x30=10,5 hiehoa/vuosi). Hiehojen kasvatuskustannusta omalla tilalla voi laskea ehieho-laskurin avulla: http://dmkk.savonia.fi/hiehohotelli/index.php/artikkelit/54-paljonko-hiehon-kasvattaminen-maksaa Uudistukseen tarvittavien hiehojen määrää on helppo määrittää myös alla olevan taulukon avulla: Karjan poisto% Hiehojen poikimaikä (kk) 24 26 28 30 32 34 24 53 57 62 66 70 75 26 57 62 67 72 76 81 28 62 67 72 77 82 87 30 66 72 77 83 88 94 32 70 76 82 88 94 100 34 75 81 87 94 100 106 36 79 86 92 99 106 112 38 84 91 98 105 111 118 40 88 95 103 110 117 125 Karjan poistoprosentin ja hiehojen poikimaiän vaikutus uudistushiehojen (eläinpaikkojen) tarpeeseen 100 lypsylehmän karjassa (Fricke 2003). Lukemat sisältävät poikimisten yhteydessä tapahtuvan 10%:n kuolleisuuden. Lähde: http://www.extension.org/pages/11525/strategies-foroptimizing-reproductive-management-of-dairy-heifers
Uudistukseen kasvatettavien lehmävasikoiden määrää kannattaa miettiä jo karjan jalostussuunnitelmaa tehtäessä. Uusi FabaJASU-jalostussuunnitteluohjelmassa on mukana lehmävasikkalaskuri, joka huomioi suunnittelujaksolla eläinten siemennykset, poistot, sukupuolilajitellun siemenen ja lihasonnin käytön. Ohjelman avulla voidaan kätevästi ennustaa syntyvien lehmävasikoiden määrää ja omasta karjasta saatavaa uudistusainesta. Esimerkkinä 30 lehmän karja, uudistus % 35. Ei lihasonnia eikä sukupuolilajiteltua siementä: Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 17 8,2 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 22 10,6 Lehmävasikoita yhteensä 27,8 Lehmävasikoita miltei kolminkertainen määrä tarpeeseen nähden! Sama 30 lehmän karja: 30 % lihasonnia, ei sukupuolilajiteltua siementä. Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 11 5,3 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 15 7,2 Lehmävasikoita yhteensä 21,6 Huom! Tämä laskuri ei huomioi vasikkakuolleisuutta eikä poikimaväliä, joten se on huomioitava ennustetta laadittaessa! http://www.faba.fi/palvelut/jalostusneuvonta/jalostussuunnittelu
Olemassa olevat palvelut Eläinaineksen lisäykseen ja hallintaan on saatavissa asiantuntijapalveluita. FabanINTO on laajentavien tilojen palvelu, jonka avulla suunnitellaan investoivan tilan eläinaineksen lisäystä. Palveluun kuuluu hankittavien eläinmäärien suunnittelu, aikataulu ja budjetointi. Eläinten hankinnan tila voi ulkoistaa Faballe, joko kokonaan tai tila ja Faban neuvoja osallistuvat eläinten hankintaan yhdessä sovitusti. Kuvassa FabaINTO-palvelu prosessikaaviona: Esimerkki eläinaineksen hankintavaihdoehdoista ja kuluista, kun 30 lehmän karja laajentaa 70 lehmään. Tavoitteena täysi navetta vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 2015. Taustatietoja: - FabaINTO-suunnitelma 2012, navetta valmistuu syksyllä 2014 - Käytetään 50 siemennyksistä sukupuolilajiteltua siementä, poikimaväli 400 pv, vasikkakuolleisuus 5 % ja hiehojen siemennysikä 19 kk Lisäys omasta karjasta: 36 lehmää vuonna 2015 kun hiehot siemennetään nuorempina (16 kk), saadaan 40 lehmää. Eläimiä on siis ostettava!
Vaihtoehtoja kustannuksineen (hinnat alv0). Hinnat eivät sisällä ostettavien eläinten kuljetusja vakuutuskustannuksia. a) ostetaan 30 tiinettä hiehoa valmiiseen navettaan syksyllä 2014 hankintahinta 42000 euroa b) ostetaan 30 vuosikasta hiehoa vuonna 2013 syksyllä hankinta 21000 euroa + kasvatuskulut 27000, yhteensä 48000 euroa c) ostetaan 20 vuosikasta syksyllä 2013 ja lisäksi 10 tiinettä hiehoa syksyllä 2014 hankintahinta 28000 euroa + kasvatuskulut 18000 euroa, yhteensä 46000 euroa Tilakohtaista eläintenlisäysstrategiaa on mietittävä aina tilan näkökulmasta eikä valmista, jokaiselle tilalle sopivaa mallia ole olemassa vaan eläinten hankinta tulee soveltaa tilan olosuhteet ja intressit huomioiden. Työvoiman, eläintilojen ja rehujen riittävyys vaikuttavat taloudellisten resurssien lisäksi strategian valintaan. Lisätietoja: http://www.faba.fi/palvelut/jalostusneuvonta/faba_into Eläinkaupan pelisäännöt Eläinkauppaan pätevät samat yleiset kauppaehdot kuin muuhunkin kaupan käyntiin. Kun eläimiä ollaan ostamassa, kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen millaisia eläimiä tarvitaan vasikoita, hiehoja vai lehmiä? Hankittavien eläinten taustat (polveutuminen, koko, kehitys, luonne. mahdolliset rakenneviat, millaisissa olosuhteissa kasvanut, terveys) kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä. Jos mahdollista, kannattaa käydä katsomassa ostettavaa eläintä etukäteen tai pyytää puolueettoman tahon arvio eläimestä. Kun eläin saapuu ostajalle ja siinä huomataan jotain mikä ei vastaa vaatimuksia, pitää viipymättä ottaa yhteyttä eläimeen myyjään tai välittäjään.
Tilojen välisessä eläinkaupassa osto- ja myyntisopimus toimii kauppakirjana. Tilojen välisestä eläinkaupasta on tehtävä kirjallinen sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja jossa mainitaan vähintään: eläimen EU-tunnus siirtopäivä tilalta toiselle sopimuksen päiväys kaupan osapuolten tilatunnukset nimet, osoitteet ja allekirjoitukset onko kyseessä osto vai vuokraus Näistä linkeistä löytyy eläinkaupassa tarvittavia sopimusmalleja www.sievi.fi/showattachment.asp?id=20462&docid=9300 Eläintautien hallinta Elävien eläinten hankinta on aina tautiriski. Elävien eläinten mukana leviävät helposti nautojen erilaiset tarttuvat taudit, salmonella ja pälvisilsa tavallisimpina. Myös tartunnalliset sorkkasairaudet ovat tänä päivänä yksi tavallisimmista eläinkaupan ei-toivotuista tuliaisista. Laajentavilla tiloilla kuitenkaan harvoin selvitään ilman ostoeläimiä, joten tarttuvien tautien ennaltaehkäisy on avainasemassa. Salmonellatutkimus on minimivaatimus, jonka myös meijereiden tuottajilleen ottaman salmonellavakuutuksen ehtona. ETT:n ja Eviran sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet ostoeläinten terveysasioista: http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ohjeet_ja_lomakkeet/uuden%20el%c3%a4inainekse n%20hankinta%20laajentaville%20tiloille%2028.11.2011.pdf http://www.ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/elainkauppa
Vastuullinen eläinaineksen tuonti Elävien eläinten tuontia ulkomailta suunniteltaessa joudutaan usein punnitsemaan jalostuksellisia arvoja ja eläintautiriskejä, eivätkä molemmat välttämättä kohtaa samassa eläimessä. Onkin tärkeää punnita jo tuontia suunniteltaessa, onko eläimen jalostuksellinen arvo todella niin suuri, että tautiriskin otto kannattaa. Monen Euroopan maan eläintautitilanne on paljon huonompi kuin Suomessa ja tauteja koskevat säädökset väljempiä, joten sitä kautta katsottuna tuontieläimiä voidaan pitää suurena riskinä. Elävien eläinten tuontiin verrattuna alkioiden ja sperman tuonti on aina eläintautiriskien suhteen turvallisempi tapa saada uutta eläinainesta maahan. Tuontispermaa ja -alkioita eri puolilta maailmaa käytetäänkin Suomessa rutiiniluonteisesti. Ohjeita eläinten tuontiin liittyvissä asioissa http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti_ja_vienti/ http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/tuonti/2012%20tuonnin%20yleisohje.pdf
Kalliokankaan tilalla uusi navetta täydessä tuotannossa Aino ja Hannu Heinioja Haapavedeltä tekivät päätöksen uuden navetan rakentamisesta kesällä 2010. Vanhasta 40 lehmän parsinavetasta haluttiin siirtyä pihattoon ja automaattilypsyyn sekä samalla lisätä lehmämäärää n.70 lehmään. Kun päätös investoinnista oli tehty, alettiin pian suunnitella myös eläinten hankintaa tulevia tarpeita varten. Aino ja Hannu olivat asettaneet tavoitteekseen täysillä alkavan tuotannon uudessa navetassa. Yhdessä jalostusneuvojan ja isäntäväen kanssa tehtiin FabaINTO-suunnitelma, jonka avulla ennustettiin tulevaa lehmämäärää ja mietittiin eläinten hankintaa. Heti suunnittelun ja budjetoinnin jälkeen tilalle ryhdyttiin hankkimaan nuoria, siementämättömiä hiehoja. Tilapäisenä kasvatuspaikkana toimi konehalliin rakennettu kylmäpihatto, joka mahdollisti lisääntyvän nuorkarjan kasvatuksen. Kesän 2011 hiehot olivat laitumella. Syksyllä 2011 osa hiehoista alkoi jo poikia ja ne eivät olisi kaikki enää mahtuneet vanhaan navettaan. Heiniojat vuokrasivat tätä varten naapurikylältä äskettäin karjasta luopuneen tilan navetan, jonne siirrettiin etupäässä syksyllä poikivia hiehoja poikimaan ja alkamaan uraansa lehmänä. Vuokranavettakin täyttyi syksyn mittaan lehmistä, joten syksyllä ja talvella kuljettiin lypsyllä kahdessa navetassa yhtä aikaa uuden navetan rakentamisen kanssa. Rankkaa aikaa, mutta sen jaksoi kun tiedossa oli uuteen navettaan siirtyminen kohtuullisen pian, toteavat Heiniojat jälkikäteen. Helmikuussa 2012 vietettiin uuden navetan avajaisia ja pian sen jälkeen lehmät sekä omasta että vuokranavetasta pääsivät muuttamaan uuteen. Kolme kuukautta navetan avajaisista Kalliokankaan navetassa märehtii 67 lehmää. Korkeatuottoinen karja on selvästi hyötynyt automaattilypsyn suomasta tiheämmästä lypsystä. Keskimäärin päivätuotos lehmää kohti on ollut 33-35 kg/päivä. Parhaimmillaan päästiin 38 kg/lehmä/päivä. Myös uusia päivätuotosennätyksiä on saatu. Esimerkiksi holsteinensikko Eileen ylsi parhaimmillaan 62 kg:n päivätuotokseen. Kaikin puolin karja on tottunut hyvin uusiin olosuhteisiin, vaikka suurin osa eläimistä siirrettiinkin pihattoon jo poikineina lehminä. Robotilla lehmät kulkevat nyt kohtuullisen hyvin. Muutamaa umpeenmenevää vanhempaa lehmää käytetään lypsyllä, kertoo Aino Heinioja. -Nyt rakennusvaiheen jälkeen tuntuu hyvältä, kun maitoa tulee ja navetassa on eläimiä niin paljon, että voidaan jo karsia heikoimpia yksilöitä, toteavat Aino ja Hannu.