Lapin ja Länsipohjan yrittäjälehti 1/2005 1. vuosikerta Nuoresta poromiehestä safariyrittäjä Anssi Kiiskinen ei pelkää haasteita Diili puki yrittäjän Juhani Tulppo tyylikkäänä maailmalle Raudanjoen humupekan saarna Vertailussa sähkön hinta Säästö satoja euroja vuodessa Marjatta Kosonen pitkän linjan naisyrittäjä
6 2
Tässä numerossa 1 / 2005 Sisällys 6 Huulipunasta hänet tunnetaan Marjatta Kosonen on naisten vaatetusalan yrittäjä Kemistä, joka jätti turvallisen työn. 10 Nuori safariyrittäjä Anssi Kiiskinen 10 Poromies safariyrittäjä Nuori sodankyläläinen Anssi Kiiskinen kehitti poronhoidon oheen hyvän bisneksen. 14 Yhteistyötä yli rajojen ei edistetä Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja innostaa kuntia rajayhteistyön kehittämiseen. 16 Tyylikkäänä maailmalle Safariyrittäjä Juhani Tulppo muuttaa sujuvasti luukkiaan haalareista bisnespukuun 23 Miksi kone lähtee jo kuudelta? Mr Aikataulu, Eero Laks Finnairista kertoo miksi pohjoisen kone lähtee aikaisin. 16 Diili puki yrittäjän kansainväliseen neuvotteluun 24 Lounaalla Diili aloittaa sarjan lounaspaikoista. Ensimmäisenä vanha tunnettu Merihovi. 26 Humupojan saarna Martti Kumpulaisen värikästä filosofointia yrittäjän arjesta keskeltä korpea. 30 Vapaa-aika Valkoinen Peura jälleen Ylläksellä Unohtumaton viikko purjelaivalla 24 Merihovin maistuva lounas 3
Pääkirjoitus Matti Vanhasen hallitusta voidaan pitää edistyksellisenä, kun se otti yrittäjyyden edistämisen hallitusohjelmaan omaksi asiakokonaisuudeksi. Kuinka tuo edistyksellisyys on näkynyt hallituksen käytännön toimissa? Yleisesti arvioidaan, ettei juuri mitenkään. Kun poliittisille päättäjille on käynyt selväksi, että työllistäminen on yhä enemmän pk-yritysten harteilla, on yrittäjyys otettu jonkinlaiseksi keppihevoseksi luomaan mielikuvaa uudesta ja innovatiivisesta toimintamallista tuon niin vaikean yhtälön ratkaisemiseksi. Kuten niin usein poliittisessa päätöksenteossa konkreettiset tulokset ovat jääneet tyystin saavuttamatta tässä yrittäjyyttä kosiskelevassa ilmapiirissä. Vallalla oleva poliittinen kulttuuri ei mahdollista laajakatseista ja riittävän pitkälle ulottuvaa suunnittelua ja päätöksentekoa yrittäjyyden, työllisyyden eikä ylipäätään yhteiskunnan perusrakenteiden kannalta niin, että toimilla olisi todellista vaikutusta hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä tai edes säilyttämisessä. Poliittisessa päätöksenteossa kaivataan nyt sitä sisäistä yrittäjyyttä, jonka nimeen niin mielellään vannotaan. Radikaalit toimenpiteet ja riittävän suuret panostukset kuten verohelpotukset, työnantajamaksujen portaittainen alentaminen ja jopa poistaminen alueellisesti, yrittäjän sosiaaliturvan saattaminen vastaamaan muiden kansalaisten sosiaaliturvaa sekä aloittavan yrittäjän vakuusjärjestelyt tulee nähdä investointeina, joiden vaikutukset näkyvät vasta kaukana tulevaisuudessa ja joiden takaisinmaksuaika on reilusti yli neljä vuotta. Tämän päivän päätöksillä rakennetaan lastemme ja lastenlastemme hyvinvointia. Uusi lehti uudet tuulet Kädessäsi on Lapin ja Länsipohjan Yrittäjien uusin tuote kehittämisprosessissa, jossa yrittäjäjärjestö kehittää palvelujaan vastaamaan jäsenistön tarpeita ja ympäröivän maailman vaatimuksia. Luomme lehden, joka on ammattitaidolla tehty ja jonka ulkoasu sekä sisältö houkuttelevat lukijan sen pariin. Tähän uskomme pääse vämme yhteistyökumppanimme Polarlehdet Oy:n kanssa, joka vastaa lehden kustantamisesta. Tavoitteenamme on saavuttaa kaikki Lapin yrittäjät ja päätöksentekijät yhteisen asian ääreen yrittäjyyden arkeen ja juhlaan. Antoisia lukuhetkiä. 4
Matti Vanhasen hallitusta voidaan pitää edistyksellisenä ottaessaan yrittäjyyden edistämisen hallitusohjelmaan erilliseksi asiakokonaisuudeksi. Kuinka tuo edistyksellisyys on näkynyt sitten käytännön toimissa yrittäjyyden edistämiseksi? Yleisesti arvioidaan, hallituskauden ollessa puolivälissä, ettei juuri mitenkään. Kun päättäjille poliittisille sellaisille on käynyt selväksi, että työllistäminen on enenevässä määrin pk-yritysten harteilla, on yrittäjyys otettu jonkinlaiseksi keppihevoseksi luomaan mielikuvaa uudesta ja innovatiivisesta toimintamallista tuon niin vaikean yhtälön ratkaisemiseksi. Kuten niin usein poliittisessa päätöksenteossa konkreettisiin tuloksiin johtavat päätökset ovat jääneet tyystin puuttumaan tässä yrittäjiä ja yrittäjyyttä kosiskelevassa yrittäjyyden politiikkaohjelmassa. Vallalla oleva poliittinen kulttuuri ei mahdollista laajakatseista ja riittävän pitkälle ulottuvaa suunnittelua ja päätöksentekoa yrittäjyyden, työllisyyden eikä ylipäätään yhteiskunnan perusrakenteiden osalta siten, että toimilla olisi todellista vaikutusta hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä tai edes säilyttämisessä. Samalla, kun talouselämää arvostellaan kvartaaliajattelusta ja sen mukaan elämisestä, yhteiskunnallisten asioiden hoitaminen perustuu jonkinlaiseen quattro-ajatteluun, jossa asiat hahmotetaan LENTOJEN OSTAMINEN NETISTÄ ON LAPSELLISEN HELPPOA. Finnairin Internet-varauspalvelussa voit tutkailla valitsemasi kohteen meno- ja paluuvaihtoehtoja yhdeltä ja samalta sivulta, hintoineen aikatauluineen päivineen. Ja sehän tarkoittaa sitä, että voit helposti valita halvimmat tai muuten aikatauluusi sopivimmat lennot ruuhkaisempien aikojen ulkopuolella matkustaminen kun saattaa pudottaa lentohintaa kummasti. www.finnair.fi 5
Naisyrittäjä Bombuksen sielu Toimittajan työ jäi ja yrittäjän ura alkoi. Siihen on sisältynyt niin hyviä kuin huonojakin aikoja. Huulipunastaan hänet tunnetaan. Kemin tyyliyrittäjä Marjatta Kosonen on uhkea näky Kemin yksitoikkoisella Valtakadulla ja ennen kaikkea omassa Bombuksessaan, johon tullaan vaateostoksille niin etelän kaupungeista kuin Enontekiön kyliltäkin. Marjatta nauttii yrittäjän arjesta ja palvelee asiakkaitaan koko sielullaan. TEKSTI JA KUVAT: ANNELI AULA 6
Hei! Marjatta Kosonen huikkaa asiakkaalle tiskin takaa sujauttaen jo ostoksensa tehneen asiakkaan tavarat pussiin. Tuttu lähtee ja tuttu tulee tilalle. Kaksikymmentä vuotta naistenvaatekauppaa on tehnyt asiakkaat tutuiksi niin läheltä kuin kaukaa. Kaukaisimmat asiakkaat tulevat Enontekiöltä, Oulusta, Luulajasta ja Skellefteåsta. Eikä ole harvinaista, että Lapista hiihtomatkalta palaava naisporukka soittaa lauantaina, että illalla oltaisiin Kemissä ja tultaisiin ostoksille. Yrittäjä odottaa asiakastaan vaikka yöllä, ja usein tehdäänkin viikon paras tili, Marjatta kehaisee. Mikä sitten sai toimittajan ja metsäteollisuuden tiedottajan jättämään säännöllisen ja turvatun kuukausipalkan, ruhtinaalliset lomat ja arvostetun työn? Kyllä lappu oli tulossa luukulle Työnkuvani laajeni ja vuodessa olin matkoilla keskimäärin kolme kuukautta, mikä oli hankalaa silloisessa perhetilanteessamme, jolloin tyttäremme oli pieni ja aviopuolisoni ajan vei yrittäjyys, Marjatta kertoo. Mieheni oli työskennellyt pitkään naisten vaatetusliikkeen johdossa ja hän houkutteli minut alalle, Marjatta muistaa. Olen liikkeemme organisaattori, sisäänostaja ja myyjä. Mies hoitaa markkinoinnin ja rahaliikenteen. Bombus yrityksenä on ollut olemassa 27 vuotta, se on siis aikuisen iässä. Historiaan on mahtunut normaalia aaltoliikettä, nousua ja laskua, mutta myös karmeat laman ajat 1990-luvulla. Elettiin aikaa, jolloin kaikille yrittäjille tarjottiin trendikästä valuuttalainaa. Pankinjohtajan puheissa olivat vain Saksan markat, taalat ja punnat. Markkalaina oli junttimaista. Yrittäjä Marjatta Kosonen ei häpeä kertoa kuinka oltiin lähes samassa tilanteessa. Laman aikana lukemattomat yrittäjät joutuivat laittamaan lapun luukulleen. Jotkut selvisivät taloudellisella katastrofilla, monelle kävi vielä huonommin. Työnteko on etuoikeus Mutta miten Bombus sitten selvisi kuiville? Siihen on tietysti monta selitystä. Liikepaikka muutettiin nykyiseen alakertaan, katutason isot näyteikkunat huomataan selvästi helpommin. Tuoteskaalaa selkiytettiin ja suurkiitos on annettava tavara ntoimittajille, jotka luottivat meihin eivätkä lopettaneet toimituksia. Näiden toimenpiteiden kautta pikkuhiljaa alkoi valoa näkyä tunnelin päästä. Mutta ei tässäkään vielä kaikki, puoliso sairastui alle viisikymppisenä, Marjatta kertoo. Silti on selvitty, ehkäpä ennen kaikkea positiivisuudella ja lujalla työnteolla. Marjatan ilme vakavoituu. Mutta ei se aika kenellekään helppoa ollut. Siinä meni paljon hyviä yrityksiä ja yrittäjiä raunioksi, perheitä hajosi ja pahaolo tuntuu vielä tänäkin päivänä. Työnsankareita siltä ajalta jäi, mutta jotka selviytyivät voivat onnitella itseään entistä vahvempina. Työnteko on ihmisen etuoikeus, Marjatta painottaa. Häntä ei harmita kuuden päivän työviikko ja kymmenen tunnin päivät, joihin harvoin mahtuu edes kunnon lounastaukoa. Ovathan sentään lauantait lyhyempiä ja sunnuntaina useimmiten vapaata, hän sanoo. Marjatta tunnetaan, mutta myös hän tuntee asiakkaat ja vastaantulijat. Lasi sherryä ja hyvää ruokaa Laput silmillä kulkeminen ei sovi minulle. Usein vaihtaessani kuulumiset vastaantulijan kanssa, erotessamme hän jo sanookin tulevansa pistäy- Punaiseksi maalatut huulet ovat minun tavaramerkkini, Marjatta Kosonen sanoo. Bombuksen asiakkaat tulevat laajalta alueelta, kaukaisimmat aina Enontekiöltä ja Helsingistä asti. Naisryhmät pysähtyvät toisinaan liikkeessä paluumatkalla Lapin hiihtoreissulta. 7
Yrittäjä Marjatta Kososen Bombus sijaitsee Kemin parhailla paikoilla. tymään liikkeessä, Marjatta kertoo. Mutta eikö yrittäjä ole koskaan väsynyt? Yltäkylläisen sosiaalisuuden katkaisee lasi sherryä ja ruuanlaitto illalla kotiin palattua. Muutaman tunnin lepo omissa oloissamme ja aamulla taas jaksaa. Koska vapaa-aikaa ei ole, se on otettava. Jaksamisen edellytykset ovat kunnossa, hyvä aviomies, hyvä avioliitto, tytär ja lapsenlapset, Marjatta luettelee elämänsä tärkeimpiä asioita. Itse olen pitänyt ohjenuorana karjalaisäitini sanomaa: Yritä sie nauraa tyttörukka, sie olet niin vihasen näkönen. Lomaa pidämme pari viikkoa, minkä mahdollistaa ammattitaitoinen, luotettava ja ongelmanratkaisutaitoinen henkilökunta, jossa vakituisia on neljä, lisäksi ompelija ja kiireaikojen tuntityöntekijät, Marjatta toteaa. Tytär on ollut mukana liiketoiminnassa neljä vuotta ja vaikka suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos lähiaikoina, Marjatta aikoo pysyä mukana kuvioissa, vaikka myyjänä. Yrittämisessä parasta on, kun aina on pieni haaste päällä. Elämässä pitää katsoa eteenpäin, ei taaksepäin, tehonainen listaa mottonsa. Lisäksi yrittäjältä vaaditaan epävarmuuden sietokykyä enemmän kuin ehkä keneltäkään toiselta. Työtä pitää rakastaa! Vaatekauppias lähikuvassa Yrittäjä: Marjatta Kosonen Yritys: Bombus Oy Työntekijöitä: 5 Liikevaihto: n. 650 000 Naisten vaatetusliike Bombus Oy:n yrittäjä Marjatta Kosonen (58) on syntynyt Torniossa. Olen edistynyt elämässäni 24 kilometriä etelään, Kemiin. Ylioppilas. Käynyt lukuisia kursseja liittyen aikaisempiin ammatteihin toimittajana ja metsäteollisuuden tiedottajana. Yrittäjänä työn kautta kouliintunut tee-se-itse-yrittäjä. Pohjolan Sanomien toimittajana vuosina 1967 1972, Veitsiluodon tiedottajana vuosina 1972 1984, Bombus Oy:n yrittäjänä viimeiset 20 vuotta. Bombus Oy on perheyritys, joka on myynyt naisten vaatteita Kemissä 27 vuotta. Mukana yrityksen pyörittämisessä aviomies Ossi ja tytär Kaisu Kosonen. Bombus avasi myymälänsä Kemissä 27.10.1977. Marjatta Kososen harrastuksiin kuuluu lukeminen, talvella sauvakävely ja kesällä golfaus. Olen myös tehokas laiskottelija. Osaan tyhjentää pääni niin, ettei siellä ole mitään. Kaksi lastenlasta ja puuhailu perheen kanssa ovat lähimpänä sydäntä. 8
9
Nuori yrittäjä Perinteisen poromiehen ainoa ulospäin näkyvä merkki nuoressa yrittäjässä Anssi Kiiskisessä on pakettiauto. Tätä poromiehen Hiacea nähdään syksyisin ja keväisin pohjoisen poroerotuksilla enemmän kuin mosseja työväentalojen parkkipaikoilla vapun aikaan 1960-luvulla. Yrittäjän vapautta Anssi Kiiskisen (28) katse kiertää kesäisen Kitisen rantoja. Nuoren yrittäjän kiivas ja stressaava, mutta tuottava talvi on takana. Kohta pääsee huokaisemaan vasanmerkinnässä. Yrittäjän ura! Sitä valintaa en kadu hetkeäkään, hän hehkuttaa. En vaikka yrittäjän vapaus tietää sesonkina pitkää päivää ja tiukkaa pinnaa. TEKSTI JA KUVAT: JORMA AULA A nssi Kiiskinen on Sodankylän poikia, itsekin syntyjään lähes poromies. Äiti ja isä ovat lähtöisin Pelkosenniemen puolelta, josta sittemmin muutettiin Sodankylään. Anssi palasi yrittäjäksi Pyhä-Luostolle. Metsäteknikkotutkinto ja eräopaskoulutus sekä kiinnostus kieliä kohtaan antoivat hyvät lähtökohdat yrittäjyydelle. Pyhä-Luoston Husky- ja poropuistossa ovat mukana hänen lisäkseen setä Ari Kiiskinen ja Kari Liikonen. Kaikilla kolmella on oma yritys, aluetta hallinnoi yhteinen yritys. Anssin ja Arin alueena ovat porot sekä Karin alueena koirat. Kolmikon yhteinen ravintola Kopara avattiin päättyneelle kaudelle helmikuussa 2005. 10
Anssi Kiiskinen on ollut jo 15 vuotta eli 12-vuotiaasta saakka matkailualalla. Talvisesonkina vapaa poikamies paiskii työtä yötä päivää, mutta kun vapaa-aika koittaa, sulkeutuu kännykkä ja käynnistyy moottorikelkka. 11
Siinähän ne ovat sudet ja suden ruoat, Anssi vitsailee. Ei se pelkkä porotalous tänä päivänä montaakaan taloutta elätä. Se on karmea totuus, hän laukoo. Uuden yrityksen alku ei ollut helppo. Kaikki alkoi vuonna 1998, kun Anssi kirjasi paperille millainen matkailuyritys olisi alueelle tarpeen. Vähitellen porot löysivät koirat sekä lisäksi Metsähallituksen, jonka kanssa neuvoteltiin 13 hehtaarin vuokraamisesta. Lisäksi saatiin vuokrattua 150 hehtaaria porotarhalle. Koira- ja porotarhaa alettiin rakentaa vuonna 2002. Alueelle piti rakentaa myös tie ja porakaivo. Sähköttömälle seudulle saatiin virtaa verkosta pari vuotta myöhemmin, ennen sitä puksuttavasta aggrekaatista. Palkkaisin lisää työntekijöitä, mutta Nyt puistoa komistaa 171 ne liön peräpohjalainen rakennus pirtteineen ja leivinuuneineen. Kohteeseen on investoitu jo puoli miljoonaa euroa. Yrityksen tilikausi vaihtuu 31. toukokuuta, kuten poronkin vuosi. Tämä on paljon luontevampi vaihdos kuin vuodenvaihteessa, jolloin mitään muutosta ei tapahdu edes säätilassa. Nyt sentään on talvikausi takana, uudet porot syntyvät ja uusi vuosi alkaa, Anssi selittää. Miehen tuloista 30 40 prosenttia tulee poroista ja nyt jo 60 70 prosenttia matkailusta. Pidän toki tärkeänä tämän ajan trendiä eli voimakasta kasvua, mutta tärkeintä on se, mitä viivan alle jää. Kyllä me ihan kohtalainen tulos tehdään. Mutta, raskas verotus ja kohtuuttomat työnantajamaksut tekevät omasta työmäärästä sellaisen, että ollaan lujilla. Jos ma k sut ol i si vat kohtuullisemmat palk - kaisimme varmasti Joulusesonkina Anssin kotikielenä on englanti. Tänä kesänä palvellaan ainakin hollantilaisia ja muita keskieurooppalaisia. Faktoja: Yrittäjä: Anssi Kiiskinen, 28-vuotias, poikamies Yritys: Pyhä Luoston Husky- ja Poropuisto Oy Työntekijöitä: Yrittäjien (3) lisäksi viisi vakitusita työntekijää ja sesonkiaikoina huomattavsti paljon enemmän. Liikevaihto: noin 300 000 euroa Yrittäjän työpäivä sesonkina: Klo 5.45 Herätys, aamukahvit Klo 6.00 Porojen ruokinta ja huolto Klo 6.30 Rekien ja valjaiden laitto valmiiksi, porot valjaisiin, reet perään ja tulet kotaan Klo 7.15 Ensimmäiset brittiperheet rekiin, turistiringin noin 300 m pyöritystä 4 tuntia/235 asiakasta Klo 11.30 Poroilta valjaat pois ja lepoon, ruokinta Klo 12.00 Lounas Klo 13.00 Rekien siirto optiosafaripaikalle, taljojen, valjaiden ym. tarvikkeiden huolto ja kuivaanlaitto Klo 14.00 Porojen seuraavan päivän jäkälät sulaamaan saunaan Välikahvit Lepoa 1 tunti Klo 16.00 Porojen siirto optiosafaripaikalle Klo 18.00 Ensimmäinen tunnin optio- eli valinnaisen safarin lähtö Klo 19.30 Toinen tunnin optiosafari lähtö Klo 21.00 Kolmas tunnin optiosafari lähtö, poroilta valjaat pois ja siirto lepoaiaukseen autolla, ruokinta Klo 22.30 Reet valmiiksi aamun turistirinkipaikalle Klo 23.30 Takaisin majapaikkaan, kamppeet kuivumaan ja ruokailu Klo 00.00 Nukkumaan Yrittäjän työpäivä löysänä kesäpäivänä: mönkijällä ajelua pitkin kairoja, poroja ja niiden vointia seuraillen, mato-onki mukana jos sattuis tammukoita saamaan. lisää väkeä, nuori yrittäjä vakuuttaa. Anssin ja yhtiökumppaneiden yritys sijaitsee Luoston ja Pyhän välissä, noin kymmenen kilometriä Pyhän tietä. Mies kuuluu Pelkosenniemen yrittäjiin. Hyvänä kehityksenä hän näkee Kemijärven ja Pelkosenniemen elinkeinotoimien yhdistämisen, mutta arvostaa kuulumista yrittäjäjärjestöön. Yrittäjän vapaus tehdä pitkää työpäivää Vaikka ollaan suuria työllistäjiä, meille ei ole avautunut tietä sopimuspöytiin. Eikä sinne päästä, ellei olla yhteisvoimin yrittäjän asioita hoitamassa. Anssi haluaa ammentaa tietoa ja kokemuksia myös ulkomailta. Irlantiin tehty matka vahvisti käsitystä perinteisestä ilmeestä ravintolassa, johon kuuluu avoin palvelu, mutta myös isännän roolia jutunkertojana. Ravintola Kopara tarjoaa peräpohjalaista koti- ja perinneruokaa, joka valmistetaan esimerkiksi hauduttamalla leivinuunissa. Ruokalistoille ei tule koskaan pizzaa tai pastaa. Onko mies oikealla uralla? On! Anssi ei alaansa vaihda. Yrittäjän vapaus on yksi niistä pontimista, jotka miestä tässä työssä pitävät. Tosin vapaus on toisinaan vapautta tehdä pitkää päivää ja kokea stressiä ja paineita enemmän kuin moni jaksaisi. Mutta kun sitten illalla voin sammuttaa kännykän, nykäistä Lynxin käyntiin ja hurauttaa tunturiin katsomaan porokarjaa, stressi katoaa takana tupruavaan lumeen tai haihtuu kesällä äärettömään valoon tunturin rinteissä tai silmänkantamattomien soiden laidalla. 12
Vertailu Moni maksaa sähköstä liikaa Ollaan kilpailutettu sähköntoimittajia viimeksi toissa vuonna. Näin toteaa moni yrittäjä, ja maksaa sähköstään turhaan satoja euroja. Diili selvitti sähkön hintoja eri puolilla Suomea. Tulos yllättää. Toimituksemme pyysi tarjouksen kymmeneltä sähköntoimittajalta. Vertailukohteena käytettiin yritystä, jossa on käytössä aikatariffi. Kello 23 illalla edullisempi yösähkö kytkeytyy päälle, aamulla taas siirrytään kellon ohjaamana kalliimmalle päiväsähkölle. Vuosikulutus kohteessa on 37710 kwh, josta yösähkö 13650 ja päiväsähköä 24060 kwh. Sähkönhinnoittelu muodostuu sähkön myynnistä ja sähkön siirrosta. Siirtoa ei voi kilpailuttaa. Eli savolaistenkin sähkön tuo kotiin esimerkiksi Rovaniemellä Rovaniemen Energia Oy. Vertailussa ovat mukana Energiapolar, joka hoitaa valtaosan Lapin sähkönmyynnistä sekä Oulun Sähkönmyynti, jonka alueeseen kuuluu alue Tervolasta etelään. Muita vertailuyrityksiä ovat Suur-Savon Sähkövertailu Perusmaksu e/kk (vuodessa) Energia- Polar 3 e (36 e) TEKSTI JA KUVAT JORMA AULA JA TESTIRYHMÄ Sähkö, Vaasan Sähkö, Fortum, Helsingin Energia ja Turku Energia. Huomionarvoinen asia on, että oma sähköntoimittaja ei tarjoa edullisempaa sähköä ellei pyydä tarjousta. Näin kävi myös tässä tapauksessa. Yhdellä puhelinsoitolla saatiin sähkölaskuun 120 euron alennus. Tämän vertailun hinnat on koottu toistaiseksi voimassa olevista sopimushinnoista. Vielä tätä vertailuakin edullisemmin sähkön voi saada muutamista yhtiöistä tekemällä sopimuksen vuodeksi tai kahdeksi. Jotkut yhtiöt taas antavat alennusta, jos koko vuoden sähkölaskun maksaa kerralla. Kaupungit kalleimpia Perusmaksussa kuukausimaksujen vaihtelut ovat 1,35 eurosta viiteen euroon. Edullisin Suur- Savon Sähkö 3,50 e (42 e) Oulun Sähkönmyynti 5 e (60 e) Vaasan sähkö 2,30 e (27,60 e) perusmaksu on Helsingin Energialla ja kallein Oulun Sähkönmyynnillä. Eroja syntyy, kun verrataan kilowattituntien hintoja. Vertailun kallein sähkö on Helsingin Energialla. Sieltä ei myydä kaksiaikatariffilla lainkaan, vaan hinta on sama yöt ja päivät, 4,15 senttiä. Koko vuoden sähkölaskuksi tuli 1581 euroa. Tämän vertailun toiseksi kalleinta sähkö on Turku Energiassa. Siellä vuoden lasku olisi 1517 euroa. Lapin alueella sähkö ei ole maan kalleinta mutta ei edullisintakaan. Vertailussa Oulun Sähkömyynnin vuosikuluksi tulee 1386 euroa ja Energiapolarin 1494 euroa. Pohjalaisilla edullisinta Liekö alueella mitään merkitystä sähkön hinnoitteluun? Myös Laihian Sähkön vaikutuspiiriin kuuluva Vaasan Sähkö tarjoaa tämän vertailun edullisinta sähköä. Koko vuoden sähkölaskuksi tulee 1283 euroa, mikä on 195 euroa edullisempi kuin vertailun kallein Helsinki. Fortum 4 e (48 e) Helsingin Energia 1,35 e (16,20 e) Turku Energia 1,95 e (23,40 e) Energia päivä snt/kwh 4,30 e 3,87 e 3,95 e 3,80 e 3,95 e 4,15 e 4,17 e Energia yö snt/kwh 3,10 e 2,90 e 2,75 e 2,50 e 2,88 e 4,15 e 3,29 e YHTEENSÄ e/v 1493,73 e 1368,98 e 1385,75 e 1283,13 e 1391,45 e 1581,17 e 1516,71 e e Sulakekoko 3 x 35. Kulutus päivällä 24060 kwh ja yöllä 13650 kwh. Hinnat sisältävät ALV:n. Hinnat laskettu toistaiseksi voimassaolevista 23.4.2005 sopimushinnoista. Kalleimman ja edullisimman hintaero 298,04 euroa (23,3 %). Muista vertailtaessa o Ole tarkka. Jotkut yhtiöt ilmoittavat tarjoushinnan arvonlisäverollisena, jotkut -verottomana. o Huomioi yö/päiväsähkön hintaero, jos käytössäsi on kaksiaikatariffi. Joillakin yhtiöillä yö sähkö on suhteettoman halpaa tai kal lista muihin verrattuna. o Vaihtaminen on helppoa. Sopimuksen täyttäminen riittää, uusi toimittaja hoitaa vanhan irtisanomisen. Irtisanomisaika on yleensä kaksi viikkoa. o Sähköntoimittajaa voi vaihtaa kuinka usein tahansa, mutta yleensä ilmaisen mittarinluvun toimittajan vaihtuessa saa vain kerran vuodessa. o Oma sähköntoimittajasi voi laskea hintaa, mutta ei tee sitä, ellet pyydä tarjousta. o Voit hakea tarjouksia muun muassa näistä osoitteista: www.vaihtovirta.fi. www.energiapolar.fi www.sssoy.fi/ www.vaasansahko.fi www.fortum.fi www.turkuenergia.fi/fi/ www.helsinginenergia.fi Lapin ja Länsipohjan hintoihin verrattuna Vaasan sähkö on edullisempaa. Ero Energiapolarin laskuun on 108 euroa. Oulun Sähkönmyynnin ja Vaasan ero on 102 euroa. Onko sitten edullisin kokonaisuutena paras? Joku panee painoa myös paikallisuudelle. Oman alueen toimittajalle voi maksaa enemmän kuin vieraalle, moni ajattelee, Jokaisella ovat kriteerinsä. Pahinta mitä voi tehdä on olla tekemättä mitään. Takavuosien automaattia, jolloin sähkön hinta nousi tai laski kaikille tasapuolisesti, ei enää ole. Sähkötarjous kannattaa kysyä omaltakin yhtiöltä kerran pari vuodessa. 13
Kolumni Avaimet yhtenäiseen elinkeinoelämään Metsät, malmi ja vesivoima ovat tärkeitä Lapin ja Norrbottenin elinkeinoelämän rakenneosia. Perusteollisuus, kuten Outokumpu, SotaEnso, Metsä-Botnia Suomen puolella sekä LKAB, SSAB, Assi Domän ja SCA Ruotsin puolella ovat alihankkijoidensa kanssa tärkeässä roolissa työpaikkojen luomisessa. Lapin ja Norrbottenin alueella on myös kehittyvää pk-yritystoimintaa. Miten sitten yritykset ja myös julkinen sektori ovat hyödyntäneet rajan toisella puolella olevat markkinat ja osaamisen? Länsipohjan ja Norrbottenin yrittäjäjärjestöt ja Tornionlaakson neuvosto tekivät selvityksen pk-yritysten valtakunnanrajan ylittävästä liiketaloudellisesta toiminnasta Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa. Selvitykseen osallistui noin 40 yritystä eri toimialoilta. Yrityskyselyn lisäksi kysyttiin alueella toimivien pankkien, kuntien (elinkeinotoimistojen) ja työvoimatoimistojen rajayhteistyöstä ja toiminnasta yritysten liiketoimintojen ja työvoiman rajan ylittävän liikkuvuuden edistäjänä. Kaikki selvityksessä mukana olleet yritykset totesivat saavuttaneensa selviä hyötyjä rajan toiselle puolelle menemisestä. Kyselyyn vastanneet 40 yritystä tulevat seuraavan 3 5 aikana työllistämään vuoden noin 250 uutta työntekijää. Alihankintoineen työllistävä vaikutus lienee 300 ja 400 välillä. Yritykset, jotka ovat menneet yli rajan näkevät kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksien lisääntyneen selvästi. Yrittäjät ovat toiminnassaan kokeneet, että rajat ylittävää toimintaa ja sijoittumista toiseen maahan ei juuri edistetä julkisen yritysneuvonnan avulla. Myös yksityisten yrityspalveluyritysten tiedot saattavat loppua monesti rajalle. Yritykset ovatkin edenneet byrokratian ja menettelytapojen viidakossa lähes säännönmukaisesti itse ja tukeutuen moneen viranomaiseen ja asiantuntijayrityksiin. Tornionlaaksolaisten ja koko Lapin ja Norrbottenin väestön edun mukaista on nähdä Tornionlaakso ja koko Pohjoiskalotti tulevaisuudessa yhtenäisenä tavaroiden, palveluiden ja työvoiman markkina-alueena. Rajayhteistyöhön tulisi myös Tornionlaakson kuntien elinkeinopolitiikassaan panostaa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että myös julkiset hankinnat ovat osa kunnan elinkeinopolitiikkaa. Eri toimijoiden välinen tiivis verkostoyhteistyö byrokratia- ja toimintatapaosaamisen, markkinatuntemuksen, rahoituksen jne. tiedon ja osaamisen vieminen oikeassa ja selkeässä muodossa mahdollisimman lähelle yrittäjää edesauttaa rajayhteistyötä. Avaimet integroituun elinkeinoelämään Tornionlaaksossa ovat kuitenkin ensi kädessä yrittäjillä ja toimivilla yritysverkostoilla. Martti Kankaanranta toimitusjohtaja Länsipohjan Yrittäjät Nordea Pankki Suomi Oyj E-laskutuksella rutiinit minimiin! Miksi tuhlata aikaa ja työvoimaa rutiinitöihin? E-laskulla säästät aikaa, vähennät virhemahdollisuuksia ja yrityksesi siirtyy nykyaikaan. Lisätietoja saat osoitteesta www.nordea.fi, omalta Nordean yhteyshenkilöltäsi ja Nordea Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe 8 18. nordea.fi 14
1/1 ILMO ALD AUTOMOTIVE Mutta sehän on Toyota Corollan jakohihnan kiristin. Vai onkohan sittenkään? On se, mutta sopii myös Avensis-malleihin. Kätevä kaveri vaihtaa sen itse parissa tunnissa, työajalla tai töiden jälkeen. Tai jättää homman alan ammattilaiselle, meille. Hyvän autoleasingyhtiön nimittäin tunnistaa siitä, että se pitää autot liikenteessä ja ihmiset työpaikoilla. Löydät meidät osoitteesta www.aldautomotive.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme (09) 851 861. Hyvä autoleasingyhtiö 15
Diili pukee yrittäjän Eräsetin toimitusjohtaja Juhani Tulppo valmiina neuvottelumatkalle. Siisti päällystakki, Boss 289 e. Tyylikkäänä maailmalle Safariyrittäjä Juhani Tulpon työ on sekoitus haalarihommia ja bisnesmatkoja. Myös miehen työasut vaihtuvat sen mukaan, onko hän rakentamassa vessaa turisteille vai neuvottelemassa sopimuksista Kaukoidässä. Tällä kertaa toimitusjohtaja puettiin tyylikkäästi tummiin. TEKSTI JA KUVAT: PIA JOKELA 16
E räsetin toimitusjohtaja Juhani Tulppo saapuu Rovaniemen Pukumieheen. Hänet ottaa vastaan miesten osaston hoitaja, miesten puvuista kaiken tietävä Raija Viekonelo, joka arvioi yhdellä vilkaisulla miehen mitat sekä tekee pikaisen värianalyysin. Vaatemyyjän katse on erehtymätön: koko on 56, mitoitus normaali. Tulppo kertoo matkustavansa paljon ja tarvitsevansa neuvottelupuvun, joka sopisi sekä päiväpalavereihin että illallisille. Viekonelo ehdottaa modernia ja muodikasta raitaa. Liituraidalle safariyrittäjä sanoo ei, mutta lämpenee rennommalle ja hillitymmälle raitakuosille. Luontomatkailun parissa tulee näyttää vähän pehmeämmältä. Sliipattu pankkiirityyli ei sovi tähän bisnekseen, mies tietää. Yrityksensä käyntikortti Jo 16 vuotta ohjelmapalveluyritystä pyörittänyt Tulppo tunnetaan matkailualalla toiminnan miehenä. Hän matkustaa itse maailmalle tekemään suoraa kauppaa ja on hankkinut muun muassa suoria charterlentoja Euroopasta Rovaniemelle ja Saariselälle. Luonnossa viihtyvä yrittäjä yllättää vaatemyyjän tuntemalla pukukoodit Kaukoitää myöten. Japani on vaatteiden suhteen vaativin kohde. Mitä kauemmaksi reissaa, sitä tummempaa pukua tarvitsee, mies tiivistää. Raija Viekonelon mielestä kansainvälinen merkki olisi tässä tapauksessa paras valinta. Tässä Bossin puvussa laatu näkyy ja tuntuu, myyjä vakuuttaa. Tulppo uskoo ja lähtee virginiavillaisen puvun kanssa sovituskoppiin. Paita ja kravatti rohkeasti pinkit Puku, Boss 479 e Silittämättä siisti puuvillapaita, Petrifun 65 e Silkkisolmio, Petrifun 39 e Paidan sävyinen taskuliina 4,80 e Vyö, Boss 86 e Eräsetti Oy:n päätoimipaikka on Rovaniemi, mutta sillä on safaritoimisto Saariselälläkin. Helsingissä toimii yhtiön oman incomingtoimisto My Way to Lapland. Samaa yhtiörypästä on myös Santa Claus Safaris -poropuisto Santaparkin kupeessa. Tässä syntyy toimitusjohtajan käsissä poropuiston uudet vessat. Pukumiehen osastonhoitaja Raija Viekonelo auttaa miehiä löytämään tarkoitukseen sopivimmat asut ja asusteet. Värisilmää tarvitaan esimerkiksi solmiota valittaessa. Kopissa kuoriutuu viimeisen päälle tyylikäs bisnesmies. Takki on aivan sopiva, sillä Tulpolla on tavallista pidemmät kädet. Housujen väljä vyötärö puolestaan korjataan tyylikkäällä vyöllä. No nyt alkaa näyttää hyvältä! Miesten muotijuttuja ovat takin kaksi sivuhalkiota sekä melko kapealinjaiset housunlahkeet. Auttamattomasti mennyttä aikaa ovat housujen upslaakit ja etulaskokset. Ammattilaisen mielestä vaatekaapin sisältö pitäisikin päivittää noin kerran vuodessa. Tulpon valitseman tumman puvun käyttötarkoitusta lähdetään muuttamaan paidalla ja kravatilla. Myyjä lähestyy ensin valkoisten paitojen hyllyä. Ei sitten mitään aivan tavallista ratkaisua, toivoo Tulppo. Ammattilainen tekee työtä käskettyä ja etsii jotakin sähäkkää. Pinkki paita saa kaverikseen rohkeasti väritetyn raitakravatin, jossa on pinkkiä, sinistä, valkoista, kultaa. Safarimies tykkää. Lisäksi kaksikko valitsee muutaman hillitymmän paitavaihtoehdon vihreistä ja sinisistä sävyistä, yksivärisiä solmioita, muutamat tarpeeksi pitkät mustat sukat, tyyliin sopivat alushousut sekä Bossin mustan päällystakin. 17
Kolumni Laadun varjolla laatukuvaa murentaen On laatujärjestelmien kultaaika. Hullunkurista on, että kokonaislaadun näkyvin osa eli markkinointiviestintä elää pronssikautta. Kauanko yrityksillä on varaa jättää markkinointi harjoittelijoiden käsiin? Milloin yritykset siirtävät huomiotaan tuotannosta markkinointiin ja asiakkaisiin, tuotantotonneista brändiarvon kasvattamiseen? Taseessa koneisto kuluu, mutta brändiarvo kasvaa ammattimaisilla viestintätoimilla. Laatutyössään harmittavan harva on sisäistänyt, että markkinointi on kokonaislaadun näkyvin osa. Yleensä painotetaan teknistä laatua, palvelulaatua sekä toiminnallista laatua. Samanaikaisesti pitäisi kuitenkin sinnikkäästi työstää myös kaupallista laatua (imago, maine, status), positiiviseen kokonaiskuvaan tähtäävää toimintaa ostohalujen herättämiseksi. Markkinointi on jatkuvaa laatutyötä. Se luo ja ylläpitää toimivia laatuodotuksia. Liian usein tärvellään laatukuvaa haparoivalla markkinoinnilla jättämällä se kokemattomille ja ammattitaidottomille. Säästöillä viritetään oma ansa ja lisätään kustannuksia. Lisäksi huipputuotteen laatumielikuva on vaarassa tärveltyä tarjousmyynnillä. Vaikka yrityksessä nähtäisiin lehtimainonta, puhelinpalvelu ja itse tuote erillisinä, asiakas luo mielikuvan yrityksestä yhdistämällä kaikki eri brändiviestit yhdeksi mielikuvaksi. Integroimalla ja yksinkertaistamalla viestintäänsä yritys pystyy hallitsemaan asiakkaalle rakentuvaa kokonaismielikuvaa. Kaikessa korostuu visuaalisuus. Laadun näkyvät todisteet ovat mainonta, esitteet, nettisivut, pakkaukset, palvelu- ja tuotantotilat, tuoteominaisuudet, lehtijutut, asiakaspalvelu ja tiedottaminen siis koko markkinointi. Suunniteltu mainonta ei yksin riitä. Jos yrityksen palvelu ja siihen liittyvä kommunikointi asiakkaan kanssa eivät vastaakaan annettuja lupauksia, on uskottavan brändimielikuvan syntyminen epätodennäköistä. Negatiivinen brändiviesti kan- tautuu kauas, ja vahingon korjaamiseksi yritys saattaa joutua alentamaan hintoja saadakseen menetetyt asiakkaat takaisin. Tiukka markkinatilanne pakottaa yritykset vahvistamaan markkinointia. Asiakkaan kannalta on keskeistä, että hän näkee mahdollisimman selkeitä, yksinkertaisia ja samansuuntaisia viestejä. Yrityksen yhtenäinen linja varmistaa sen, että kaikkien yksiköiden osallistuessa brändiviestin tukemiseen rahaa kuluu vähemmän mainontaan, suoramarkkinointiin ja kampanjointiin. Markkinat ovat aina olleet vuorovaikutteisia mikä sitten erottaa nykyisen integroidun markkinointiviestinnän aikaisemmasta ajattelusta? Vastaus on yksinkertaisesti teknologia, joka on muuttanut markkinoita. Asiakas ei enää tietoa saadakseen tarvitse markkinoijaa. Hän pystyy vertailemaan brändeja keräämällä internetistä kaiken eri brändeihin liittyvän tiedon ennen ostopäätöstään. Teknologia on tehnyt markkinoista interaktiivisempia mahdollistamalla kaksi asiakassuhteen kannalta keskeistä asiaa. Asiakasta lähestytään yksilöllisesti eikä massamainonnan kautta. Toiseksi yritys voi kerätä asiakkaan vastaukset asiakassuhteen parantamista varten. Lisäksi teknologia tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää jatkuvaa, asiakassuhdetta lujittavaa dialogia asiakkaan kanssa. Markkinoinnin vaikutus kasvaa yrityksen johdossa uutisoitiin hiljattain. 70 suurimmasta suomalaisyrityksestä 30 on lisännyt markkinointi-, myynti- tai viestintäosaamista hallituksiin sekä 32 johtoryhmiin. Markkinointikin on siirtymässä siis kulta-aikaan. Ainakin se yritysten tuloksenteon kannalta olisi toivottava suunta. Taina Torvela Ekonomi 18
1/1 ILMO VARMA 19 ELÄKKEIDEN TURVAAJA
Tuote Nokia 9300 -älypuhelin on oiva apulainen yrittäjälle. Edistyksellinen malli on HF-kaiutinpuhelin ja siinä on neuvottelupuheluominaisuus. Puhelimen täysimittainen näppäimistö helpottaa tekstiviestien ja sähköpostien kirjoittamista. Toimistosovelluksista mukana ovat tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitykset, aikataulut voi kirjata kalenteriin. Nokia 9300 -mallissa on 800 Mt:n muisti ja MMC-muistikortti sekä langaton internet-yhteys. www.nokia.fi Hengitys raikastuu ennen tärkeää kokousta nopeasti Oral-B Brush-Awaysin avulla. Sormeen pujotettava paperikuituinen tuote puhdistaa hampaat, ikenet ja kielen sekä poistaa plakkia. Brush- Aways maistuu mintulle ja on sokeriton. Pienikokoinen pakkaus mahtuu salkkuun tai käsilaukkuun. www.oralbbrushhups.com HP Compaq Business Desktop dc5100 -työasema on edullinen ja helppo ratkaisu yrityskäyttöön. Uusi työasema on suunniteltu varmatoimiseksi ja pitkäaikaiseksi työvälineeksi. HP Compaq dc5100 sisältää Intel 915GV Express -piirisarjan ja HT-teknologialla varustetun Intel Pentium 4 -suorittimen. HP Compaq dc5100 -työasema on saatavilla sekä pienikokoisena pöytämallina että mikrotornina. Kahdesta helposti laajennettavasta mallista on mahdollista räätälöidä käyttäjän tarpeisiin oikea ratkaisu. www.hp.fi Tukisukkahousut ovat seisoma- tai istumatyötä tekevän jalkojen pelastus. Amarin uusissa tukisukkahousuissa on kevyesti hierova tuki, joka helpottaa jalkojen turvotusta ja ehkäisee laskimovaivoja. Skin Care Smoothing -sukkahousuissa on ihoa elvyttäviä merilevää sisältäviä mikrokapseleita ja Skin Care Smoothing -sukkahousut puolestaan sisältävät ihoa kosteuttavaa E-vitamiinia. Kodakin EasyShare-One kamera mahdollistaa langattoman kuvansiirron. Kuvat voi lähettää välittömästi kuvaamisen jälkeen langattomasti Kodak EasyShare Galleryyn katseltavaksi tai printattavaksi ilman tietokonetta. Tiedonsiirto tapahtuu wi-fi-yhteydellä, jota varten kameraan tarvitaan erillinen kortti. Neljän megapikselin kamerassa on mahdollista säilyttää jopa 1500 kuvaa ja Schneider-Kreuznach C-Variogon 3X optinen zoom mahdollistaa korkealaatuisten kuvien ottamisen erilaisissa tilanteissa työssä ja vapaalla. www.kodak.fi Virkistävät sukat. Pitkän kokouspäivän aikana KS-Energy-sukat tukevat ja hierovat jalkoja ja auttavat jaksamaan. Asteittain polvea kohti kevenevä puristus virkistää verenkiertoa ja estää turvotusta pitkän seisomisen aikana. Sukat on tarkoitettu sekä naisille että miehille. www.voguegrouop.fi Luovi on laukku ja työtaso kannettavalle tietokoneelle samassa paketissa. Pilveä muistuttava muoto on ilo silmälle ja suoja tietokoneelle. Laukun toinen puoli on tasainen ja kova, joten sitä voi käyttää työtasona. Luovi-tietokonelaukun on suunnitellut Christian Mäkelä. www.voguegroup.fi www.finnishdesignshop.com 20