Lasten ja nuorten kokema väkivalta vertaisen taholta

Samankaltaiset tiedostot
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON HUOLTAJILLE

N U O R E N R I K O K S E N U H R I N T U N N I S T A M I N E N, K O H T A A M I N E N J A T U K E M I N E N

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON

Saako uhri oikeutta?

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

PÄIHTEET JA VÄKIVALTA

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON


Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON - HUOLTAJILLE Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

SEKSUAALIRIKOKSEN TUNNISTAMINEN JA AVUN HAKEMISEN TÄRKEYS. Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

ALKOHOLI JA VÄKIVALTA -SEMINAARI

Tukea ja apua rikoksen uhrille, Rikosuhripäivystys auttaa nuorta

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Turvakotien asiakkaat

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna Seksuaalinen väkivalta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

M I K A L I N D É N

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

NUORET RIKOKSEN UHRIT

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Heräteinfo henkiseen tukeen

Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA?

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Väkivalta parisuhteessa

Tunne- ja turvataitoja lapsille

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Kiusaaminen koulun arjessa Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Helsinki VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Transkriptio:

Lasten ja nuorten kokema väkivalta vertaisen taholta Maatu Arkio Toimintaa tukee: Verksamheten stöds av:

Sopiiko tämä käytös kouluun? 8.4.2019 2

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittaja on valtio (oikeusministeriö) STEA rahoittaa kehittämistoimintaa Toteuttajatahot: Ensi- ja turvakotien liitto Kirkkohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Mielenterveysseura (valtakunnallinen koordinaatiojärjestö) Suomen Punainen Risti Suomen Setlementtiliitto Palvelut suunnattu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia Palkattua ja vapaaehtoista henkilökuntaa 8.4.2019

MIKÄ ON RIKOS? Rikos on teko tai laiminlyönti, josta on laissa säädetty rangaistus Rikos voi olla yksittäinen tapahtuma tai jatkuva tilanne Vakavuuteen vaikuttaa rikoksen seuraukset uhrille Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle tahansa On huomioitava myös uhrin oma kokemus tapahtuneesta 8.4.2019

MITÄ VÄKIVALTA ON? Väkivalta on sanoin ja teoin toisen satuttamista ja väkivallan muotoja on monia Fyysisessä väkivallasta voi jäädä näkyviä jälkiä uhriin On esimerkiksi tönimistä, lyömistä ja potkimista Voi johtaa pahimmassa tapauksessa kuolemaan Henkinen väkivalta on vaikeampi tunnistaa On esimerkiksi eristäminen, alistaminen ja nimittely Myös väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa Muita väkivallan muotoja voivat olla seksuaalinen väkivalta sekä sosiaalinen, kemiallinen, taloudellinen ja uskonnollinen väkivalta

MIKÄ ON PAHOINPITELY Lievästä pahoinpitelystä on kyse, jos sen seurauksena tulleet vammat ovat vähäisiä. Pahoinpitely on niin sanotusti perus-muotoinen, jos tekijä aiheuttaa uhrille tahallaan ruumiillista väkivaltaa, vahingoittaa hänen terveyttään, aiheuttaa kipua tai saattaa hänet tiedottomaan tai sitä vastaavaan tilaan. Törkeä pahoinpitely on kyseessä kun käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta hengenvaarallista välinettä ja aiheutetaan vakava ruumiillinen vamma tai hengenvaarallinen tila ja se on tehty erityisen raa alla tai julmalla tavalla Pahoinpitelyn yritys on rangaistavaa 8.4.2019 6

MILLOIN PITÄÄ TEHDÄ ILMOITUS POLIISILLE? Kun kyseessä on pahoinpitely tai muu väkivalta, on se alaikäisen kohdalla aina poliisiasia Kinastelu ja nahistelu eivät ole poliisiasioita Kun tilanne ei ole sovittelutoimistossa soviteltavissa, esim. seksuaalinen väkivalta Hyvä toimia nopeasti, ettei tilanteet pitkity Aikuisella on velvollisuus tehdä ilmoitus lastensuojeluun ja poliisille, jos epäilee alaikäiseen kohdistunutta vakavaa väkivaltaa kuten esim. seksuaalirikos tai pahoinpitely Alle 15-vuotias on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta ja saa merkinnän poliisiasian tietojärjestelmään 8.4.2019

Poliisille ilmoitetut alle 18-vuotiaiden pahoinpitelyt Ilmoitettu asianomistaja tapauksina 2013 2014 2015 2016 2017 Pahoinpitelyn yritys 61 65 68 58 72 Lievä pahoinpitely 1366 1421 1448 1652 1663 Pahoinpitely 3974 3673 4509 4924 5447 Törkeä pahoinpitely 61 64 60 58 102 Törkeän pahoinpitelyn yritys 42 19 25 23 20 Yhteensä 5504 5242 6110 6715 7304 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä (PolStat) 8.4.2019 8

Yleisimpiä uhrikokemuksia nuorille olivat (Näsi M. 2016, Katsauksia 18/2016) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 (15-16-vuotiaat) (N=6061) Vahingonteot Sähköinen kiusaaminen Varkaudet Väkivallalla uhkailu Fyysinen väkivalta 8.4.2019 9

NUORET RIKOKSENUHRIT Uhritutkimuksen mukaan suomalaiset lapset ja nuoret kohtaavat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin aikuiset. Vain pieni osa nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee poliisin tai muiden viranomaisten tietoon. 8.4.2019

UHRI KOKEMUKSELLE ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ Lapsuuden kaltoinkohtelu Erilaiset oppimisvaikeudet ja huono koulumenestys Peruskoulun jälkeen opiskelun ja työn ulkopuolelle jääminen Rikosaktiivinen ystäväpiiri ja runsas päihteiden käyttö Sosiaaliset- ja mielenterveysongelmat Yksinhuoltaja- tai uusperheet ilman sosiaalista tukiverkostoa Vähemmistöön kuuluminen (esim. seksuaalivähemmistöt) Nuoren oma rikollinen käyttäytyminen 8.4.2019

Pojat ja nuoret miehet kohtaavat väkivaltaa useimmiten kodin ulkopuolella, koulussa, kadulla tai vapaa-aikana. Tytöt ja naiset joutuvat väkivallan kohteeksi enemmän kotona. 8.4.2019

Väkivallan kohteeksi joutuneiden nuorten osuudet uhrin sukupuolen ja väkivallan tekijän mukaan (Näsi 2016, Katsauksia 18/2016, Kuvio 13) 8.4.2019 13

Nuoriin kohdistuva väkivalta (Näsi M. 2016) Useimmiten nuoriin kohdistuva fyysinen väkivalta on toisten nuorten tekemää. Yleisempää on, että väkivallan tekijä on nuorelle tuttu kuin tuntematon. Tyypillisin nuoriin kohdistuvan väkivallan tekijä on sisarus, kaveri tai muu tuttu nuori. Aikuisten taholta tullessa väkivallan tekijänä on useimmiten isä tai äiti. 8.4.2019 14

Väkivalta kasautuu (Hautanen 2017, Soisalo 2016) Väkivallan kasautumiseen vaikuttavat tekijät liittyvät yksilöön ja perheeseen. Väkivallan kasautumista edistää nuoren riskialtis elämäntyyli. Väkivallan kasautumista voivat lisätä perheen taloudellinen tilanne, vanhempien välinen riitely, päihteiden käyttö ja sosiaalisen kontrollin puute. Väkivaltaa kokevat lapset ja nuoret kohtaavat useanlaista väkivaltaa arkielämässään. Uhrikokemukset yhdellä elämänalueella altistaa väkivallalle muilla elämänalueilla (Kivijärvi ym. 2015). 8.4.2019 15

Väkivalta kasautuu samoille nuorille (Kivijärvi ym. 2015) Väkivalta ja syrjintä ovat osittain normalisoituneet osaksi nuorten arkea. Sukupuoli, ikä ja maahanmuuttotausta ovat yhteydessä väkivaltakokemusten yleisyyteen. Nuoret, jotka ovat tekijä-uhreja, kokevat enemmän turvattomuuden tunteita liittyen omaan syrjäytymiseen, yksinäisyyteen ja itseen kohdistuvaan henkiseen väkivaltaan. Tekijä-uhri nuoret kokevat voivansa vaikuttaa omaan elämään liittyviin asioihin muita heikommin. 8.4.2019 16

Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Paljon rikoksia tekevät nuoret joutuvat muita useammin myös rikoksen uhriksi. (Salmi 2015) 8.4.2019 17

YLEISIÄ OIREITA Lisääntynyt motorinen levottomuus, ärtyneisyys, suuttumus, vihamielisyys. Sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus. Epätoivo, toivottomuus, hallitsematon suru, tulevaisuudettomuuden tunne. Sosiaalinen vetäytyminen, varuillaan oleminen, säikähtely tai säpsähtely. Vähentynyt kiinnostus tavallisesti kiinnostaviin toimintoihin. Äkilliset muutokset nuoren vireystilassa, keskittymiskyvyssä tai mielialassa. Erilaiset psyykkiset vaikeudet, eriasteisia ahdistus- ja mielialaoireita mm. masennus. Nuoren lisääntynyt somaattinen oireilu ja mm. unettomuus tai muu ruumiillinen oire. Käytöshäiriöitä, päihteiden käyttöä ja itseään vahingoittavaa käyttäytymistä. Koulumenestyksen lasku ja/tai toistuvana koulupinnaus. 8.4.2019

NUOREN UHRIN TUKEMINEN Keskeistä on varhainen ja nopea puuttuminen. Nuoren ottaessa oma-aloitteisesti yhteyttä aikuiseen tai ilmaistessaan muutoin avun tarvetta on hänen toivomuksenaan yleensä nopea reagointi. Älä unohda vanhempia/huoltajia. Tarjoa mahdollisuutta käydä tapahtunutta läpi. Anna tietoa äkilliseen väkivaltatapahtumaan liittyvistä yleisistä fyysisistä ja psyykkisistä reaktioista, sillä tietoisuus oireista helpottaa ja vähentää pelkoja. Lääkärissä käynti on tärkeää vammojen hoidon ja niistä haettavien mahdollisten korvausten osalta. Auta käytännön asioissa esim. lääkäriin ajanvaraus, rikosilmoitus missä ja miten. Ohjaa saattaen uhripalveluiden piiriin ja varmista avun toteutuminen. 8.4.2019

Katuväkivallasta aiheutui? (N= 553) En ole kokenut väkivaltaa 79 Fysiologisia oireita kuten esim. päänsärkyä, vatsaoireita, 9 39 Univaikeuksia 15 44 Toistuvia ajatuksia väkivaltatapahtumasta 29 51 Keskittymisvaikeuksia 13 44 Ärtyneisyyttä tai suuttumusta 51 68 Syyllisyyden, häpeän tai epävarmuuden tunteita 20 65 Pelkoa, varuillaan oloa, säikähtelyä tai säpsähtelyä 42 92 Vakavampia vammoja kuten esim. murtumia, isoja haavoja tai 22 18 Lieviä vammoja, kuten esim. mustelmia, ruhjeita tai pieniä haavoja 69 85 207 Poika Tyttö 0 50 100 150 200 250 Kyselytulos Rikosuhripäivystyksen nuorille tehdystä kyselystä 8.4.2019 20

Väkivallan pitkäaikaisia seurauksia Läpikäymätön ja käsittelemätön väkivaltakokemus on yhteydessä psyykkisiin vaikeuksiin ja mielenterveyden häiriöihin päihteiden käyttöön ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen rikosaktiiviseen ystäväpiiriin ja rikolliseen toimintaan 8.4.2019 21

Väkivallan pitkäaikaisia seurauksia Heikentynyt psyykkinen vointi ja käyttäytymisen muutokset kuten esim. mielialan lasku, asosiaalinen käyttäytyminen. Mahdolliset poissaolot koulusta heijastuvat usein opintomenestykseen. Pahimmillaan traumaattinen väkivaltakokemus välittyy huonon psyykkisen voinnin ja heikon koulumenestyksen kautta koulutustasoon ja tätä kautta sosioekonomiseen asemaan. 8.4.2019 22

ESIMERKKITAPAUS Nuori tulee kertomaan RIKUchattiin koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta, jossa häneltä on murtunut käsi ja hajonnut puhelin. Tilanteesta on ilmoitettu molempien osapuolien vanhemmille ja tekijä on pyytänyt anteeksi. Tekijä on alle 15-vuotias. Nuorella on suuri huoli hajonneesta puhelimesta, sillä hänellä ja huoltajilla ei ole varaa ostaa uutta. Nuori miettii, mitä tilanteessa voisi vielä tehdä, koska hän ei ole tyytyväinen pelkkään anteeksipyyntöön. Chatissa varmistetaan onko tilanteesta tehty rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus. Rikosilmoituksen teko on tärkeää, koska alle 15-vuotias on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Nuorella on mahdollisuus vaatia korvauksia tapahtuneesta ja hajonneesta omaisuudesta. Poliisi voi esimerkiksi ehdottaa asian viemistä rikos- ja riitaasioiden sovitteluun. Kaikilla on samat oikeudet riippumatta siitä missä rikos on tapahtunut.

NUOREN UHRIN TUKEMINEN Ennakointi ja yleisten toimintamallien tiedostaminen auttaa pysymään rauhallisena ja helpottaa asioiden hoitamista. Ota selvää ja perehdy omiin velvollisuuksiin ja oman kunnan/alueesi toimintasuunnitelmaan. Suurimmissa kunnissa on luotu toimenpidemalleja / hoitopolkuja, jotka helpottavat uhrin ohjaamista jatkohoitoon ja tuen piiriin. Uskalla kysyä apua tai neuvoja, jos et tiedä mitä tehdä. 8.4.2019

Myyttien murtaminen Nuoret eivät aina ole niin pärjääviä ja rohkeita kuin antavat olettaa. Väkivaltaa voi kohdata kuka tahansa ja tilanne voi tulla yhtäkkiä, jolloin uhri ei usein kykene puolustamaan itseään. Tytöt joutuvat myös väkivallan uhreiksi. Tosi miehet voivat olla väkivaltatilanteessa passiivisia ja heikkoja, eivätkä aina kykene fyysisestä ylivoimastaan huolimatta puolustautumaan, eivätkä pääse pois tilanteesta. 8.4.2019 25

MITÄ VÄKIVALLAN TAUSTALLA ON? Väkivaltaa tapahtuu sosiaalisissa yhteisöissä tai ryhmissä Voiko kiusaaminen olla väkivallan taustalla? Hyväksymmekö toisemme sellaisina kuin he ovat? Voisiko väkivaltaisen käytöksen taustalla olla omat kokemukset väkivallasta? Miten opimme käsittelemään ristiriittilanteita ja hallitsemaan omia tunteita? Mitä pitkittynyt henkinen väkivalta aiheuttaa? Liittyykö väkivaltaan pelon, häpeän ja syyllisyyden tunteita?

MITEN OHJEISTAA, JOS VÄKIVALTA TAPAHTUU NETISSÄ Älä vastaa kiusaamisviesteihin Estä viestit kiusaajalta Tallenna ja tulosta pilkkaavat viestit, keskustelut ja kuvat Kirjaa mahdollisuuksien mukaan ylös Nettisivuston osoite Päivämäärät ja kellonajat tapahtuneesta Tekijän nimimerkki, sähköpostiosoite ja IP-osoite

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Materiaalipaketit ovat helppokäyttöisiä työvälineitä nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta rikosasioissa sekä auttaa heitä tunnistamaan rikokset ja niihin liittyvät ilmiöt Materiaalien avulla rohkaistaan nuoria rikosasioista puhumiseen ja avun hakemiseen Ne helpottavat vaikeiden asioiden puheeksiottoa nuorten kanssa Materiaalipaketit pohjautuvat videoihin ja ne sisältävät myös muuta sähköistä materiaalia kuten PowerPoint, tietokilpailu ja keskustelumateriaalia 8.4.2019

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset? Verkossa tapahtuvat rikokset ja niiden puheeksi ottamisen tärkeys Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen (Huoltajille) 8.4.2019

RIKUn palvelupisteet ympäri Suomea Tukihenkilötoiminta palvelupisteeltä Lähimmän palvelupisteen yhteystiedot löytyvät www./yhteystiedot RIKUn auttava puhelin 116 006 Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177, josta saa neuvoa ja ohjausta lainmukaisiin oikeuksiin Nuorille suunnatut omat nettisivut www./nuoret RIKUchat, auki arkisin 9.00-15.00 sekä maanantai iltaisin 17.00-19.00 Tukea ja neuvoa matalalla kynnyksellä Mahdollisuus kysyä rikosuhriasioihin liittyviä asioita Halutessaan nimettömästi RIKUn tavoittaa myös Twitteristä, Facebookista, Instagramista ja Help.Some -mobiilisovelluksella

Jokainen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevä ammattilainen kohtaa työssään väkivaltaa kokeneita lapsia, nuoria ja aikuisia. KYSY VÄKIVALLASTA! 8.4.2019