ALKOHOLI JA VÄKIVALTA -SEMINAARI
|
|
- Pasi Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORET RIKOKSEN UHRIT ALKOHOLI JA VÄKIVALTA -SEMINAARI TUNNISTAMINEN Maatu Arkio P roj e ktipäällikkö KOHTAAMINEN TUKEMINEN
2 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Toimii valtakunnallisesti Keskustoimisto Helsingissä. 7 aluetoimistoa. 29 paikallista palvelupistettä. n. 30 palkattua työntekijää ja noin 300 koulutettua vapaaehtoistyöntekijää
3 SUURIN OSA ASIAKKAISTA ERILAISTEN VÄKIVALTARIKOSTEN UHREJA Asiakaskontakteja vuonna 2012 n , joista tukisuhdetta Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja 42 % Seksuaalisen väkivallan uhreja, aikuiset ja lapset 23 % Muun pahoinpitelyn uhreja 12 % Uhkailu/häirintä, henkinen väkivalta 12 % Omaisuusrikokset 8 % (murto, varkaus, ryöstö, petos, kavallus) Muut 3 %
4 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA TODISTAVAN ASEMAA VAIKUTTAMINEN PALVELUT HANKKEET KOULUTUSTOIMINTA Ammattilaisten täydennyskoulutukset Ammattiin opiskelevien koulutukset Vapaaehtoistoimijoiden koulutukset KEHITTÄMISTOIMINTA Lainvalmisteluun ja tutkimustoimintaan osallistuminen, Turvallisuusohjelmat, l Työryhmät, lausunnot, aloitteet, Yhteiset hankkeet, Kansainvälinen yhteistyö MATERIAALIN TUOTTAMINEN Rikoksen uhrin käsikirja RIKU-lehti Oppaita ja ohjelehtisiä VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Lehdet, radio, TV ja sosiaalinen media Esitteet ja julisteet Yleisötapahtumat Uutiskirjeet PUHELIN- JA NETTIAUTTAMINEN Auttava puhelin Juristin puhelinneuvonta Rikunet verkkoauttamispalvelu Chat-palvelu Nuorille ja nuorten elämässä vaikuttaville aikuisille PALVELUPISTEET Henkilökohtainen tuki ja neuvonta Tukihenkilöitä Ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä Konsultaatiot ETSIVÄ TYÖ Visitor-toimintatoiminta Esim. Poliisilaitoksilla, tuomioistuimessa, turvakodeissa, kriisikeskuksissa tai sosiaalisessa mediassa Todistajan tuki tuomioistuimessa Suomi24 verkossa Yleisötapahtumat NUORET Tietoa, taitoa ja tukea nuoren rikoksen uhrin aseman parantamiseksi Kehittää RIKUn toimintaan uusia käytäntöjä nuorten asiakkaitten tavoittamiseen, kohtaamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Edistää nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksen uhreja ja heidän läheisiään. Kehittää tehokasta ja kohdennettua viestintää nuorten rikosuhrien oikeusturvasta ja tuesta. Kumppanit: Setlementtiliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Aseman Lapset ry, Ehyt ry
5
6 RIKUN OPPAITA Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille 2007 Tulostettavissa RIKUn verkkosivuilta Rikosprosessitietoa iti t nuorille rikoksen k uhreille 2013 Tulostettavissa RIKUn verkkosivuilta Ulkomaalaistaustaisen rikoksen uhrin kohtaaminen 2011 Tulostettavissa RIKUn verkkosivuilta ilta Rikoksen uhrin käsikirja PS-kustannus, ISBN Hinta 35
7 VÄKIVALTA ON SUOMESSA VARSIN YLEINEN ILMIÖ Uhritutkimuksen mukaan suomalaiset lapset ja nuoret kohtaavat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin aikuiset. (Ellonen, ym. 2008; Sirén, Aaltonen, Kääriäinen, 2010.) Vain pieni osa nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee poliisin tai muiden viranomaisten tietoon. (Sirén, Danielsson, Kivivuori, 2012)
8 Jokainen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevä te e ammattilainen att a kohtaa työssään väkivaltaa kokeneita lapsia, nuoria ja aikuisia
9 UHRIKOKEMUKSILLE ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ Lapsuuden kaltoinkohtelu. Rikosaktiivinen ystäväpiiri, runsas päihteiden käyttö. Kehitysvammaisuus, psyykkinen tai fyysinen poikkeavuus tai kehityksellinen erityisvaikeus Erilaiset oppimisvaikeudet, huono koulumenestys (<6 ka). Peruskoulun jälkeen opiskelun ja työn ulkopuolelle jääminen. Sosiaaliset ja mielenterveysongelmat. Yksinhuoltaja- tai uusperheet ilman sosiaalista tukiverkostoa. Vähemmistöön kuuluminen (esim. seksuaalivähemmistöt.)
10 Se voi tapahtua ihan kenelle tahansa, ihan ilman mitään syytäkään. Satut vain olemaan väärässä paikassa, väärään aikaan. Ei minulta ainakaan se äijä tullut kohteliaasti ti kysymään, saisiko ik hän kuristaa ja vetää turpaan, kun näin samassa bussissa satutaan kivasti kulkemaan. (Nuori, IRC-Galleria)
11 Väkivallan kohteeksi joutuneiden 9.-luokkalaisten % osuudet uhrin sukupuolen ja väkivallan tekijän mukaan (Salmi, 2012, N= 4 855) Tuntematon aikuinen Muu tuttu aikuinen Opettaja Vanhempi/huoltaja Tuntematon nuori Seurustelukumppani Muu tuttu nuori Kaveri Sisarus/sisarpuoli Tyttö Poika
12 Nuoren oma rikollinen käyttäytyminen on voimakkain uhrikokemusta selittävä tekijä. (Kivivuori, ym., 2012; Aaltonen, 2012)
13 UHRIA SYYTTÄVÄ Mitä uhri teki/ei tehnyt ennen kun joutui rikoksen uhriksi? Kolmivaiheinen ajattelu. (W. Ryan) 1.Uhrin asenteet, käytös 2.Tämän seurauksena uhriksi 3.Rikoksen uhriksi joutuminen voidaan välttää esim. muuttamalla huolimatonta, harkitsematonta tai provokatiivista käyttäytymistä
14 UHRIA PUOLUSTAVA Syyt Systeemissä Syy tekijässä ei uhrissa. Rikoksen uhriksi joutumisen osasyinä ovat sosialisaation kautta sisäistetyt yhteiskunnan arvot ja kulttuuriset tekijät sekä sosiaaliset instituutiot
15 ALKOHOLI JA FYYSINEN VÄKIVALTA NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTYMINEN JA UHRIKOKEMUKSET 2012 VENLA SALMI Nuorista väkivallan uhreista noin 25 % ilmoitti, itti että oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, kun oli joutunut t viimeksi i fyysisen väkivallan kohteeksi. Mitä useammin nuori käyttää alkoholia, sitä suurempi todennäköisyys myös väkivallan kasautumiselle. Väkivallan tekijöistä noin 40 % oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena
16
17
18 Pari vuotta sitten lähin baarista tampereen keskustassa yksin (virhe) ja olin menossa lähintä taksitolppaa kohti ja muutama poika ilmestyi i ihan tyhjästä ja veti turpaan. (Mies, 24-v.) Joo no, kävelin paikallisessa rantapuistossa kohteena varsinainen ranta ja vastaantuleva tyyppi tinttaa kyselemättä nassuun tosta vaan. Shit happens. (Mies, 27-v.) toi omalla pihalla tapahtunut ehkä pahin, koska k jouduin sen takia lähteä evakkoon omasta asunnosta ja semmosta (vainoominen, jäi mun takia kiinni kannabisviljelmästä) ja sen takia kokoaikainen pelkotila, koska ei millonkaan tiedä mistä nurkan takaa tämäinen äijä taas pomppaa ja pistää turpaa (tai pahempaa, siitä ei koskaan tiedä (Nuori mies, alle 20-vuotias)
19
20 Kenelle nuoret kertovat kokemastaan?
21 MISTÄ NUORET ARVIOIVAT ETSIVÄNSÄ TIETOA? Vanhemmat
22 MISTÄ ASIOISTA NUORET TOIVOIVAT TIETOA? Mikä on rikos Nuorten toiveet nettisivujen sisällöstä Rikosilmoitus missä/miten Mihin tarvitsen oikeudelista apua Mistä saa oikeudellista apua Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu Rikosasian käsittelyn eteneminen 6. luokka (N= 34) 8.-9.luokka (N= 93) Toinen aste (N= 42) Milloin ja miten rikosasioita sovitellaan
23 MITÄ TIETOA? Nuorten toiveita nettisivujen sisällöstä Fyysisistä ja psyykkisistä oireista Milloin on syytä hakea apua? Tietoa paikoista mistä saaa apua? Miten rohkaista rikoksen kohteeksi joutunutta ystävää uhripalveluihin? 6. luokka (N= 34) 8.-9.luokka (N= 93) Toinen aste (N= 42)
24 NUORET RIKOKSEN UHRIT (CRIME VICTIMS, A. KARMEN, 2013) HAASTEITA Eivät tiedä oikeuksiaan Häpeävät ja haluavat tietoisesti unohtaa Pelkäävät kertoa rikoksesta Kokevat, että ovat ansainneet rangaistuksen. Suojelevat vanhempiaan Eivät luota aikuisiin
25 ihan hyvin.. tarttis ny vaa kipeesti neuvoja jostain, kun en tiiä et onko aihetta mennä tekee rikosilmotus ku en viittis marssii sinne jos ei olekkaa ettei turhaa tuu ongelmii ;O
26 18-VUOTIAAN NUOREN MIEHEN MIETTEITÄ ja sitten kynnys lähteä poliisiasemalle ja viranomaisten kanssa asiointi on jotenkin pelottavaa ja suurin osa luulee että ne nauraa vaikka eivät naura ja sitten tulee taas että jaksaako sitä pitkää prosessia käydä läpi uudestaan ja uudestaan jos kaikki ois helpompaa kynnys ois matala
27 UHRIN POLKU Mikä on rikos? Turvattomuuden tunteet Syyllisyys ja häpeä Muisti- ja keskittymisvaikeudet Pelko ja ahdistus Muut psyykkiset oireet ja reaktiot Ongelmia ihmissuhteissa Fyysiset vammat ja oireet Taloudelliset menetykset Mitä pitäisi tietää? Mitkä ovat lainmukaiset oikeuteni? Mihin tehdään rikosilmoitus? Mikä on esitutkinta, syyteharkinta, sovittelu? Rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimukset? k k t? Oikeudenkäyntikulut? Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kuka voi auttaa? Oikeusavustaja? Miten suhtautua tiedotusvälineisiin?
28 Taitoa tunnistaa, kohdata ja tukea Aikuinen löytää tiensä helpommin nuoren luokse kuin nuori aikuisen i luokse
29 NUOREN RIKOKSEN UHRIN YLEISIÄ OIREITA TAI K Ä YTTÄ YTYMISEN MUUTOKSIA Nuoren lisääntynyt somaattinen oireilu ja erilaiset psyykkiset vaikeudet. Vähentynyt kiinnostus tavallisesti kiinnostaviin toimintoihin. Äkilliset muutokset joko nuoren vireystilassa, keskittymiskyvyssä tai mielialassa. Eriasteisia ahdistus- ja mielialaoireita. Lisääntynyt motorinen levottomuus, ärtyneisyys, unettomuus tai muu ruumiillinen oire. Käytöshäiriöitä, päihteiden käyttöä, itseään vahingoittavaa käyttäytymistä. Koulumenestyksen lasku ja/tai toistuvana koulupinnaus
30 UHRILLA ILMENEVIÄ YLEISIÄ OIREITA TAI NÄKYVIÄ MUUTOKSIA Hämmennys. Ärtyneisyys, suuttumus ja vihamielisyys. Sopimaton tai tarkoitukseton k t yliaktiivisuus. Sosiaalinen vetäytyminen, varuillaan oleminen, säikähtely tai säpsähtely. Epätoivo ja toivottomuus. Hallitsematon suru. Univaikeudet. Tulevaisuudettomuuden tunne
31 NUORI REAGOI TUNTEEN OHJAAMANA Vetäytyminen SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYNYT OIREILU Aggressiivisuus, hyökkäys ULOSPÄIN KÄÄNTYNYT OIREILU Väkivallan muoto, aste, kesto ja määrä Henkilön temperamentti ja persoonallisuus Ikä, sukupuoli ja kehitysvaihe Kulttuuri/uskonto Sosiaalinen tukiverkosto k t
32 TUNNISTAMINEN ON VAIKEAA Liiallinen varovaisuus ja epävarmuus omista päätelmistä. Pelko vääristä ilmoituksista. Tietotaidon puute. Omat asenteet. Aukotonta mallia, kyselyä tai menetelmää uhrin tunnistamiseen ei ole
33 ENNAKOINTI AUTTAA TOIMIMAAN Ennakointi ja yleisten toimintamallien tiedostaminen auttaa pysymään rauhallisena ja helpottaa asioiden hoitamista. Ota selvää ja perehdy oman kunnan/ alueesi toimintasuunnitelmaan ja omiin velvollisuuksiin. Suurimmissa kunnissa on luotu toimenpidemalleja/ hoitopolkuja, mitkä helpottavat t uhrin ohjaamista jatkohoitoon ja tuen piiriin. Uskalla kysyä apua tai neuvoja, jos et tiedä mitä tehdä
34 NUORI REAGOI TUNTEEN OHJAAMANA Vetäytyminen SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYNYT OIREILU Aggressiivisuus, hyökkäys ULOSPÄIN KÄÄNTYNYT OIREILU Väkivallan muoto, aste, kesto ja määrä Henkilön temperamentti ja persoonallisuus Ikä, sukupuoli ja kehitysvaihe Kulttuuri/uskonto Sosiaalinen tukiverkosto k t
35 NUORELLE TULEE TARJOTA TUKEA JA APUA AKTIIVISESTI Rikoksen kohteeksi joutuneen nuoren tukemisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat varhainen ja nopea puuttuminen (Marttunen, 2009). Nuoren ottaessa oma-aloitteisesti aloitteisesti yhteyttä aikuiseen tai ilmaistessaan muutoin avun tarvetta on hänen toivomuksenaan yleensä nopea reagointi (Marttunen, 2009). Ohjaa saattaen mahdollisen kriisiavun ja käytännön tuen piiriin ja varmista avun toteutuminen
36 Nuorten selviytymiskeinot yy eivät välttämättä ole vielä kehittyneet aikuisten tasolle eikä nuori osaa välttämättä hyödyntää y psykososiaalista tukea tapahtumasta selviytymiseen. yy Vaikeat ja toimintakykyä haittaavat oireet eivät aina a ilmaannu heti rikostapahtuman a jälkeen
37 IKÄTASOISTA TUKEA??? Rikoksen uhriksi joutuneen nuoren käytös ei aina vastaa ikätasoa. Tilapäinen taantuma. Traumaattisen kokemuksen jälkeen nuoren tiedollisen oppimisen taso voi olla väliaikaisesti alentunut. Tällöin tiedon käsittely ja uuden informaation vastaanottaminen ja sisäistäminen on usein hidasta ja hankalaa. Väkivalta- ja seksuaalirikoksesta selviytyminen vie usein pitkään. Tukemisen tulee olla joustavaa ja luovaa
38 VÄKIVALTA SHIT HAPPENS.? on mullakin rankkoja kokemuksia mutta jotenkin en oo noita apuja halunnu ottaa koskaan vastaan (Nuori mies, 24-v.)
39 TUKEMISESSA TÄRKEÄÄ Rehellinen ja luottamusta herättävä kohtaaminen ja tukeminen. Nuori tulee aidosti kuulluksi ja kohdatuksi. Lyhyessäkin vuorovaikutustilanteessa uhrin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja aktiivinen kuuntelu tukevat selviytymistä. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että uhri saada puhua kokemuksestaan halutessaan uudestaan ja uudestaan. Asianmukainen tieto vähentää uhrin pelkoja, rauhoittaa ja lisää turvallisuuden tunnetta edistäen tapahtumasta toipumista. i t
40 TILAA UUTISKIRJE Ensimmäisten vuosien ajan sisältö tulee painottumaan kohderyhmänä erityisesti nuoriin rikoksen uhreihin
41 Lähteet Ellonen, N. & Kääriäinen, J. & Salmi, V. & Sariola, H. (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tampereen yliopistopaino. Finkelhorn, D. & Wolak, J. & Berliner, L. (2001). Police reporting and professional help seeking for child crime victims: a review. Child maltreatment, February, 6, 1, Haapasalo. J. (2005). Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti? Suomen Lääkärilehti, 45, 60, Honkatukia, P. (2011). Uhrit rikosprosessissa haavoittuvuus, palvelut ja kohtelu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, 252. Helsinki: Hakapaino Oy. Humppi, S-M M. Ellonen, N. (2010). Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö. Tampereen yliopistopaino. Joki-Erkkilä, M. & Jaarto, M. & Sumia, M. (2012). Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim. Kauppi, A. (2012). Sisäiset mustelmat t pahoinpitely it psyykkiset vaikutukset. k t Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio iti K (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim. Karvonen, S. (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Aaltonen, J. (2012) Turvataitoja nuorille. Opas 21, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Laapio, M-L. (2005). Poliisi ja perheväkivalta. Poliisiammattikorkeakoulu. Oranen M. (2012). Lapsi ja perheväkivalta. Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim. Piispa, M. (2004). Väkivalta ja parisuhde. Nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely surveytutkimuksessa. Helsinki, Yliopistopaino. Söderholm, A. & Politi, J. (2012). Lapsen laiminlyönti. Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim
N U O R E N R I K O K S E N U H R I N T U N N I S T A M I N E N, K O H T A A M I N E N J A T U K E M I N E N
Päivi Alanne-Kunnari, aluejohtaja, Lapin aluetoimisto N U O R E N R I K O K S E N U H R I N T U N N I S T A M I N E N, K O H T A A M I N E N J A T U K E M I N E N 0 6. 1 1. 2 0 1 3 4.11.2013 1 ESITYKSEN
LisätiedotNUORET RIKOKSEN UHRIT
NUORET RIKOKSEN UHRIT ALKOHOLI JA VÄKIVALTA - SEMINAARI TUNNISTAMINEN N i n a V a a r a n e n - V a l k o n e n P r o j e k t i s u u n n i t t e l i j a, V T M KOHTAAMINEN TUKEMINEN 27.11.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotPÄIHTEET JA VÄKIVALTA
PÄIHTEET JA VÄKIVALTA TUNNISTAMINEN N U O R T E N H A N K E 2012-2015 TUKEMINEN KOHTAAMINEN 1 ESITYKSEN RAKENNE RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Nuorten hanke Nuori rikoksen uhri Tunnistaminen Kohtaaminen Tukeminen
LisätiedotNUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ
LisätiedotP Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O
P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA
LisätiedotRIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 22.5.2017 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittaja on valtio (oikeusministeriö). STEA rahoittaa kehittämistoimintaa. Toteuttajana Ensi- ja turvakotien
LisätiedotTukea ja apua rikoksen uhrille, Rikosuhripäivystys auttaa nuorta
Tukea ja apua rikoksen uhrille, Rikosuhripäivystys auttaa nuorta Toimintaa tukee: Maatu Arkio 3.4.2018 1 Yleishyödyllistä toimintaa, palvelut suunnattu rikoksen uhreille, uhrien läheisille ja rikosasiassa
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON HUOLTAJILLE
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON HUOLTAJILLE Toimintaa tukee: Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen NUORET RIKOKSEN UHRIT Nuoret kohtaavat rikoksia enemmän kuin aikuiset
LisätiedotLasten ja nuorten kokema väkivalta vertaisen taholta
Lasten ja nuorten kokema väkivalta vertaisen taholta Maatu Arkio Toimintaa tukee: Verksamheten stöds av: Sopiiko tämä käytös kouluun? 8.4.2019 2 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittaja
LisätiedotNuoret ja lähisuhdeväkivalta
Nuoret ja lähisuhdeväkivalta Toimintaa tukee: Maatu Arkio 15.11.2017 1 Rikosuhripäivystys, RIKU 15.11.2017 2 Lähisuhdeväkivalta Perheväkivalta Kaikki perheen sisällä tapahtuva, yhden perheenjäsenen toiseen
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys SEKSUAALIRIKOKSEN MÄÄRITTELY Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotRIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Toimintaa tukee: Tietoisuuspäivä 10.4.2018 Lähisuhdeväkivalta RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittaja on valtio (oikeusministeriö). STEA rahoittaa
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Toimintaa tukee: Verksamheten stöds av: USKALLATKO SINÄ PUHUA VÄKIVALLASTA? Katso täältä video aiheesta https://youtu.be/oeracol-xzw
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotSEURUSTELUVÄKIVALTA OULU 2.10.2013
SEURUSTELUVÄKIVALTA OULU 2.10.2013 NUORTEN HANKE 2012-2015 14.10.2013 1 RIKUN NUORTEN HANKE TAVOITTEET Kehittää RIKUn toimintaan uusia käytäntöjä nuorten asiakkaitten tavoittamiseen, kohtaamiseen, tukemiseen
LisätiedotNUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA
NUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Maatu Arkio 28.9.2015 1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET Määritelmä Saada käsitys lähisuhde- ja perheväkivalta määritelmän käsitteellisestä laajuudesta Yleisyys ja periytyvyys
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä
LisätiedotVammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:
Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotPOJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman
POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius
LisätiedotSeksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys 21.9.2016 Joensuu Yleisiä myyttejä ja uskomuksia Tuntemattomat ovat suurempi uhka kuin perheenjäsenet tai tutut (ulkoistetaan pahuus
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotAnkkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella
Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos
LisätiedotKRIISIKESKUSTOIMINNOT
Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotLasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotSisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotRaiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys
Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Väkivaltarikoksen uhri tarvitsee tukea ja tietoa Suurella osalla ihmisistä rikoksen uhriksi
LisätiedotHenkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotAlkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa
Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotPelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö
Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON - HUOLTAJILLE Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON - HUOLTAJILLE Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen Rahoittajat: 2 Sisällys Alkusanat... 3 Tärkeää ennen aloitusta... 4 Rikosuhripäivystys
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotVäliinputoamisia vai välittävä verkosto?
Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Toimintaa tukee: Verksamheten stöds av: TUNNISTATKO VÄKIVALLAN? Katso täältä video aiheesta
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotAnkkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä
1 Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä Keskeisenä tavoitteena Ankkuri-toiminnalla on saada nuoret ymmärtämään, miten he voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja saada sille paremman suunnan. Tehtyjen
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Toimintaa tukee: Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys SEKSUAALIRIKOKSEN MÄÄRITTELY Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta
LisätiedotRikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja
Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotKUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU
KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU Jos olet äskettäin joutunut raiskatuksi, olet kokenut muuta seksuaaliväkivaltaa tai hyväksikäyttöä Älä peseydy, äläkä vaihda vaatteita Mene lääkäriin,
LisätiedotSAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys
SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta
LisätiedotTietokilpailu 6 Rikostietokilpailu
Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu 1. Mikä on rikos? a. Teko, jolla pahoittaa toisen mielen b. Lainvastainen teko tai teon tekemättä jättäminen c. Teko, joka on väärin, jos siitä jää kiinni 2. Mitä lakia
LisätiedotMonialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi
Monialainen MARAK -toimintamalli Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi 5.6.2017 Martta October 1 Esityksen rakenne 1) Mikä MARAK on? Toimintamallin esittely 2) Miksi MARAK on kehitetty?
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ
LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa
LisätiedotSuomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu
Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen
LisätiedotSisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari Turku, 22.1.2014 ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotLapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy
Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotRaiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?
Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotTerveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!
Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotMies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist
Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 18.05.2017 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotMONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ
MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen
LisätiedotLasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotTURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,
TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus
LisätiedotHelsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija
OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön
Lisätiedot