(9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutkinto, Mtiltlouden osmisl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 (> rehtori rontus T
SISÄLLYS 1 1 MAALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet... 2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus...1... 1 I...4 1 3 Perustutkinnon rkenne...,......6 1.4 Tutkinnonmuodostuminen...9 2 AMMILLISET TUTKINNON OS... 10 2.1 2.2 2.1 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 35 osp...... 10 1 Työskentely mtlouslll, 15 osp......,...10 2 Mseutuyrittäminen, 20 osp......14 Mtiltlouden osmisl, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os, 40 osp 18 2.2.1 Mn ksvukunnon j tuotntoympäristön hoitminen, 40 osp... 18 2.3 Mtlousteknologin osmisl.,.,...23 2.4 Eläintenhoidon osmisl 23 2.5 Turkistlouden osmis... 2.6 Vlinniset tutkinnon ost 2.6.4 Mtlous- j mnrkennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp...23 23 23 2.6.5 Mtlouskoneiden huoltminen j korjminen, 20 osp... 2.6.6 Automtion hyödyntäminen mtloudess, 20 osp 2.6.7 Tuolntoeläinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 30 osp... 2.6.9 Eläinljikohtinen tuotnto ti hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 15 osp 2.6.12 Plvelujen tuottminen mseudull, 15 osp 2.6.14 Metsien hyödyntäminen, 15 osp 2.6.15 Rkentminen mtilll, 15 osp 2.6.16 Bioenergin tuottminen, 15 osp... 2.6.17 Turve-energin tuottminen, 15 osp 2.6.21 Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp... 2.6.25 Työpi kkohjjksi vlmentutum i nen, 5 osp 2.6.26 Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 2.6.28 Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuvt tutkinnon ost... ) Rehuksvien tuottminen, 15 osp... b) Nvetn tuotntoteknologin käyttäminen j huoltminen, 15 osp..,... c) Koneiden huoltminen j korjminen sekä metllityöt, 10 osp d) Metsätrktoreiden huoltminen j korjminen, 15 osp e) Peltoksvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp 27 31 36 4L 45 49 52 56 59 62 64 67 70 70 74 78 81 85 2
3 4 5 6 YHTEISET TUTKINNON OS VAPAASTI VALITTAV TUTKINNON OS OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKLöKOHTAINEN TYöSSÄOPPIMINEN 7 KANSNvÄusws 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN länreer... 88 90 OPISKELUSUUNNITELMA. 9L 92 93 93 96 3
1 MAALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, ryoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Suomlinen mseutu trjo monille työ-, suin- j vp-jnviettopikn. Mseudun elinkeinorkenne on muuttunut j muutos jtkuu. Mseudun sukkist yhä usempi työskentelee plkktöissä j niin snottu kkkossuminen mseudull lisääntyy voimkksti. Perinteistä mtloutt hrjoittvien tilojen määrä vähenee, tilkoot ksvvt j mseudulle syntyy monenlist yritystoimint. Mtilt erikoistuvt, suuntutuvt jlti monilistuvt. Ne keskittyvät omn osmiseens j verkostoituvt toisten yrittäjien knss. Yhä usempi mtlousln mmttilinen työskentelee esimerkiksi mtilmt kilu, koneplveluj, elintrvikkeiden jtkojlostust, bioenergiyrittäjyyttä, lomitus-, työj misemnhoitoplveluj j hrrste-eläintoimint trjoviss yrityksissä joko työnntjn ti työntekijänä. Mtlousln mmttilisi työskentelee myös turkistrhjin. Kylmän ilmston, pitkäjänteisen tutkimustoiminnn j turkiseläinksvttjien mmttitidon nsioist Suomess tuotetut turkikset ovt ldukkit j kysyttyjä milmll. Suomi onkin milmn johtvi mit turkiseläinksvtuksess j turkistuotnnoll on suuri merkitys vientielinkeinon. Mtlouden toimintedellytyksiä säätelevät knsntloudellinen kehitys, knsinvälinen tlous j ilmston muutokset. FAO:n ennusteen mukn milmn ruontuotnto tulisi kksinkertist vuoteen 2050 mennessä. Tämä on suomliselle mtloudelle sekä hste että mhdollisuus. Mtlouden tehtävänä on luonnost, ksvi- j eläinkunnst stvien tuotteiden j erilisten plvelujen tuottminen, jlostminen j hyödyntäminen kuluttjien j teollisuuden käyttöön. Lisäksi mtilojen merkitys metsäteollisuuden rkineen sekä vi htoehtoisten energ im uotojen tuottj n on merkittävä. Mtlouslll työskenteleminen edellyttää vstuut omst toiminnst, eläimistä, ympäristöstä j luonnost. Alll menestyminen vtii tuotnnon biologisen perustn j tuotntotekniikn tuntemust, liiketloudellist osmist j ympäristövstuullisuutt. Tulevisuudess kilpilukykyisen elinkeinon hsteit ovt kuluttjien rvostukset j niiden heijstuminen ln elinkeinorkenteeseen, mmttititoisen työvoimn snti j uuden teknologin hyödyntäminen. Mtlouslll menestyminen edellyttää kykyä seurt lns kehitystä j mrkkinnäkymiä sekä tito rvioid niiden vikutust omn toimintn. Mseutuympäristön j eläinten lduks hoito ntvt elinkeinost kuvn, jonk myös kuluttjt kokevt myönteiseksi. Mtlouden suor j välillinen työllistävyys on knsntloudellisesti merkittävä. Ksvvt j toimintns kehittävät mtilt trvitsevt lns erityisosmist j liiketloudellist osmist. Mtiloill trvitn yhä enemmän mmttititoisi osji, jotk ovt sitoutuneet omn työhönsä j rvostvt sitä. Smoin mseudull trvitn yhä enemmän ln mmttilisi, jotk trjovt monipuolisesti erilisi plveluj. Tästä johtuen mtlousln opetuksen on seurttv ln kehitystä j vstttv siihen. t
Mtlousln mmttilisell on oltv kokonisnäkemys mtlouden hrjoittmisen edellytyksistä j mseutuyrittämisen monist mhdollisuuksist sekä lj-liset mmtilliset perusvlmiudet ln eri tehtäviin. Häneltä vditn biologist perusosmist, teknistä näkemystä, työmenetelmien hllint, liiketloudellist osmist, yrittäjyyttä, sikslähtöisyyttä, ltutietoisuutt j kestävän kehityksen peritteiden sisäistämistä. Tiedonhnkintn, muutosten seurntn j tuotntoprosessien ohjukseen trvitn tietotekniikn j utomtion osmist. Jtkuvsti kehittyvä mtlouden toimintympäristö edellyttää ln mmttiliselt yhteistyötitoj, eettisyyttä, luovuutt, kielitito j kulttuurituntemust. Mseutummttien menestyksellinen hrjoittminen edellyttää toiminnn suunnittelu j sen edelleen kehittämistä, verkostoitumist j elinikäistä oppimist. Am mttiln rvoperust Mtlousln tehtävänä on tuott puhtit, terveellisiä j turvllisi tuotteit sekä plveluj, jotk tyydyttävät kuluttjien, koko suomlisen yhteiskunnn j knsinvälistyvien mrkkinoiden trpeit. Luonnonvrojen hyödyntämisessä korostuvt ympäristönäkökohdt j ihmisten suhde luontoon. Mtloustuotnto ohjvt eettiset j kestävän kehityksen peritteet, ekologiset, sosiliset, kulttuuriset j tloudelliset näkökohdt. Mtlousln rvoj ovt ihmisten, luonnon j eläinten hyvinvointi sekä mseudun elinvoimisuuden j kulttuurin edistäminen. Tloudellisesti knnttv mtlous luo edellytykset elämiseen mseudull j kupungeiss. Perustutkinnon tvoitteet Mtlousln perustutkinnon suorittneelt odotetn lj-lisi mmtillisi perusvlmiuksi ln monimuotoisiin tehtäviin j hlu kehittää mmttititon jtkuvsti. Hän tuntee lns perustyöt j os työskennellä itsenäisesti, omtoimisesti j vstuuntuntoisesti. Mtlousln mmttilisell tulee oll kokonisnäkemys mtlouden hrjoittmisen edellytyksistä j mseutuyrittämisen mhdollisuuksist. Hän toimii ktiivisesti j vuorovikutteisesti lns koskevn linsäädännön, määräysten j sopimusten mukisesti. Hän seur lns mrkkintilnteit niihin vikuttvi tekijöitä sekä mukutt toimintns niiden perusteell. Hänen on kyettävä ennkoimn yrittämiseen liittyviä riskejä sekä ottmn työnsä suunnitteluss huomioon toimintympäristönsä knsinvälistymiseen, globlistioon j ilmstonmuutokseen liittyviä muutoksi. Hän os toimi mmttins edellyttämien työryhmien j tiimien jäsenenä j hlu verkostoitu sekä toisten yrittäjien knss että sopeutu työyhteisöönsä. Hän tuntee mtlousln orgnistiot j niiden vintehtävät sekä os toimi yhteistyössä ln eri toimijoiden knss. Mtlousln mmttilinen os hrjoitt tuotntotoimint kustnnus- j ltutietoisesti, ympäristövstuullisesti j eettisesti. Hän os käyttää j huolt tvllisi lns koneit j litteit turvllisesti j kunnosspitää tuotntorkennuksi. Hän tuntee ksvien ksvuun vikuttvt tekijät niin pelloll kuin metsässäkin. Hän tuntee eläinten ljinmukisen hoidon j käyttäytymisen perusteet, os käsitellä eläimiä turvllisesti j hän ymmärtää toi m ivns osn tu rvl I ist kotimist el int rvi keketju. Mtlousln mmttilinen ott huomioon työnsä vstuullisuuden, fyysinen rskuden, riskilttiuden j henkisen vtivuuden. Hän ylläpitää terveellisiä elintpoj j toimintj työkykyään. Hän tunnist työhönsä j työympäristöönsä liittyvät vrt j terveyshi- 2
tt, os ennkoid j suojutu niiltä sekä noudtt lns työterveyteen j turvllisuuteen liittyvää linsäädäntöä j ohjeit. Hän os ylläpitää ergonomisesti terveellistä j turvllist työympäristöä sekä oll loitteellinen työturvllisuuden kehittämisessä. Hän tuntee j os käyttää työympäristön teknisiä turvllisuusjärjestelmiä. Hän os ehkäistä onnettomuuksi sekä toimi oikein onnettomuus-, vr- j uhktilnteiss. Mtlousln mmttilinen suhtutuu oikein työntekoon j ylläpitää yhteisönsä ihmissuhteit. Hän kehittää tietojn j titojn, seur jtkuvsti lns muutoksi j tuntee vstuuns omst toiminnstn. Hänen tulee tunte j rvost omn mmttilns j lähilueens kulttuuri sekä tull toimeen monikulttuurisess ympäristössä j selvitä myös knsinvälisillä työmrkkinoill. Hän os toimi mtlousln hrjoittjn viestintä- j kielititoisesti. Mtlousteknologin osmisln suorittnut mseutuyrittäjä os järjestää työnsä työturvllisuusmääräysten mukisesti tuotntoteknologin liittyvissä tehtävissä. Hän hyödyntää tietotekniikk tuotnnon suunnitteluun j seurntn. Hän seur lns kehitystä, muodost tuotnnon ltuketjuj j toimii yhteistyössä muiden knss. Hän os toimi kustnnustietoisestij rvioid toiminnn knnttvuutt sekä toimi ympäristövstuullisesti. Hän os rvioid lns trpeit. Vlintojens mukn hän toimii mseutuyrittäjänä, mtlouskoneurkoitsijn, huoltokorjmoyrittäjänä, bioenergi-ln yrittäjänä ti työntekijänä, mtloustrvikekupss j erilisiss mtiloille suunntuiss plvelutehtävissä. 3
1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vp-ikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. 4
Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisestij vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott mediineistoj. Mtemtiikk j luonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknologi j tietotekn iikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 5
1.3 Perustutkinnon rkenne MAALOUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, 180 osmispistettä 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 35 osp 2.1.1 Työskentely mtlouslll, 15 osp (MT2.1.1.p )t 2.1.2 Mseutuyrittäminen, 20 osp (MT2. 1.2.p) 2.2lûtiltlouden osmisln, mseutuyrittäjä, pkoliinen tutkinnon os, 40 osp 2.2.1 Mn ksvukunnon j tuotntoympäristön hoitminen, 40 osp (MT2.2.1.p) 2.3 Mtlousteknologin osmisln, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os,40 osp 2.3.1 Mtlouskoneiden j -litteiden käyttäminen, huoltminen j korjminen, 40 osp (Mr2.3.1.p) 2.4 Eläintenhoidon osmisln, eläintenhoitj, pkollinen tutkinnon os, 40 osp 2.4.1 Elàinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 40 osp (MT2.4.1.p) 2.5 Turkistlouden osmisln, turkistrhj, pkollinen tutkinnon os, 40 osp 2.5.1 Turkiseläinten ksvttminen, 40 osp 2.6 Vlinniset tutkinnon ost Opiskelijn vlitsee kohdst 2.6 yhteensä 60 osmispistettä 2.6.1 Peltoksvien tuottminen, 30 osp 2.6.2 Ksvilj i kohti nen tuottm i nen*, 1 5 osp 2.6.3 Mtiltlouden tuotntoteknologin hllint, 30 osp 2.6.4 Mtlous- j mnrkennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp (MT2.6.4.v) 2.6.5 Mtlouskoneiden huoltminen j korjminen, 20 osp (MT2.6.5.v) 2.6.6 Automtion hyödyntäminen mtloudess, 20 osp (MT2.6.6.v) 2.6.7 Tuotntoeläinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 30 osp (MT2.6.7.v) 2.6.8 Pieneläinten hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 30 osp (MT2.6.8.v) 2.6.9 Eläinljikohtinen tuotnto ti hoitminen j hyvinvoinnist huolehtiminen**, 15 osp 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll 6
(MT2.6.9.v) 2.6.10 Trhttvien eläinten ksvttminen j hoitminen, 15 osp 2.6.11 Luomutuotteiden tuottminen, 1 5 osp 2.6.12 Plveluiden tuottminen mseudull, 15 osp (MT2.6.12.v) 2.6.13 Mtloustuotteiden jtkojlostus, 1 5 osp 2.6.14 Metsien hyödyntäminen, 15 osp (MT2.6.14.v) 2.6.15 Rkentminen mtilll, 15 osp (MT2.6.15.v) 2.6.16 Bioenergin tuottminen, 15 osp (MT2.6.16.v) 2.6.17 Turve-energin tuottminen, 15 osp (MT2.6.1 7.v) 2.6.18 Turkiseläinten rehun vlmistminen, 15 osp 2.6.19 Turkiseläinten jlostminen, 15 osp 2.6.20 Turkiseläinten nhkont, 15 osp 2.6.21 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp (V42.1 5.1 00.v) 2.6.22 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 10-15 osp (MT2.15.101.v) 2.6.23 Tutkinnon os mmttitutkinnost tierikoismmttitutkinnost**. (MT2.15.102.v) 2.6.24 Tutkinnon os mmttikorkekouluopin noist*** ( MT2. 1 5. 1 03.v) 2.6.25 Työpi kkohjjksi vlmentutum i nen, 5 osp (V A.2.15. 1 04.v) 2.6.26 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (V42.15.105.v) 2.6.27 Huippuosjn toimiminen, 1 5 osp (\2.15.1 06.v) 2.6.28 Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuv tutkinnon os,5-15 osp (MT2.15.107.v) - Rehuksvien tuottminen, 15 osp (MT2.15.107.1.v) - Nvetn tuotntoteknologin käyttäminen j huoltminen, 15 osp (MT2.1 5.107.2.v) - Koirien kouluttminen j hyvinvoinnist huolehtiminen, 15 osp (MT2.15.107.3.v) - Metsätrktoreiden huoltminen j korjminen, 15 osp (MT2.1 5.107.4.v) - Hyötykoirien kouluttminen, 10 osp (MT2.15.107.5.v) Eläinvusteinen toimint, 10 osp (MT2.15.107.6.v) - - Peltoksvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp (MT2.15.107.8.v) - Koneiden huoltminen j korjminen sekä metllityöt, 10 osp (MT2.15.107.10.v) 2.6.29 Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (MT2.15.108.v) * Opiskelij voi vlit tutkinnon osn 2.6.2 usemmn kerrn kohdennettun eri ksviljeihin. ** Opiskelij voi vlit tutkinnon osn 2.6.9 usemmn kerrn kohdennettun eri eläinljeihin. *** Tämän vlinnisen tutkinnon osn ljuudeksi lsketn 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, ll osp (Y3.1) Pkolliset Vlinniset 8 osp 3 osp 7
3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) 5 1 2 0-3 0-3 0-3 3.2 Mtemttisluonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 3.2. 1 Mtemtiikk (Y3.2. 1.p) 3.2.2 Fysiikk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2. 3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3 2 1 0-3 0-3 0-3 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, I osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3.3.2.p) 3.3.3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3..1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (ß...v) 3.4.5 Ympäristöosminen ff3..5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 (Y3.4.6.v) I I 1 2 l9 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 16 osp Kohtien 3,1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinni n kohteiden j rviointikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.11-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 8
3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, 10 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (Ì /4Zv) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W4.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi ti mmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W..v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon os (W4.5.v) - Lomitusplveluss työskenteleminen, 10 osp (W4.5.1.v) - Eläinten hoitminen, 10 osp (W4.5.2.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YLS.v) 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuvioss 1 on hvinnollistettu perustutkinnon muodostumist moduleittin. Väreillä hvinnollistetn opintojen eteneminen tutkinnon osittin. Symbolit kertovt, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen j mmttiosmisen näyttö. L wos YTO 1 15 osp TOP O Z wod YTO 2 4.5 osp IOP 25 fto Z 10.5 osp 5 osp 3. YuoC Vållnnülnen tutklnnon osô TOP 15 15 osp çôs TOP YHT IO > I <ffidhlmñ u''' Fn ynô 9
2 AMMILLISET TUTKINNON OS 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 35 osp 2.1.1 Työskentely mtlouslll, l5 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist o mtloustöiden tekeminen trktorill o tuotntoeläinten päivittäinen hoitminen o metsän istutustöiden tekeminen o rkennustöiden tekeminen o metsälnperustutkinnost o rkennusln perustutkinnost o T-kortti Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitul os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. 10
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työp i kkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työp i kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Osm i nen osoitetn tekemäl lä mtloustöitä tr ktori I l mseutuyrityksessä. Lisäksi osmist osoitetn tekemällä eläi nten päivittäisiä hoitotöitä, pien im uotoisi rken n ustöitä sekä metsän uudistustöitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Tutkinnon osn osminen osoitetn mseutuyrityksessä ti työelämää vstviss olosuhteiss opetusmtilll. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointi keskusteluss, johon osl I istuvt opiskelij, työpi kkohjj I opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: - ksvi- j eläinljien tunnistminen - ksvupikkluokkien j metsätyyppien tunnistminen - m- j metsätloustöiden vuosikieftoon liittyvien työtehtävien hllint. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt / opetusmtiln henkilökunnn edustj pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. 1.r
Toteutus käytännössä ARV OINNIN KESKEISET ASI. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi nn i n perustel ut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioi nn in yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi. Oppimisympäristö: Opetusmtil ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden mukist oppimist Menetelmät Käytännön työsuoritukset, tiedon hnkint, T-kortin hnkkiminen Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o käyttää trktori mtloustöissä.kuljettjlt edellytettävä T-luokn jolup (trktorikortti) tehdä tuotntoeläinten päivittäisiä hoitotöitä käyttää mtiln ti Trktorin turvllinen käyttö Trktorin joonlähtötrkstukseen liittyvä perustekniikk Tuotntoeläinten päivittäinen hoito Pienimuotoisten r ken- 1. Trktorin joonlähtötrkstus 2. Trktorin peruskäyttö 3. T-kortti 4. Tuotntoeläinten päivittäiset hoitotyöt 5. Pienimuotoiset rkennustyöt L2
mseutuyrityksen työkluj tehdä pienimuotoisi rkennustöitä nustöiden tekeminen Työvälineiden j rkennusmterilien tunnistus j käyttö 6.Työvälineet j rkennusmterilit tehdä metsän uudistustöitä Metsän uudistushoitotyöt Ksvupikkluokkien j metsätyyppien tunnistus 7. Metsän uudistustyöt 8. Puuljien j opsksvien tunnistus o huolehti työtehtäviinsä kuuluvist mtiln ti mseutuyrityksen jätehuollost Mtiln ti muun mseutuyrityksen jätehuollon järjestely Mtiln ti mseutuyrityksen jätehuollon järjestely 9. Työtehtäviin liittyvä jätehuolto 10. Mtiln ti mseutuyrityksen jätehuolto O o tunnist työhön j työympäristöön liittyvät vrt j terveyshitt ylläpitää työkykyä käyttää työtehtäväänsä kuuluvi suojimi. Mtlousln keskeinen työterveyteen j työturvllisuuteen liittyvä linsäädäntö j ohjeet Terveys, turvllisuus j toimintkyky 1 1. Työturvllisuusmääräykset j - velvoitteet 12. Työturvllisuuden j ohjeiden noudttminen 13. Siisteys 1 4. Työyhteisössä toimiminen o ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Mtiln ti mseutuyrityksen työt M- j metsätloustöiden vuosikierto Ksvi- j eläinljien tunnistus 15. Mtiln ti mseutuyrityksen työtehtävissä toimimisen edellytykset (työjt, työohjeet, työvtetus, suojvrusteet, turvllisuusjärjestelmät, ennkkoluulottomuus) 1 6. Mtiln vuosikello 17. Ksvi- j kotieläinljien tunnistus 1_3
2.1.2 Mseutuyrittäminen, 20 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä l. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o liiketlouden perustutkinnost o yrittäjänätoimiminen o tloushllinnon ti liiketlouden työtehtävissä toimiminen o siksplvelutyössätoimiminen Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi, Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitul os-lueet: o ei erillisiä os-lueit Opettj ki rj oppim isen seu rntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnon osittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäopp - misen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpi kkohjjn, opiskelijn j opettjn k nss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppim isest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työpikkohjjlt. Arvioi ntipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rviointi päätöksen Wi lmn 4. Ammtti- Näyttötod istu kseen tu lee yksi lölli nen kuvus näytöstä 1.4
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. osmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Osminen osoitetn tekemällä mtiln, mseutuyrityksen ti muun yrityksen kehittämis- ti liiketoimintsuunnitelm. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Tutkinnon osn osminen osoitetn mtilll, mseutuyrityksessä ti muuss yrityksessä tityöelämää vstviss olosuhteiss. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointi keskustel uss johon osllistuvt opiskel ij, työpikkohjj / yrittäjä / yritysneuvoj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osm isestn kriteereiden perusteell. Opettj ki rj rvioi ntiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ne rvioinnin kohteet, joiss osminen eitule esille näytössä työtä tekemällä, rvioidn rviointikeskusteluss hstttelemll opiskelij. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettj j työpikkohjj I yrittäjä / yritysneuvoj pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukn. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. 15
Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Oppilitos ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden mukist oppimist. Menetelmät: Tiedon hnkint, käytännön työsuoritukset jlti demonstrtiot. Luokk- /verkko-opinnot. Am mttititovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu ott huomioon toiminnn Lduks j kestävän l.yritystoiminnn ltuvden vstuullisuu- kehityksen mukinen timukset tuottessn toimint mtiln ti mtloustuotteit mseutuyrityksen toiminnn suunnitteluss tuminen j sidosryhmät 2. Osllistuminen, verkostoi- elintrvi kkei ksi ti trjotessn mseutuplvelujmnrtkisu Oppiminen j ongel- 3.Tiedonhnkint rvost mmttin Vuorovikutus j yhteistvö sekä mseudun 4.Vstuullisuus elinvoimisuuden j Ammttietiikk kulttuurin ed istämistä edistää kestävän kehityksen toiminttpoj toimi yhteistyössä eri sidosryhmien knss verkostoitu muiden yrittäjien knss seurt lns kehitystä j yhteistyömhdollisuuksi hke tieto llt j elinkeinon koskevist määräyksistä j linsäädännöstä 5. Liikeide o o kehittää liikeideoit j perust yrityksen suunnitell tuotnnon j toiminnn knnttvuutt järjestää rhoituksen j vertill investointien knnttvuutt huolehti mtiln Yrityksen perustm inen Mtiln sukupolvenvihdost ti mseutuyrityksen perustmist koskevt säädökset Tuotnnon suunnittelun j kustnnustehokkn toiminnn rviointi K n nttvu uslske n nn käyttö mseutuyrityksen toiminnn suunnitteluss Mseutuyritvksen toi- 6.Yrityksen perustmiseen liittyvät toimenpiteet ti sukupolven vihdos mtilll T.Yrityksen / tuotnnon knnttvu uteen v i kuttvt tekijät 8. Kn nttvu uslskel mt (ktetuotto- j tuotntokustnnuslskelmn tekeminen) 9.Tuot ntotu ki iäriestelmä L6
tuotntotukien hust minnn suunnittelu j johto I 0.Yrityksen rhoitussuunnitelm 1 1.Yritystoiminnn suunnittelu j kehittäminen sekä keskeisimmät ohjelmt j sovellukset 12.Omt vhvuudet j mhdollisuudet sekä tvoitteet yrittäjäosmisess l3.yrityskirjnpito o lti mtiln veroilmoituksen Kirjnpito j verotust koskev linsäädäntö j ohjeistus sekä verosuunnittelu I 4.Veroilmoitus (henkilö- j yritysverotus) 1 5.Tloussuunnittelun ohjelmt j sovellutukset kilpilutt j lti trjouksi mrkkinoid j hinnoitell tuotteit j plveluj Tuotteen ti plvelun hinnoittelu Mrkkinointi j mrkkinointiosminen Yrityksen tuotteiden mrkkinoinnin suunnittelu l6.tuotteen / plvelun hinnoittelu 1 T.Trjouksen ld int 18.Lskun ldint 1 9. M rkkino i ntisu u nnitel m j mterilit ott huomioon yrittämiseen liittyviä riskejä Yrityksen toiminnn riskien rviointi 20.Yrityksen riskinlyysi toimi työnntjn j työntekijänä Työnntjn j työntekijän velvollisuuksi käsittelevä linsäädäntö 21.Työnntjn j työntekijän velvollisuudet j oikeudet käyttää työterveyshuollon plveluj Mseutuln keskeinen työterveyteen j työturvllisuuteen liittyvä linsäädäntö j ohjeet 22.Plkklskelm 23.Työterveys- j työturvllisuussäädökset j ohjeet t7
2.2 Mtiltlouden osmisl, mseutuyrittäjä, pkollinen tutkinnon os, 40 osp 2.2.1 Mn ksvukunnon j tuotntoympäristön hoitminen, 40 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist:. muokkus-, kylvö- j sdonkorjuutöiden tekeminen trvittvill työkoneill viljelysuunnitelmn perustuen r viljelynsuunnittelun j lohkokirjnpidon tekeminen. mtiln yleisimpien koneiden j litteiden huoltminen o timikon hoitotyöt rivusshll metsäsuunnitelmn mukn o nuoren metsän kunnostustöiden tekeminen moottorishll metsäsuunnitelmn mukn o misemnhoitotöidentekeminen. mtiln yleisimpien rkennusten käyttäminen j huoltminen. metsälnperustutkinnost. rkennuslnperustutkinnost. metllilnperustutkinnost o EA1-kurssi Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osm isen tun nustm ispäätöksen j kirj rviointi päätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: Pelto- j metsämn ksvukuntoon j ksvien ksvutekijöihin vikuttminen Pelto- j metsätöiden tekeminen Opettj ki rj oppim isen seu r ntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /tvöpikll Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutki n non osn oppim isen seur ntkohteist ( H OPS), 18
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. tphtuvn opiskelun rviointi mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppi m isen työp i kkohjj lt. Arviointi päätös on opettjn j työp i kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Osminen osoitetn tekemällä muokkus-, kylvö- i sdonkorju utöitä työtu rvl I isu us- j ym pä ristötekiiät h uom ioiden viljelysuunnitelmn mukn työyhteisön jäsenenä. Lisäksi osmist osoitetn metsäsuunnitelmn mukisiss metsänhoitotöissä. Näyttöön sisältyy mtiln rkennusten, koneiden j litteiden käyttämistä j huoltmist. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö toteutetn khdess näytössä: Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn 1. Ksvukuden ksvinviljelytyöt 2. Nuoren metsän kunnostustyöt Tutkinnon osn osminen osoitetn mseutuyrityksessä ti työelämää vstviss olosuhteiss opetusmtilll. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn osnäytöt rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj / opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osm isest n kriteereiden perusteel l. Opettj ki rj rvioi nti i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seur- 19
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- viss rvioinnin kohteiss: Mn viljelykunnon rvioiminen M n v e sitlo u dest h u ol e hti m i n en Ksvien tunnistminen llmstollisten ksvutekijöiden j ksvifysiologin huomioon ott m i n e n k sv i nv i lj e I yföissä Elävän mn rkenteen muodostuminen j hoitminen Mljien viljelyominisuuksien tunnistminen j viljvuustutkim u kse n tu I kitse m i n e n Ksvien vesitlouden perussioiden huomioon ottminen peltoviljelyföissä Alueellisesti tärkeiden viljelyksvien viljelytekniikn hllint Metsämn hoitminen Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Osnäyttöjen rvioinnin päättävät opettjt j työpikkohjjlopetusmtiln henkilökunnn edustj pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj os näyttöjen rvioi nn i n perustelut rvioi ntikeskustelun yhteydessä. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät osnäyttöjen rvioinnist vstuuss olevt opettjt niin, että pinotetn ksvu kuden ksvi nvi ljelytöiden osnäytön rviointej. Ksvukuden ksvi nvi ljelytöiden osnäyttö on kttvu udeltn j vtivuudeltn merkittävämpi suhteess tutkinnon osn mmttititovtimuksiin kuin nuoren metsän kunnostustöiden osnäyttö. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Os-lue: Pelto- j metsämn ksvukuntoon j ksvien ksvutekijöihin vikuttminen Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll - tutkinnon os suoritettu 20
Oppimisympäristö: Opetusmtil ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden mukist oppimist. Luokk- jlti eriliset verkko-oppimisympäristöt. Menetelmät:Tiedon hnkint j käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o ylläpitää pelto- j metsämn ksvukunto j mn rkennett vikutt ksvien ksvutekijöihin Ksvien tunnistus I lmstollisten ksvutekijöiden j ksvifysiologin huomiointi viljelyssä Elävän mn rkenne j sen hoito Mljien viljelyominisuudet j viljvuustutkimuksen tulkint Mn viljelykunnon rviointi Mn vesitlous Ksvien vesitlouden perussioiden huomiointi peltoviljelytyössä Alueellisesti tärkeiden viljelyksvien viljelytekniikk Metsämn hoito l.viljely- j rikkksvien, ksvitutien j - tuholisten j mljien tunnistus 2. Metsäksvien tunnistus 3.Ksvutekijät, ksvien kehitysviheet j ksvirvinteet 4.Mnrkenne j siihen vikuttminen 5.Mnäytteen otto, lpiodignoosij pellon viljelykunnon rviointi 6.Mljit 7.Vi ljvu ustutki m u ksen tulkint S.Ojituksen merkitys 9. Ojitustrpeen rviointi j huoltotoimenpiteet sekä slojkrtn tulkint 1 0. Kstelujärjestelmät j kstelun trve 1 1.Peltolohkon viljelyn suunnittelu, lnnoitus j klkitus edistää kestävän kehityksen toiminttpoj Ympäristöhittojen ennltehkäisy ksvinvi ljelytöissä l2.lohkokirjnpito 13.Metsäsuunnitelmn tulkint j hyödyntäminen 1 4.Ympä ristösäädökset j ympäristöhittojen ennltehkäisy 21.
Os-lue: Pelto- j metsätöiden tekeminen Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll -tutkinnon os suoritettu Oppimisympäristö: Opetusmtil ti työpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden mukist oppimist. Luokk- jlli eriliset verkko-oppimisympäristöt. Menetelmät: Käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot. Tiedon hnkint. Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu Ksvinviljelytyöt 1. Ksvinviljelytyöt ohjeiden mukn o tehdä muokkus-, kylvö- j sdonkorjuutöitä o viljellä lueellisesti tärkeimpiä viljelyksvej o käyttää j huolt yleisimpiä mtlouden koneit j litteit o hyödyntää mtiln rkennuksi tuotnnoss sekä ylläpitää mtiln rkennusten kunto Mtiln rkennusten, koneiden j litteiden käyttö j huolto 2.Yleisimpien mtiln koneiden j litteiden huollot j säädöt 3. Mtiln rkennusten huolto 4.Korjushitsus o tehdä metsän hoitotöitä (uudistustyöt, nuoren metsän hoitminen) hoit pelto- j metsämisem Metsän hoitotyöt Kestävän kehityksen mukinen toimint pelto- j metsätöissä 5. Metsän hoitoon trvittvien työvälineiden huolto j käyttö 6. Metsän uudistustyöt j nuoren metsän hoitotyöt T.Misemnhoitotyöt 8.Ympäristösäädösten noudttminen 9. Peltoliikenteen optimointi käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvllisuus-näkökohdt j ylläpitää työkykyä tiedollisesti j tidollisesti o EA1 vstvt tidot Terveys, turvllisu us j toimintkyky 10.E1-kurssi 1 I.Työturvllisuus 22
ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Ammttietiikk l2.vstuullisuus suunnitell omn työnsä ohjeiden, suunnitelmien j sääolosuhteet huomioon otten toimi muuttuviss olosuhteiss verkostoitu ln muiden toimijoiden knss Pelto- j metsätöiden suunnittelu j tekeminen Oppiminen j ongelmnrtkisu Vuorovikutus j yhteistyö 1 3.Pelto- j metsätöiden suunnittelu 1 4.Suunnitelmllinen pelto- j metsätöiden tekeminen 1 5.Työyhteisössä toimiminen 2.3 Mtlousteknologin osmisl 2.4 Eläintenhoidon osmisl 2.5 Turkistlouden osmisl 2.6 Vlinniset tutkinnon ost 2.6.4 Mtlous- j mnrkennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. mnrkennustöidentekeminen. mtlousln urkointitöiden tekeminen. kiinteistönhuoltotöiden tekeminen. mtlouskupsstoimiminen. mnrkennusln koulutus Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen, Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen 23
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. Wilmn 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj ki rj oppim isen seu rntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteevseur nt kohteet käydää n yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ij n oppim isen työpikkohjj lt. Arviointipäätös on opettj n j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksi löl I i nen kuvus näytöstä. Osminen osoitetn tekemällä mnrkennus- j kiinteistön h uoltotöitä. Työtehtävät s isä ltävät työhön trvittvien koneiden j litteiden käyttämistä, huoltmist, korjmist j metl I itöitä. Osm ist osoitet n I isä ksi mt lous u r koi ntitöitä tekemällä säilörehun korjuu - ti puintitöissä ti mtlousku pss työskentelemällä sisältäen siksplvelutehtäviä. Lisäksi osmist osoitetn ltimll urkointisopimus. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö toteutetn khdess osnäytössä 24
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. 1. Mnrkennus- j kiinteistönhuoltotöiden sekä näissä työtehtävissä trvittvien koneiden sekä litteiden käyttäm i nen, huoltminen, korjminen j metllitöiden tekeminen 2. Mtlousurkointitöiden tekeminen säilörehun korjuu- ti puintitöissä ti mtlouskupss toimiminen j sikkiden plvelu. Urkointisopimuksen ltiminen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttö toteutetn työssäoppimispikll, oppilitoksen ulkopuolisess oppimisympäristössä ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksell. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn osnäytöt rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj / opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perusteell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: - Kestävän kehityksen mukinen toimint mnsiitto- i mt l o u s u rko i nt itö i s s ä Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Osnäyttöjen rvioinnin päättävät opettjt j työelämän /opetusmtiln henkilökunnn edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj ki rj osnäyttöjen rvioin nin perustel ut rvioi nti keskustelun yhteydessä. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät osnäyttöjen rvioinnist vstuuss olevt opettjt niin, että osnäytöt ovt pinorvoltn yhdenvertisi määriteltäessä mmttiosmisen näytön rvosn. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. 25
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- Arvioi nn i n perustelut ki rjt n m mttiosm isen näytön rvioi nn i n yhteydessä Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll -tutkinnon os suoritettu Oppimisympäristö: Oppilitos tityöpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden m uk ist oppi m ist. Luokk- jl ti eriliset verkko-oppim isym päristöt. Menetelmät:Tiedon hnkint j käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o Ltikoneellistmissuunnitelmn o Tehdäkoneyhteistyötä muiden yrittäjien knss. Mrkkinoid kone-, huolto-, korjus- j metlliplveluj j tuott niitä trpeiden mukisesti. Plvell sikst o Ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Käyttää koneurkoinn iss mtlouskoneit j niiden yhdistelmiä Ko neu r ko i nti plvel u n suunnittelu j toteutus Mtlouskupss toimint j siksplvelu Oppiminen j ongelmnrtkisu Vuorovikutus j yhteistvö Teknologin j tietotekniikn hyödyntäminen koneurkoinniss ti mtlouskupss Urkointisopimusten ltiminen Ksvinviljelytyöt Ki i nteistön h uo ltotyöt Mnrkennustyöt 1. Koneurkointiplvelun työtehtävät ti mtlo usku p n työtehtävät 2.Asiksplvelu 3.Vstuullisuus 4. Muokkus- j kylvötyöt S.Lnnnlevitystyöt 6.Ksvinsuojelutyöt 7.Säilörehun korjuu- j vrstointityöt S.Puintityöt j viljn käsittely 9. Ki i nteistö nhuoltotyöt 26
o Käyttää, hoit, huolt j korjt lueellisesti merkittäviä mtlouden urkointikoneit j - litteit Seurt koneiden toimivuutt j tunnist ongelmkohdt Määrittää koneiden huolto- j korjustrpeen Tehdä huolto-, korjusj metllitöitä Peruskoneiden säätö-, testus- j vlvontjärjestelmien hllint Mtlouskoneiden rkenteiden j toimintperitteiden huomioon ottminen Metlli-, huolto- j korjustyöt l0.mnrkennustyöt 1 l.koneiden j litteiden säätörvot l2.koneiden rkenne j toimintperitteet 1 3. Huolto- j korjustyöt Käyttää hen kilökohtisi suojimi, ott huomioon työtu rvllisu usnäkökohdt j ylläpitää työkykyä Terveys, turvllisu us j toimintkyky 1 4. Hitsus- j hionttyöt I 5.Työturvllisuus Edistää kestävän kehityksen toiminttpoj Ott työssään huomioon tehokkuuden j tloudellisuuden Kestävällä tvll toimiminen koneurkoinniss j mtlouskupss 1 6.Ympäristösit yrityksen toiminnss 17.Jätehuolto l S.Energitehokkuus 1 9. Koneellistmissuunnit elm 2.6.5 Mtlouskoneiden huoltminen j korjminen, 20 osp KESKEISET ASI. Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. huoltokorjmoss työskenteleminen o utolnperustutkinnost. metllilnperustutkinnost Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij ole- 27
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI. mss olevn osm isen selvittäm iseksi. Trvittess opiskel ij I le nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueet: - ei erillisiä os-lueit Opettj kirj oppim isen seu r ntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppim isen sopi m uksen l leki rjoitusti lnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppim isest. Työssäoppi m ist ohjv opettj v rm ist opiskel ijn oppim isen työp i kkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rvioi ntipäätöksen Wi lmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksi löl I inen kuvus näytöstä Osminen osoitetn tekemällä mtlouskoneiden huolto- i korjustöitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmi- Tutkinnon osn osminen osoitetn huoltokorjmo-olosuhteiss ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksell. Trvittess 28
Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- sen osminen osoitetn osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj / opetusmtiln henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään trvittess hstttelemll opiskelijn osminen niissä rvioinnin kohteiss, joiden oslt osminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt / opetusmtiln henkilökunnn edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Työskentely mtlouslll - tutkinnon os suoritettu Oppimisympäristö: Oppilitos tityöpikk, joss voidn toteutt rvioinnin kohteiden m u kist oppim ist. Luokk- jl ti eri l iset verkko-oppim isym pä ristöt. 29
Menetelmät: Tiedon hnkint j käytännön työsuoritukset sekä demonstrtiot Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu Käyttää perustyövälineitä mtlouskoneiden huolloss j korjuksess Työvälineiden j työklujen käyttö 1. Perus- j erikoistyövälineet Käyttää perusmittlitteit j trvittess erikoisplveluj Moottorin määräikishuoltotöiden, perusmittukset, tehonsiirron j hydruliikn vinmääritys sekä mtlouskoneiden sähkölitteiden vinmääritys 2.Mittus-, korjus-, huolto- j vinmääritys o o Käyttää, hoit j säätää mtlouskoneit j litteit Huolt mtloustuotntoon liittyviä koneit j litteit huoltoohjeiden mukn Huolt j korj mtlouskoneiden yksinkertisi sähkölitteit Käyttää j huolt mtlouskoneiden hyd ruliikkjärjestelmiä Mtlouskoneiden korjus- j kunnosspitotöiden suunnittelu j tekeminen Mtlouskoneiden huolto- j korjustyöt Vrosien hnkint Korjuksen kustnnusrvio Mtlouskoneiden j -litteiden toimintperitteet huolto- j korjustöissä Mtlouskoneiss käytettävien sähköisten j hyd rulisten järjestelmien toimintperitteet huolto- j korjustöissä Kone- j rkennepiirrokset, moottorin j tehonsiirron j hydruliikn termit j säh kölitteiden suureet 3.Työn suunnittelu 4.Työn ltu 5.Huolto - j korjustyöt 6.Vrost 7.Työn kustnnusrvio j lsku 8. Huollon j korjukset perussit j suureet 9. Hyd r ul iikkjärjestel mät 10.Sähköjärjestelmät 1 1.Kone- j rkennepiirustukset 1 2. Erikoistyökoneiden j mtlouskoneiden huollon j korjuksen perussit Tehdä mtlouskoneiden j litteiden korjuksiss trvittvi metlli- j hitsustöitä Hitsus- j metllityöt 1 3. Korjushitsus-, metlli- j koneistustyöt 30