OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2014 31.12.2014
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 3 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot 3 2.2 Jäsenet 4 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2014 3.1 Yleistä 5 3.2 Työttömyyspäivärahat 6 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta 8 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset 9 3.4 Vuorottelukorvaukset 10 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 10 3.6 Muutoksenhaku 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 11 3.6.2 Vakuutusoikeus 12 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 13 4.2 Jäsenmaksut 13 4.3 Tasoitusrahasto 13 4.4 Sijoitustoiminta 14 4.5 Tilinpäätös 14 5. HALLINTO 5.1 Kassan kokous 15 5.2 Kassan hallitus 15 5.3 Tilintarkastajat 15 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta 16 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 16 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ 16 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö 17 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä 17 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa 18 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 18 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 18 8.2. Tiedotus 18 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä 18 9.2 Opettajien Työttömyyskassa 19
3 1. YLEISTÄ Finanssivalvonnasta saadun tiedon mukaan vuonna 2014 kaikki työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen ansiopäivärahaa yhtensä noin 2,7 mrd. euroa (2,36 mrd. euroa vuonna 2013) yhteensä 332 000 jäsenelle (303 000 jäsenelle vuonna 2013). Maksettuja päiviä oli yhteensä hieman alle 40 miljoonaa päivää (hieman yli 35 miljoonaa päivää vuonna 2013), ja keskimääräinen päiväraha oli 67,58 euroa päivässä (66,97 euroa vuonna 2013). Ansiopäivärahoista noin 352 milj. euroa (306 milj. euroa vuonna 2013) maksettiin aktiivitoimenpiteen eli työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Tällaisen työllistymistä edistävän palvelun perusteella ansiopäivärahaa sai hieman alle 46 000 jäsentä (41 000 jäsentä vuonna 2013), ja maksettuja päiviä oli yhteensä noin 4 miljoonaa (3,7 miljoonaa päivää vuonna 2013). Ansiopäiväraha aktiiviajalta oli korkeampi kuin keskimääräinen päiväraha, hieman alle 89 euroa päivässä (hieman alle 84 euroa päivässä vuonna 2013). Vuorottelukorvausta toimintavuonna kaikki työttömyyskassat maksoivat yhteensä noin 123 milj. euroa (115 milj. euroa vuonna 2013) yhteensä hieman alle 21 000 jäsenelle (hieman alle 20 000 jäsenelle vuonna 2013). Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 58,02 euroa päivässä (57,53 euroa päivässä vuonna 2013). Keskimääräinen vuorottelukorvauspäivien määrä oli 102 päivää/vuorottelija (100 päivää/vuorottelija vuonna 2013). 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot Opettajien Työttömyyskassan sääntöjä muutettiin kassan kokouksessa 5.5.2014. Jäsenyyden ehtoja koskevalta osalta sääntöjä ei kuitenkaan muutettu. Sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain 1 luvun 8 :ssä tarkoitettu palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka - toimii opetus- ja kasvatusalalla opettajan tai siihen verrattavassa työssä tai - toimii opetus- ja sivistystoimen asiantuntijatehtävissä tai - on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon tai alan vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon tai - on hyväksytty suorittamaan psykologian maisterin tutkintoa ja työskentelee psykologin ammattiin valmentavassa tai siihen rinnastettavassa palkkatyössä tai - toimii opetus- tutkimus- tai niitä tukevissa tehtävissä yliopistossa, korkeakoulussa, Suomen Akatemiassa tai tutkimuslaitoksessa tai - suorittaa edellä mainittujen alojen edunvalvontatyötä.
4 2.2 Jäsenet Opettajien Työttömyyskassan jäsenmäärä 1.1.2014 oli 109 136 ja 31.12.2014 jäseniä oli 108 968. Jäsenmäärä laski kertomusvuoden aikana 168 henkilöllä eli 0,15 %:lla. 1 Seuraavassa jäsenet 1.1.2014 järjestöittäin. OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Opettajien ammattiyhdistyspiirit 52 563 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 4 352 Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 643 OAJ:n Ammatilliset opettajat Ammatilliset opettajat AO 10 516 Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat SKO 2 935 Suomen musiikinopettajien liitto SMOL 2 685 Aikuisopettajien liitto AKOL 2 539 Teknillisten oppilaitosten opettajainliitto TOOL 1 133 Liike- ja eritysalojen opettajat LEO 701 KSOLLI ry 185 Yliopistonlehtorien liitto YLL 1 643 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 784 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat, Opsia ry 113 OAJ ja sen valtakunnalliset jäsenyhdistykset yhteensä 93 792 Tieteentekijöiden liitto TTL 6 439 Suomen Psykologiliitto 4 306 Professoriliitto 1 419 Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry 206 Yhteensä 106 162 sekä ammattiliittoihin kuulumattomia jäseniä 2 893 OAJ:n henkilökuntayhdistyksen Henky ry:n jäseniä 81 Kaikki kassan jäsenet yhteensä 109 136 1 Jäsenmäärä nousi 374 henkilöllä välillä 1.1.2013 1.1.2014 ja laski 538 henkilöllä välillä 31.12.2013 31.12.2014.
5 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2014 3.1 Yleistä Opettajien Työttömyyskassa maksoi vuonna 2014 kahta eri etuutta: työttömyyspäivärahaa ja vuorottelukorvausta. Työttömyyspäivärahaa puolestaan maksettiin joko työttömyyden vuoksi (sisältäen lomautukset ja ns. lisäpäivät) tai työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat mm. omaehtoinen opiskelu ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa. Ansiopäivärahaa koskevia säännöksiä muutettiin toimintavuoden alusta lukien merkittävästi. Pääosin muutokset ovat omiaan lisäämään työttömyyskassan menoja. Ansiopäivärahan saannin edellytyksenä oleva työssäoloehto lyhentyi 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon, kuten myöskin jäsenyysehto. Muutoksen voidaan arvioida lisänneen päivärahan maksamista. Toisaalta työssäoloehdon uudelleen täyttäminen ei enää aina johda päivärahan tason uudelleen laskentaan, minkä voidaan osittain arvioida hillinneen menon kasvua (korkeampi palkka ei enää aina johda päivärahan parantumiseen, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen). Päivärahan perusteena olevaan palkkaan voidaan nyt ottaa huomioon kaikki henkilön sivutulot päätyön ansioiden lisäksi. Muutos parantaa päivärahan tasoa niissä tilanteissa, joissa sen suuruus tulee uudelleen laskettavaksi, mikä lisää työttömyyskassan menoja. Omavastuuaikaa lyhennettiin aiemmasta 7 arkipäivästä 5 arkipäivään, ja omavastuuajan ottamista harvennettiin. Kumpikin muutos lisäsi menoja. Pitkän työuran päättymisen perusteella maksettavan korotetun ansio-osan suuruutta nostettiin, ja sen myöntämisen perusteita lievennettiin, kumpikin muutos lisää työttömyyskassan menoja. Sovitellun ansiopäivärahan määrää parannettiin, ja käyttöön otettiin 279 euron tai 300 euron suojaosa. Vasta suojaosan ylittävät tulot vaikuttavat ansiopäivärahaa pienentävästi. Muutos lisää työttömyyskassan menoja. Menonkasvua syntyy kahta kautta. Suojaosan vuoksi hakijalle maksettiin täyttä päivärahaa yli 3 000 maksukertaa vuonna 2014. Aiemmin nämä maksukerrat on maksettu soviteltuna päivärahana. Lisäksi soviteltua päivärahaa on maksettu aiempaa suurempana, koska vasta suojaosan ylittävä tulo vaikuttaa päivärahaa pienentävästi. Kaksi muutosta toimivat työttömyyskassan menoja vähentävästi. Ansiopäivärahan ansio-osan enimmäiskestoa lyhennettiin eräissä tilanteissa. Tämän muutoksen vaikutukset tulevat realisoitumaan ensimmäisen kerran vuonna 2015, mutta vaikutuksen voidaan työttömyyskassan jäsenten työttömyysprofiilin perusteella arvioida olevan vähäinen. Lisäksi, edellä kuvatulla tavalla, päivärahan suuruuden uudelleen laskennan harventuminen voi joissakin tilanteissa tarkoittaa sitä, että päivärahaa ei nyt määritellä uuden, paremman palkan perusteella, vaikka ennen lakimuutoksia määrittely olisi tehty ja päivärahan taso parantunut.
Etuuksia maksettiin yhteensä noin 96 miljoonaa euroa. Menon jakautumista kuvataan osioissa 3.2-3.5. 3.2 Työttömyyspäivärahat 6 Työttömyyspäiväraha 2014 2013 2012 Euroa 70 738 483 59 827 863 49 705 782 Etuuspäivää 935 645 786 371 752 457 Henkilöä 10 876 9 993 8 578 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 784 2 756 2 604 - josta laskennallinen päiväraha 76,24 75,54 71,74 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 69,75 69,02 65,98 Joista lomautusten perusteella maksettu - euroa 1 253 912 1 185 452 491 568 - henkilöä 1 532 1 336 484 - maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 81,42 87,95 77,77 Toimintavuoden muutoksista edeltäneeseen vuoteen nähden tulee huomioida etuuden saajien määrän jatkunut kasvu ja maksettujen eurojen määrän kasvu. Kun myös keskimääräinen maksettu kausi pidentyi ollen vuonna 2014 noin 86 päivää (vuonna 2013 noin 79 päivää), menon kasvu selittyy paitsi päivärahan saajien määrän kasvulla myös pidentyneellä päivärahan maksatuksella. Maksetut eurot nousivat edelliseen toimintavuoteen nähden 18,2 %:ia (kaikkien kassojen vastaava muutos +14,5 %:ia). Menon kasvuun on lisäksi vaikuttanut sovitellun päivärahan maksamiseen tehdyt lakimuutokset. Kun aiemmin jokaisesta ansaitusta eurosta puolet vaikutti täyttä ansiopäivärahaa pienentävästi, nyt vasta suojaosan ylittävät tulot alkavat vaikuttaa päivärahan määrään. Muutoksen on yleisesti arvioitu lisänneen osa-aikatyön ja lyhyiden työsuhteiden tekemistä. Keskimääräisen maksetun ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan suuruus vuonna 2014 (69,75 euroa brutto) on 0,73 euroa suurempi päivää kohden kuin vuonna 2013. Keskimääräisen maksetun etuuden nousu on siis noin 1,1 prosenttia. Keskimääräiseen perustepalkkaan perustuva täysi ansiopäiväraha nousi vuodesta 2013 vuoteen 2014 bruttona 0,70 euroa/päivä. Yksi huollettava oli 18 %:lla, kaksi 20 %:lla ja useampi lapsi 10 %:lla työttömyyspäivärahaa saaneista. Vuonna 2014 kassan maksamaa ansiopäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä nousi 883 henkilöllä vuoteen 2013 verrattuna. Lomautuksen vuoksi työttömyysetuuden hakijana olleiden määrä nousi 196 hakijalla. Lomautusjaksot ovat pääosin olleet lyhyitä. Työttömyyspäivärahan saajista 79,5 % oli naisia kun kassan koko jäsenistöstä 74,9 % on naisia. Maksettujen eurojen määrä nousi 18 %:lla vuoteen 2013 verrattuna. Maksettujen päivien määrä nousi 19 %:lla.
7 Merkittävä muutos on tapahtunut sovitellun päivärahan maksamisessa. Vuonna 2014 soviteltua päivärahaa maksettiin työttömyyden aikana yhteensä 3 781 hengelle (vuonna 2013 yhteensä 3 233 hengelle). Soviteltua päivärahaa maksettiin yhteensä noin 15,2 milj. euroa vuonna 2014, kun määrä vuonna 2013 oli 10,8 milj. euroa. Lisäksi koulutuksen aikana maksettiin soviteltua päivärahaa 1,4 milj. euroa. Sovitellun päivärahan saajien määrä kasvoi noin 17 %:ia, mutta maksettujen eurojen määrä kasvoi, ennen kaikkea suojaosan vuoksi, 40 %:ia. 2 Työttömyyspäivärahan normaali enimmäisaika 500 päivää täyttyi 133 jäsenen kohdalla (103 jäsentä vuonna 2013 ja 362 jäsentä vuonna 2012). Ansiopäivärahan lisäpäivillä oli vuonna 2014 yhteensä 354 henkilöä. Opetusalan työttömyys on joka vuosi ollut suurimmillaan kesäkuukausien aikana. Kausivaihtelu johtuu määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden suurehkosta osuudesta. Tämä näkyy osaltaan myös maksuja saaneille henkilöille kertyneiden 500 päivän enimmäisaikalaskurin päivien lukumäärässä. Työttömyysjaksot ovat edelleen verrattain lyhyitä. 48 prosentille vuonna 2014 työttömyyspäivärahaa saaneista maksettiin päivärahaa alle 60 päivältä. Noin 69 prosentilla maksuja saaneista oli 500 päivän laskuriin kertynyt vuoden loppuun mennessä alle 130 päivää. Sekä päivärahan maksaminen neljän kalenteriviikon tai kuukauden erissä jälkikäteen että käsittelyaika vaikuttavat siihen, että työttömyys tilastoituu maksatukseksi pienellä viiveellä. Tästä syystä kesäkuukausien suurempi työttömyys näkyy saajien lukumäärän kasvuna vasta heinä-syyskuussa. Seuraavasta taulukosta näkyy työttömyyspäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä kuukausittain vuosina 2009-2014. 2 Muutos vuoteen 2012 verrattuna: saajat 26,7 %:ia ja maksetut eurot 67 %:ia.
Osiossa 3.2.1 saajat on purettu järjestökohtaisesti koko vuoden saajamäärien perusteella. Työttömyyspäivärahan saajien osuus kassan koko jäsenistöstä on vuonna 2014 ollut 11 177 henkeä, mikä vastaa 10,2 %:ia koko jäsenistöstä. Luvut ovat merkittävän suuria. Kaikkien saajien osuuteen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi edellä kuvattu kausivaihtelu: eniten päivärahan saajia oli elokuussa (7 321 henkeä), vähiten huhtikuussa (3 192 henkeä) keskiarvon ollessa 4 224 henkeä. 3 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta Työttömyyspäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä vaihtelee järjestökohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on todettu saajien lukumäärä järjestöittäin sekä saajien osuus järjestön vuoden alun jäsenmäärästä toimintavuosina 2014 ja 2013. OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ YSI LTOL FSL SKO TOOL SMOL YLL AKOL Saajat 2014 6 128 946 323 287 120 366 139 525 Jäsenmäärä 1.1.2014 52 563 13 643 4 352 2 935 1 133 2 685 1 643 2 539 8 Osuus jäsenistä 2014 11,7 % 6,9 % 7,4 % 9,8 % 10,6% 13,6 % 8,5 % 20,7 % 2013 11,1 % 6,0 % 6,8 % 7,7 % 5,2 % 12,1 % 7,6 % 22,9 % OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ Opsia OAJ/ AO** LEO KSOL SOOL YHT Saajat 2014 750 65 10 101 * 9 764 Jäsenmäärä 1.1.2014 10 516 701 185 784 113 93 792 Osuus jäsenistä 2014 7,1 % 9,3 % 5,4 % 12,9 % * 10,4 % 2013 5,5 % 7,9 % * 14,2 % * 9,6 % TTL PSYK. PROF. SAJO YKS. JÄS Henky ry. Kaikki YHT. Saajat 2014 914 255 19 * 217-11 170 Jäsenmäärä 1.1.2014 6 439 4 306 1 419 206 2 893 81 109 136 Osuus jäsenistä * saajia 1-9 henkilöä 2014 14,2 % 5,9 % 1,3 % * 7,5 % 0,0% 10,2 % 2013 12,4 % 5,7 % 1,3 % * 8,2 % 0,0% 9,5 % 3 Vuonna 2013 työttömyyspäivärahan saajien osuus kassan koko jäsenistöstä oli 10 318 henkeä, mikä vastasi 9,5 %:ia koko jäsenistöstä. Eniten päivärahan saajia oli tuolloinkin elokuussa, 6 706 henkeä, vähiten joulukuussa, 2 848 henkeä, keskiarvon ollessa 3 755 henkeä kuukaudessa.
9 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset Työttömyysturvalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä tehtiin yhteensä 6 725. Niistä 1 342 perustui työ- ja elinkeinotoimiston lausuntoon. TE-toimiston lausuntoon perustuneet päätökset: Ei ole työnhakijana 694 Ei hae kokoaikatyötä 41 Ei ole työtön työ- ja elinkeinotoimiston lausunto 368 Estynyt olemasta työmarkkinoilla 10 Työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään 14 Päätoiminen opiskelija 68 Työttömyyskassan antamat muut päätökset: Työkyvyttömyyden perusteella (mm. sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke) 260 Muu estävä etuus (mm. eläke, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha) 103 Työnantajan maksama korvaus (mm. lomakorvaus, vuosiloma-ajan palkka, taloudellinen etuus) 22 Työaika estää sovitellun päivärahan maksamisen 1 684 Päivärahaa ei jäänyt maksettavaksi sovitellun työtulon vuoksi 1 463 Jäsenyys- tai työssäoloehto ei ole täyttynyt 112 Omavastuuaikaan liittyvät hylkäyspäätökset 397 Muut syyt (mm. ei antanut tarvittavia tietoja, hakemus myöhästynyt) 617 Ansiopäivärahan jonkin korotusosan enimmäisaika täyttynyt 43 500 päivän enimmäisaika täyttynyt 422 500 päivän enimmäisaika täyttynyt yli 60-vuotiaalla 5 65 vuoden täyttäminen 20 Ylläpitokorvaus hylätty 235 TE-toimiston asettama korvaukseton aika eli karenssi (mm. eronnut työstä, kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta). 147 Kielteiset päätökset yhteensä 6 725
10 3.4 Vuorottelukorvaukset Vuorottelukorvaus 2014 2013 2012 Euroa 15 955 287 14 556 017 14 787 265 Etuuspäivää 238 603 221 746 237 155 Henkilöä 2 450 2 271 2 328 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 3 489 3 440 3 361 - josta laskennallinen päiväraha 70 % 63,20 62,64 60,77 - josta laskennallinen päiväraha 80 % 72,23 71,59 69,45 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 65,82 64,78 62,35 Toimintavuonna vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että siirtymäajan jälkeen, vuoden 2015 alusta lukien kaikkia vuorotteluvapaita koskien, työhistorian vähimmäisedellytys nousi 10 vuodesta 16 vuoteen. Muutoksen odotettiin merkitsevän kasvua vuorottelukorvauksen maksatukseen, sillä lakimuutokseen sisältyi siirtymäaika. Vuonna 2014 vuorotteluvapaata käyttävien jäsenten määrä nousikin 8 prosentilla edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Kaikkien työttömyyskassojen osalta muutos oli +5 %:ia edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Muutos ei kuitenkaan johtanut toimintavuonna siihen, että lyhemmällä, 10 vuoden työhistorialla vuorotteluvapaalle jäävien osuus olisi noussut. Vuorottelukorvauksen saajista edelleen yli puolella, 52 prosentilla oli työhistoriaa yli 25 vuotta ja näin oikeus korkeampaan vuorottelukorvaukseen (80 % ansiopäivärahasta). Vuonna 2013 vastaava osuus oli 51 %:ia. Vuorotteluvapaalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä annettiin yhteensä 246. 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 2014 2013 2012 Euroa 9 454 989 8 543 146 8 582 874 Etuuspäivää 92 032 87 887 95 771 Henkilöä 852 836 864 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 715 2 654 2 522 - josta laskennallinen päiväraha 93,52 91,60 87,22 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 88,58 82,37 78,22 Koulutukseen osallistumisen perusteella maksettavan ansiopäivärahan saajien määrä nousi 1,9 % vuoteen 2013 verrattuna, samoin nousi maksettujen päivien ja eurojen määrä. Keskimääräinen päiväraha nousi 1,92 euroa.
11 3.6 Muutoksenhaku 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Vuonna 2014 annettiin kaikista etuuslajeista yhteensä 38 747 päätöstä. Näistä työttömyysturvaa koskevia myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 29 915 ja kielteisiä 6 725. Vuorottelukorvausta koskevia päätöksiä annettiin yhteensä 2 017. Takaisinperintäpäätöksiä annettiin 706 kappaletta. Työttömyyskassan antamista päätöksistä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 188 valitusta, eli 38 valitusta enemmän kuin vuonna 2013. Valitukset jakautuivat aihealueittain seuraavasti: Työvoimapoliittiset asiat Aihe kpl Päätoiminen opiskelija 16 Kieltäytynyt/eronnut työstä/koulutuksesta/toimenpiteestä 31 Kieltäytynyt työnhakusuunnitelman laatimisesta 1 Ei työtön/ei työnhakijana 12 Työllistyy yrityksessä/omassa työssä 3 Muu työvoimapoliittinen syy 19 Yhteensä 82 Sosiaalipoliittiset asiat Aihe kpl Sovittelu 30 Etuuden perusteena oleva palkka 24 Työssäoloehto 6 Omavastuuaika 3 Takaisinperintä (ei perustevalitusta) 5 Jäsenyys, alku ja päättyminen 9 Työnantajan maksama taloudellinen etuus 1 Ei toimittanut tarvittavia tietoja 5 Korotettua ansio-osaa ei maksettu 3 Hakemus myöhästynyt 10 Sosiaalietuus 2 Muut 8 Yhteensä 106 Kaikki yhteensä 188 Oikaisupäätöksiä valitusten johdosta annettiin 92 kpl. Oikaisupäätöksistä 30 annettiin, koska valituksen yhteydessä saatiin uutta selvitystä aiempaan verrattuna. Työvoimapoliittisen lausunnon muuttaminen myönteiseksi valitusvaiheessa oli perusteena oikaisupäätökselle 20 tapauksessa. Oikaisupäätöksistä 23 (8 vuonna 2013) voidaan katsoa kokonaisuudessaan johtuneen työttömyyskassan virheestä valituksenalaisessa päätöksessä. 11 valituksen käsittely päättyi jäsenmaksujen maksamiseen valitusaikana tai työttömyyskassan luovuttua takaisinperinnästä. 7 valitusta peruttiin
3.6.2 Vakuutusoikeus muutoksenhakijan saatua työttömyyskassalta laajemman selvityksen annetun päätöksen perusteista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli toimintavuoden aikana yhteensä 78 kassan jäsenen valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin muutoksenhakulautakunnan päätös on postitettu). Valitusten käsittelyaika työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa oli edelleen arviolta noin 7 kuukautta. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen yhteensä 61 tapauksessa, jätti valituksen tutkimatta 8 tapauksessa, kumosi (ja osittain palautti asian työttömyyskassalle uudelleen käsiteltäväksi) 4 tapauksessa ja hyväksyi valituksen 4 tapauksessa. Yksi valitus peruttiin lautakuntavaiheessa. Kumotut ja käsiteltäväksi palautetut tapaukset: Kumotuista päätöksistä kahden perusteena oli työnhaun voimassaolo. Loput kaksi päätöstä koskivat palkanmääritystä ja työstä eroamista. Hyväksytyt valitukset: Muutoksenhakulautakunta hyväksyi toimintavuoden aikana 4 kassan antamaan päätökseen kohdistunutta valitusta. Kaksi päätöksistä koski päätoimista opiskelua, joista toisessa kassa puolsi valituksen hyväksymistä ja toinen jätettiin lautakunnan ratkaistavaksi. Kaksi muuta tapausta koski päätoimista yrittäjyyttä ja työstä kieltäytymistä. Molemmissa tapauksissa valitus jätettiin lautakunnan ratkaistavaksi. Vuoden 2014 aikana vakuutusoikeuteen valitettiin 8 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä (tilastoitu sen mukaan, milloin valitus saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Kaikissa valituksissa jäsen haki muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja kaikki valitukset toimitettiin vakuutusoikeuden tutkittavaksi. Aiheet olivat seuraavat: Työssäoloehto 1 Takaisinperintä 4 Eronnut työstä 1 Sosiaalietuus 1 Muu työvoimapoliittinen asia 1 Yhteensä 8 Vakuutusoikeus käsitteli toimintavuonna 12 valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin vakuutusoikeuden päätös on postitettu). 10 tapauksessa valitus hylättiin ja kahdessa tapauksessa valitus jätettiin tutkimatta. 12
13 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 4.2 Jäsenmaksut 4.3 Tasoitusrahasto Työttömyysturvan rahoitukseen ei tullut merkittäviä muutoksia vuonna 2014. Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan suhteellisen osuuden työttömyyspäivärahoista, vuorottelukorvauksista ja koulutusaikaisista etuuksista. Kassan oma osuus etuusmenoista on 5,5 %. Loput etuusmenoista rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) varoista. Lisäpäiväoikeuden perusteella maksettaviin etuuksiin ei makseta valtionosuutta, vaan TVR vastaa 94,5 %:sta ja kassa 5,5 %:sta etuusmenoa. Hallintokuluihin saadaan sekä valtion että TVR:n osuutena peruspäivärahaa (32,66 euroa vuonna 2014) vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti sekä 0,35 % niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, lomautusajalta maksetuista päivärahoista, koulutuksen perusteella maksetuista etuuksista ja vuorottelukorvauksista, joihin suoritetaan valtionosuus. Lisäksi kassoille maksetaan hallintokulukorvauksena 2 euroa jokaisesta valituskelpoisesta myönteisestä ja kielteisestä ansiopäiväraha- ja ansiotukipäätöksestä. Opettajien Työttömyyskassa sai vuodelta 2014 valtion ja TVR:n osuutena hallintokuluihin 817.325,76 euroa mikä on 24,65 % kertomusvuonna toteutuneista hallintokuluista. Työttömyyskassan jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vahvistama euromääräinen kuukausijäsenmaksu. Vuonna 2014 jäsenmaksun suuruus oli jäsentä kohti 6,20 euroa/kk (yhteensä 74,40 euroa/vuosi), eli korotusta vuoteen 2013 oli 1,00 euroa/kk. Järjestöt perivät työttömyyskassan jäsenmaksun jäseneltä ay-jäsenmaksuperinnän yhteydessä ja työttömyyskassan jäsenmaksuosuus tilitetään Opettajien Työttömyyskassalle kuukausittain. Jäsenmaksutilitys on tapahtunut ajallaan. Järjestöihin kuulumattomat jäsenet suorittavat itse jäsenmaksun suoraan kassalle. Työttömyyskassalain 20 mukaan työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärän vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto. Tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. Tilikauden alijäämä katetaan vastaavasti tasoitusrahastosta työttömyyskassalain 22 mukaisesti. Kassa voi omilla päätöksillään kerätä tai purkaa tasoitusrahastoa ja siten tasata suhdannevaihteluista johtuvia jäsenmaksutason muutoksia. Tasoitusrahaston vähimmäismäärä on 100 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Tasoitusrahaston enimmäismäärä on 400 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan tasoitusrahaston suhdetta enimmäis- ja vähimmäismääriin tarkastellaan vahvistettaessa seuraavan vuoden jäsenmaksua.
Vuoden 2014 omalla vastuulla olevilla etuusmenoilla ja hallintokuluilla laskettuna Opettajien Työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäismäärä olisi 7,70 milj. euroa ja enimmäismäärä vastaavasti 30,8 milj. euroa. Kassan tasoitusrahasto 31.12.2014 on vuoden 2014 tulos huomioiden 11.126.882,49 euroa, mikä on 144,5 % omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan omalla vastuulla olevat menot alittivat jonkin verran toimintavuodelle talousarviossa arvioidun hallintokulujen ja kassan omalla vastuulla olevan maksatuskulun toteutuessa noin 20 000 euroa ennakoitua pienempinä ja tulos ylitti budjetoidun. Tasoitusrahaston rahoitusaste nousee hieman toimintavuoden talousarviota tehtäessä ennustetusta (talousarvion mukainen rahoitusaste 139,87). Menojen muutoksen syitä on selvitetty kohdassa 3.2 Työttömyyspäivärahat. Saajamäärän kokonaiskasvu oli yli 1000 jäsentä vuoteen 2013 verrattuna. 14 2012 2013 2014 Jäsenmaksu EUR/vuosi 60,00 62,40 74,40 Tilikauden tulos 455 294 96 415 492 680 Tasoitusrahasto % 170,16 156,57 144,52 4.4 Sijoitustoiminta 4.5 Tilinpäätös Työttömyyskassan sijoitustoiminta on toimintavuotena perustunut vuonna 2013 hyväksyttyyn sijoitussuunnitelmaan. Sijoitussuunnitelmassa pääoman turvaavuus on etusijalla tuotto-odotuksiin nähden. Toimintavuonna kassanjohtaja valtuutettiin uusimaan tai jättämään uusimatta eräät määräaikaistalletukset kassan kulloisenkin likviditeettitarpeen mukaan. Uusissa sijoituspäätöksissä on noudatettu hajauttamisen periaatetta mahdollisuuksien mukaan. Tarjoukset on pyydetty vähintään kolmelta toimijalta. Vuonna 2014 käynnistettiin työttömyyskassan sijoitustoiminnan uudistaminen. Tämä aloitettiin käsittelemällä ja hyväksymällä kassan kokouksessa uudistettu sijoitustoiminnan periaatteet, minkä perusteella toimintavuoden lopulla uudistettiin työttömyyskassan sijoitussuunnitelma. Sijoitustoiminnan uudistaminen jatkuu toimintavuonna 2015. Sijoitustoiminnan tuotot vuonna 2014 olivat arvonalennukset huomioiden yhteensä 108.256,35 euroa. Toimintavuoden tilinpäätös osoittaa 492.680,21 euron ylijäämää (talousarviossa tulos 287.075 euroa). Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon työttömyyskassalain 20 :n mukaisesti. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät liitteenä olevasta tuloslaskelmasta ja taseesta.
15 5. HALLINTO 5.1. Kassan kokous Kassan varsinainen kokous pidettiin 5.5.2014 kassan toimistossa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 :n mukaiset asiat. Kokouksessa oli läsnä 13 kassan jäsentä. 5.2 Kassan hallitus 5.3 Tilintarkastajat Kassan varsinaisessa kokouksessa 5.5.2014 valittiin hallituksen jäsenet neljän erovuorossa olleen sijalle. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jaana Alaja OAJ/YSI Christer Jakobsson OAJ/FSL Marja Hänninen-Helin OAJ/YSI Pirita Hellberg OAJ/YSI Sauli Jaara OAJ/OAO Tarja Mäenpää OAJ/OAO Paula Kohtanen OAJ/LTOL Merja Lindholm OAJ/LTOL Timo Kraft OAJ/OAO Reijo Viitanen OAJ/OAO Merja Lehtonen OAJ/YSI Markku Tikkanen OAJ/YSI Kaj Raiskio OAJ/YSI Susanna Savander OAJ/YSI Niku Tuomisto OAJ/YSI Pasi Pesonen OAJ Jussi Vauhkonen TTL Leena-Maija Åberg-Reinke TTL Kassan varsinaisessa kokouksessa 2015 ovat erovuorossa seuraavat viisi hallituksen jäsentä varajäsenineen: Jaana Alaja, Timo Kraft, Kaj Raiskio, Niku Tuomisto ja Jussi Vauhkonen. Vuoden 2014 järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Niku Tuomiston Karkkilasta ja varapuheenjohtajaksi Kaj Raiskion Hämeenlinnasta. Kassan varsinaisessa kokouksessa tehdyn sääntömuutoksen myötä työvaliokunnassa on kolme jäsentä aiemman kahden sijasta. Työvaliokunnan muodostivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemana jäsenenä Jussi Vauhkonen. Hallituksen ja työvaliokunnan sihteerinä on toiminut kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. Kassan hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa ja työvaliokunta yhdeksän kertaa. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Pasi Hirvonen ja KHT Tiina Lind. Varatilintarkastajina ovat toimineet KHT Harri Pärssinen sekä KHT Johanna Winqvist-Ilkka.
16 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta Työttömyyskassa on toiminut Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Eteralta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Pasilankatu 4 B, 00240 Helsinki. Kassan henkilökunta vuonna 2014 Marjaana Maisonlahti, kassanjohtaja Mikko Häyrinen, toimistopäällikkö ja kassanjohtajan sijainen Tuija Häkkinen, talouspäällikkö Muuta henkilökuntaa kassan palveluksessa vuonna 2014 oli 39 henkeä, joista 12 työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa vuosilomakaudella. Määräaikaisista työntekijöistä 7 jatkoi osa-aikatyössä syksyllä 2014. Toimintavuoden aikana kolme henkilöä oli perhevapailla. Toimintavuonna käytössä olleiden henkilötyövuosien määrä oli 27,6 (vs. 26,1 / 2013). 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Toimintavuonna työttömyyskassa on osallistunut maksatusjärjestelmän kehitystyöhön. Lisäksi toimintavuonna otettiin käyttöön sähköistä jäsenpalvelua varten palvelun uusi versio. Toimintavuonna teetettiin jäsentyytyväisyyskysely ja käynnistettiin kotisivujen uudistamisesta hanke (käyttöönotto alkuvuodesta 2015). 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Maksatuksen kehitys Työttömyyskassan toimintaa on useiden vuosien ajan voitu pitää jokseenkin vakiintuneena. Jäsenistö on työssä pääasiassa julkisella sektorilla, joten talouden suhdannevaihtelut eivät välittömästi ole heijastuneet jäsenistön työllisyyteen. Kuten toimintavuonna 2013, myös toimintavuonna 2014 kuntatyönantajien ja muiden oppilaitosten ratkaisut ovat johtaneet aiempaa suurempaan lomautettujen jäsenten määrään, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella työsuhteita on myös päättynyt. Työttömyyskassan hallinnon käsitys on, että muutokset jäsenten työllisyydessä tulevat jatkumaan. Erityisesti lomautukset ja työsuhteiden irtisanomiset ovat muutoksia, joista on mahdollista saada ennakkotietoa. Sen sijaan määräaikaisuuksien kestoissa tapahtuvat muutokset ja mahdolliset osa-aikatyön työajan alentumiset ovat muutoksia, joista ennakkotietoa on vaikeampi saada. Opettajien Työttömyyskassa on edelleen sidosryhmiensä avulla jatkanut päätöksenteon seuraamista, jotta muutoksiin jäsenistön työllistymisessä pystytään varautumaan. Muutoksiin on varauduttu myös lisärekrytoinneilla, mitä tarvittaessa myös jatketaan. Lisäksi vuoden 2015 talousarviossa varauduttiin merkittävään maksatuksen kasvuun, tavoitteena turvata työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäisaste myös vaikeassa maksatustilanteessa.
17 Rahoituksen kehitys Opettajien Työttömyyskassan kuten kaikkien työttömyyskassojen toiminnan kannalta nykyisen ansioturvan rahoitusjärjestelmän säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeä periaate. Erityisesti valtionosuus- ja vakuutusmaksujärjestelmän nykyisen jakauman säilyttäminen on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys. Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten maksuvelvoite ei saa siirtyä työntekijöiden kannettavaksi. Kassan tasoitusrahaston rahastointiasteen kehitys on ollut kasvultaan hidastuva ja jatkoi toimintavuonna jo vuonna 2012 alkanutta laskua. Rahoitusaste ja likviditeetti ovat edelleen tasolla, jolla pystytään turvaamaan kassan toiminta myös etuusmenojen kasvaessa, jos kasvu tapahtuu maltillisesti. Toimintavuoden 2011 päättyessä tavoitteeksi asetettu rahoitusasteen nostaminen on kuitenkin osoittautunut toimintaympäristössä mahdottomaksi, etenkin kun jäsenmaksu on euromääräinen, eikä näin ollen automaattisesti seuraa palkkatason nousua. Rahoitusaste laski toimintavuonna, vaikka jäsenmaksua korotettiinkin. Tilanteessa, jossa menojen arvioidaan kasvavan sekä etuuksien maksamisen että henkilöstökulujen puolella, jäsenmaksua päätettiin edelleen korottaa vuodelle 2015. Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on hidastaa tasoitusrahaston rahastointiasteen laskua kohti minimiä, 1 vuoden omalla vastuulla olevaa menoa. Tavoitteeksi pidemmällä aikavälillä on edelleen asetettava rahastointiaste, jossa tasoitusrahaston suuruus vastaisi kassan omalla vastuulla olevaa 2,5 vuoden menoa. 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toimii valtakunnallisena työttömyyskassojen yhteenliittymänä, edistää kassojen työskentelyä sekä tekee esityksiä, järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja antaa lausuntoja työttömien sosiaaliturvan ja työttömyyskassalain kehittämiseksi. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti toimi yhteisjärjestön hallituksen varsinaisena jäsenenä. Yhdistyksen uusien sääntöjen mukaan vuosikokous on kevät- tai syyskokous. Kevätkokous pidettiin 26.5.2014 ja syyskokous 24.11.2014. Kassan vuosikokousedustajana toimi Mikko Häyrinen. 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön EU-säädöstyöryhmä kerää tulkintatietoa EUkysymyksistä, suunnittelee koulutustilaisuuksia työttömyyskassojen EU-/ETA vastaaville käsittelijöille, valmistelee tulkintasuosituksia ETA-kysymyksissä, seuraa EU-lainsäädännön valmistelua, ja valmistelee ja ylläpitää kuvauksia EU-maiden työttömyysturvajärjestelmistä. Marjaana Maisonlahti on jäsenenä EU-säädöstyöryhmässä.
18 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa Työttömyyskassojen tukikassa on kassojen perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tasoittaa äkillisestä työttömyyden lisääntymisestä johtuvaa taloudellista rasitusta eri kassojen välillä. Tukikassan varoista voidaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työttömyyskassoille varoja tilinpäätösvajauksen täyttämiseksi. Työttömyyskassojen tukikassan edustajiston varsinainen kokous pidettiin 28.11.2014. Opettajien Työttömyyskassaa kokouksessa edusti Tuija Häkkinen. 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunta Marjaana Maisonlahti toimi Akavan edustajana Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnassa. 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 8.2 Tiedotus Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Työjaostossa käsitellään Finanssivalvonnan valmistelemia lain soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Marjaana Maisonlahti edusti akavalaisia työttömyyskassoja neuvottelukunnan työjaostossa. Toimintavuonna työttömyyskassa on jatkanut nykyisillä verkkosivuillaan tapahtuvan tiedottamisen kehittämistä, mutta ennen kaikkea myös käynnistänyt verkkosivujen kokonaisuudistuksen. Jäsenille lähetettävien tiedotteiden ja ohjeiden määrää on lisätty ja sisältöä kehitetty. Lisäksi työttömyyskassa tiedottaa edelleen jäsenjärjestöjen lehdissä ja verkkosivuilla. Toimintavuonna työttömyyskassa on myös osallistunut jäsenjärjestöjen toimi- ja luottamushenkilöiden sekä myös henkilöjäsenten kouluttamiseen työttömyysturvaasioissa. Tiedotuksesta vastaava toimihenkilö on kassanjohtaja. 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä Toimintavuoden alusta lukien voimaan tulleet työttömyysturvalain muutokset, joiden tavoitteena on hallitusohjelman perusteella lainsäädännön selkiyttäminen, ja toisaalta ns. raamisopimuksessa sovittujen työllistymistä tukevien tavoitteiden toteuttaminen. Näillä muutoksilla on suuri merkitys paitsi jäsenten toimeentuloon myös kaikkien työttömyyskassojen toimintaan. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut työvoimahallinnon uudistus vaikuttaa omalta osaltaan edelleen kassojen toimintaan. Työvoimahallinnossa olevan erityisosaamisen turvaaminen ja käyttäminen muutoksista huolimatta on keskeisessä asemassa jäsenistön oikeusturvan kannalta. Takautuvat lausunnot vaarantavat jäsenten
luottamuksen työttömyyskassojen toimintaan ja heikentävät näin ollen koko työttömyysturvajärjestelmän uskottavuutta. Talouden pitkäaikainen heikko kehitys johtanee jatkossa työttömyysturvajärjestelmänkin aiempaa kriittisempään arviointiin. Työttömyyskassat etuuksien toimeenpanijoina joutuvat yhä uudelleen lunastamaan oman paikkansa sosiaaliturvan toimeenpanijoiden kentässä. Tämä tavoite toteutuu parhaiten pitämällä huoli siitä, että käsittelyaika pysyy edelleen kohtuullisena ja päätöksenanto sekä maksatus ovat virheettömiä. Työmarkkinoiden murroksessa myös neuvonta ja tiedottaminen ovat avainasemassa. 19 9.2 Opettajien Työttömyyskassa Kohtuullisen käsittelyajan turvaaminen muuttuvassa työllisyystilanteessa on tulevienkin toimintavuosien keskeinen tavoite. Käsittelyaikatavoitteissa pysymistä yhdessä virheettömän käsittelyn kanssa turvataan jatkossakin paitsi henkilöstöratkaisuilla ja työprosessien arvioinnilla myös perehdytykseen panostamalla. Lisäksi työvälineiden uusiminen on keskeisessä roolissa työprosessien suunnittelussa. Työttömyyskassan toimintaa kehitetään edelleen toimintavuonna teetetyn jäsentyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Erityiseksi painopisteeksi kyselyn tulokset nostivat sähköiset palvelut. Lisäksi tulevassa työllisyystilanteessa erityisesti omalle jäsenistölle suunnattua tiedottamista on edelleen kehitettävä yhteistyössä ammattiliittojen kanssa.