SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. I. 4. Yleinen katsaus Suomen to iis e e n le r e iittu i ja kamaan vuosina 996 998. (Navigation et Commerce extérieur en 87 6-878). HELSINGISSÄ, Keisarillisen Senatin kirjapainossa, 88.
Sisältö. Table des matières. Tekstiä (sivv. 4). siv. Texte (pages 4). pag. Yleinen katsaus kauppa-oloihin 8 7 6 878.... M e re n k u lk u... 2. Ulkomainen kauppa y lip ä ä n s ä... 7. Muutamien tärkeiuten tänne tuotujen nautinto- ja tarvetavarain vertaaminen viimeisiltä vuosikym m eniltä... 9. Niiden määräin vertaaminen, joihin muutamien tärkeinten tavarain ulosvienti viimeisten vuosikymmenten kuluessa on noussut.. 2. Aperçu général de la situation du commerce en 876 8 7 8.... Navigation... 2. Commerce extérieur en g é n é r a l... 7. Comparaison des quantités importées de quelques articles de la consomption pendant une série d a n n é e s... 9. Comparaison des quantités exportées de quelques marchandises les plus considérables... 2. Tauluja (sivv. 79).. Yleinen katsaus merenkulkuun ja tavaranvaihtoon Suomen haminoissa 876 878... 2. 2. Erinäisistä maista Suomeen lastilla tulleiden laivain lukum äärä ja kantavuus; yhteenveto tullikam arien lu e tte lo is ta... 8. 3. Suomesta eri maihin lastilla lähteneiden laivain lukum äärä ja kantavuus; yhteenveto tullikamarien l u e t te l o is ta... 4. 4. Taulu, josta nähdään vuosina 8 7 6 878 lastilla tulleiden ja lähteneiden laivain kansallisuus ja la a t u... 20. 5. Taulu, josta nähdään suomalaisten ja m uukalaisten laivain osuus Suomen m erenkulku-yhdistykseen muiden maiden kanssa 8 7 6 878... 26. 6. Suomen tavaranvaihto ulkomaan kanssa, sen arvo verrattuna tu llitu lo ih in... 27. 7. Suomeen eri maista tuotujen tavarain a r v o... 8. 8. Suomesta eri maihin ulosvietyjen tavarain a r v o... 34. 9. Suomen tärkeäm päin tuontitavarain määrä tahi arvo verrattuina toisiinsa vuosilta 8 7 6 878... 40. 0. Suomesta ulosvietyjen tavarain määrä tahi arvo verrattuina toisiinsa vuosilta 876 878... 5.. Suolain ja jyväin tuonti vuosina 876 878, jaettuna Suomen kaupunkien ja tullipaikkain s u h te e n... 58. 2. Kahvin ja sokerin tuonti vuosina 876 878, jaettuna Suomen kaupunkien ja tullipaikkain s u h t e e n... 60. Tableaux (pages 79).. Aperçu du mouvement de la navigation et du commerce dans les ports de la Finlande en 876 8 7 8... 2. 2. Navigation par pays de provenance. Nombre et tonnage des navires entrqs avec ch a rg em en t... 8. 3. Navigation par pays de destination. Nombre et tonnage des navires sortis avec chargement... 4. 4. Mouvement de la navigation en 876 878, par pavillon 20. 5. Table, indiquant la proportion entre les navires finlandais et les navires étrangers dans la navigation entre la Finlande et l étranger en 876 878... 26. 6. Valeur des marchandises remplacées entre la Finlande et l étranger, comparée aux revenus de la douane * )... 27. 7. Valeur des marchandises importées en Finlande, d après les pays de provenance... 28. 8. Valeur des marchandises exportées de la Finlande, d après les pays de destination... 34. 9. Quantité ou valeur des marchandises plus considérables importées en Finlande en 876 878... 40. 0. Quantité ou valeur des marchandises plus considérables exportées de la Finlande en 876 878... 5.. Répartition de l importation du sel et du blé, d après les p o r t s... 58. 2. Répartition de l importation du café et du sucre, d après les ports... 60. *) Les valeurs de l importation et de l exportation sont basées sur les prix courants des marchandises (la douane y comprise) dans les ports de la Finlande. L importation et l exportation des métaux précieux monnayés et en barres sont compris dans les sommes.
3. Metsäntuotetten ulosvienti, jaettuna Suomen kaupunkien ja tullipaikkain su h te e n... 6. 4. Metsäntuotetten ulosvienti, jaettuna Suomen kaupunkien ja tullipaikkain suhteen ( j a t k.)... 64. 5. Karjantuotetten ulosvienti, jaettuna Suomen kaupunkien ja tullipaikkain s u h t e e n... 66. 6. Taulu, josta nähdään tuotujen ja ulosvietyjen jyväin keskinäinen suhta vuosina 876 878... 68. 7. Suomen tärkeinten tuontitavarain raha-arvot 876 878, sekä nämät prosenttina siitä summasta, johon koko vuotuinen tuonti on arv a ttu... 70. 8. Suomen tärkeinten ulosvientitavarain raha-arvot 8 7 6 878, sekä nämät prosenttina siitä summasta, johon koko vuotuinen ulosvienti on arvattu... 7. 9. Yleinen katsaus kaupunkien kauppalaivastoon vuosina 876 878... 72. 20. Yleinen katsaus maalaislaivojen lukumäärään ja kantavuuteen vuosina 8 7 6 878... 74. 3. Produits forestiers exportés de la Finlande. Répartition par p o r t s... 6 4. Produits forestiers exportés de la Finlande. Répartition par ports (su ite)... 64 5. Exportation des produits des bestiaux, par villes et par les douanes frontières... 66 6. Table comparatif de l importation et de l exportation du blé, en 8 7 6 8 7 8... 68 7. Marchandises les plus considérables importées en Finlande en 8 7 6 878, ainsi que leurs valeurs indiquées en pour-eents de la somme, à laquelle est évaluée toute l importation annuelle... 70 8. Marchandises les plus considérables exportées de la Finlande en 876 878, ainsi que leurs valeurs indiquées en poureents de la somme, à laquelle est évaluée toute l exportation an n u elle... 7 9. Marine marchande des villes en 876 8 7 8... 72 20. Marine marchande des communes rurales en 4 8 7 6 878.. 74 Vertaileva taulu rahoista, mitoista ja p a in o is ta... 80. Tableau comparatif des monnaies, mesures et p o id s... 80 O ikaisuja: Siv. 40. Vuosina 8 7 6 878 tuotujen apelsiinien keskimäärä, ilmoitettu leivisköissä, on epähuomiosta verrattu edellisen viisivuotisaikakauden keskimäärään, vaikka tämä ilmoitetaan kappaleissa. Vertauksen johtopäätös on niin muodoin vallan väärä. Siv. 56. Tullikamarien parseeli-u^osvedoissa löytyvien virheellisten perustietojen johdosta tulitikkujen ulosvienti vuonna 876 ilmoitetaan,568,446 laatikoksi (ä,000 rasiaa), mutta on sittemmin huomattu oikeastansa tehneen vaan 3,03. Keskimäärä tältä kolmen vuoden aikakaudelta muuttuu tämän kautta 2,079:ksi, ja vertaus edellisen viisivuotisaikakauden keskimäärään antaa johtopäätökseksi 7,505.
V u o sin a 876 878 Suomen kaupan ja merenkulun olot eivät likimainkaan olleet niin edullisia kuin lähinnä edellisen viisivuotisaikakauden kuluessa. Suomen, hopeaan perustettu, raha menetti siitä syystä, että mainitun metallin arvo äkkiä alentui, taas sen vakuuden, jonka rahanmuutos 8 p:ltä Marraskuuta 865 sille oli antanut. Sittekun kurssi Hampurin suhteen alussa vuotta 876 oli merkitty 30 ja Lontoon suhteen 26,50, se heinäkuussa samana vuonna nousi, edellisen paikan suhteen 50:een, jälkimäisen suhteen 30,75:cen. Myöhemmin se kyllä taas alentui, niin että se vuoden lopussa oli Hampurin suhteen 33,40 ja Lontoon suhteen 27,35; mutta juuri nämät kovat vaihtelemiset vaikuttivat tietysti ehkäisevällä tavalla asiain raittiisen toimittamiseen ja estivät kauppatuumien tasaista menoa. Julistus 9 p:ltä Elokuuta 877 Suomen suuriruhtinanmaan rahasta teki tosin näistä rahan-arvon vaihtelemisista lopun ja pani jälleen toimeen vakavan kultaan perustetun rahajärjestelmän, mutta muita seikkoja ilmaantui sen sijaan, jotka mailmankauppaa ylipäänsä raukaisivat. Huhtikuussa 877 syttyi sota Wenäjän ja Turkin välillä, ja tämä ehdittiin tuskin päättää, ennenkuin seuraavana vuonna Wenäjän ja Ison B ritannian keskinäiset valtiolliset olot saivat niin uhkaavan muodon, että 854 ja 855 vuosien tapausten kertomista ei tarvittu katsoa mahdottomaksi tahi edes epäiltäväksikään. Rahtimaksut, jotka jo ennestään olivat huonot, alentuivat yhä, ja puatavaramarkkinoillakin pääsi suurempi huolestuminen vallitsemaan. Tuo enemmän ja enemmän alentuva Wenäjän kurssi vaikeutti Suomen tuotetten ulosvientiä keisarikuntaan, samalla haavaa kuin se antoi aihetta melkeästi enentyneesen Wenäjän tehdastavarain sieltä tänne tuontiin. Lisäksi tuli vielä, että elonsaaliit kotona Suomessa eivät myöskään olleet runsaita. Vuonna 877 sato pohjoisissa lääneissä meni niin niukaksi, että suuret osat maatamme taidettiin katsoa todellisen kadon saaneiksi. Nyt mainituista epäsuotuisista oloista huolimatta, Suomen tavaranvaihto ulkomaan kanssa oli erittäinki kahtena ensimäisenä vuonna 876 ja 877 sangen vilkas. Varsinkin meidän ulos vientimme silloin nousi suurempaan arvoon kuin tiettävästi koskaan ennen. Samat syyt, jotka jossakin määrin ehkäisivät tuontia, s. t. s. ulkomaisen rahan korkea kurssi, antoivat epäilemättä tilaisuutta edullisempaan Suomen tuotetten myymiseen ulkomailla sekä matkaansaattivat siten, ainakin osaksi, tuon melkeän nousemisen ulosviennissämme. Tähän tuli, että uudet ja paremmat kulkuneuvot näinä vuosina asettivat suuret jaksot maatamme suorakohtaisempaan yhdistykseen muiden maiden kanssa ja niin muodoin lavensivat sitä alaa, jolla ulosvientitavaroita edullisesti voitiin valmistaa. Etevin ja tärkein näistä uusista kulkuneuvoista oli Turun Tampereen Hämeenlinnan rautatie, joka 22 p. Kesäkuuta 876 avattiin liikettä varten ja yhdisti maamme vanhimman viljelyseudun ja suurimmat tehtaanpiirit siihensaakkaiseen rautatienverkkoon. Seuraavana vuonna Mikkeliin vievän kulkuväylän kanavatyöt päätettiin, niin että tämä kaupunki tuli suorakohtaiseen merenkulkuyhdistykseen Saimaan ja Suomen lahden kanssa. Kaupunki sai oman tullikamarinkin armollisen Julistuksen kautta 20 p:ltä Helmikuuta 878. Aikaisemmin eli 30 p. Toukokuuta 876 oli tullitoimisto laitettu Tampereelle, ja Turun kaupungille oli annettu yhtäläinen lavennettu välivarasto-oikeus kuin ennen oli myönnetty semmoisten tavarain suhteen, jotka meritse taikka rautatiellä tuotiin ulkomaalta tahi Wenäjältä Helsinkiin ja Wiipuriin sekä sieltä samalla tavoin vietiin johonkin paikkaan ulos maasta. Tavarain tuojille, varsinkin sisämaassa, suotiin myös melkeä helpoitus armollisen Julistuksen kautta 2 p:ltä Maaliskuuta 877, joka sallii, että tullaamaton tavara, joka ulkomaalta on tuotu johonkin Suomen merikaupunkiin, saadaan meritse taikka rautatiellä kuljettaa johonkin muuhun oman maan paikkaan, missä tullikamari löytyy. Uusia tullikamareita laitettiin nyt puheen-alaisina kolmena vuonna, kuten jo mainittiin, Mikkeliin sekä Kotkan saarelle. Jälkimäinen astui toimeen 5 p. Toukokuuta 877.
2 Kaksi uutta kauppalaakin perustettiin, toinen Mikonniemelle Nurmeksen pitäjään 5 p. Joulukuuta 876, toinen Lahden kylään Hollolan pitäjään 5 p. Kesäkuuta 878. Muista sanotun ajan kuluessa ilmaantuneista asetuksista, jotka Suomen kaupan ja merenkulun suhteen olivat tärkeitä, seuraavat vielä ovat mainittavat: Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen asetus laivojen mittaamisesta, annettu 4 p. Lokakuuta 876, jonka johdosta laivojen kantavuus määrätään niiden sisällisen tilavuuden jälkeen ja lasketaan ton in mukaan, joka vastaa 08, i Suomen tahi 00 Englannin kuutiojalkaa; armollinen julistus 3 p:ltä Joulukuuta 876, jonka kautta säädetään, että vuodesta 878 alkaen pitää toistaiseksi ja siksi kuin siitä toisin määrätään, kaikista Suomeen sisääntulevista ja tullin-alaisista tavaroista, niinkuin tähänkin saakka, maksettaman lisätulli, joka mereukulkumakson nimellä ylöskannetaan kolmella prosentilla vahvistetusta tullimaksosta, sekä armollinen julistus 4 p:ltä Maaliskuuta 877, jonka johdosta tullimaksot sanaamattomista taikka sahalla vaan poikkileikatuista puu-aineista, jotka Suomesta ulos viedään, vahvistettiin 2 '/2 penniksi kuutiojalalta jykeämmistä ympyriäisistä, vähintänsä 6 jalan pituisista puu-aineista, */2 penniksi samankaltaisista, 6 jalkaa lyhyemmistä puu-aineista, kuin myös sähkölennätintolpista, rautatienpölkyistä, pitpropsista y. m., penniksi käsipaakoista, sauvoimista, airoista ja airon-aineista sekä 2 ja penniksi nelitahkoisista veistetyistä tahi vuolluista puu-aineista, niiden paksuutta ja pituutta myöten. Mitä erittäin tulee kauppaan Wenäjän kanssa, suotiin 5 p. Helmikuuta 878 että kaikenlaisia säilytetyltä elatus-aineita saadaan ilman tullia maksamatta sinne viedä Suomesta, sillä ehdolla kuitenkin, että tavaroita seuraa todistus niiden suomalaisesta alkuperästä. Kun armollista asetusta laivanmittauksesta vasta p. Kesäkuuta 877 aljettiin käyttää sekä kun sen ohessa vielä kahden vuoden viivytys-aika oli myönnetty aikaisemmin vanhemman asetuksen mukaan mitatuille suomalaisille laivoille ennen kuin niitä tarvittiin uudestansa mitata, pysyi tuo vanha lästinlasku, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vielä vuosina 876 878 voimassa maamme tullikamarien tekemässä kuvaluetteloissa. Se on sen vuoksi tämänkin teoksen tauluissa vielä pysytetty. Mainitussa asetuksessa säädettiin muuten, että sattuvissa tapauksissa kymmenen lästiä katsottaisiin yh- I dentekeväksi kuin yhdeksäntoista ton ia. Merenkulku. (Taulut - 5 Suomen kauppalaivastossa oli allamainittujen vuosien lopulla seuraava määrä laivoja: Luku laivoja. Luku lasteja. Vastaavaa registertou ia. 876....,784 59,66 303,270,4 877....,997 59,367 302,797,3 Vuodelta 878 ilmoitukset maalaislaivoista ovat niin epätäydellisiä, että mitään varmoja numerotietoja Suomen kauppalaivaston suuruudesta ja kantavuudesta sanotun vuoden lopussa ei ole voitu niistä saada. Kun 9 ja 20 taulussa löytyviä yksityisten kuntien numeroita verrataan toisiinsa, huomataan kuitenkin, että mainittavia muutoksia kauppalaivaston suhteen ylimalkain ei ole tapahtunut kolmen vuoden aikana sekä että se niin muodoin ainakin laivojen yhteenlaskettuun kantavuuteen katsoen lienee ollut melkein yhtä suuri vuosekä 9 20). den lopussa kuin sen alussa. Mitä sen sijaan laivojen lukumäärään tulee, on tämä eri vuosien tiedoissa vaihdellut varsin suuresti, kuten muun muassa nähdään seuraavasta kokoonpanosta i V. 87... Kaupu: nginlaivoja.. Maalaislaivojli. Yhteensä 60,60,770 872... 640,73,83 873... 635,284,99 874... 667,287,954 875... 706 934,640 876... 697,087,784 877... 759,238,997 878... 728?? 20:nnessä taulussa löytyvien erityistietojen likempi ta r kastaminen selittää kohta syyt näihin eriäviin summiin. M uu-
3 tamina vuosina ja muutamissa kihlakunnissa kruununvoudit ovat luetteloihinsa ottaneet ainoastaan semmoiset laivat, joilla on ollut vähintäänkin 25 lästin kantavuus, muina vuosina sen sijaan he ovat ilman poikkeuksetta luetteloihinsa laskeneet kaikki enemmän kuin viisi lästiä kantavat laivat. Vuonna 876 pannaan kirjaan, kumma kyllä, Kymin ja Wehkalahden pitäjissä ainoastansa semmoiset laivat, joitten kantavuus on 5 ja 0 lästin välillä. Josko siellä myös on löytynyt isompia laivoja, ei mainita, mutta siinä tapauksessa sopii niiden pois jättäminen luettelosta selittää vaan siten, että ne ovat kirjoitetut läheisten kaupunkien kauppalaivastoon. Että muuten muutamien vähempien laivain pois jättäminen luettelosta taikka ottaminen siihen ei sanottavasti ole saattanut vaikuttaa lästiluvun loppusummaan, on varmaankin luultavaa. Kaikissa tapauksissa ilmaantuu kuitenkin tässä yhä välttämättömämmin tarve yhtäläisistä kaavoista kaupunki- ja maalaislaivojen luettelemista varten, kuin myös tarkemmasta määräyksestä mitkä laivat ovat luetteloon pantavat, sillä ainoastansa niin muodoin taidetaan sitä epäselvyyttä, joka tässä suhteessa vähitellen on päässyt vallalle, estää. Edellisissä katsauksissa Suomen merenkulku- ja kauppaoloihin on jo esillä pidetty, kuinka Suomen kauppalaivastoon on luettu kaikki höyrylaivat ja höyryveneet, sekä purjelaivoista, kaupungeissa ne, joilla on ollut kymmenen lästin ja suurempi kantavuus, ja maaseurakunnissa ne, joilla ainakin on ollut viiden lästin kantavuus. Ainoastansa niitä laivoja, jotka kulkevat semmoisilla järvillä, mitkä eivät ole purjehdittavassa yhteydessä meren kanssa, ei ole otettu lukuun. Edellisessä katsauksessa Suomen merenkulku-oloihin vuosilta 87 875 annettujen tietojen mukaan löytyi näillä järvillä muun muassa 40 ä 50 vähempää höyrylaivaa ja höyryvenettä. E ttä niiden lukumäärä sittemmin on kasvanut, on luultavaa. Emme kuitenkaan voi, kuinka epävarmat muuten ne rajat lienevätkin, jotka vedetään ulkomaiseen ja kotimaiseen merenkulkuun käytetyn ja käytettävän kauppalaivaston välille, missään tapauksessa lukea äskenmainituita laivoja edelliseen kuuluviksi. Ne ovat siis ulkopuolella nykyistä laskua, johon luetaan ne laivat, jotka kulkevat aukealla merellä ja pitkin merenrantoja, kuin myös Laatokalla ja Savokarjalaisilla kanavojen kautta mereen yhdistetyillä vesillä. Kuten ennen on aikaisemmissa katsauksissa esillä pidetty, vo.ipi Suomen kauppalaivaston vaiheissa viimeisinä vuosikymmeninä, joskin vähemmin määrin, huomata samaa ilmiötä kuin meren-ääreisten maiden kauppalaivastoissa ylimalkain. Höyryvoima voittaa tässä vuosi vuodelta yhä enemmän merkitystä ja uhkaa vähitellen kokonansa poistaa purjelaivat. Meillä tämä on tähän saakka tapahtunut melkein ainoastansa rantaja järviliikkeen sekä Itämeren-purjehduksen suhteen; Suomen purjehduksessa ulkopuolella viimeksimainittua merta meidän höyrylaivastollamme vielä on sangen mitätön osa. Se onkin sen vuoksi karttunut enimmiten pienillä laivoilla. E ttä tämä karttuminen ei kuitenkaan ole ollut vähäpätöinen, nähdään seuraavasta Suomen höyrylaivojen lukumäärän ja kantavuuden rinnatusten asettamisesta allamainituilta vuosilta: Höyrylaivoja kaupungeissa. Höyrylaivoja maaseurakunnissa. Yhteensä. L ukum äärä. T o n ia. Hevosvoimia. Lukum äärä. T o n ia. Hevosvoimia. L ukum äärä. T o n ia. Hevosvoimia.. V. 8 6 6... 57 2,755 2,295 5 289? 62 3,044 2,295? 8 7 0... 78 4,67 3,027 7 203 2 85 4,370 3,39 8 7 5... 9 6,800 4,045 5 528 77 34 7,328 4,222 876.. ^... 22 7,534 4,640 24 880 49 46 8,44 5,059 877... 52 7,986 5,390 9 724 242 6 8,70 5,632 Naapurimaihin verraten Suomella kuitenkin vielä on sangen vähäinen höyrylaivasto. Ruotsilla oli vuonna 877, sotalaivoja lukuun ottamatta, 706 höyrylaivaa yhteensä 86,366 ton in kantavuudesta ja 52,05 hevosen voimasta sekä Norjalla samana vuonna 258 höyrylaivaa 45,94 ton in kantavuudesta ja 0,74 hevosen voimasta.
4 Vaikka Suomen höyrylaivasto, kuten ylhäällä seisova taulu osottaa, vuoden 866 jälkeen on karttunut kantavuuteen katsoen lähes 200 prosentilla, eli suhdassa 00: 286, ei tämä karttuminen kuitenkaan ole pysynyt merenkulkumme saman-aikuisen edistymisen tasalla eikä sen osan tasallakaan, joka höyrylaivoilla ylimalkain on ollut tässä edistymisessä. Niiden purjelaivojen ja höyrylaivojen yhteenlaskettu lästiluku, jotka Suomeen ovat lastilla tulleet ja samalla tavoin täältä lähteneet, teki nimittäin: Tulleita la voja, lasteja. Lähteneitä hlivoja, lasteja. P u rjelaiv o ja. H öyrylaivoja. P u rjelaiv o ja. H öyrylaivoja. V. 867.. '08,808 66,738 228,87 55,788, 868.. 3,643 79,060 253,733 73,442, 869.. 09,838 9,55 263,59 83,993, 870.. 00,095 85,079 23,692 79,76, 87. 82,793 94,353 237,346 83,520, 872.. 95,44 6,945 300,75,660, 873.. 96,487 24,050 327,657 2,574, 874.. 2,980 45,75 390,596 28,29, 875.. 00,660 44,034 333,794 26,496, 876.. 03,505 85,756 42,429 88,93, 877.. 4,52 69,353 472,399 74,703, 878. 89,980 84,430 375,38 44,303 Ylläseisovat numerot osottavat, että purjelaivojen osuus Suomen meritse tapahtuneessa tavaraliikkeessä vuonna 867 teki 78,4 % ja höyrylaivojen 26,6 %, vaan että suhta vähitellen on niin muuttunut, että edellisten prosentti vuonna 878 teki ainoastansa 58,6% ja jälkimäisten sitä vastoin 4,4 %. Tämä höyrylaivojen yhä suurempi osan-otto maamme tuonti- ja vientitavarani kuljettamiseen on myös yhteydessä sen tosi-asian kanssa, että suomalaisten ja muukalaisten lai- vain osuuden keskinäinen suhta Suomen merenkulku-yhdistyksessä muiden maiden kanssa samaan aikaan on muuttunut ensinmainituille vahingoksi. Koko siitä määrästä laivoja, jotka allaseisovina vuosina tulivat Suomen haminoihin taikka lähtivät niistä,jakaantui yhteenlasketun kantavuuden prosentti suomalaisten ja muukalaisten suhteen seuraavalla tavalla: Suom a laisia. Tulleita. Lähteneitä. Tulleita ja lähteneitä yhteensä. M uukalaisia. Suom a laisia. M u u k a laisia. Suom a laisia. M uuka laisia. V. 860 65,6 84,4 67,7 32,3 66,6 33,4 37 865 60,4 39,6 60,3 39,7 60,3 39,7 3? 870 69,2 80,8 69,4 30,6 69,3 30,7 3? 875 60,o 40,o 6,4 38,6 60,7 39,3 37 876 59,2 40,8 58,s 4,2 59,0 4,o 73 877 54,2 45,8 53, 46,9 53,7 46,3 7? 878 59,6 40,4 59,8 40,2 59,7.40,3 Ylimalkain ja satunnaisista häiriöistä yksityisinä vuosina huolimatta on merenkulku ja liike Suomen haminoissa kovasti karttunut karttumistaan. Tätä a^iaa valaistaksemme, panemme tähän seuraavan taulun purjehdus-oloista kahden viimeisen vuosikymmenen ajalta: V u o si. Tulleita laivoja. Lähteneitä laivoja. Tulleita ja lähteneitä laivoja yhteensä. L u k u laivoja. K antavuus lasteissa. L u k u laivoja. K antavuus lasteissa. L u k u laivoja. K antavuus lasteissa. 860... 2,507 67,57 2,782 76,9 5,289 343,348 865... 3,472 256,582 4,097 259,640 7,569 56,222 870... 6,362 348,0 6,54 35,890 2,903 699,90 8 7... 6,33 364,5 7,00 i 375,24 3,34 739,329 872... 7,730 46,082 8,36 472,35 6,09 933,397 873... 7,684 499,578 8,94 5,479 5,878,0,057 874... 8,749 592,259 9,095 605,098 7,844,97,357 875... 7,863 528,989 8,499 55,80 6,362,080,790 876... 9,364 692,05 9,220 689,83 8,584,38,936 877... 8,836 765,977 8,986 757,4 7,822,523,8 878... 8,460 624,04 8,649 629,86 7,09,253,875
5 Nyt mainitut numerot tarkettavat ainoastansa merenkulkua ja käsittävät niin muodoin kaikki sekä lastatut että lastaamattomat tulleet ja lähteneet laivat. E ttä sentään tavarain meritse kuljetus on pysynyt haminoissamme k arttuneen liikkeen tasalla, on luonnollista ja sopii tuskin epäilläkään. Kuitenkin myös valaistaksemme tauluissa 2, 3 ja 4 ilmoitettuja summia vertaamalla niitä yhtäläisiin tietoihin edellisiltä vuosilta, otamme tähän seuraavan taulun, joka näyttää lastilla Suomeen tulleiden ja niin ikään lastilla täältä lähteneiden laivain lukumäärän ja kantavuuden samalta ajalta kuin äsken tässä ylhäällä: Yuosi. Lastilla tulleita laivoja. Lastilla lähteneitä laivoja. Lastilla tulleiden ja lähteneiden laivain yhteenlaskettu määrä. L aivoja. L aivoja. L asteja. Laivoja. L asteja. 860...,58 89,954 2,278 49,05 3,859 238,969 865... 2,236 3,067 3,78 229,658! 5,954 360,725 870... 3,370 86,857 6,290 30,868 i 9,660 497,725 8 7... 2,879 77,46 6,450 320,866 ; 9,329 498,02 872... 3,357 22,386 7,78 42,4,075 624,797 873... 3,477 220,537 7,498 440,23 0,975 660,768 874... 4,004 258,73 8,6 58,887 2,65 777,68 875... 3,870 244,694 7,570 460,290,440 704,984 876... 4,284 289,26 8,224 600,622 2,508 889,883 877... 3,743 283,874 7,78 647,02 j,46 930,976 878... 3,807 274,40 7,496 59,62 I,303 794,03 Kolmena viimeksimainittuna vuonna, eli sen aikakauden kuluessa, jonka tämä katsahdus käsittää, teki kaikkien Suomen haminoihin tulleiden ja sieltä lähteneiden laivain yhteenlaskettu kantavuus keskimäärin vuodelta,386,330 lästiä taikka, jos ainoastansa lastatut laivat otetaan lukuun, 87,630 lästiä. Verrattuina tietoihin vuodelta 860, nämät luvut osottavat lähes 300 prosentin karttumista. Tässä on kuitenkfn muistutettava, että vertaus kenties ei ole täydellisesti toinen toistansa vastaavainen, kun tullikamarien ilmoituksia merenkulusta ja kaupasta ennen vuotta 867 ei annettu niin kovasti yhtämukaisina ja niin tarkasti vahvistettuni kaavain mukaan kuin sen jälkeen. Mahdollista on sen vuoksi, että joku osa kotimaista merenkulkua ei ole luettu tietoihin vuodelta 860; mutta joskin otaksutaan, että niin olisi laita, jääpi kuitenkin jälille niin suuri eroitus näiden tietojen ja kotimaisen purjehduksen poisvetämisellä vähennettyjen keskimääräin vuosilta 876 878 välille, että merenkulkumme edistyminen loma-aikana kaikissa tapauksissa ei voi muuta kuin hämmästyttää. Jos kaikkien niiden lastattuna laivain yhteenlaskettu kantavuus, jotka kotimaisessa purjehduksessa tulivat Suomen haminoihin taikka lähtivät maamme haminoista vuosina 876 878, vedetään pois lastilla tulleiden ja lähteneiden laivojen koko summasta, niin jääpi jälille 757,932 lästin vuotuinen keskimäärä, joka verrattuna siihen lästilukuun, minkä Suomen tavaranvaihto vuonna 860 vaati, on kuin 37: 00. Allamainituissa haminoissa merenkulku ja tavaranvaihto on ollut vilkkain: 2
6 ' Lastilla tulleiden ja lähteneiden laivain yhteenlaskettu kantavuus lasteissa. 865. 870. 875. S76. 877. 878. W iip u r i... 07,076 3,82 47,56 52,44 6,89 32,945 H elsin k i... 50,263 66,223 05,70 22,526 26,634 06,924 T u r k u... 3,686 42,783 67,33 84,84 93,790 87,423 Pori... 28,370 27,20 47,432 77,695 83,80 65,566 Kotka.... 83,959 66,96 O u lu...,.. 24,975 22,63 29,573 38,469 39,957 36,67 Nikolainkaupunki... 8,079 9,629 27,045 32,07 33,772 32,260 K ristiinankaupunki... 9,708 9,728 24,450 35,423 28,344 25,846 H ankoniem i......,56 6,96 27,648 33,634 Tavaran vaihdon laatu itsekussakin haminassa ehcloittaa varsinaisessa määrässä niiden laivainkin laatua, joilla kuljetus toimitetaan. Missä puutavarain ulosvienti on etevin ja painavin aine-osa jonku paikan kaupassa, siinä merenkulkuakin harjoitetaan parhaasta päästä purjelaivoilla, joita helpompina kuljetusneuvoina tavallisesti käytetään verrattain vähemmän-arvoisia lasteja varten. Niinpä höyrylaivat ovat keskimäärin viimeksimainittuina kolmena vuonna kantavuutensa mukaan tehneet Wiipurissa ja Kotkassa noin 5 %, Porissa 25%, Helsingissä 60 %, Turussa 6 4 % ja Nikolainkaupungissa 83 % siitä kauppalaivastosta, jolla mainittujen kaupunkien tavaran vaihto on toimitettu. Silmäys 3 taulun tietoihin osottaa heti sitä yhteyttä, joka vallitsee näiden ja nyt mainittujen prosenttilukujen välillä. Taulujaksot n:is 2 ja 3 sisältävät seikkaperäisiä tietoja Suomen suorakohtaisesta merenkulku-yhdistyksestä muiden maiden kanssa. Näistä tauluista otetaan tähän seuraavat summat: A llam ainituista maista lastilla tulleiden laivain kantavuus lasteissa. 876. 877. 878. Keskimäärä vuosilta 876 878. Keskimäärä vuosilta 87 875. Keskimäärä vuosilta 867 870. M uut paikat S u o m e s sa... 65,777 44,597 48,6 52,845 40,29 3,74 W e n ä j ä... 96,880 94,825 00,892 97,532 74,742 75,748 Ruotsi ja N o r ja... 48,893 49,994 5,665 50,84 36,325 28,805 T a n s k a...,53,2 626,083,767 ^,9 0 S a k s a... 2,9 23,68 2,942 22,490 6,949 0,026 A la n k o m a a t... 99 893 72. 628,44,77 B e lg ia... 642,794 38 939,533 2,236 Iso Britannia ja I r la n ti... 33,43 40,576 3,825 35,8 3,526 9,793 Ranska...,526 4,39 3,96 3,04,559,494 E s p a n ja... 2,574 4,907 2,733 3,405 4,20 4,894 P o r t u k a l i... 4,254 8,064,964 4,76 3,289 2,570 Italia ja m uut V ä lim e re u m a a t... 6,979 6,69 8,395 7,8 5,93 5,433 Pohjois-A m erika...,447 699 958,035 870 764 E telä-a m erik a...,28 542 543 738 780 64 L ä n s i- I n d ia...,392 959 784,045,30 522 Itä-India... 283 806 273 454 200 35 Summa 289,26 283,874 274,40 282,55 222,696 89,024
7 Allamainittuihin maihin lastilla lähteneiden laivain kantavuus lasteissa. 876. 877. 878. Keskimäärä vuosilta 876 878. Keskim äärä vuosilta 87 875. Keskimäärä vuosilta 867 870. M uut paikat S u o m e s s a... 68,70 57,78 57,2 60,853 46,853 33,95 W e n ä j ä... 5,844 04,00 09,05 09,683 96,39 99,722 Ruotsi ja N o r ja... 45,4 54,05 56,769 52,077 35,839 22,760 T a n s k a... 2,34 7,220 20,96 9,577 3,948 3,224 Saksa... 46,269 35,662 30,796 37,576 33,6 22,860 Alankomaat.... 54,366 57,62 3,57 47,72 36,850 9,098 B e lg ia...... 4,96 2,83 3,269 6,687 9,485 4,380 Iso Britannia ja I r la n ti...... 58,22 27,240 22,597 65,986 7,467 83,45 R a n s k a... 44,829 52,270 55,237 50,779 9,509 4,029 E s p a n ja...... 27,875 26,958 2,386 25,406 7,57,538 Portukali...,266 56 294 692 652 27 Italia ja muut V ä lim e re n m a a t... 98 534 567 694,854,737 E telä-a m erika...,24 605,037 952 864 432 M uut m a a t... _,325 44 35 0 Sumina 600,622 647,02 59,62 589,5 430,534 37,540 Ylimalkain Suomen merenkulku-yhdistys kaikkien yllämainittujen maiden kanssa on karttunut karttumistaan. E rittäin silmään pistävä on tuo varsin suuri lisääntymys Suomen merenkulussa Alankomaiden, Belgian, Ranskan, Ruotsin-Norjan ja Espanjan suhteen, etenkin jos verrataan täältä näihin maihin lähteneiden laivain keskimääräisiä lästilukuja vuosilta 867 870 samanlaisiin lukuihin vuosilta 876 878. N äitä oloja kuitenkin tarkemmin valaisee ulosvietyjen ja tänne tuotujen tavarain määrät ja arvot, joista likempiä tietoja löytyy tauluissa 7 ja 8. Mitä Suomen välilliseen merenkulkuun koskee, niin tiedot siitä vähitellen ovat ruvenneet tulemaan Tilastolliseen Toimistoon niin epätäydellisesti, että ne nykyistä katsausta varten eivät enää ole käytettäviä. Josko tämä aukko Suomen merenkulkutilastossa vastedes taidetaan täyttää muulla tavalla, saanemme toistaiseksi jättää ratkaisematta. Ulkomainen kauppa ylipäänsä ja Suomen tavaranvaihto erinäisten maiden kanssa. Viiden vuoden aikakautena 87 875 ja erittäinki vuosina 873 875 Suomen tavaranvaihto muiden maiden kanssa oli noussut mainittavassa määrässä, moisessa, johon ennen ei oltu päästy. Syistä tähän asian laitaan olemme Suomen merenkulku- ja kauppatilaston edellisessä vih ossa jo puhuneet. Niinä kolmena vuonna, jotka tämä tilinteko käsittää, tavaranvaihto pysyi, noista vähemmin edullisista kauppa-oloista huolimatta, melkein samoilla korkeilla arvonmäärillä kuin lähinnä edellisten vuosien kuluessa. Tuonti kyllä ei noussut samaan arvoon kuin vuonna 875, mutta tätä vähennystä korvasi sen sijaan suurempi ulosvienti. Sen noudatetun laskun jälkeen, että tavarat arvostellaan suomalaisessa haminassa käyvän hinnan mukaan, vuosi 877 osottaa suurempaa ulosvientiä ja suurempaa tavaranvaihtoa yli-
8 malkain kuin mikään muu edellinen vuosi. sopii, Otaksua tosin että Suomen tavaranvaihto Wenäjän kanssa ennen vuotta 870, eli ennen kuin rautatie Riihimäestä Pietariin avattiin liikkeelle, on ollut hiukan suurempi kuin tullikamarien luettelot näyttävät, osittain sen tähden, että tätä ta- varanvailitoa, mikäli se koski maalaistuotetten ulosvientiä maalirajan ylitse, tullinpalvelijat eivät panneet kirjaan, osittain myös sentähden, että sitä, missä semmoinen kirjaanpano olisi pitänyt tehtämäu, ei voitu samalla tarkkuudella kuin jälestä päin valvoa. Tämä seikka ei kuitenkaan ole saattanut niin suuresti vaikuttaa koko maamme tuonnin ja ulosviennin ilmoitettuihin loppu-arvoihin, että näiden arvojen toisiinsa vertaaminen vähän pitemmältä aikakaudelta tämän kautta lakkaisi valaisevana olemasta. Tähän otetaan sen vuoksi seuraava eri vuosilta virallisesti ilmoitettujen Suomen tavaranvaihdon arvojen kokoonpano. Paremman selvyyden vuoksi olemme muuttaneet aikaisemmin ruplissa ja kopeekoissa ilmoitetut summat markoiksi, laskien neljä markkaa yhdelle ruplalle. Tuonti. Ulosvienti. Koko tavaranvaihdon arvo. V. 84 7,965,646 9,855,783 27,82,429 842 6,406,692 0,566,87 26,973,563 843 9,334,665 9,283,559 28,68,224 844 8,960,474 9,505,73 28,466,205 845 9,268,03 9,767,25 29,035,282 846 22,066,283 9,079,979 3,46,262 847 2,64,560 0,646,455 3,8,05 848 22,72,668 8,708,486 3,42,54 849 25,69,648 9,83,004 35,450,652 850 26,404,622 9,820,50 36,225,23 85 27,94,789 0,76,266 37,37,055 852 26,82,0 0,43,762 36,964,863 853 28,29,400 0,890,28 39,8,528 856 38,95,50 4,705,506 53,620,656 857 46,827,270 6,486,032 63,33,302 858 3,999,37 3,20,24 45,209,44 859 34,775,665 4,877,972 49,653,637 860 43,437,222 22,668,06 66,05,328 86 55,63,23 32,28,902 87,760,025 862 69,642,925 33,302,05 02,945,976 Tuonti. Ulosvienti. Koko tavaranvaihdon arvo. V. 863 68,95,80 38,48,9 07,397,00 j) 864 57,29,73 37,050,62 94,34,893?? 865 72,390,282 40,282,735 2,673,07 7? 866 55,743,939 3,263,043 87,006,982 7? 867 62,54,633 42,56,55 05,03,48 7? 868 67,040,35 47,057,736 4,097,87 77 869 76,263,3 49,07,463 25,334,774 77 870 66,580,400 44,28,349 0,798,749 77 87 65,87,834 45,427,40,245,235 77 872 8,52,028 50,548,997 32,070,025 77 873 0,72,74 74,355,97 75,528,45 7? 874 48,30,526 93,39,393 24,449,99 77 875 57,670,673 85,379,657 243,050,330 77 876 40,00,20 98,69,376 238,692,586 77 877 49,202,342 04,582,405 253,784,747 7? 878 28,349,782 88?3 4 7,23 26,696,905 Vuosina 854 ja 855 Suomen ulkomainen kauppa oli sodan johdosta ehkäisty sekä sen tuonti ja vienti rajoitetut tavaranvaihtoon ainoastansa naapurimaiden Wenäjän ja Ruotsin kanssa. Vuonna 855 koko tuonnin arvo siitä syystä teki vaan 2,385,860 markkaa ja viennin arvo 5,657,236 markkaa. Ne kokonaan poikkeudelliset olot, jotka näinä vuosina vallitsivat, ovat matkaansaattaneet niiden poisjättämisen ylläseisovasta sarjasta. Kun on puhe Suomen kaupan edistymisestä, sanottujen vuotten numeroluvut eivät tietysti valaise mitään. Tavaranvaihdon suuruuden arvostelemiseksi itsekunakin vuonna ei tosiaan löydy parempaa mittaa kuin sen rahanarvo. Sillä äärettömällä joukolla erilaisia tavaroita, joita kukin maa tuopi ja viepi, ei ole mitään muuta yhteistä mittaa, jonka mukaan se kokonaisuudessansa taidetaan laskea, kuin sen arvo käyvässä rahassa. Eipä kuitenkaan saa tässä jättää huomioon ottamatta, että rahan-ykseys itse, varsinkin pitemmän aikakauden kuluessa, herkeää olemasta pysyväinen arvon-ykseys. Se metallipaino, jota se edustaa, nousee taikka alentuu arvossa, sitä myöten kuin itse metalli, kauppatavaraksi katsottuna, sen tekee, ja tätä nousemista taikka alentumista osottaa yleisinten tarvetavarain hinnan-huojentu- minen tahi hinnan-kalliintuminen. Vielä epävarmemmiksi
9 käyvät arvosummat, jos se raha, missä ne lasketaan, ei ole metalliraha, vaan arvonsa puolesta huonontunut, äkkinäisten ja suurten vaihetusten alainen paperiraha. Semmoinen oli Suomen raha vuodesta 856 vuoden 865 loppuun. Ylläseisovat arvosummat eivät sen vuoksi, jos jätetäänkin niiden muut puutteet sikseen, suinkaan ole mitään täydellisiä kauppamme vaihetten osotteita, mutta ne ovat kuitenkin aivan riittäviä näyttämään sen melkoista edistymistä, varsinkin kahden viimeisen vuosikymmenen kuluessa. E ttä Suomen ulkomainen kauppa ennen itämaista sotaa vuosina 853 856 verrattain pysyi muuttumatta samalla kannalla, joka etenkin käy huomattavaksi, kun tavaranvaihdon arvon vähäistä karttumista 840-luvulla verrataan karttumiseen 860-ja 870-luvuilla, voidaan ylläseisovista summista myös päättää. Tiedot tavaranvaihdon arvosta eri vuosina ovat täydellisemmiksi tehtävät tiedoilla tavaranvaihdon laadusta sekä tärkeinten tuotujen ja ulosvietyjen tavarain määristä. Vasta silloin voidaan kunkin maan kaupan karttumista selvästi havaita. Tauluissa 9 ja 0 löytyy otteita tullikamarien parseeli-ulosvedoista tuoduista ja viedyistä tavaroista itsekultakin vuodelta 876, 877 ja 878 sekä lisäksi keskimääräisiä lukuja näiltä kolmelta vuodelta ja edelliseltä viisivuotisaikakaudelta. Jokaisen tuodun ja viedyn eri tavaran vertaaminen toinen toiseensa on niin muodoin siihen jo pantu. Tahdomme tässä muutamien tärkeinten tavarain suhteen täydellisentää tätä vertaamista, ulottamalla sitä vähän pidemmäs taaksepäin aikaan. Ajoilta ennen vuotta 867 ei kuitenkaan suuren joukon tavarain suhteen tulliluetteloissa löydy mitään vissejä paljouden-määräyksiä, jonka tähden meidän täytyy rajoittaa vertaaminen muutamiin harvoihin etevimpiin tuonti- ja vientitavaroihin. Tuonti. Pumpulia, raakaa. 846... 37,850 L < tt. 8 5... 56,76 856... 2,425 857... 98,476 858... 24,247 859..... 62,057 L<K. 860..... 22,06 86..... 92,028 862... 39,535 863... 57,499 864... 63,492 865... 96,75 866..... 09,86 867*... 54,604 868..... 46,756 869..... 20,725 870..... 63,433 87..... 92,429 872..... 27,245 873..... 97,649 874..... 262,768 875..... 275,455 876..... 29,45 877..... 238,824 878..... 274,42 Tämän sarjan ensimäisenä vuonna, eli vuonna 846, Suomella oli ainoastansa yksi pumpulinkehruu- ja kudontalaitos; mutta vuonna 878 sillä oli viisi. Pumpulintuonnin vähentymiseen 860-luvun alulla oli syynä Pohjois-Amerikan sisällinen sota (86 865), joka sulki etelävaltain haminat ja esti Europan pumpulitehtailijoita pääsemästä heidän raakatavaransa etevimpään valmistuspaikkaan. Kahvia. 846..... 68,306 m. 85..... 220,90 856..... 24,47 860..... 23,45 866..... 222,798 867..... 26,924 868..... 262,052 869..... 28,807 870..... 367,788 87..... 335,788 872..... 390,372 3
0 873 343,755 m. 874..... 46,630? J 875 44,767 3? 876..... 52,00 73 877 439,403 77 878..... 396,335 77 Vuonna 846 kahvinkulutus Suomessa keskimäärin henkeä kohden nousi noin 2 naulaan; viimeisinä kolmena vuonna sanottu kulutus nousi enempään kuin 4 naulaan. Kahvin- tuonti on siis väkiluvun lisääntymiseen verraten näinä 30 vuonna kasvanut enemmän kuin kahdenkertaisesti (vuonna 876 se oli kolmekin kertaa suurempi kuin vuonna 846). Top 856.. Sokeria. pu-, kakku- ja kandisokeria.. 33,483 L U Raakaa sokeria. 37,095 L<$t. 857... 268,302 46,288 858... 208,736 34,220 859... 25,323 96,649 860... 79,667 23,893 86... 38,099 262,849 862... 56,987 337,680 863... 206,888 30,667 864... 2,33 293,768 865... 43,288 366,54 866... 34,89 320,02 867... 68,492 335,775 868... 80,30 260,077 869.. 89,022 352,422 870... 39,536 367,0 87... 98,297 377,558 872... 244,404 405,769 873... 264,337 400,436 874... 422,97 32,059 875... 445,272 498,968 876... 39,090 453,678 877... 542,688 48,47 878... 46,62 286,965 Ylimalkain sokerintuonti näkyy herkästi tunteneen maamme taloudellisen varallisuuden vaiheita. Tämän esimerkkinä on muun muassa tuo melkeä vähentyminen tässä tuonnissa vuonna 868. Huolimatta yksityisistä lisääntymisen taikka vähentymisen vuosista, on kumminkin Suomen sokerintuonti näinä 23 vuonna ylipäänsä karttunut enemmän kuin kaksi vertaa. Tässä on paitsi sitä huomattava, että sokerintuonti vuonna 856, kohta sodan jälkeen, luultavasti oli tavallista vuosikulutusta suurempi, koska tämän tavaran ennen vallinneet korkeat hinnat kehoittivat suurempaan kilpailuun. Tupakkia. Lehtiä ja varsia. L eiviskää. S ikarreja, papirosseja, kartu u situ p ak k ia, n u u sk aa ja p u ru tu - p ak k ia. L eiviskää. V. 856...... 205,592 07 857...... 32,27 280 858...... 66,808 235 859...... 55,887 553 860...... 79,054 700 86...... 9,767,06 862...... 74,366,50 863...... 28,003,635 864...... 29,375 2,52 865...... 75,78,02 866...... 75,879 2,237 867........ 64,970,263 868...... 235,804,490 869...... 80,52 2, 870...... 76,849,690 87...... 49,242,326 872...... 65,059 2,564 873...... 27,382 3,42 874........ 320,474 3,460 875...... 302,579 2,640 876...... 354,36 2,623 877...... 344,040 2,02 878...... 320,985 3,483 Jos ylläseisovan sarjan ensimäistä vuotta, milloin tuonti, joka edellisinä sotavuosina oli ollut ehkäistynä, oli verrattain suuri, ei oteta lukuun, niin huomataan, että tupakinkulutus Suomessa tämän aikakauden kuluessa ylimalkain on karttunut kahdenkertaisesti.
Paloviinoja: arakkiti, konjakkia, rommia y. m. Astioissa. Leiviskää. Putellia. K appalta. V. 867.... 44,98 924 868.... 46,032 3 869.... 62,929 224 870.... 47,82 39 87.... 55,820 23 872.... 54,399,037 873.... 7,085 435 874.... 86,606 560 875.... 06,032 8,906 876.... 05,46 4,567 877.... 02,954 5,32 878.... 63,337 3,023 Sen lyhyen ajan kuluessa, jonka ylläseisovat tiedot käsittävät, on siis ulkomaisten väkiviinajuomain kulutus suuresti enentynyt. Josko tuo äkkinäinen tuonnin vähennys vuonna 878 ainoastansa on ollut ohitse-menevää laatua, vai josko päin vastoin juuri sitä sopii sanoa niistä tavattoman suurista määristä, jotka vuosina 875 877 tuotiin maahamme, on tulevaisuus näyttävä. Viinejä. Astioissa. Leiviskää. Putelleissa. K appalta. V. 866 46,236 22,69 867.. 36,99 7,252' 868. 44,202 7,0 869.. 68,08 5,845 870, 64,39 9,025 87 83,359 23,379 872, 9,288 23,574 873.... 3,666 37,84 874.... 40,75 47,899 875.... 58,528 35,727 876 55,438 39,09 877,. 65,795 3,990 878.... 03,020 6,854 Kuten ylläseisovista numeroista huomataan, on viinien kulutus Suomessa karttunut näinä kolmenatoista vuonna korkeammassa määrässä kuin minkään edellämainitun nautintotavaran kulutus. Vuonna 877 tuotiin Suomeen enemmän kuin neljä kertaa niin paljo viinejä kuin vuonna 867. Edellisessä katsauksessa Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan esillä pidettiin sitä huomattavaa asiaa, että jyvien tuonti maahamme viimeisinä vuosina, vaikka sadot ylimalkain olivat hyviä, suuresti on enentynyt ja keskimäärin yksin noussut sen määrän ylikin, joka ennen ainoastansa kovinten katovuotten jälkeen tarvittiin ulkomaalta tänne tuoda. Kun ne jyvämäärät, jotka tänne tuodaan maahamme asetetun venäläisen sotaväen tarpeeksi, myöskin luetaan tulliluetteloihin, käypi tietysti vaikeaksi tarkoin laskea, kuinka suureksi meidän oma ulkomaisten jyvien kulutuksemme vuosien kuluessa nousee. Tämä sotaväki, jonka lukumäärästä tietoja ei ole saatavina, voipi nimittäin isosti vaihetella ja sen vuositarve jyvistä siis niin ikään. Se on kuitenkin kaikissa tapauksissa, kuten tunnettu, vähäinen murtoluku koko väestöstä ja saattaa sen vuoksi vaan rajoitetussa määrässä vaikuttaa tässä puheena-oleviin numeroihin, joissa pari sataa tuhatta leiviskää ei paljoa merkitse. Tulliluetteloiden joka vuosi tänne tuotuja jyvämääriä koskevista summista on siis se johtopäätös vedettävä, että ulkomaisten jyvien kulutus Suomessa on karttunut karttumistaan, ja kun tämä karttuminen on tapahtunut samaan aikaan kuin kotimainen jyväntuotanto on noussut, vaikk ei ulosvienti samassa mitassa ole enentynyt, osottaa tämä, että jyvien kulutus maassamme ylipäänsä on tullut suuremmaksi. Epäilemättä tämä asia on yhteydessä yleisemmäksi levinneen varallisuuden kanssa. Välillisesti lienee myös sillä paremmalla hoidolla, jota viime aikoina on ruvettu omistamaan kotieläimille, ollut osansa tässä. Varmaa on ainakin, että paljo suurempia jyvämääriä kuin ennen nyky-aikana kulutetaan eläinten elättämiseen. Jyvien tuontiin, joka, kuten tunnettu on, melkein yksinomaisesti on tapahtunut Wenäjältä, koskee muuten isommassa määrässä kuin mihinkään muuhun tuontiin tuo edellä tehty muistutus, että tulliluetteloiden tiedot siitä ajalta ennen Suomen ja Wenäjän välisen rautatien valmistumista eivät liene täydellisen tarkkoja. Kuljetus Laatokan sekä maanrajan ylitse ei vuosina 856 858 tullut ollenkaan kirjaan
2 pannuksi, sekä seuraavina kolmena vuonna luultavasti vaan osaksi. Jyviä. Jauhoja. Jauham attom ia jyviä L eiviskää. T y n n y riä. V. 856... 2,43,734 26,502 857..... 7,678,340 09,30 858... 2,640,257 52,67 859..... 2,323,459 27,644 860..... 2,037,005 3,679 86..... 2,869,682 26,072 862..... 6,754,35 375,097 863... 5,050,338 266,596 864..... 5,483,804 59,776 865..... 8,603,540 20,529 866..... 7,800,638 86,826 867... 7,43,23 06,76 868..... 7,088,052 72,026 869..... 5,575,00 59,849 870..... 2,974,820 8,89 87..... 4,263,203 42,00 872..... 6,643,743 60,932 873..... 5,653,377 33,237 874..... 8,53,53 29,082 875..... 0,737,649 34,375 876..... 0,97,642 27,48 877... 9,325,009 70,96 878..... 9,404,54 97,45 Ulosvienti. Kun ne mitat, joidenka mukaan eri lajit puutavaroita otetaan tulliluetteloihin, eivät ole yhtäläisiä ja niiden muuttaminen yhteiseksi mitaksi monessa suhteessa sen vuoksi vaan saattaa tulla likimääräiseksi, näkyy muutaman tärkeimmän puutavaran ulosviennin rinnatusten-asettaminen olevan parempi kuin että koetettaisiin rinnatusten asettaa ulosvietyjä puutavaroita ylimalkain. Lankkuja, lautoja, battensia. K uutiojalkaa. Palkkeja ja parruja. K appalta. Hirsiä, rakennuspuita ja sahapölkkyjä. K appalta. Y. 864... 3,558,924 67,087 9,340 V. 865.. 20,42,028 52,605 6,953 866.. 6,987,235 09,0 4,236 867.. 4,80,598 99,39 9,293 868.. 7,32,742 24,798 49,04 869.. 7,755,665 66,665 94,702 870.. 5,02,432 09,599 8,377 87.. 7,59,735 38,09 79,293 872.. 23,05,006 70,200 34,029 873.. 27,65,9 226,259 243,955 8 7 4.. 32,2,82 299,648 24,846 875.. 30,598,3 295,6 29,028 876... 39,09,05 333,087 409,03 877.. 46,84,230 266,499 427,069 878... 32,594,22 82,985 53,567 860-luvulla sahattujen puutavarain ulosvienti Suomesta aiuoastansa yhtenä vuonna nousi enempään kuin 20 miljonaan kuutiojalkaan; alkaen vuodesta 874 sama ulosvienti ei yhtenäkään ainoana vuonna ole ollut 30 miljonaa vähempi. Voita. L eiviskää. 8 6..... 82,087 862..... 74,856 863..... 204,835 864..... 224,730 865..... 270,754 866..... 239,043 867..... 367,09 868..... 607,265 869..... 582,54 870..... 569,827 87....... 567,765 872.... 487,55 873..... 560,64 874....... 607,03 875..... 565,223 876.... 645,8 877.... 53,453 878.... 562,265
3 Muiden karjantuotetten, esim. juuston, lihan, sianlihan, elävien eläinten y. m. ulosvienti on tosin sekin samaan aikaan lisääntynyt, vaikka paljoa vähemmässä määrässä. E rittäin on elävien eläinten ulosvientiä Ruotsiin varsinaisessa määrässä ehkäissyt eläinruton pelko ja tämän matkaansaat- tama kielto sinne tuoda eläimiä Suomesta. Juustoja. L eiviskää. Lihaa ja sianlihaa. L eiviskää. 8 6... 439 64,404 862... 568 37,809 8 6 3... 50 52,232 8 6 4... 479 54,438 865... 25 56,597 8 6 6...,036 34,448 867... 2,026 62,743 8 6 8... 2,669 44,782 8 6 9...,999 56,608 8 7 0...,706 66,97 8 7...,349 6,290 872... 2,362 70,06 7373... 2,977 84,083 8 7 4... 2,962 77,365 8 7 5... 2,492 72,603 8 7 6...,882 3,720 877...,22 92,426 878... 6,720 9,380 Maanviljelyntuotetten ulosvienti Suomesta on pitemmän ajan kuluessa ollut rajoitettu kylvörukiiden ja ohrien ulosvientiin naapurimaihin Ruotsiin ja Wenäjälle. Viime aikoina on kuitenkin myös Englanti ruvennut ostamaan Suomen kauroja, joita on jommoisiakin määriä uloslaivattu varsinkin Turusta, mutta myös Nikolainkaupungista, Porvoosta y. m. M itä sen sijaan tulee niihin vähempiin määriin jau hoja, joita tulliluettelot joka vuosi ilmoittavat täältä ulos- laivatuiksi, lienevät nämät suuremmalta osalta, jollei kokonansa, Wenäjän tavaraa, eikä niillä siis ole mitään suora- kohtaista merkitystä maamme oman jyväntuotannon k arttu misen suhteen. Rukiita. T y n n y riä. Kauroja. T y n n y riä. Ohria, nisuja, herneitä y. m. T y n n y riä. V. 86.,..,. 64,482 9,933 8,729 V. 862... 8,976 32,847 2,505 863... 7,28 43,086 333 864... 2,945 9,655 44 865... 6,990,538,50 866... 4,700 29,306 34 867... 22,677 64,562,326 868... 4,54 24,659,065 869... 22,546 79,88 789 870... 37,37 75,744,657 87... 99,53 20,37 4,552 872... 20,236 26,644,36 873... 38,862 0,777 7,942 874... 57,36 8,765 3,757 875... 6,324 36,4 39 876... 20,865 9,85 43 877... 27,434 20,338,06 878... 5,964 59,958 374 Suomen tehdasteollisuuden ja kotiteollisuuden tuotteita myydään ulkopuolelle maamme omia rajoja parhaasta päästä ja useimmissa tapauksissa ainoastansa Wenäjälle. Ulosvienti sinne on kuitenkin varsinaisesti riippuva Wenäjän rahan kurssi-oloista, jonka vuoksi sen määrä yksityisinä vuosina ei olekaan mikään varma Suomen teollisuuden edistymisen mitta. Useat teollisuuden haarat ovat vuosien kuluessa saaneet tuotteillensa yhä suuremman menekin omassa maassamme. Niin esim. on pumpulin- ja pellavankudontateollisuuden laita. Sitä vastoin paperin ja varsinkin paperi-aineen valmistus on saanut suurempaa merkitystä ulosvientimme suhteen, sittekun joukko uusia puunhiomalaitoksia, jotka myyvät tuotteitaan Wenäjälle, on ryhtynyt toimeensa. Myöskin lasitavarain ulosvienti erittäin vuosina 877 ja 878 on karttunut. Seu- raavat arvonmäärät valaisevat likemmin mainituita oloja. Kankaita. Ulosviennin arvo markoissa. V. 866... 2,009,33?? 867... 4,330,864 )> 868... 5,698,450 55 869... 3,922,075 55 870... 3,823,452 874... 6,279,258 4
4 Ulosviennin arvo markoissa, V. 875... 8,983,022 >5 876... 7,249,05 >> 877... 6,68,346 878... 7,65,020 Vuosina 87 873 tulliluettelot joko eivät ollenkaan käsitä taikka vaan osaksi käsittävät rautatien tavaraliikettä, jonka tähden nuo vaillinaiset tiedot sanotuilta vuosilta tästä on pois jätetty. Paperia ja paperiainetta. U losviennin arvo markoissa. Lasia. M arkkaa. V. 866.... 395,954 238,86 867... 835,64 32,56 868... 464,955 30,728 8 6 9... 62,332 78,430 870... 557,90 73,379 874... 2,400,528 757,599 875... 2,830,53 976,88 876... 3,645,009 756,836 877... 4,727,857,766,265 8 7 8... 5,074,085,84,9 Vastakohtana siihen nopeaan edistymiseen, joka, ulosvietyjen tavarain parseeli-ulosvedoista päättääksemme, on vallinnut useimmissa maamme teollisuudenhaaroissa, osottaa rautateollisuus huomattavaa seisahtumista. Vuosina 876 878 raudan ja teräksen ulosvienti ei keskimäärin vuodelta noussut täyteen viiteen miljonaan markkaan, kolmena edellisenä vuonna se keskimäärin nousi paljon yli kuuden miljonan markan ja vuosina 867 870 se myös likimmiten pääsi samaan määrään. Tämä taantuminen havaitaan vielä selvemmin, jos raudan ulosviennin määrää kunakin vuonna asetetaan niiden loppu-arvojen rinnalle, joihin koko saman-aikuinen ulosvienti on arvattu. Vuonna 867 raudan ja teräksen ulosviennin arvo teki 4,6%, vuonna 870:,98%, vuonna 874: 7,9 %, vuonna 875: 6,83%, vuonna 876: 4,25%, vuonna 877: 4,79% ja vuonna 878: 6,07% niistä summista, joihin Suomen koko ulosvienti itsekunakin mainittuna vuonna on arvattu. Kun rautateollisuuden, enemmän kuin minkään muun, tuotteille Wenäjä on ainoana menekkipaikkana ulkopuolella omaa maatamme, ja kun se siellä on saanut kestää kurssi-olojen johdosta vaikeata kilpailua Wenäjän raudan kanssa, eivät nyt ilmoitetut tiedot mainitun tavaran ulosviennistä voi tuntua odottamattomilta. Helsingissä, Tilastolliselta Toimistolta, Helmikuulla 88. K. E. F. Ignatius.
T auluj a. Tableaux.
2 3. Yleinen katsaus merenkulkuun ja tavaran- Aperçu du mouvement de la navigation et du * (ïïuom. Tähän on luettu sekä lasvaihtoon Suomen huminoissa vuonna 876. commerce des ports de la Finlande en 876. tatut että lastaamattomat laivat). Vuoden kuluessa tulleita laivoja. Navires entrés. i Suomalaisia. Muukalaisia. Yhteensä. Finlandais. Étrangers. Total. Vuoden kuluessa lähteneitä laivoja. Navires sortis. Suomalaisia. Muukalaisia. Yhteensä. Finlandais. Étrangers. Total. Tuonnin arvo. Valeur de l'importation. Viennin arvo. Valeur de l'exportation. Tavaranvaihdon koko arvo. Total du commerce. Tulleiden tavaroiden tulli. % Douane de l'importation. Menneiden tavaroiden tulli. Douane de l'exportation. Luotsi- ja ma- jakkalaitos. Droit de pilotage etc. Merenkulku- ja sahausmakso, takavarikkorahoja, sakkoja, lunastusta abandonneeratuista ja rantautuneista tavaroista y. m. Im ptt sur la navigation, sur le sciage etc. Summa tullituloja. Total des recettes de la douane. Tornio... K e m i... O u l u... Praahe... K okkola... P ie ta r sa a r i... Uusikaarlepyy... N ikolainkaupunki... K a sk in en... K ristiinankaupunki... P o r i... R a u m a... Uusikaupunki... Naantali... T urku... E k k e r ö ö... M aarianhamina... D e g erb y y... Hanko... Tammisaari 2)... H elsinki... P o r v o o... L o v iis a... Hamina 3)... Wiipuri 4)... K u o p io... J oen su u... S a v o n lin n a... Tullitoimitus Hämeenlinnassa.... B T a m p ereella... Laatokan y lits e... Maanrajan y l i t s e... Suomen tullitoimitus Pietarissa... 2 69 32 0 99 45 60 90 5 43 230 0 4 2 436 20 93 399 328 92 566 74 65 324 2,709 54 92 52,997 5,39 7,63,053 9,246 5,922 6,047 8,200 2,753 6,776 30,535 9,785,629 67 37,403 7,606 7,25 23,28 8,579 3,455 44,97 5,320 5,433 2,335 66,344 2,92 5,744 2,490 määrä. 3 40 87 6 6 8 5 77 4 6 239 26 0 9 9 2 37 27 5 242 06 64 595 437 Lasts. 506 7,870 0,774,05,57,970,70 6,00 89 5,672 35,45 3,30,255 9,936 300 47 2 2,933 4,643 29,682 9,837 7,346 6,34 58,449 24 09 29 7 5 63 75 267 65 '204 469 36 24 2 527 29 95 436 355 43 808 80 229 99 3,46 54 92 52 T 2,503 3,26 27,937 2,04 0,403 7,892 7,748 24,20 3,572 22,448 65,986 3,086 2,884 67 47,339 7,906 7,362 23,240 2,52 8,098 74,599 25,57 22,779 73,469 24,793 2,92 5,744 2,490 määrä, i 20 76 54 07 03 48 62 94 58 75 253 30 2 3 548 32 75 37 35 7 68 62 63 44 2,272 3 6 34 j Lasts. 2,02 5,66 9,375,055 9,379 5,276 5,648 8,573 3,355 7,087 32,506 3,090 3,536 969 4,920 6,093 5,760 7,208 5,734 3,788 44,450 6,202 5,823 4,993 59,722,32 3,288,84 L u kumäärä. 3 40 95 7 6 8 5 77 4 6 254 28 9 96 43 24 33 308 08 62 508 433 3 Lasts. Lastejä. 506 7,875,945,098,57,967,70 6,00 852 5,640 37,326 3,59,59 0,908 35 276 2,822 4,650 29,898 9,883 5,750 60,044 58,96 23 6 249 24 9 66 77 27 72 236 507 58 30 3 644 35 76 44 339 50 926 70 225 949 2,705 3 6 34 ï r r 2,58 3,49 3,320 2,53 0,536 7,243 7,349 24,583 4,207 22,727 69,832 6,68 4,695 969 52,828 6,204 5,895 7,484 8,556 8,438 74,348 26,085 2,573 75,037 8,638 Summa 6,98 40,049 2,383 282,056 9,364 692,05 6,854 405,6 2,366 284,220 9,220 i 689,83,32 3,288,84 Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. p- Markkaa. P- Markkaa.! p M arkkaa. P- M arkkaa. P- j > j f i! 95,776 joo 482,204: 3,433,980 93 89,829 44,374 74 2,89 65 5,65 3 8,558 96 755,080 25,656,28 45 2,4,36 70 82,488 6 66 60 9,55 40 30,530 93 22,240 99 3,975,6 30' 3,880,845 36 j 7,855,96 66 336,00 88 2,446 5 9,6 86 63,95 46 42,534 25,33,349 30 769,84! 70,903,9,633 57 738 87 2,593 65 3,846 6 8,82 5,557,65 45 i 697,877 0 2,255,042 55 20,00 47 3,025 50 8,362 98 22,398 95 942,494 80! 934,646 34,877,4 4 t 64,227 72,297 I96 5,08 3,925 24 84,53 92 569,48 85 754,945 30,324,364 5! 82,350 66,756 4 3,608 30 8,78 57 96,433 94 4,794,70 20 3,43,54 85 8,225,685 5! 508,550 4 2,36 90 0,242 55 8,939 4 539,868 53 50,343 90! 473,520 50 523,864 40 5,034 67 4,086 94 2,495 35,38 40 22,755 36,7,473 5 2,009,209 3 3,26,682 64 207,925 38 2,996 56 9,09 80 25,430 82 245,462 56 / 3,665,95 95 </ 8,08,79 40,684,707 35 j 344,0 70 2,053 44 48,827 25 60,34 37 555,026 76 757,469 I,222,485,979,954 98,57 33 9,735 55 2,50 50 9,707 9 50,46 57 985,347 57 302,355 77,287,703 34 jj 22,252 7 3,347 68 9,459 65 2,480 6 47,540 65 08,25 20 ; 2,8 229,243 20 5,922 75 6 494 90,8 92 7,599 63 4,666,228 50 5,78,206 2 9,844,434 7,759,633 96,66 35 28,475 85 93,29 2,882,855 8 58,49 66,988 25,479 7,079 46 7 4 3,797 70 26 76, 6 636,02 80 7,820 50 753,923 30 6,842 2 6,339 70,86 25 70,043 7 468,543 95 985,042 90,453,586 85 5,202 47 2,454 59 7,56 5 580 27 35,393 38 3,34,097 95,204,890 50 4,338,988 45 05,627 2 2,90 46 0,462 65 9,89 72 28,72 4 444,96 30 86,996 35,26,92 65 32,598 43 7,498 75 5,825 25 5,03 7 50,935 60 38,788,880 99 9,056,205 49 47,845,086 48 3,94,69 6 3,655 83 45,005 55 66,022 40 3,49,375 39 4,207,634 23 2,798,52 4 7,006,46 64 649,40 9 33,393 30 23,65 95 39,607 96 745,569 2 846,074 79,825,466 25 2,67,54 4 87,297 63 9,035 54 8,453 40 32,867 4 57,653 6 2,87,67 5 8,95,242 0,382,409 5 72,74 24 4,537 66 57,703 4 56,02 40 40,057 7 34,540,398 99 24,95,45 88 59,49,84 87,45,532 38 6,276 3 84,8 4 260,980 45,776,970 27 2,803,206,85,772 4,654,978-203,223 9-3,300 90 6,096 68 22,620 67 2,444,603 46,080,94 30 3,525,544 76 70,483 6 4,58 50 5,63 83 79,805 94 55,533 98 435,788-987,32 98 43,76,297 60,3 54 46,325 5 5,06,904 50 585,59 4 5,602,063 54 7,55 90 93 9 8,464 99,690,608 53 6,386,065 90 8,076,674 43,780 89-53 67,834 56 3,575,24 7 3,687,286 5 7,262,40 22 _ 2,76,338 98 4,7,94 40 6,888,280 38,054 52 3 70,086 22 40,827 20 40,827 20 264,289 22 7,929 4 272,28 63 40,00,20 55 98,69,376 238,692,586 66 0,563,486 4 62,73 4 447,270 28,7,249 8 2,344,78 8 ') Ynnä Hankoniemi. a) Ynnä Hästö-Busö. 3) Ynnä Pitkäpaasi ja Aspöc. 4) Ynnä Koivistonsalmi, Jukkola ja Wammelsuu.
J 4 5 Vuoden kuluessa tulleita laivoja. Navires entrés. Suomalaisia. Muukalaisia. Yhteensä. Finlandais. Étrangers. Total. Vuoden kuluessa lähteneitä laivoja. Navires sortis. Suomalaisia. Muukalaisia. Yhteensä. Finlandais. Étrangers. Total. Tuonnin arvo. ; Viennin arvo. Valeur de l'importation. Valeur de l'exportation. Tavaran vaihdon koko arvo. Total du commerce. Tulleiden tavaroiden tulli. Douane de l'importation. Menneiden tava- ; roiden tulli. Douane de Vex- \ portation. J Luotsi- ja majakkalaitos. Droit de pilotage etc. Merenkulku- ja sahausmakso, takavarikkorahoja, sakkoja, lunastusta abandonneeratuista ja rantautuneista tavaroista y. m. Impôt sur la navigation, sur le sciage etc. Summa tullituloja. Total des recettes de la douane. Lasts. määrä. Lasts. * Luku- Lasts. J Luku- määrä. Lasts. Lästejä Lasts. Lasts. M arkkaa. p.! M arkkaa. p- Í Markkaa. p- Markkaa. p- J Markkaa. p- \ j Markkaa. p- Markkaa. i ' ' M arkkaa. i P' T o r n i o 33 3,90 28 5,247 6 8,437 3 3,68 28 5,247. 59 8,45 K e m i...................................................................... 73 7,70 73 4,597 46 22,298 68 7,29 73 ' 4,597 4 2,888 O u l u..................................................................... 43 20,595 95 3,50 238 33,745 65 23,68 02 4,2 267 37,730 P r a a h e................................................................. 02 2,558 3,284 5 3,842 07 2,662 3,284 20 3,946 K o k k o l a............................................................. 89 8,433 7,279 06 9,72 93 8,483 7,279 0 9,762 P i e t a r s a a r i........................................................ 27 5,057 20,988 47 7,045 27 5,488 20,988 47 7,476 U u s i k a a r l e p y y................................................... 55 4,638 23 2,093 78 6,73 59 5,046 23 2,093 82 7,39 N i k o l a i n k a u p u n k i......................................... 93 8,252 00 8,778 293 27,030 90 8,40 99 8,99 289 27,392 K a s k i n e n............................................................ 58 2,36 836 69 2,972 67 3,54 2 95 79 4,069 K r i s t i i n a n k a u p u n k i...................................... 27 3,823 49 5,303 76 9,26 45 3,30 49 5,303 94 8,604 P o r i.......................................................................... 27 28,99 278 43,53 495 7,72 239 29,636 285 44,768 524 74,404 R a u m a................................................................. 75 6,948 24 3,438 99 0,386 90 8,634 24 3,438 4 2,072 U u s i k a u p u n k i................................................... 96 0,799 4 609 00,408 03 0,660 5 72 08,38 N a a n t a l i................................................................. 4 565 4 565 6 707 6 707 T u r k u...................................................................... 456 42,790 69 7,342 625 60,32 535 44,452 50 7,277 685 6,729 E k k e r ö ö............................................................. 58 6,684 7 54 75 7,225 46 3,854 5 565 6 4,49 M a a r i a n h a m i n a............................................... 59 5,664 5,079 64 6,743 30 2,736 3 292 33 3,028 D e g e r b y y............................................................. 444 27,630 29 272 473 27,902 39 9,444 29 349 420 9,793 H a n k o ' )............................................................. 27 20,28 24 3,326 295 23,544 249 5,740 25 4,068 274 9,808 T a m m i s a a r i a )................................................... 66 2,09 47,888 3 3,907 74 2,992 4,768 88 4,760 H e l s i n k i.................................................................. 528 44,605 287 4,235 85 85,840 529 4,669 335 4,450 864 83,9 P o r v o o.................................................................. 72 7,029 29 22,845 20 29,874 6 6,67 35 23,57 96 29,324 L o v i i s a................................................................. 76 5,908 07 9,078 83 24,986 54 5,920 67 9,357 22 25,277 K o t k a 3 )............................................................ 247 2,26 54 69,422 76 8,638 220 2,27 474 69,53 694 8,370 H a m i n a 4 )............................................................ 62 4,68 47 4,365 209 8,983 234 6,854 56 4,939 290,793 Wiipuri 5)... 2,025 6,694 465 67,487 2,490 29,8 2,35 64,663 468 67,734 2,603 32,397 K u o p i o.................................................................. 63 3,504 63 3,504 34,627 34,627 J o e n s u u.................................................................. 83 5,70 83 5,70 5 2,60 5 2,60 S a v o n l i n n a........................................................ 49 2,339-49 2,339 22, - 22, T u l l i t o i m i t u s H ä m e e n l i n n a s s a... T a m p e r e e l l a................... L a a t o k a n y l i t s e............................................... - - - - M a a n r a j a n y l i t s e........................ - - - S u o m e n t u l l i t o i m i t u s P i e t a r i s s a.. - S u m m a 6,26 44,982 2,575 350,995 8,836 765,977 i 6,365 402,296 2,62 354,845 8,986 757,4!) Ynnä Hankoniemi. 2) Hästö-Busö. 3) Aspöö. 4) Pitkäpaasi. *) Koivistonsalmi, Jnkkola, Wammelsuu.,352,094 60,302,696 39 2,654,790 99; 79,48! 9 7,737 74 7,7 95 25,686 36 30,67 24,44,54 40 2,7,24 85 3,855,666 25 75,07 38 247 34 5,257 65 56,097 38 46,709 75 5,256,288 68! 3,839,668 26 9,095,956 94; 44,727 5 824 87 23,542 90 i 58,358 2 497,453 4,768,854 0 780,858 30 2,549,72 40 67,79 28 7 62 4,557 25 8,287 0 80,57 25 2,4,756 6 998,09 20 3,39,775 8; 90,364 67 _ 3,250! 9,489 4 203,04 8,46,386 7' 925,53 34 2,07,539 4! 46,48 35 246 6 6,076 90 7,306 97 70,048 83 698,020 5 795,537 0,493,557 25 69,238 6 560 23 2,602 0 8,645 24 8,045 63 5,593,242 82 3,322,35 65 8,95,378 47 57,42 63 9 68 3,906 45 9,83 56 550,52 32 22,09 92 705,428 75 727,448 67 8,99 7 850 23 2,08 55 70 68,84 63,447,789 29,636,004 34 3,083,793 63 93,745 98 2,066 56 8,407 85 2,932 22 226,52 6 h 2,922,272 79 ' 8,322,673 55,244,946 34 364,46 26 4,438 59 55,382 75 76,272 42 600,555 2 58,233-957,553 20,538,786 20 74,36 7 0,37 98 8,953 40 6,898 77 0,486 32 754,3 5 77,983 43 932,096 48 99,560 26 2,357 92 7,777 5 8,569 8 8/264 5 74,40 47,88-22,02 4,952 77 4 39! 35 65 53 0 5,46 9 9,208,746 36 7,626,744 42 26,835,490 78,926,4 87,856 32 ; 40,282 35 4,300 82 : 2,082,85 36 99,274 02,04 20,35 9,5 57 363 67 4,075 85 273 43 î 3,828 52, 493,403 48 05,560 598,963 4S! 56,77 42 53 6,482 25,753 46 65,06 3 467,482 67 953,753 0,42,235 77; 9,579 98,398 20 7,67 5 602 52 38,747 75 3,228,456 70 2,50,269 60 5,729,726 ao; 72,49 68 4,554 44 0,65 75 2,04 68 99,667 55 206,275 75 933,594 70,39,870 45; 2,286 4 2,99 45 2,934 45 2, 76 20,25 70 38,29,690 48 8,507,296 30 46,798,986 78 I 2,865,074 46 8,547 69 56,38 70 84,648 2 3,24,652 6 3,364,748 68 2,899,69 4 6,264,368 9 : 480,732 52 42,98 45 26,44 55 37,644 98; 587,70 50 677,008 98,907,378 5 2,584,387 3 ; 68,744 2 24,94 4 2,92 50 28,63 9 44,84 2 790,048 80 0,973,56 60,763,205 4 0 53,228 8,440 53 67,49 65 87,63 60 39,43 86 954,60 0 486,295,440,905 0 00,4 46-5,757 75,888 76 8,057 97 37,02,809 5 23,377,539 9 60,480,349 6,00,396 55 32,407 97 94,879 67 265,260 55,492,944 74 3,95,780,60,202 4,355,982-20,30 85-3,795 90 7,92 88 22,9 63 2,72,386 66 963,373 40 3,675,760 6 37,05 53 4,344 60 4,740 38 46,90 5 695,587 2 393,932,089,59 2 40,067 20,359 40,98 73 42,625 33 2,9.73,567 2 370,930 98 3,344,498 9 8,559 5-2,488 4 2,047 65 4,494,434 8 5,872,843 82 0,367,278 63 90,606 74 - - - 2,827 s i : 93,434 25 2,782,436 75 4,58,275 45 6,940,72 20 : 2,266,228 6 4,765,882 0 7,032,0 7 60 8 8 30 628 38 294,63 20 i - j 294,63 20,55,96 36 45,484 5,56,445 Í87 49,202,34 99! 04,582,40530 253,784,747 29,283,872 24 8,43 89 j 523,448 97,338,293 82 3,326,758 92 2 Í
J! j 6 7 V uonna Suomalaisia. Finlandais. m äärä. Vuoden kuluessa tulleita laivoja. Lasts. määrä. Navires entrés. Muukalaisia. Etrangers. I Lasts! L u kumäärä. Yhteensä. Total.! Lasts. Suomalaisia. Luku- määrä. Finlandais. Vuoden kuluessa lähteneitä laivoja. Î Navires sortis. Muukalaisia. j Étrangers. Luku- määrä. I Lasts. Lukuj määrä, j Yhteensä. T o r n io... 30 3,003 24 4 429 54 7,432 30 3,00 24 4,429 54 7,439 K e m i... 38 3,774 39 5,853 77 9,627 42 4,033 39 5,853 s i ; 9,886 O u l u... 28 5,67 76 9,267 204 24,884 4 7,427 78 9,560 29 26,987 P r a a h e... 0,627 9,700 20 3,327 28 2,532 i 9,700 47 4,232 K o k k o la... 93 8,6 3 4 2,447 4 0,08 97 8,8 2,447 8 0,258 Pietarsaari... 24 5,330 6,08 40 6,4 2 4,2 0 8 6,08 37 5,289 Uusikaarlepyy... 47 4,940 5,84 62 6,24 50 5,77 5!,84 65 6,36 Nikolainkaupunki... 206 8,909 84 7,305 290 26,24 22 9,337 85 7,479 297 : 26,86 K a sk in en... 57 2,482 5,2 72 3,693 64 2,963 5!,2 79 4,74 Kristiinankaupunki... 05,885 39 4,527 44 6,42 24 3,954 37 4,455 6 i 8,409 P o r i... 89 23,932 239 35,020 428 58,952 35 7,335 247 35,678 382 : 53,03 6 i i R a u m a... 83 8,82 6,59 99 9,773 94 0,068,59 0,659 U usikaupunki... 93 8,5 0,078 03 9,93 09 0,648 0!,078 9,726 Naantali... 4 47 2 6 6 487 8 420 - - 8 420 T urku... 44 37,94 30 2,058 544 49,252 56 45,534: lii! 2,200 627 ' 57,734 Ekkeröö... 90 6,089 24 245 4 6,334 8 5,627 26 j 558 07 6,85 M aarianhamina... 62 4,385 2 63 4,397 45 3,46 45 3,46 D egerb yy... 379 20,344 23 200 402 20,544 376 8,70 30 j 236 406 8,937 Hanko )... 290 20,39 35 5,483 325: 25,874 : 38 8,559 35 j 5,357 353 23,96 Tammisaari 2)... 88 2,5 44 2,62 32! 5,23 ; 92 2,720 2 2,502 3 5,222 H elsinki... 506 37,758 232 33,550 738 7,308 552 37,60 2 83! 33,763 835! 7,373 P o r v o o... 44 3,57 84 9,867 28; 3,438:! 43 3,522 0 0 TotaL 9,895 32 3,47 L o v iis a... 59 3,549 70,428 29 4,977 42 3,25 9,485 6 4,736 Kotka 3)... 296,687 503 50,769 799; 62,456 249,380 447 50,392 696 6,772 Hamina 4)... 98 5,29 2,828 29! 7,047 256 6,430 3 ; 2,90 287 8,620 Wiifiuri 5)... 2,34 62,240 345 48,286 2,659 0,526 2,330 63,7 345 48,075 2,675,246 K u o p io... 58 2,999 58 2,999 48 2,392 48 2,392 Joensuu... 84 5,62 5 85 5,77 54 2,600 54 2,600 S a v o n lin n a...,... 40,94 40,94 33,58 _ 33,58 M ik k e li... 2 38 2; 38 _ : - Tullitoimitus Hämeenlinnassa... _ T am p ereella... ; Laatokan y lits e... i - -! Maanrajan y lit s e...... - - j Suomen tullitoimitus Pietarissa.. -! _ _ Summa 6,332 37,952 j 2,28 j 252,062! 8,460; 6 24,04! 6,490 376,462! 2,59 253,399 8,649 629,86 Tuonnin arvo. Valeur de l'importation. Markkaa. p- Markkaa. p- Viennin arvo. Tavaranvaihdon j koko arvo. Valeur de l'exportation. j Total du commerce. \! Tulleiden tavaroiden tulli. Douane de l'importation. Menneiden tavaroiden tulli. Douane de l'exportation. Luotsi- ja majakkalaitos. Droit de pilotage M arkkaa. P- Markkaa. p- Markkaa. p- Markkaa. etc.! p- i Merenkulku- ja sahausmakso, takavarikkorahoja, sakko- :ja, lunastusta aban- donneeratuista ja rantautuneista tavaroista y. m. Impdt sur la navij gation, sur le sciage etc. Markkaa. j Summa tullituloja. Total des recettes de la douane. p- M arkkaa. 897,785 0 566,363 0,464,48 20 75,942: 54 3,289 73! 6,383 5 8,458 6 04,073 837,4 30 873,008,70,22 35 j 70,282: 7 82 52 6,030 20 5 4,790 9 8,85 70 3,794,49 25 2,364,555 85 6,58,975 0 324,063 3 2,70 59! 6,23 25 39,486 I 38 382,464 25!,084,082! 572,27 9,656,353 9 35,43 76 73 20 j 4,208 6,995 73 46,708 69!,556,403 ; 85 579,29 55 j 2,35,533 40 78,396 57 ; 3,20 5 7,379 88,986 34 6 646,82 94 59,573 ; 44,66,395 38 j 7,806 6 ; 33 i 76 5,28 40 2,94! 97 35,253 9 i 458,336 35 442,970!50 90,306 85! 52,698 2 80! 2,446 7 0 8,528 63,852 9 8! 4,728,558 0 2,99,58 90 6,928,40! 504,50 70 0 25 3,344! 07! 7,832 ; 22 535,698 Jl4 j 2,296 53 348,275! 9 369,57 ;62! 3,782 93 97 74 2,205! 50! 354 35 7,260 52 995,394 66 884,780 55!,880,75 ; 2 ; 55,504i i4,446 97 6,384 jl5 7,08 8 80,443 44 2,43,464 :u 5,833,965 77 7,977,429 77;. 360,29 36 2,759 90 43,046 80 4,868 i 37 547,804 43 433,336 686,0 60,9,347 60 74,55 74 9,459 49 7,834 65,862!87 03,708 75 608,726!6! 25,434 97 860,6 ; 58 i: 9,387 J60 2,557 5 7,60 30 0,72 56,826 5 29,506 j 55' 34,58j 64,024 55! 3,590 7. 65 29 20 08 79 3,99 40 5,362,372 j 8 8,220,44 65 ; 23,582,56 j73 ;,5,096 22,3 6 35,565! 02,367 4,650,42 47 57,087 94,320 j 5,407 j 8,467 73,946 2 3,842 49 283 4 4,539 28 673,487 55 88,27 50 76,705 5 50,52 43 58 50 6,094 90,647 9 58,32 92 245,950 6 586,667 8 832,68 42 j! 0,597 84,34 80 5,480 50 j 327 3 27,540 45 4,076,976 5; 2,379,776 70 6,456,752 85 L 76,63 94 4,737 95 3,45 '65! 9,347 28 204,68 82 244,034 3 707,283 20 95,37 J 23! 6,65 56 4,46 55 3,632 50 j 4,2 8 8,38 4 2 35,593,05 6 5 0,600,267 90 46,93,39 55 f 2,570,923 22 53 42 38,9 20 30,833 32 2,74,99 6 2,05,955 j 78,469,288 95 3,575,244!73 30,45 4 0,875 58,88 55 27,39 ; 55 360,500 82 483,22 2 j,4,349 45,624,47 66 53,996 46 3,955 45 2,04 35 9,806 74 99,773 974,269 6 0 j 6,23,594 30 7,87,863 90 89,489 46 2,238 4 45,995 90 35,59 97 273,35 47 944,338 j 46,553,090,89 54,806 83 2,928 25 3,865 25 6,600 33 29,83,386 4 22,785,478 5,968,864 5 838,075 70 0,740 4 72,338 99 2 0 2, 2 j 4,23,276 24 2,99,822,60,746 3,360,568 ; ji 207,452 89 3,66 55 6,797 6 27,866 50 2,033,284 96 68,340 70 I 2,65,625 66! 35,549 9 4,77 4 0 ; 4,485 44 44,752 75 664,040 68 475.40 55 i I,39,442 23; 45,30 5,95 44,509 9 48,05 4! 48,928 j 25 48,928 25 ; 4,943 2-64 j80! 208 30 5,26 3 3,970,030 23 480,82 74 i 4,450,85!97 ij 46,307 44 j 5,620 94 5,928 38 4,92,656 7,30,42! 8 2,223,068 8! 282,092 2 -!_ 8,60 33 290,702!54 3,46,786 3,505,903 63 6,922,689 j 74 - - j _ _ j 2,40,703 5! 4,206,5 75 6,607,88 90!! 423,255 ; i 423,255! ii 765,878 30 - i, 22,985!85 788,864!5 28,349,782 32 88,347,23 40 26,696,905 72 9,46,790 28 75,306 28 395,646 29,022,60 57 0,90,353 42 i P'! 38 ') Ynnä Hankoniemi, 2) Hästö-Busö 3J Aspöö. 4) Pitkäpaasi. s) Koivistonsalmi, Jukkola, Wammelsuu.